Ihminen on ruumis ja henki, kuolema on raja, jossa siirrymme toiseen olomuotoon.
Uskotko, että kuolemamme jälkeen elämme toisessa olomuodossa ?
Uskotko, että kuolemamme jälkeen elämme toisessa olomuodossa ?
Mitä on kuoleman jälkeen ?
Anonyymi-ap
821284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 82
Vanhimmat
Vähänaikaa madot juhlii sen jälkeen kasa luita
Kun poltetaan niin ei madoillakaan ole juhlimisen aihetta
Uskon elämän jälkeiseen kuolemaan.
Kannattaa elää se ainut elämänsä, ja lisääntyä jos kykenee.
Taivaaseen päästään vain hiilidioksidina kuten kaikki orgaaninen aines.
Uskon kuoleman jälkeiseen elämään. Olenhan kristitty.
Sinä olet ihminen kristillisillä mielipiteillä .
Kuten juuri uskomus kuoleman jälkeiseen elämään. en ole koskaan saanut pienintäkään vinkkiä ystäviltä jotka ovat kuolleet , joten miten todistat elämän kuoleman jälkeen . Ei riitä että omaat kristilliset mielipiteet
Sinulle ei riitä.
Mutta älä sotke asioita: alussa kysyttiin ihmisten uskosta. Ei siis sinusta tai sinun todisteluvaatimuksistasi.
Että odottele vaan aivan rauhassa sitä varmaa ja jotenkin ilmeisesti todistettua matojen juhlaa. Jos kaikille kerran käy todistetusti niin, niin mitä oikein itket jos joku on väärässä?
Anna olla.
Siis maksoit aneita eli kirkkoveroja, ettet joudu ns. helvettiin, mutta siitä ei ole mitään takeita. Menetit vain rahaa joillekin kirkkoparasiiteille. Sitä se on.
Mukavaahan se olisi,mutta kun ei tiedä,eikä ole kertojia.juttuja kyllä on kaikenlaisia kuullut,mutta......?
Miksi kuolleet eivät sitten mitenkään näytä sitä ns olemassa oloaan?
Eiköhän ole paras lopettaa ajattelemasta asioita mihin ei kukaan ole koskaan saanut vastausta eikä tule saamaan .
"Ei kukaan koskaan" voi olla aika väärä oletus.
Raamatun mukaan Jeesus ja muutama muukin on kuoleman jälkeen palannut. Ei loppunut elo matojen juhlaan. Jotkut kertoo myös kuolemanrajakokemuksiaan aiheesta.
Mutta varmasti nämä ei täytä todisteina kunnon telaketju-ateistin uskonvastimuksia.
Mutta selviääpä tuo asia niin ateisteille kuin muillekin aikanaan. Turha uhota.
Eipä ole missään vielä yhtäkään tuttua tullut vastaan kuolemansa jälkeen.
Ei sieltä palata takaisin.
Nuo rajakokemukset ovat asia erikseen.
Minä ole saanut vastauksen. Jumala on olemassa. Jeesus on olemassa. Pyhä Henki on olemassa. Olen tullut uskoon yli 40 vuotta sitten ja se on kestänyt tänne saakka ja jatkuu Herran tulemukseen asti, jos Herra suo.
Uskon oikeastaan.
Pimeyttä, kylmää ja matoja sekä kasa luita.
No näin ystäväni seuraamassa sivumpana omia hautajaisiaan, ykköset yllä. Selkeä näkötodiste, ja monella muullakin on jopa valokuvissa. Kyllä elämä jatkuu toisella tasolla. Jotkut tervehtii rajan takaa välillä meitä joilla vielä opittavaa. Kun herää tietoisuuteen niin eihän sitä polkua voi eikä halua enää palata takaisin. 🕊️
Miksi ja missä olisi toisia tasoja?
Eläin se on ihminenkin, ei sen kummempi. Moni pelkää kuolemaa, yrittäen sitä paeta mielikuvituksen luomien satujen avulla.
Kasva aikuiseksi, jos nyt et ole joku mielenterveyspotilas ja jutut siksi lapsen tasolla.
Mistä niin päättelet, että mielenterveyspotilaiden jutut olisivat lasten tasolla ?
Onko sinulla minkäänlaista tietoa psyykkisistä sairauksista, ja mitä kaikkea niihin liittyy ?
Mielenterveyspotilaskin voi kasvaa aikuiseksi, ja usein kasvaakin.
Uskonnot ovat säilyttäneet asemansa. Kaikesta päätellen ihmiset
tarvitsevat uskoa ja ajatusta Jumalasta ja uskoa siihen, ettei elämä
pääty kuolemaan, vaan se jatkuu jossakin toisessa muodossa,
koska se on hyvin lohdullinen ajatus ja haluan itsekin uskoa siihen,
vaikka järkeni sanoisi toista. Mistä me voimme tietää onko kaikki tässä,
minkä silmin näemme ?
Kristinusko on maailman suurin uskonto. Vuonna 2020 kristinuskolla oli yli 2,4 miljardia seuraajaa. Vuonna 2022 noin 32 prosenttia maailman väestöstä oli kristittyjä. Maailman suurin kristillinen kirkkokunta on katolinen kirkko, jonka jäsenmäärä oli vuoden 2019 lopussa 18 prosenttia maailman väestöstä.
Uskonnoila ja oletetuilla kannattajamäärillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Elämä jatkuu uskoi uskontoihin tai ei. Luonnon laki. Kun ihminen nukkuu ja herää, se on luonnon laki. Ei uskonto saa sitä aikaan. Ihmisiä on ollut kauan ennen uskontoja.
Hyvinpä ymmärsit kommentin !
Omia uskomuksiasi se sinäkin vaan julistat, mikä on Ok, mutta että jonain muka totuuksina niitä koitat esittää. Se on melko hölmöä uhoamista ilman mitään auktoriteettia...
Omalla kohdalla ei ollut mitään, olin 4 minuuttia sydänpysähdyksissä. Eli ei mitään pelättävää, samanlainen kokemus kun nukkuisi eikä näe unia.
Ehtiikö tuossa 4min kuolla?
Pysähtykö aivot?
Luulen ettei...
...mutta ekaan 4min ei ole siis mitään pelättävää.
Ei tule mietittyä, onko kuoleman jälkeen mitään.
Itse ajattelen, että kaikki vain loppuu, pysähtyy, kun elämä lakkaa.
En edes viitsi miettiä kuoleman jälkeistä aikaa, ettei mene tämä elämä pilalle.
Tuossa aloituksessa oli kai siitä kyse että lakkaako elämä vai ei.
Eräs lääkäri piti haastattelun ja kertoi myös omista kokemuksistaan.
Monet pidemmän sysdänpysähdyksen saaneet, mutta sitten yllättäen vironneet kertoivat hienoja kokemuksia ja onnea, eivätkä olisi halunneet palata, mutta heidät pakotettiin jotain asiaa, tai tehtävää varten.
Eräs huvituksissa viihtynyt mies kertoi toisenlaisen tarinan. Hän eli moraalitonta elämää ja oli tyytyväinen. eikä ollut rahasta kiinni.
Sitten hän vain kupsahti keskenkaiken ja vietiin sairaalaan, jossa hän sitten virkosi ja jatkoi taas samaa elämää.
Kului muistaakseni pari vuotta niin hän taas yhtäkkiä sammui ja vietiin hoitoon.
Lääkärit oli sitä mieltä, ettei hän enää elä ja poistuivat. Tämä kuollut kuiteinkin näki ja kuuli lääkäreiden keskustelut, vaikka nämä oli kaukana jänen huoneestaan.
Sitten häntä vietiin jonnekin pimeään paikkaan, jossa oli paljon kansaa, joka pahoinpiteli häntä.
Sitten joku sanoi hänelle:"Pyydä Jeesusta apuun".
Hän totteli ja Jeesus tuli ja moitti häntä hänen elintavoistaan. Hän pääsisi takaisin maanpäälle, mutta hänen piti muutta paljon hänen elämässään, ettei hän joutuisi taas samaan paikkaan.
Kun hän heräsi hän kertoi hölmistyneille lääkäreille kokemuksestaan ja mitä lääkärit oli tehneet ja puhuneet.
Ainakin Jeesus kohta tarinassasi ontuu.
Kyllä minuun on ollut yhteydessä useampikin kuollut. Eräällä vanhalla rouvalla oli huoli ikkunalle jääneestä kasvista, joka ei kestä liikaa aurinkoa. Hoidettiin pois valosta. Eräs kadonnut kertoi löytöpaikkansa kuolemansa jälkeen. Sitten on ollut ihmisiä, jotka ovat halunneet jättää tärkeää tietoa. Ja on lähetetty varoituksia. Mutta mitä nämä ovat, on sitten toinen juttu, ja mistä ne todistavat. Mutta kertaakaan ei ole mennyt harhaan, mutta en sotkekaan niihin mielikuvitustani.
Minulla nyt on niin paljon kummallisia kokemuksia ihan tältäkin puolen rajan, että joutuu ihan oikeasti miettimään, että onko tämäkään puoli olemassa. Kumpi puoli on todellisuudessa harhaa.
Kyllä vaaka on kallistumassa siihen, että se onkin tämä puoli.
Niin no, hyväkös minun on puhua, kun olen käynyt siellä. Ei, ei en minkään kuoleman kautta, ihan muuten vaan. Siellä valo on paljon kirkkaampi, tämä paikka on tosi pimeä valoisallakin verrattuna siihen, ja värit oli kirkkaampia. Erikoisinta oli kuitenkin, kun aika on siellä toisin päin. Tuntui tosi pahalta tulla tänne, kun aika kääntyi. Se on myös paljon isompi. Mutta jäi vaikutelma, ettei siellä ole sähköä ollenkaan. En minä paljoa muista siitä.
Mutta ehdottomasti vahvin ja vaikuttavin kokemus oli se aika toisin päin ja erilainen valo.
Jotenkin kun on nämä kokemukset joutuu ikään kuin elämään kahta todellisuutta yhtä aikaa. Kuin kaksoiselämää. Ei se kivaa ole.
Ei ihan helposti onnistu esimerkiksi sosiaalinen elämä, saa koko ajan varoa sanojaankin, kun aika on sekaisin. Ei pysty tietämään joko se poika syntyi, joko se diabetes todettiin, joko se muutto oli jne. Mutta kaikkeen tottuu.
Kyllä, mietittyäni. Älkää pelätkö sen enempää kuolemaa kuin maailmanloppuakaan ydinsodalla. Olen varma, että toisella puolella on kaikille ihmisille parempi elämä ja oikeampi. Tämä on aika synkkä ja ahdistava paikka todellisuudessa, ja ikävä.
On väitetty että ihmisen keskiosassa aivoissa käpyrauhasessa sijaitsee ihmisen tietoisuus, jotkut sanovat sitä sieluksi.
Tämä poistuu ruumiista aikanaan jokaisella.
Tämän päivän tiede sanoo, että myös kaikki materia koostuu samasta aineksesta kuin ajatukset - elämme ajatusuniversumissa.
Ja tietoisuus on yksi sama tietoisuuden kenttä, josta kaikki atomeista koostuva muodostuu.
9 minuutin tietoisku tiedemiehen, fyysikon kertomana suomeksi tekstitettynä John Hagelin Suuri yhtenäiskenttä ja tietoisuus, youtube.
Heaven or hell.
Hell
Epäilen, että maapallo on jonkun planeetan helvetti.
Tavallaan tätäkin tarkoitan selittäessäni erikoisia kokemuksiani. Oli eräs Valtaojan tiedeohjelma, jossa eräs kirjailija kysyi, että miksi etsimme elämää muualta, mutta emme ihmettele, että missä me olemme, kun täällä ei ole muita.
Ja vaikka edellä kerron ihmeellisistä kokemuksistani, niin olen nimenomaan tiedeihminen. Live-elämässä niin tiukasti, ettei kukaan, heh, uskaltaisi minulle edes kertoa enneunistaan.
Uskotko enneuniin ?
Ei se ole uskonasia. Olen nähnyt monia unia, jotka ovat toteutuneet. Ehkä mielenkiintoisin, että näin kaikki asunnot, joissa tulen elämäni aikana asumaan.
Jotkut unet ovat vain tapahtumia, ja jään miettimään, että liittyykö niihin myös toteutuessaan jokin merkitys. Juuri toteutui tilanne - pidempi kertomus - joka tapahtui juuri vuosia sitten unessa näkemänäni - en ainakaan vielä tiedä siihen liittyvän mitään elämää suurempaa, kaikki vain tapahtui kuten unessa näin.
Varsinkin lapsena olin hyvin herkkä näkemään unissa tapahtumat, tapahtui noin 2 vk ennen todellista tapahtumaa - saatoin isoäidin taivaaseen tikapuita pitkin, ja hän sanoi, että minun pitää palata vielä alas, hänen edessä oli kaksi tietä, hän lähti oikean puoleista. Sitten hän kuoli.
Isoisä unessani nukkui ja ajattelin, että en raaski herättää häntä ja kertoa, että hän kuoli. Ja sitten hän todella kuoli.
Ikävämpi uni oli, että paholainen (miten lapsi sellaisen edes tiesi tai unessa näki - en ymmärrä?!) vei koirani ja sanoi, ettei anna sitä minulle koskaan takaisin. Sittennkoira jouduttiin lopettamaan - vanhemmat kertoivat myöhemmin, että oli ammuttu.
Se toteutui - en koskaan enää löytänyt sellaista yhteytettä koiraan, jonka olin silloin lapsena kokenut.
Uneni ovat välähdyksenomaisia ja näen harvoin unia.
En ole koskaan ajatellut, että uni merkitsisi jotain.
Ajattelen niin, että unissa voi välähtää sitä mitä mielessämme
milloinkin päällimmäisenä sattuu olemaan
Näin puolisoni kuoleman jälkeisenä tosi erikoisen ja jotenkin
vavahduttava unen, että se tulee mieleeni vieläkin päivittäin,
vaikka hänen poismenostaan on kohta vuosi ja suren yhä raskaasti.
Silloin kun näkee merkitysunen, niin sitä ei unohda koko elämänsä aikan. On olemassa monia unien lajeja enneunista merkitysuniin ja sitten ihan vain pelkkiä viihdeunia.
Taivaassa saan tavata rakkaani.
Uskonnossa ei myöskään ole taivasta ollenkaan.
Minun uskossani taivas on.
Kuoleman jälkeen Jumala pitää huolen sieluistamme.
Uskontoon ei kuulu sielu ollenkaan.
Kyllä se kuuluu.
Jumala huolehtii sieluistamme kuolemamme jälkeen.
Onko Jumala olemassa ? Onko kukaan nähnyt tuulen?
Ei ole, mutta on tuntenut sen ja nähnyt sen vaikutukset.
Uskonnon Jumala niminen entiteetti tulee 3000-4000 vuoden takaa uhrikultista, jolloin käsitettiin - ihan kuin muinaissuomen uskonnossakin - että jumalia pitää lahjoa ja lepytellä, ja tähän perustuu myös kristinuskon uhrikultti viattomalla Jeesus-nimisellä, kuoliaaksi kidutetulla uhrilla.
Tällä ei ole mitään tekemistä tieteen tunnistaman ylimaallisen älyn kanssa, joka on täysin välttämätön maailman toimimisen kannalta - joten Jumala on olemassa tieteen mukaan, kun käsitettä ei sotketa uskontoon.
Juuri uskontoonhan Jumala kuuluu.
Niin luulisi. Mutta syntyykö Jumala vain nimestä, vai mistä?
Onko uskolla ja uskonnolla joku ero ?
On eroa, uskonto on rakennettu oppijärjestelmä esimerkiksi raamatun tekstiin perustuen.
Jumala on uskon asia, henkilökohtainen asia jokaiselle.
Uskon tuonpuoleiseen elämään ja Jumalaan. Se antaa lohtua.
Onko Jumala olemassa ? Onko kukaan nähnyt tuulen?
Ei ole, mutta on tuntenut sen ja nähnyt sen vaikutukset.
Ihan sama mitä kun vain kuolisi. Elämä puolison kuoltua on kidutusta yksinäisyydessä
vanhana ihmisenä.
Ei halua elää tätä yksinäistä elämää enää.
Itken paljon murheissani ja olen masentunut.
Pappi sanoi: "Meidän kaikkien on kuoltava".
Niinhän se on, mutta miksi minun rakkaani otettiin minulta pois
niin aikaisin, hän olisi tahtonut elää.
Hän oli maailman kultaisin ihminen ja erikoislaatuinen kaikessa
hyvässä.
Kaikkeni, joka tuki ja puolusti minua aina
ja minä häntä.
Me olisimme tahtoneet elää yhdessä vielä edes vähän aikaa.
Miksi me emme saaneet ?
Ne ovat kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia,
joihin ei saa koskaan vastausta,
mutta kyselee ja kyselee
tietäen itsekin, ettei vastausta tule.
Ehkä se kuuluu surun prosessointiin,
vaikkei sitä tietoisesti edes kykene tekemään ?
Jaan kokemuksesi. Tuntuu kuin kaikki vain olisi tyhjää ja onttoa. Miten rakennetaan oma elämä. En minä tiedä. Minäkin vain itken. Ei jaksa lohduttaa ajatus, että aika parantaa, vaikka varmasti onkin totta. Minun tapauksessa mieheni oli hyvin pitkään ja hyvin sairas, mutta kun jo vuosia taisteli kuolemaa vasta, ja sitten se tulikin ja voitti, niin ei sille voinut mitään. Tuli ja vei. Päivä kerrallaan on vain jaksettava eteenpäin - alussa vain tunti kerrallaan. Halit sinulle, ystävä. Kyllä me selvitään tästä vielä joku päivä.
Lämpimät halaukset myös sinulle takaisin minulta.
Kirjoituksesi oli lohdullinen siinä mielessä, että olet samassa surun vaiheessa,
missä kaikki on tyhjää, lohdutonta ja epätoivoista.
Hiljaisuus ja yksinäisyys on musertavaa.
Ei näe tulevaisuudessa mitään hyvää.
Elämältä meni pohja, tarkoitus, merkitys ja sisältö.
Tuska kaikkein rakkaimpansa menetyksestä on kauheaa
ja ikävä on ylivoimaista kestää.
Haluaisin itsekin kuolla pois,
koska elämä ei tunnu enää minkään arvoiselta.
En tajua kuinka voisin elää tämän ikävän ja tuskan kanssa lopun ikääni.
Silmäni ovat jo tulehtuneet kyynelistä.
"Onneksi" olen jo eläkkeellä.
Ikäisiäni kuolee joka päivä.
Joillekin valitettavasti. Itse haluan pois.
Ylösnousemus viimeisenä päivänä. Ei ole olemassa muuta kuin uskovan usko.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18368310/itamaisesta-filosofiasta-kiinnostuneille
Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Me kaikki tunnemme ihmisen anatomian, mutta entä metafyysinen rakenne?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2
Toinen esimerkki. Tehdäkseni asian niin selväksi. Vertauskuvallisesti keho on auto. Sielu tämän hienojakoisen kehon kuoressa on tämän auton matkustaja. Jää vielä selvittämättä, kuka on tämän monimutkaisen koneen kuljettaja? Ilmeisesti ei sielu. Sillä jos me olisimme tämän kehon kuljettaja, kaikki tapahtuisi elämässämme täysin niin kuin olemme suunnitelleet. Ja niin ei aina tapahdu. Se tarkoittaa joitakin kohtalon käänteitä, joitakin olosuhteita, joita haluaisimme välttää, mutta meidän on pakko jäädä niihin. Eli sanomme: "Kohtalo on johtanut..." tai minulle on tapahtunut jotakin..... tai jokin kohtalon voima. Eli tiettyyn pisteeseen asti minulla on vapaus, menen näin tai näin, mutta siinä on myös välttämättä jokin ennakointielementti ja tunnemme, että elämässämme on jokin muu voima, jotkut olosuhteet tai kohtalo, joka saa meidät toimimaan toisin kuin haluaisimme.
Nämä ovat siis vertauskuvallisia esimerkkejä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274383/hienojakoinen-keho
Mitä tarkoitetaan hienojakoisella keholla, Minulta on kysytty siitä täällä tällä palstalla. Tämä viestiketju on siis ikään kuin täydennys tähän viestiketjuun: ”Ihmisen metafyysinen rakenne”.
Siis yksityiskohtaisemmin siitä, mitä hienojakoinen keho on, koska on hyvin tärkeää ymmärtää erot, nähdä sielun ja hienojakoisen kehon väliset erot. Valitettavasti ihmiset sekoittavat usein nämä käsitteet.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin
Karman laki.
Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18302336/vaununkuljettaja-(aly)-ja-ohjakset-(mieli)
Vaunut ovat fyysinen keho; hevoset, jotka vetävät vaunuja, ovat viisi ulkoista aistia (kuulo, kosketus, näkö, maku ja haju); vaununkuljettaja (äly) ja ohjakset (mieli) ovat hienojakoinen keho, joka ohjaa vaunuja, ja matkustaja on sielu.
https://pbs.twimg.com/media/BAOB-kiCIAAbZGa?format=jpg&name=small
Vedat antavat meille vaihtoehtoisen näkemyksen psyyken luonteesta. Vedojen mukaan fyysisen kehon, joka on pelkkä biologinen mekanismi, ja sielun, joka on tietoisuuden lähde, lisäksi on olemassa myös hienojakoinen keho eli psyyke, joka on sielun ja kehon välinen kerros. Hienojakoinen keho toimii linkkinä sielun luonnollisten aistien ja kehon aistilaitteiden välillä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271273/gunat---materian-kolme-olomuotoa
Aineellisessa maailmassa voimme havaita kolme perusprosessia, joita tapahtuu kaikkialla mikroskooppisesta tasosta universaalille tasolle.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271908/gunat---materian-kolme-olomuotoa--osa2
Gunat - materian kolme olomuotoa. Osa2
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18200450/tuo-herrasmies
Tuo herrasmies
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18296127/vapaa-valinta-on-maailmankaikkeuden-lakiVAPAA VALINTA on Maailmankaikkeuden laki
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18200450/tuo-herrasmies
Tuo herrasmies
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18296127/vapaa-valinta-on-maailmankaikkeuden-lakiVAPAA VALINTA on Maailmankaikkeuden laki
Elän ikävää kuoleman jälkeistä vaihetta - jos näin voi sanoa - haluan vain nukkua ja nukkua, koska rakkaani kuoli, mutta unessa olen aina vielä yhdessä hänen kanssaan. Onko muilla samaa ongelmaa?
Hei ystävä, minäkin elän ylivoimaisen vaikealta tuntuvaa aikaa.
Tuskin pääsen tästä koskaan yli. Menetin rakkaimpani, ainoan ihmisen,
joka koskaan on ollut puolellani aina, tukenani aina,
elämäni aurinko, jonka kanssa sain elää elämäni ainoat onnelliset vuodet,
yli 30 vuotta.
Tuska on kestämätöntä.
Minun on pakko syödä silloin tällöin rauhoittavaa lääkettä,
sydämeni ei kestä tätä. Tuska menetyksestä ahdistaa niin kamalan paljon,
että psyykeni hajoaa muuten kokonaan.
Itken paljon. Tuttavani kysyi: Itketkö sinä vie-lä ?
Pidin kysymystä kummallisena.
Olen nähnyt kolme kertaa unta, joista on ollut karmeaa herätä todellisuuteen.
En tajua miten jaksan jatkaa elämääni.
Toivon sydämestäni sinulle voimia ja jaksamista.
Minunkin läheinen kuoli jo lähemmäs 4 vuotta sitten ja vieläkin aika usein itsen sitä ja joudun itsekkin aina välillä ottamaan rauhoittavaa lääkettä. Olen kai tavallista herkempi mutta hän oli mulle läheisin ihminen maailmassa. Oli todella kamalaa seurata sitä kun hän sairastui vakavasti ja kuoli. Menetyksen tuska on aivan sanoinkuvaamattoman musertava ja tuntuu epäreilulta että hänen piti kuolla niin aikaisin. Luulen etten taida toipua tästä koskaan ja usein toivon että kuolisin jo itsekkin. Olen vieläkin aina silloin tällöin nähnyt unia kuolleesta läheisestäni ja toivoisin että voisin vain jäädä niihin uniin. Tämä on todella surullista ja kamalaa.
Voin samaistua aika paljon sinun tunteisiisi. En toivu koskaan.
Tuska kuristaa välillä kurkkuani.
Se on niin voimakasta, että pahimmillaan tuntuu, että mene taju.
Minä toivonkin kuolevani. Elämäni muuttui aivan tarkoituksettomaksi,
kun rakkaani menehtyi inhimillisesti ottaen aivan liian aikaisin.
Miksi minä olen enää täällä, kun jokainen päivä musertaa minut ?
En haluaisi elää kauan, koska en jaksa kestää tuskaani ja suruani
menetettyäni elämäni merkityksellisimmän ihmisen, jolla oli
lämmin sydän ja joka oli tärkein tukeni, kaikkeni ja paras ystäväni koskaan.
Et ole ainoa murheen aallokossa. Kun on hyvä, lämmin ja läheinen suhde menetys
on kestämätön. Minäkin olen kai epänormaalin herkkä lisäksi. Elämä oli vaikeaa,
sitten löysin puolisoni ja hänen kanssaan oli kaikki niin hyvää.
En pelännyt enää mitään. Nyt häntä ei ole ja pelko palasi elämääni.
Itken yhä joka päivä yksin - useampaan kertaankin.
Kyyneleet voivat valua tunninkin, en voi sille mitään. Niitä vaa tulee ja tulee.
Olisi tietysti lohdullinen ajatus että kuoleman jälkeen elämä voisi vielä jatkua jossain paremmassa paikassa mutta pahoin pelkään että meillä on vain tämä elämä. Jopa aika todennäköistä että kuoleman jälkeen ei ole mitään. Kurjaa jos se ainutkin elämä on kärsimystä.
synnyt uudestaan ja uudestaan tähän maailmaan kunnes tulet täydelliseksi.
Minä haluan uskoa jälleennäkemiseen. Se lohduttaa vähän nyt ja antaa toivoa.
Jos ei mitään olekaan, sitten ei ole.