Voiko siitä seota ? Joka kolmas päivä vanhus tekee itsemurhan.
Oletan, että syy on usein yksinäisyys ehkä sairaudetkin.
Oletan, että syy on usein yksinäisyys ehkä sairaudetkin.
Yksinäisyys
Anonyymi-ap
108968
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 108
Vanhimmat
Voi kai yksinäisyydestäkin seota. Kun on seotakseen, sitä sekoaa mistä vain tai ilman mitään syytä.
Harva kai kuitenkaan on niin avuton, ettei lähde ihmisten ilmoille, jos yksinäisyys on tuskallista.
Monet varmasti lähtisivätkin ihmisten ilmoille, mutta se ei ole avuttomuutta, jos on vaikka sillä tavalla sairas, ettei kotoaan pääse minnekään.
Moni vanhus, jopa nuoremmatkin ihmiset, kärsivät yksinäisyydestä.
Yksinäisyyteen on monia syitä.
Onhan se todistettu lääketieteessäkin että yksinäisyys johtaa itsemurhaan . Se ei ole luonnollinen olotila. Ei se ole kenenkään hyvä olla yksin vaan on saatava virikkeitä muualtakin kun televisiosta. Monet eivät edes jaksa katsoa televisiota kun siellä on vaan ikäviä uutisia koko ajan. Tähän in tultu vanhuksen vaellus loppuu oman käden kautta kun ei jaksa ajatella illalla sänkyyn mennessään muuta kun että seuraava päivä tukee olemaan yhtä yksinäinen. Ennen oli vanhuksetkin ihmisiä , nyt ei heidän lapsensakkaan enää välitä, jos ei satu olemaan rahapulaa silloin kyllä vanhuksetkin olemassa olo muistetaan
Isäni kaatui vessaan eräänä yönä,ei kukaan tiedä kuinka kauan siellä oli ennen kuin löysin hänet. Soitettuani 112 klo 8 , tuli kolme ensiapu naista puolentoista tunnin päästä 6 km ja he eivät edes yrittäneet nostaa isääni vaan odotettiin toiset puolitoista tuntia että tuli pelastusmiehiä kolme kappaletta, ELI NELISEN TUNTIA ILMOITUKSEN JÄLKEEN ENNENKUIN PÄÄSI ENSIAPUKLINIKALLA, kyllä HÄN SITTEN MENEHTYI SEN REISSUN JÄLKEEN,
näin SOTE on tehokas.
Ihan totta sen huomaa kun vaikka lapsenlapet käyvät niin sa uutta voimaa ja olo Tuntuu hyvältä , joten kivahan se olis jos iäkkäät voisivat tavata ja keskustella asioista tai vaikka tehdä jonkun bussimatkan jonnekkin .
Kyllä niitä on nuoriakin jotka todella ottavat vanhempansa huomioon. Minun kälyni tytär katsoi että hän sai virikkeitä viimeiseen asti. Tämä ihana tytär oli todella vanhemmilleen tukena ja turvana .
Niin että on toki niitäkin perheitä joissa vanhukset ovat asiaan kuuluva osa perhe elämässä.
Yksi äiti jonka tunnen sai kovan masennuksen kun hänen tyttärensä vaan yhtä äkkiä lopetti kanssa käymisen hänen kanssaan. Hän mietti paljon mitä hän oli tehnyt tytölle ja kun kysyi niin ei antanut vastausta , silloin luulin ettei tämä äiti tule jaksamaan elämäänsä koska oli niin alamaissa. . Työtä on ja pysyy poissa vaikka asuu samalla paikkakunnalla kun äitinsäkin joka on leski .
Joten sitä ei toivo parhaalle vihamiehellekkään että tuollain tehdään vanhaa ihmistä kohti, sillä nämä kaksi äiti ja tytär olivat vuosikausia parhaimmat ihmiset toisilleen . Siis äiti ei mitenkään roikkunut tyttärestään eikä tytär äidissään mutta olivat silti paljon yhdessä
Niin että ilmeisesti jotain on tapahtunut tyttären elämässä joka teki sen ettei äiti enää kelvannut
Ihan hirvittävää miten kohdellaan vanhaa ihmistä , jos olis ollut joku jääkiekkompelaqja niin apu olisi ollut viiden minuutin sisällä .
Miten voi olla mahdollista että tuollaista yleensä saa tapahtua . Eikö näiden vanhusten lapset voisi protestoida yhdessä koska vanhukset eivät uskalla sanoa mitään koska pelkäävät että heitä kohdellaan entistä huonommin
Iäkkäätkin ovat ihmisiä , siis ihan samoja ihmisiä mitä ovat aina olleet l kuori vaan on hieman muuttunut. Sitä voi huonosti joka kerta kun lukee miten sairasta vanhaa ihmistä on kohdeltu samalla kun pelkää sydämmensä pohjasta että jotain sattuu itselle ja joutuu riippuvaiseksi toisista .
Pelon kanssako sitä on elettävä ne viimeiset vuodet . Vaikka mitä kukaan siitäkään välittää
Kun iäkäs ihminen puolison menehdyttyä jää yksin, se on tyrmäävän kamalaa.
En ihmettele, että niin moni päättää päivänsä. Ihmettelen mistä he saavat sen rohkeuden ja miten he toteuttavat sen.
On turhaa sanoa, että oma vika jos jää yksin. Ei kaikista iäkkäistä
ole enää seuraa etsimään. Läheisen kuolema järkyttää ihmistä
pitkäksi aikaa ja musertaa mielen varsinkin jos jää yksin suremaan,
jos ei kukaan auta surussa. Puhuminen auttaa vähän selviytymään
eteenpäin, mutta oku on aina se "viimeinen" sukulais- ja ystäväpiiristä
jolla ei ole ketään.
Lapsetkin surevat, heidän elämänsä perheensä kanssa jatkuu,
mutta puolison elämä muuttuu ihan kokonaan.
Puolison menettäminen on elämän pahin paikka useimmille.
Yksinäisyys voi aiheuttaa mielneterveysongelmia. Se on ymmärrettävää.
Ja mielenterveysongelmat aiheuttavat yksinäisyyttä.
Kumpi olikaan ensin?
Ei tuohon kysymykseen voi vastata " kumpi oli ensin ? ".
Se voi olla kumpi vaan, riippuen täysin henkilöstä. Toisilla eri tavalla kuin toisilla.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271273/gunat---materian-kolme-olomuotoa
Aineellisessa maailmassa voimme havaita kolme perusprosessia, joita tapahtuu kaikkialla mikroskooppisesta tasosta universaalille tasolle:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271908/gunat---materian-kolme-olomuotoa--osa2
Nämä aineellisen luonnon kolme ominaisuutta ovat itsessään ajan energian sisäinen rakenne. Tätä voi olla hieman vaikea ymmärtää. Aika on sellainen näkymätön voima, näkymätön virtaus, ja me olemme siinä. Aivan kuten kala ei tunne vettä, se on vedessä, samalla tavalla kaikki prosessit, joita meille elämässä tapahtuu, tapahtuvat tässä ajan virtauksessa. Emme ole kovin hyviä huomaamaan sitä, emmekä varsinkaan tiedä, miten tämä aika on järjestetty, mitä se on.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274383/hienojakoinen-keho
Toisin sanoen uskotaan, että tämä toiminta on korkeampaa hermostollista toimintaa. Heillä on tästä omat selkeät vahvistuksensa. He sanovat esimerkiksi, että jos vaikuttaa joihinkin aivojen osiin, jotkut emootiot vahvistuvat, tai päinvastoin, joitakin emootioita voi tukahduttaa. Väitetään, että he löysivät joitakin aivojen osia... muistin varastointi jne. Eli näyttää olevan tietty yhteys sisäisen hienovaraisen henkisen toimintamme ja tiettyjen fyysisten prosessien välillä. Se on todellakin totta, mutta tämä yhteys ei ole suora. Jos esimerkiksi otat ja lähetät...iskun televisioon, niin jonkun hetken ajan ruudulla kulkee viivoja. Eli nämä säteet television kaukosäätimessä, ne poikkeavat tuosta fyysisestä iskusta.
Mutta voit lyödä kovempaa, voit rikkoa television, eikä ohjelma pyöri lainkaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olemme tällä toiminnalla tuhonneet itse lähetyksen, koska niissä televisiovastaanottimissa, jotka toimivat kunnolla, se toimii normaalisti. Kyse on siis siitä, että televisio ei näytä meille ohjelmaa, vaan televisio on vain johdin. Itse ohjelma tai itse tieto muunnetaan toisesta lähteestä, joka on täysin kaukana. Samalla tavalla, vaikka näyttääkin siltä, että sisäinen henkinen toimintamme tulee aivoista. Itse asiassa se ei tule aivoista vaan aivojen kautta. Ja se tulee toisesta, hienovaraisemmasta taustalla olevasta rakenteesta, sielusta eli yksilöllisestä tietoisuudesta, josta puhuimme viime kerralla. Materialistit uskovat siis, että hienojakoinen keho eli psyyke syntyy aivoista. Niinpä luonnollisesti heidän yrityksensä vaikuttaa jotenkin psyykeen rajoittuvat myös tällaisiin aineellisiin keinoihin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Jos siis joku meissä haluaa ikuista elämää, se tarkoittaa, että tämä on tämän halun esittäjän, eli tietoisuuden, luonne. Tietoisuus pyrkii ikuiseen tilaan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2
Kaikki prosessit, yksinkertaisimmatkin, edellyttävät jonkinlaista organisointia. Jonkinlaista tietoista ohjausta. Ja nämä kehossamme tapahtuvat prosessit, fysiologiset prosessit, psykologiset prosessit, ne ovat hyvin monimutkaisia. Äärimmäisen monimutkaisia.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin
Monien kansojen tiedossa on karman laki, vaikka he eivät tietäisikään, että kyse on karman laista.
Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin. Kultainen sääntö tekee meidät tietoisiksi teoistamme, jotta voimme pohtia lopputulosta ennen kuin ryhdymme mihinkään toimiin tai käytämme voimaa.
Tämä kopio joka toisessa ketjusssa ei auta kysyjiä.
Ja lukijoille tiedoksi: Nuo metafyysiset jutut eivät perustu mihinkään tietoon, vaan ovay yhtä huonosti perusteltuja kuin uskonnot.
Eli puhtaasti luulon varassa.
Eu uskoa tarvitse määritellä.
Onhan siitä yksinäisyydestään tehty tutkimuksiakin monessa ikäluokassa ja kaikista käy ilmi että yksinäinen ihminen masentuu ja lopulta tuntee ettei jaksa edes elää
Lastenkoti lapsistakin oli tehty tutkimusta ,en muista oliko se Unkarissa vai jossain toisessa massa .
Pienet vauvat saivat velli pullonsa ja heille vaihdettiin vaipat. Kukaan ei pitänyt heitä sylissä koskaan eikä hyväillyt mitenkään. Vauvat tulivat apaattiseksi ja eivät tunteneet ruoka halua kun makasivat yötä päivää samassa sängyssä
Joku tutkija oli jäänyt hoitamaan heitä lastenkotiin ja hän piteli vauvoja sylissään ja hyväili heitä ja laittoi lattialle filtille heitä toistensa viereen , silloin pikku hiljaa he palautuivat normaaleiksi ajan kanssa .
Olivat laittaneet uudet säännöt lastenkotiin että vauvoja pidettäisiin sylissä ja hyväiltäisiin joka päivä . Ja niistä vauvoista sitten tuli pieniä lapsia jotka käyttäytyivät lasten tavalla . Joten välinpitämättömyys masentaa niin vauvoja kun vanhojakin . Me ihmiset ollaan laumaan kuuluvia jokaisella pitäisi olla tunne että hänestä välitetään . Se antaa elämisen halua .
Ihminen voi murtua henkisesti yksin. Ei yksinäisyyttä kestä kukaan kauan
ilman, että se vaikuttaa mieleen ja läheisen menetyksen jälkeen
yksinjääminen on erikoisen tuhoisaa ihmisen mielelle.
Kun antaa elämänsä Jeesukselle, ei ole koskaan yksin. Minulla ainakin oli aina aamut ihania, vaikka oli elämässäni kovaa ahdistusta.
Eipä se ole ihme. Iäkkäämpänä on usein monia sairauksia, mutta usein ei ole varaa niitä hoidattaa. Ja tätä nykyä, kun soitat esim. terveyskeskukseen, siellä vastaa automaatti. Ja jos sieltä soitetaan takaisin, sanotaan suoraan, ettei tänne tarvitse tulla. Ota särkylääkettä. Ja yksityiselle ei vaan ole varaa. Entäpä nyt, kun terveyskeskukset, ja - asemat lakkautetaan, Sote-rahapulassa, ja myös monet sairaalat menee kiinni ? Ei tule ainakaan helpottamaan kroonisesti sairaiden tai ikäihmisten elämää. Sillä ei tunnu olevan mitään arvoa.
Arvauskeskukseen voi vielä ajan saadakin, mutta joka kerta sanotaan vain, tule uudestaan, jos ei vaiva mene ohi tai pahenee.
Sama koskee päivystyksiä.
Huonoksi menee. Se on pelottavaa. Vanhuus on muutenkin pelottavaa.
Kun jää yksin tulee kaksinverroin turvattomampi olo.
Rahasta ei ole pula, mutta oikeistohallitusta kiinnostaa vain rikkaitten
hyvinvointi.
Mä olen nyt jo yksin, enkä ole edes vanhus vielä, mutta monisairas.
Ei paljon houkuttele vanhaksi tullakaan. Kun tietää, millaista on nykyään vanhuksilla, niin miten voisi uskoa, että mikään ainakaan paremmaksi muuttuisi.
Onko sinulla ystäviä kuitenkin vai oletko ihan yksin ?
Minä jäin yksin ja ystävätkin ovat jo tuonpuoleisessa.
Olen päälle 70 v enkä kovin terve, yksinäisyys viiltää syvältä.
On vaikea löytää enää mitään olemassaolon tarkoitusta.
Toivon joka päivä kuolevani pian (yöllä tietämättäni)
Yksin on niin raskasta.
Päälle 70 ei ole edes kovin vanha. Ikätoverit ovat elossa melkein kaikki.
Mikä ihme on, että jäädään yksin, jos seuraa kaivataan?
Minä olen 75 ja vaikeita perussairauksia. Muutin kolme vuotta sitten vielä uudelle paikkakunnalle ihan itsenäisesti. Olen aika vaatimaton introvertti, leski, mutta harrastuksia ja seuraa olen löytänyt niin paljon kuin ikinä jaksan seurustella. Vanhatkin ystävyydet ovat silti säilyneet.
Kyllä paljon on itsestä kiinni, tämä on totinen tosi.
On toki itsestäkin kiinni. Äsken keskusteltiin juurikin sairauksien aiheuttamasta yksinäisyydestä.
Etenkin ikäihmiset saattavat olla huonommassa kunnossa ja voinnissa kuin nuoremmat.
Onneksi nykyään monilla toiminta- ja liikuntakyky säilyy.
Ikinä ei voi verrata itseään muihin, tai " kehuskella " omalla voinnilla ja kunnolla, että kun itse pystyy, niin muidenkin pitäisi. Tämäkin on totinen tosi.
Iäkkäämpien ihmisten yksinäisyys usein johtuukin siitä, kun on vaikka puoliso jo edesmennyt, toimintakyky heikennyt, ei enää välttämättä pääse sieltä omasta kodista kulkemaan, voi hyvinkin jäädä vaikka täysin yksin. Ehkä jotain kotihoitoa lukuun ottamatta, jos sellainen on olemassa.
On puhuttu ja kehuttu, kuinka vanhuksillekin järjestetään sitä ja tätä toimintaa, harrastuksia, mutta ei ole ajateltu, etteivät kaikki pääse kodistaan liikkumaan. Helppo se on mennä, jos on kunnossa.
Ja sekin on ainakin osittain totta, mitä pidempään ihminen on yksinään, nousee sosiaalisiin tilanteisiin osallistumisen kynnys. Voi alkaa arastaa, ehkä pelätäkin muita, vieraita ihmisiä, tms.
Hehehe
Haha
Höpöhöpö
Terveempien on helpompi löytää seuraa, kun pääsee liikkeelle
ja jos ystävät on kuolleet ei-niin-terve ihminen jää yksin.
Tilasto kertoo, että joka toinen 70 vuotta täyttänyt ei näe 80 vuotispäiväänsä.
Jos on hengissä 70 vuotias voi elää päivän tai kymmenen vuotta
ja jotkut harvat yli sen.
Kuolemanilmoituksista huomaa, että 1952 ja sitä aikaisemmin syntyneet
ovat nyt sankoin joukoin tulleet elämästä poistuneitten joukkoon.
Nykyään 100-vuotiaskaan ei ole mikään harvinaisuus!
Seurakuntien kuolleissa on joka viikko enemmän yli 80-vuotiaita kuin alle 80-vuotiaita.
Aika luonnollista .... ?
Hehe
Tilastokeskuksen mukaan yli 80-vuotiaiden lukumäärä on jonkun verran yli
300000. Ei ole paljon ympäri Suomea.
Olisiko vähän enemmän kuin Tampereella asukkaita ?
Yli 75-vuotiaita on elossa noin 600000 eli suunnilleen sen verran kuin
Helsingissä on asukkaita.
Eli 75 vuoden ja 80 vuoden välissä kuolee kolmisensataatuhatta ihmistä
eli puolet 75 vuotta täyttäneistä.
Jaa heidät ympäri Suomea. Ei se paljon ole ja joka vuosi vähenee.
Tilastokeskuksen tietokannasta käy ilmi, että 31.12.2022 Suomessa on ollut
yhteensä 159 114 yli 85-vuotiasta ihmistä.
Suunnilleen saman verran kuin Jyväskylässä yhteensä.
Yli 90-vuotiaita on tällä hetkellä noin 50 000 eli suunnilleen saman verran kuin on
asukkaita Kotkassa, Kokkolassa tai Mikkelissä.
Tuo 50 000 on n. 0,9% väestöstä -> yksi 110:stä.
itse mietin joka päivä itsemurhan tekemistä kun olen yksin ja koen elämäni turhauttavaksi, ei tiedä mitä varten ammulla herää
Mieti mieluummin, miten tekisit mukavan päivän! Kävisitkö ostamassa keväisen kukkakimpun, joka kaunistaisi kotisi? Vai käväisisitkö kahvilassa juomassa leivoskahvit kevään kunniaksi? Miten olisi puhelu vanhalle ystävälle, kutsuisitko hänet kotiisi kahville? Mahdollisuuksia on vaikka kuinka, mikä sinulle sopisi?
Sama on ollut mielessä. Olen valmis kuolemaan. Ei ole enää ketä varten ja kenen
kanssa eläisi.
Voihan sitä elää vaikka ihan itseä varten.
Olen niin surun murtama, että toivon kuolevani itsekin ja yritän helpottaa
oloani ajattelemalla, että pian tämä on ohi.
Kun on täyttänyt 79 vuotta voi elää päivän tai 10 vuotta.
Tiimalasini hiekka alkaa olla valunut.
Hesarissa oli otsikko: Kun on täyttänyt 70 vuotta voi elää päivän tai 10 vuotta.
Voihan sitä elää vielä vaikka 30 vuotta, jos eläisi 100-vuotiaaksi.
Ei lehdissä pystytä kertomaan, minkä ikäiseksi ihminen voi elää.
Ei tuo pir paikkajaan, ei vaan pir.
Yksinäisyys on iäkkäillä ja lähes liikuntakyvyttömillä vanhuksilla paha riski, mutta kunnat seulovat yksinäisyyskierteeseen katsottavia erityisen tarkasti.
Olen itse vanha mies, mutta huomioin vanhoja, naisia ja miehiä omilla resursseillani.
Olen vanha enkä kovin terve. Jäin leskeksi. Kaikki ystäväni ovat kuolleet ja suurin osa sukulaisista, loput asuu asuu kaukana. Olo on turvaton. Pelkään tätä kauhistuttavaa
yksinäisyyttä. Toivon kuolevani yöllä tietämättäni.
Kauhistuttava yksinäisyys? Suomessa asuu yli 5 miljoonaa ihmistä.
Mistä tulee kauhistuttava yksinäisyys? Oman pään sisäinen juttu, tunne. Tunne on tietysti tosi sen kokijalle, vaikka ympärillä olisi miten paljon ihmisiä tahansa.
Tilannetta on mahdoton muuttaa, ellei yksinäisyyden kokija itse ala katsella ympärilleen ja avaa silmiään näkemään muita ja liity muiden pariin.
On niin helppoa sanoa, liity muiden pariin.
Pystytkö asettumaan esim. pitkäaikaissairaan ihmisen asemaan, joka on jumissa omassa kodissaan, kun ei heikon toimintakykynsä takia pääse lähtemään kotoaan minnekään ?
Ei kaikilla ole niin hyvä tilanne kuin ehkä juuri sinulla.
Monet sortuvat tuohon pärjätessään itse, että luulevat sen olevan muillekin yhtä helppoa kuin itselle. Sellaista kai sanotaan ahdasmieliseksi ja itsekeskeiseksi ajatteluksi.
Eipäs tehdä poikkeuksista sääntöä! Suurin osa yksinäisyyttä itkevistä on liikuntakykyisiä.
Toisaalta myös pyörätuoliin sidotut viettävät vilkasta sosiaalista elämää niin halutessaan.
Järjestelykysymyksiä nämä ovat.
Olenko jossain kohdassa väittänyt, että kaikki olisivat samassa tilanteessa ?
Ei ole mitään syytä hermostua...
Olisit myös voinut kirjoittaa, että suurin osa pyörätuoliin sidotuista viettävät sosiaalista elämää, tekstistäsihän saa käsityksen, että heistä kaikki viettävät.
Jos kerran aletaan pilkkua viilaamaan, niin viilataan sitten kunnolla.....
Pitääkö muiden joukkoon liittymisen olla helppoa?
Kyllä se monelle on vaikeaa, mutta täysin mahdollista. Turha on vedota sellaiseen, että kun se ei ole helppoa! Ei kai se sitten ole tärkeääkään, jos ei yhtään viitsi nähdä vaivaa.
Helppoa on valittaa yksinäisyyttä. Väistämättömästi tulee mieleen, että yksinäisyydestä ruikuttaminen on myös mieluista. Yritetään vain syyllistää muita, vaikka vika on itsessä.
Toivottavasti et ikinä sairastu ja joudu liikuntaesteiseksi tai -kyvyttömäksi, kun omaat tuollaisen asenteen. Voi koitua omalle kohdalle tosi kovaksi paikaksi.
Makaa kuule kotona vaipoissa ja odottele kotihoitoa, tuleeko lainkaan vai ei. Tule sitten kertomaan, kuinka hakeudut ihmisten ilmoille, kun ei tarvitse muuta kuin nähdä vähän vaivaa....
Aatteleppa ite.
Suurin osa yksinäisyyttä ruikuttavista ei ole vuoteeseen sidottuja liikuntakyvyttömiä, joille käydään vaihtamassa vaipat.
Yksinäisyyttä kokevat kaiken ikäiset ja kaiken kuntoiset. Yleensä on kyseessä mielen kyvyttömyys solmia ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita.
Oletko koskaan ajatellut syvällisemmin mikä aiheuttaa "mielen kyvyttömyyttä"
solmia ihmissuhteita ?
Olen kyllä ajatellut, mutta epäilen, että sinä et!
Sairaat ihmiset eivät aina makaa vaipoissa liikuntakyvyttöminä, mutta voivat silti olla fysiikkansa takia kotiensa vankeja.
Mitä sinun omassa päässäsi kulkee 2024-03-05 21:35:29 ?
Aika rajoittunutta ajattelua.
Ihmettelen onko sinulla yhtään ystävää tai sitten "vakka kantensa valitsee"....
Kun yht'äkkiä menettää elämänkumppaninsa kuolemalle kyllä siitä tulee
suuri murhe ja paljon kauhistuttavaa.
Näin varmasti on. Mutta joka toinen parisuhteessa oleva menettää puolisonsa kuolemalle. Se tavallaan kuuluu elämään.
Silti se on kamalaa.
Ihan varmasti on kamalaa.
Ne, jotka eivät ole sitä kokeneet, eivät välttämättä ymmärrä siitä mitään.
Se on elämän kovimpia paikkoja!
Kun joku kertoo läheisensä kuolemasta ei sitä ymmärrä miten kipeää
se tekee ennenkuin sattuu omalle kohdalle.
"Se kuuluu elämään" ei yhtään helpota sureva, kyllä hän sen tietää,
mutta ei se surua ja tuskaa lievitä.
Jokaisen suru on omanlaisensa. Vaikka olisit itse kokenut surua miten paljon hyvänsä, et tiedä toisen surusta, luulet vain.
Älä koskaan sano surevalle: "Tiedän miltä sinusta tuntuu."
Et sinä sitä tiedä kuitenkaan!
Se ei lohduta, kun omalle kohdalle sattuu.
Läheisen menettämisen jälkeen yksinäisyydestä tulee ongelma,
kun yksinäisyys pitkittyy ja ihminen kokee, ettei hän voi millekään mitään.
Moni kokee eksistentiaalisen kriisin, asioista joita ei voi muuttaa.
Mikään ei tuo menehtynyttä takaisin eikä mikään tunnu enää miltään,
kun pohja koko elämältä on lähtenyt.
Lähtee ajellemaan ympäri maailmaa
Yksinäisyys ja etenevät sairaudet voivat johtaa epätoivoisiin tekoihin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d0d0c4ee-8c01-4695-a4b8-d8dea789bd32
Meidän jokaisen tulisi katsoa ympärillemme. Näemmkö siellä yksinäisiä? Pienikin sana tai ystävällnen tervehdys voi olla hyväksi tuntemattomallekkin ihmselle vaikkapa hississä. Älä odota vain huomiota isellesi, vaan anna sitä muille.
Nuoret, älkää hyjätkö vanhempianne. Vaikka kuinka on, he ovat ainoita, jotka ajattelevat ja rakastavat teitä...pyyteettömästi.
Ei kaikki tietenkään rakasta
Iäkkäämpi huonokuntoisempi ihminen jää yksinäisyyteen väistämättä
toivoen, että pääsisi itsekin pois kärsimästä kaikkea tuskaa.
Ei sitä helpota kuin kuolema.
Kun puoliso kuolee edessä viimeinen elämänvaihe, elämä ei tunnu enää elämältä,
edessä on enää oman kuoleman suorittaminen.
Voi seota. Psyyke voi särkyä. Minulla meni mäsäksi. Lääkkeillä yritän
pärjätä. Eläkeläinen ei saa kunnallista terapiaa ja yksityiseen ei ole
varaa. Se maksaisi ainakin tonnin kuukaudessa ?
Ikävää että yksinäisyys tekee ihmiset niin toivottomaksi
Lisäksi Työttömyys köyhyys
Moni asia voi aiheuttaa toivottomuutta, montaa asiaa voi kestää paremmin,
kun on joku jonka kanssa jakaa vaikeudet. Yksinäisyys on jäätävää.
Yksinäisyys voi tuntua kuolemalta. Ihminen saa merkityksensä muitten
ihmisten kautta. Yksin tuntee itsensä merkityksettömäksi.
Työtön 80 v?
Asunnottomuus katuelämä
Nuorena yksin olo oli helpompaa, kun maailma oli kuitenkin auki.
Nyt on pellit kii. Kohta krematorioon.
Nälkä alkaa ahdistamaan
Sekosin, kun jäin yksin puolison kuoleman jälkeen. En välitä entisekseni tullakaan.
On ehkä helpompi kestää, kun on vähän ulalla. Suru tappaa ja yksinäisyys.
Kunpa kuolema korjaisi minutkin pikimmiten.
Joka ilta ajattelen että kumpa en aamulla heräisi. Elämä on niin syvältä nykyään. Syy ei ole yksinäisyys. Se on minun oma valinta. Olen liian herkkä ilmeisesti tähän koventuneeseen maailmaan.
En minäkään viihdy tässä ihmisyydenvastaisessa maailmassa ja kun menetin
puolisoni elämältä lähti koko pohja. Olen myös tunneherkkä, etten sanoisi tunnevammaiseksi tullut, kun on huonosti kohdeltu lapsuudesta asti.
Ainoa hyvä ihminen poistui elämästäni. En jaksa yksin tätä tuskaa.
Olen valmis kuolemaan. Toivottavasti kuolen kivuttomasti ja nopeasti.
Tunnen samaa. En palaa entiselleni eikä se minua kiinnostakaan.
Yritän kestää loppuelämäni eläkkeellä ja toivon pääseväni tästä
maanpäällisestä helvetistä pian pois.
Kiitos kommentistasi ! Olisin voinut kirjoittaa saman.
Huonosti kohtelu jo lapsuudessani vei ilon elämästäni.
Ei voi seota. Hyvä kun saa olla rauhassa.
Kirkon piirissä voi saada apua yksinäisyyteen ja suruun.
Ihmisellä on tarve tulla kuulluksi sekä parempina päivinä että surussa.
Jos jää yksin surussaan kärsimys pahenee.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18368310/itamaisesta-filosofiasta-kiinnostuneille
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin
Karman laki.
Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18302336/vaununkuljettaja-(aly)-ja-ohjakset-(mieli)
Vaunut ovat fyysinen keho; hevoset, jotka vetävät vaunuja, ovat viisi ulkoista aistia (kuulo, kosketus, näkö, maku ja haju); vaununkuljettaja (äly) ja ohjakset (mieli) ovat hienojakoinen keho, joka ohjaa vaunuja, ja matkustaja on sielu.
Kun yksinäisyys ei ole vapaaehtoista se on kamalaa. Ajoittain pelkää tulevansa hulluksi.
Kaipaa niin paljon toista ihmistä. Ei voi tietää mitä surun tuoma yksinäisyys on
ennenkuin sen kokee itse.
Ihminen ei sisäisesti juurikaan muutu ikääntyessään.
Samat asiat saavat epätoivoiseksi kuin nuorempanakin.
Tai onnelliseksi. Mutta vanhuus yksin ei todellakaan ole onnellista
ja kuinka paljon Suomessa onkaan yksinäisiä vanhuksia,
mutta myös nuoria ja nuorempana elämänkumppaninsa menettäneitä.
Tottakai on yksinäisiä eronneita itse aiheutettua
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
😍 Kuumat tytöt odottavat sinua -> https://us4.fun/kissgirl?18282159
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Suru on pohjaton.
Hahaha
Lääkärini totesi: Sille on helpompaa, joka ensiksi lähtee.
Eipä meiltä kysytä haluammeko lähteä tai haluammeko antaa rakkaamme pois.
Läheisimmän kuolema on pahin asia elämässä.
Surusta voi seota. Se voi laukaista sairauksia.
Anus mielessä
Näköjään surusta voi seota vai olitko syntymästä asti tuollainen moukka ?
Suru jättää jälkensä, minulle se jätti mm. vakavan masennuksen.
Suru ja yksinäisyys on kamalaa. Niin kamalaa, ettei ole sanoja kuvaamaan.
Kyllä läheisen kuolema voi aiheuttaa sairauksiakin.
Suru on kokonaisvaltainen stressi elimistölle ja mielelle.
Sekä psyyke että fyysinen kunto voi romahtaa.