Minkälaisen keskustelun saan aikaiseksi, kun minä 68-vuotias nainen haluan erota 70-vuotiaasta miehestäni.
Olemme kumpikin terveitä, liikunnallisia ihmisiä. Olemme eläneet pitkään yhdessä, naimisiin olemme menneet 15-vuotta sitten. Meillä on kummallakin lapset ja elämä edellisistä liitoista tahoillamme. Taloudellinen tilanne kohtuullinen. Ei hyvä, mutta toimeen tullaan. Pienet eläkkeet kummallakin.
Seksiä en elämääni kaipaa, olen saanut sitä laatua riittävästi. Kaipaan halauksia, suukkoja, odottamattomissakin tilanteissa. Ohimennessä pieni sipaisu… Ei pelkästään pakollisiksi muuttuneita aamu-, ja iltasuukkoja. Pakollisia siksi, että ei kehdata poiskaan jättää. Haluan tuntea hyväksyntää ja iloa siitä, että olen olemassa. Olen yrittänyt itse näitä pieniä eleitä harrastaa, mutta mieheni ei. Olemme nukkuneet jo useamman vuoden eri huoneissa. Hänellä ei toimi enää, mutta olen sanonut, että se ei haittaa, haluaisin vain että hän spontaanisti ottaisi halaukseen, silittäisi kättä, hiuksia, poskea. Osoittaisi rakkautta, välittämistä. Välillä olen mennyt seisomaan eteen ja sanonut, että halaa edes vähän! Silloin rutistaa hetken, pakosta. Ei koskaan pyytämättä. Minä saatan ohimennessä silittää poskea. Hän on erittäin kiltti mies ja lapsensa ovat hänelle tärkeitä. Minulle osoittaa kiltteytensä sillä, että tekee mitä pyydän. Vie, tuo, hakee asioita. Ja tekee pyytämättäkin. Mutta ei koskaan osoita tunteita. Ei koskaan. Joskus silloin alussakaan ei sanonut, että rakastaa. Vaan kun minä sanoin, että Rakastan sinua. Hän sanoi että niin minäkin sinua. Ei koskaan sanonut minulle spontaanisti, että rakastaa minua.
Uskoin silloin, että kyllä vielä joskus… Nyt en enää itsekään ole sanonut.
Elämme samassa taloudessa kaiken jakaen, mutta koska rakkautta ei ole, haluaisin elää yksin. En edes haaveile enää kenestäkään toisesta. Kuten sanottu, kaikkea olen saanut ja kokenut ihan tarpeeksi. Vain Häneltä nimenomaan toivoisin tunteiden osoitusta, ja välittämisen osoitusta. Kosketusta. En muuta.
Olemme kumpikin terveitä, liikunnallisia ihmisiä. Olemme eläneet pitkään yhdessä, naimisiin olemme menneet 15-vuotta sitten. Meillä on kummallakin lapset ja elämä edellisistä liitoista tahoillamme. Taloudellinen tilanne kohtuullinen. Ei hyvä, mutta toimeen tullaan. Pienet eläkkeet kummallakin.
Seksiä en elämääni kaipaa, olen saanut sitä laatua riittävästi. Kaipaan halauksia, suukkoja, odottamattomissakin tilanteissa. Ohimennessä pieni sipaisu… Ei pelkästään pakollisiksi muuttuneita aamu-, ja iltasuukkoja. Pakollisia siksi, että ei kehdata poiskaan jättää. Haluan tuntea hyväksyntää ja iloa siitä, että olen olemassa. Olen yrittänyt itse näitä pieniä eleitä harrastaa, mutta mieheni ei. Olemme nukkuneet jo useamman vuoden eri huoneissa. Hänellä ei toimi enää, mutta olen sanonut, että se ei haittaa, haluaisin vain että hän spontaanisti ottaisi halaukseen, silittäisi kättä, hiuksia, poskea. Osoittaisi rakkautta, välittämistä. Välillä olen mennyt seisomaan eteen ja sanonut, että halaa edes vähän! Silloin rutistaa hetken, pakosta. Ei koskaan pyytämättä. Minä saatan ohimennessä silittää poskea. Hän on erittäin kiltti mies ja lapsensa ovat hänelle tärkeitä. Minulle osoittaa kiltteytensä sillä, että tekee mitä pyydän. Vie, tuo, hakee asioita. Ja tekee pyytämättäkin. Mutta ei koskaan osoita tunteita. Ei koskaan. Joskus silloin alussakaan ei sanonut, että rakastaa. Vaan kun minä sanoin, että Rakastan sinua. Hän sanoi että niin minäkin sinua. Ei koskaan sanonut minulle spontaanisti, että rakastaa minua.
Uskoin silloin, että kyllä vielä joskus… Nyt en enää itsekään ole sanonut.
Elämme samassa taloudessa kaiken jakaen, mutta koska rakkautta ei ole, haluaisin elää yksin. En edes haaveile enää kenestäkään toisesta. Kuten sanottu, kaikkea olen saanut ja kokenut ihan tarpeeksi. Vain Häneltä nimenomaan toivoisin tunteiden osoitusta, ja välittämisen osoitusta. Kosketusta. En muuta.
Vastaukset 735
Vanhimmat
"...koska rakkautta ei ole, haluaisin elää yksin"
Tuota, miten tilanne tuossa nyt muka paranee yksin elämällä jos/kun et haaveile kenestäkään toisestakaan?
Mikä tässä on se eron pointti?
Lue uudestaan
Kuin myös ,- ja edelleen, mikä on pointti?
Pointti lienee se, että olisi yksin helpompi, kuin odottaa sitä, että toinen edes silloin tällöin osoittaisi välittävänsä.
Mutta eikö tuo ole epäloogista?
Yksin tilanne hellyyksien osalta ei ole kerrotun perusteella muuttumassa mitenkään. Ei ollut odotuksia, että näin kävisi. Joten tässä mielessähän on aika yhdentekevää koko ero, koska se ei vaikuta asiaan.
Toisaalta, ero on melko vaivalloinen ja kallis projekti. Lisäksi se nostaa molempien elinkustannuksia merkittävästi ja esim. kirjoituksen esiin nostama toisen auttaminen ja huomioiminen eliminoituu käytännössä sekin.
Eli nähdäkseni ja tulkintani mukaan tilannehan vain muuttuu kahden osallisen kannalta huonommaksi, eikä mikään kuitenkaan parane.
Sitten on lisäksi ne muut ihmiset, joihin ero vaikuttaa - yleensä tavalla tai toisella negatiivisesti. Ettei sitä eroa kaiketi siinäkään mielessä ihan turhaan kannata tehdä.
Joka kaikki edellinen johtaa jo edellä esitettyyn kysymykseen: mikä on koko homman pointti?
Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. Kyllä, ei olisi enää ketään, joka tekisi jotain puolestani ja kyllä tulisi taloudellisesti raskaammaksi elämä ja kyllä, mikään muu ei henkisesti muuttuisi, kuin se, että ei onnettomana enää tarvitsisi odottaa, että toinen huomioisi jotenkin muutenkin kuin kämppäkaverina.
Mutta mikä on pointti siinä, että kituuttaa suhteessa loppuelämän. Jatkuvasti paha mieli ym. Ja sitähän ei tiedä, miten olisi jonkun vuoden päästä. Kuolen ehkä yksinäisenä kämppääni ja muksut löytää jossain vaiheessa. Tai olen kunnan hoivan varassa. Mitään tuollaistahan en tietenkään haluaisi, mutta… Usko pois, tämä on erittäin raastavaa. ERITTÄIN. Erottuani saattaisin saada ehkä vielä jonkun vuotta pidettyä ajatukseni positiivisena, joka ehkä toisi myös silkkaa onnen tunnetta esim siitä, että on terve ja että on lapsia ja lapsenlapsia joita nähdä toisinaan. Saisi itsestään irti asioita, tehtyä asioita, joista nauttii. Eikä vain murehtia ja pyörittää mielessään negatiivisia asioita.
Ei siinä mitään pointtia olekaan, naisen logiikalla mennään.
Se kun on näin ,että ei aina hyvä olla yksin eikä kaksin ,kumpi on parempi ,itse sen tietää,mutta oman kokemukseni mukaan yksin ja ter veistä .miehistä ei saa ystävää se on fakta ,ja seksi on hyvä asia niin jos on .
Sitä minäkin ihmettelen, ei muutu mikään, muuta kun kalliiksi tulee, erota nyt 70 vuotiaana , tyhmää, ja alkaa alusta.
Sitten olet totaalisesti yksin, ei ole edes juttukaveria vierellä.
Kuka sitten välittää, no lapset, jos kerkiävät , en ymmärrä tätä juttua.
Mikset nyt sitten et tee asioita josta nautit, kyllä tuossa iässä jo kämppäkaverikin kelpaa.
Nytkin voit ajatella positiivisesti, ole hänelle samanlainen kylmäkalle, lakkaa tyrkyttämästä itseäsi, mene kavereitten kanssa teatteriin, salille, tai jonnekin, tee asioita josta tykkäät ja nautit.
Mitä ihnettä siinä muka tarvitsee aloittaa alusta? Tuo on aivameellinen olettama, että.pitää muka jotenkin aloittaa alusta. Ikäänkuin sitten olisi jokin tavoite, johon pitää päästä.
Miksi kelpaa kämppäkaveri tuossa iässä? Mitä hittoa kämpäkaverilla tekee, jos ei ole kämppäkaveria vailla? Se voi olla myös negatiivinen puoli, se että siinä samassa kämpässä pyöritään ja ainoa syy miksi sitä kämppäkaveruutta on sietänyt voi olla se, että siinä on ollut muutakin. Miksi ihmiset kuvittelevat, että toinen samoissa nurkissa pyörimässä on kaikille positiivinen asia?
Kai tuo on sitten jokin "miehen logiikka". Jos eroaa niin pitää "aloittaa alusta", ilmeisesti etsimään parisuhdetta.
Tee asialle ja itsellesi jotain ja lakkaa ruikuttamasta.
Täytyyhän sitä kämppä hommata, tehdä ositus, myydä ehkä yhteinen asunto , jakaa tavarat, tai hommata uutta , onhan se nyt jotenkin uuden alku, kun vanhan jättää taakseen.
Mikä "alusta aloittaminen" se nyt sitten muka on? Mikä siinä alotetaan alusta? Muutto on tavallinen muutto. Eihän siinä mitään alusta aloiteta, vaan jatketaan elämää.
No, sovitaan sitten niin.
Samaa mäkin mietin, että mikä ihmeen alusta alottaminen. Muksut on tossa kohtaa jo tehty ja kasvatettukin ja työelämäkin jo ainakin melkein taputeltu. Töissä tietenkin saa jatkaa, vaikka hautaan saakka, mutta ei ole pakko. Omaisuutta jos on niin se jaetaan, mutta eihän sitäkään nyt alusta tarvitse aloittaa ja jos taas ei ole, niin mikään ei siinä suhteessa muutu. En mäkään keksi mitään muuta alusta alotettavaa kuin parin etsiminen ja jos se ei kiinnosta, niin mikä sitten muka alkaa alusta?
Niinpä. Vaan muuta kenties pohtii. Ehkä pettänyt, ja ei raaski puolisolle kertoa. Siksi täältä tukea kyselee. Rumaa, jos siten .
K. KAIKKONEN valmiina?
Elämä sinkkuna, muutetaan yksin asumaan, sehän on uuden alku, käännetään uusi lehti, monille se on ihan uutta, jos ei ole ikinä asunut yksin.
Onko sulla jo toinen uusi nuori joka himoitsee rahojasi
"Rakkautta ei ole". Tarvitaanhan joka suhteessa jotain "pientä", ei sen tarvitse olla seksiä aamusta iltaan vaan pieniä huomion osoituksia, pieniä kotihommia. Elämä muuttuu vuosikymmenten aikana, ei siitä pääse yli ei ympäri. Toiset tyytyy "kämppiskaveruuteen" ja siihen vanhuuden turvaan vaikjei tunteita enää olisi. Aloittaja ei tosin maininnut, onko hänestä tullut "äiti" miehelleen, tekee ruoat eteen, siivoaa jäljet jne. Ei edes sitä onko lapsia (aikuisia), oletan, että olisi. No kaiken kaikkiaan ihmisen mieli ja ajatusmaailma muuttuu iän myötä. Ei edes kolmikymppinen ajattele enää kuin kaksikymppisenä ajatteli.
Lapset ovat aikuisia, ei tuon ikäisten ero vaikuta kehenkään kun itseen.
"Tyhmää alkaa alusta"?
Eiköhän tuohon ikään ole jo jotain omaisuutta kertynyt, jonka voi realisoida? Yksin? Sunäkö luulet, että hän jäisi yksin ja ilman juttuseuraa loppuelämäkseen?
Onneksi enin osa ihmisistä käy ulkona, jos ei muualla, niin ainakin kaupassa, ystäviähän on ainakin kaikilla niillä, jotka ei valita valittamasta päästyään, sukulaisia, lapsia ja lapsenlapsia.
Sinä nyt tarvitset ainakin asennemuutosta.
Ihan normi eloa ikään katsomatta. No problem
Ei se silti mitään alusta aloittamista ole. Mitä sä siinä muka alusta aloitat?
Pointti on se että normaali ihminen kaipaa kosketusta ja tunneyhteyttä sekä keskustelua, jutustelua, rupattelua tai edes pikku kevennyksiä päivien mittaan. Että on muutakin yhteistä kuin WC-pytty ja jääkaappi. Oli kuin minun kynästäni. Jos puoliso jurnottaa apaattisena niin kyllä siinä masentuu ja pohtii missä mennään. Onko ap ottanut huomioon muistisairauden mahdollisuuden? Hae vertaistukea ja ukko tutkimuksiia, syy voi löytyä sieltä. Jos puoliso on muuri se vie oman mielenterveyden.
Ihmiset jotka käsittelevät läheisiään logiikan perusteella eivät kykene syvälliseen tunneyhteyteen . Joillekin riittää logiikka ja kulissit.
On, mutta hän ei tarvitse rahojani , hänellä itsellään on rahaa ja mammonaa.
Eikä hän nyt niin nuori ole.
Ja molemmilla omansa, yhteisiä ei ole.
Ei se tuota tarkoita, vaan on kuitenkin eninmäkseen yksin ei ne ystävät ja sukulaiset nyt joka päivä sun luona käy sun kaa juttelemassa, kaupassa nyt näkee ihmisiä, ja sanoo päivää ja näkemiin.
Ei kaikilla ole mitään realisoitavaa, jos on koko elämänsä elänyt kädestä suuhun.
Hyvä
En minä olekkaan mistään ”alusta alkamisesta ”puhunut vaan muutoksesta ja uudesta elämästä.
Lakka jankuttamasta
Tuo on totta voi olla alkava alzheimer.
Lope
Lopeta jankuttaminen
Ja minä taas puhuin nimenomaan alusta aloittamisesta, josta tuolla aiemmin ketjussa juuri puhuttiin. Miten sinun ei alusta aloittamisesi siis ylipäänsä liittyy siihen alusta aloittamiseen ja sen merkityksen ihmettelyyn, jota tässä useampikin kirjoittaja on harrastanut. Jos sinä kerta et edes tarkoita alusta aloittamista, niin sehän ei sitten liity tähän pohdintaan millään tavalla.
Sivuhuomautus
Kyllä niitä on sellaisia lähes neljäkymppisiä jotka elävät ja mekastavat kuin alta kakskymppiset. Ne ovat niitä ikiteinejä joiden lapset saattavat olla henkisesti kehittyneenpiä kuin ikiteini äidit ja isät.
Kaikki ei ole niin simppeliä ja yksinkertaista.
Näin se vaan tuppaa olemaan. On aikanaan valinnut väärin perustein kumppaninsa.
Älä jankuta sehän sovittiin jo että ei aloiteta mittään alusta , vaan lopusta.
Lopeta jo se on jo sovittu
Hän välittää tosi isosti. Ei käytä nyrkkejä, ei lyö eikä puhuttele sinua rumasti. Oletko aaatellut ollenkaan.
Sulla on näköjään lukihäiriö, vai onko joku muu ymmärtämisen vaje.
osuva biisi aiheeseen :)
https://youtu.be/xziH_t5OzN4
Olen samaa mieltä.hänhän välittää tosi paljon kun .tekee kotitöitä ym ei lyö .töni.puhu rumasti Pidä kiinni .etsi jokin harrastus tai muuta sisältöä elämään Miehille vaan on vaikeaa jos ei toimi seksi enää.mutta hän näyttää sen muulla tekemisellä mieti vielä
No nyt on kyllä äärimmäisen olemattomat kriteerit välittämiselle. Että oikein välittää, kun ei lyö. Voiko enää latteampaa sanoa.
Aa, että se riittää, kun ei ole väkivaltainen kus.pää. Jessus mitä logiikkaa taas.
Ainä sanot ettetkaipaa muuta kun rakkautta, mutta sekin tulisi olla ainun ehdoillasi. Suolaisen ikä miehet eivät useinkaan nostaa tietä naisen sydämmeen koskaeivät lapsuuden kodissaankaan ole nähneet hellyyttä vanhempiensa taholta
Siis hän on hyvä mies sanot mutta vaikea hänen on enää tuossa iässä ruveta oppimaan näyttämään rakkautta kuten sinä näet rakkauden , hän osittaa sitä omalla tavallaan . Ja jos haluat muuttaa erilleen samalla kun sanot että kaipaat rakkautta, niin ilmeisesti on jokin kipinä syttynyt jossain kuitenkin . Niin että näitä asioita olen nähnyt elämäni varrella paljon Äja aina ivat menneet ihan niin kun olen etukäteen arvioinut. Joten sinönsä ei mikään uusi asia. Ämieskin joka on kiltti löytää aina naisia vierelleen joille kelpaa se rakkaus kun hän tarjoaa sydämmestään ilman sanoja. Siis sinä kaipaat rakkautta ja haluat olla yksin Niinhän se tapaa olla . Onnea tulevaisuudelle toivottavasti asiat hoituu niin että molemmat ovat tyytyväisiä .
En usko tuohon olisin yksin juttuun yhtään . Samalla kun osådkttaa rakkauden osoutiåuksia haluaa olla yksin mikä on logiikka ettäkö vielä kerran jonkun kanssa saa kokea rakkautta niinkuin sen itse on ajatellut.näinhän se enee eräillä , joten mies näyttää omalla tavallaa rakkautta ,ja naisella on ihan toinen tyyli siihen näyttämiseen. .
Jaa että saa sitten myös harrastaa Ihan niin se tapaa olla, vaan ihan toisin menee heti kun on muuttanut erilleen. Joten ei noihin mitään voi sanoa kullakin omat juttunsa .
Tavoite on aina olemassa valmiina tälläisissä asioissa, puheet vaan ovat iha; sanoja jokaisella naisella joka haluaa erota .ihan kun kaikilla samassa tilanteessa olevalla olisi sama manus jotkamobat oppineet ulkoa. Niin että kukin tyylillään .
Yleensä se on ihan sama kuvuista kaikilla jotka tuossa iässä haluavat erota , joten oikeastaan huvittavaa toisaalta , koska tietää ihan prikulleen mikä on homman nimi . Mutta harvoin kuitenkin asiat menee kuten on suunnitellut , niin että näinhän näillä aina on , mutta usein meneekin niin että joku toinen vanhempi nainen on huomannut kiltin miehen olevan yksin ja mies saa hyvän kävelykaverin ja huomaa että ei ole vieläkään myöhäistä vaikka se toinen lähti .
Ja sitten kun pääset niihin omiin oloihini niin saat ehkä sairas kohtauksen ja elämäsi muuttuu . Koti apu käväisee auttamassa koska olet yksinasuja , ja ne uudet tuttavuudet kaikkoaa aika äkkiä . Mutta kaikesta selviää yksin eikö vaan
Kyllä se on alusta aloittamista, kun yhteinen kämppä myydään ja siitä ei niin paljon tule rahaa, että molemmilla/kummallakaan on mahdollisuus hankkia uutta velatonta asuntoa. Eli tuossa iässä vielä asuntovelka. Se, että saat nukkua omassa huoneessa on hyvä juttu, kun ette enää sextaile. Ei ne sextaile muutkaan mummot ja papat, jotkut vaan valehtelee, että kyllä on upea seksielämä. Höpöhöpö.
Tutki tilastoja, tollo.
Jaa että ovat kun alta kaksikymppiset.ihmen joka uskaltaa olla jotain muuta kun mitä odotetaan iän perusteella ei luule olevansa 20 vuotias vaan on ihan oman ikäisensä ja ei ole kiinni siinä että ikä päättää miten saa olla. Kamala ajatuskin että joku voi ajatella noin. Leikkisän mielen voi aina päästää valloilleen hyvässä porukassa oli minkäikäinen tahansa . Silti voi olla hyvän koulutuksen saanut, osaava ihminen mutta ei koskaan alistu ikä rooliin vaan on sellainen kun on, sillä ikärooleihin alistuneet naiset ovat jotenkin luopuneet omasta itsestään kun yrittävät olla kuten ” ikäisensä” ovat, usein katkeria ja ilkeitä tyyppejä jotka ovat unohtaneet aikoja sitten keitä oikeastaantoisten ihmisten arvomaailman tuloksia.
Itse olen iäkäs mutta en todellakaan alistu ikärooliin vaan olen ihan vaan se mikä olen, tietysti vanhuus kangistaa mutta huumorilla pärjää pitkälle. Ihan vaan että annetaan olla vertailemasta ikää ja miten on oltava , se kahlitsee Ihminen joka uskaltaa olla oma itsensä ei ole koskaan katkera tai ilkeä vaan ihan vaa tyytyväinen elämään ilman rooli ajattelua ,se jos jokin on kypsän ihmisen tyyliä ja vapautta
”Aloittaja ei tosin maininnut, onko hänestä tullut "äiti" miehelleen, tekee ruoat eteen, siivoaa jäljet jne. Ei edes sitä onko lapsia (aikuisia), oletan, että olisi. ”
Ei, ei ole tullut minusta äiti miehelleni. Toisaaltaan, jos niin olisikin, saattaisi asiat olla toisin. Silloin ehkä tuntisin, että minua tarvitaan… Olisi edes jotain tunnetta saatavilla…
”Onko ap ottanut huomioon muistisairauden mahdollisuuden? Hae vertaistukea ja ukko tutkimuksiia, syy voi löytyä sieltä. Jos puoliso on muuri se vie oman mielenterveyden.”
Ei ole kyse siitä. On vain oma itsensä. Ennemmin minulla alkaa se mielenterveys mennä.
Jankuti, jankuti jan….
👍👍👍
😁😁😁🤣😂
Hyvin sanottu.
Aloittajalla jo toinen avioliitto ja molemmilla omat lapset, aloittaja kertoi, että mies oli jo seurusteluaikana samanlainen, mutta sexiä oli alkuaikoina.
Miksi nuo asiat ei vaivannut sillon aloittajjaa , että piti oikeen avioitua kylmäkallen kaa.
Missä sillon oli järki.
Tai mene töihin takas, jos kerran olet hyväkuntoinen, saat uusia työkavereita ja sisältöä elämääsi , etkä mieti , kun sitä kun sinua parkaa ei hipsutella.
Mies voi sillä aikaa tehä ruuat, siivota, ja kaikki kotityöt.
Sitten , kun olet eronnut, niin työ on hyvää terapiaa.
Raskasta kuitenkin vuosikaudet odottaa, että toinen osoittaisi oma-aloitteisesti hellyyttä! Yksin yhdessä on tosi kurja tilanne.
Ja voihan sitä vanhempanakin löytää uuden kumppanin.
Kyllä ero vaikuttaa. Esim. niihin aikuisiin lapsiin, lapsenlapsiin, yhteisten tuttavien ja sukulaisten kanssa tapaamisiin. Jatkanko listaa?
Hyvin epätodennäköistä, että tuossa iässä enää käytös muuttuu. Sitä on vaikea sanoa mikä on syynä, mutta ehkä kosketus vain ei ole hänen tapansa osoittaa rakkautta. Ymmärrän hyvin, että tuollainen syö pidemmän päälle myös sitä omaa rakkautta, jos ei koskaan saa vastinetta sillä omalla rakkauden kielellään. Sellainen elämä on hyvin turhauttavaa. Niinhän se on, että olla ilman kosketusta sinkkuna on paljon mukavampaa kuin olla ilman kosketusta parisuhteessa. Ihan samalla tavalla kuin parisuhteessa voi kokea itsensä monin verroin yksinäisemmäksi kuin sinkkuna ikinä. Jos sinusta aidosti tuntuu, että parempi yksin, niin sitten ero on paras ratkaisu.
Sori, mutta svioliiton ei pitäisi olla yhden subjektiivisen kokemuksen perusteella ratkottava asia.
Ajatteleppa tätä näkökulmaa:
Olet kirjoituksen perusteella valmis ainakin harkitsemaan eroa, koska et saa kosketusta. Ja tämä ratkaisu myös tarkoittaa, että olet valmis luopumaan kosketuksesta kokonaan.
Miksi et siis luovu kosketuksen vaatimuksestasi?
Joku voi pitää tuota kohtuuttomana ajatuksena, mutta ajatellaanpa: onko se kohtuutonta, jos kerran vaatii samaan aikaan toista alkamaan koskettelua, ilmeisesti vastoin tämän tuntemuksia?
Onko avioliiton jatkon edellytys reilu, jos se on egektiivisesti se että se toinen muuttuu, jos kerran itse ei aio?
Kyllä se on. Jos toinen haluaa erota, niin silloin erotaan. Kenenkään ei ole pakko jäädä liittoon, jossa hän voi huonosti, eikä kenelläkään toiselle ole oikeutta sitä vaatia. Eikä tätö asiaa ole mitään pakkoa toiselle selitellä saati saada siihen lupaa. Sori, mutta avioliito nimenomaan on yhden subjektiivisen kokemuksen perusteella ratkottava asia. Objejtiivista kokemusta ja näkemystä ei tuossa asiassa ole olemassakaan.
"Joku voi pitää tuota kohtuuttomana ajatuksena, mutta ajatellaanpa: onko se kohtuutonta, jos kerran vaatii samaan aikaan toista alkamaan koskettelua, ilmeisesti vastoin tämän tuntemuksia?"
Siksipä juuri ero on järkevin ratkaisu, kun ei kerta kompromissia ole saavutettavissa.
Kiitos. Tiedän että vanha koira ei uusia juttuja opi . Tiedän myös, että hänen kotonaan ei harrastettu läheisyyttä.
Mutta onko minun pakko hyväksyä se ja kärsiä siitä? Sitä olen pyöritellyt päässäni. Olenko paha ihminen ja vain itseäni ajatteleva… uskon jotenkin, että hänelläkin olisi helpompaa. Voisi elää omaan tyyliinsä ilman, että kukaan siitä pahottaa mieltään. Olen tätä NIIN paljon pyöritellyt mielessäni ja siinä toivossa kirjoitin asiasta, että saisin uusia ajatuksia asian suhteen😊
Jos haluat pysuä yhsessä, niin sinun on pskko hyväksyä se. Jos taas et halua hyväksyä sitä, mikö on myös ihan ok, niin sitten ero on oikea ratkaisu. Toista ihmistä ei voi muuttaa, eikä hänen kannata odottaa muuttuvan. Oleellista on siis oikeastaan vain se mitä sinä itse haluat.
Et sinä ole paha ihminen tai vain itseäsi ajatteleva. Ei sekään ole pidemmän päälle hyvää elämää, että toinen on koko ajan tyytymätön, vaikkei sitä jatkuvasti ilmi toisikaan.
Ei. Avioliitto ei ole, mutta se yllä kuvaamasi mahdollinen avioliittolain mukainen solu-asuminen josta tuossa ilmeisesti puhut voi varmasti ollakin.
Kyllä se avioliitto on juuri tasan kuvaamani kaltainen. Voit toki valittaa asiasta, mutta niin laki vain menee.
Vaikuttaa että olet asiaa pohtinut, joten siihen tuskin on uusia ajatuksia ulmasntumassa.
Ainoa mikä itseäni voisi kiinnostaa, olisi toisen osapuolen rehellinen näkemys läheisyydestä, sen tilasta ja roolista/tärkeydestä sekä itselleen että sinulle.
Ja nuokin lähinnä siksi, että voisi olla mielenkiintoista koittaa hahmottaa mikä on näiden asioiden ja mittasuhteet sille toiselle osapuolelle.
Tämä siksi, että onhan siis olemassa muitekin teorioita tuohon tilanteeseen kun ap:n kuvaama ajatus erosta läheisyydentarpeessa.
Tästä sivusta totean, että lopulta toisennosapuolen näkemys ei ole kauhean oleellinen asia. Vaikka hän olisi kuinka tyytyväinen läheisyyden määrään, niin ei se vaikuta aloittajan kokemukseen. Oleellista on se mihin aloittaja on valmis ja kykenee sopeutumaan.
Avioliitto ei ole avioliittolaki.
Lisäksi esim. koko objektiivisuuden tyrmääminen asiassa sotii täysin pariterapian käsitystäkin vastaan, joten voisit hyvinkin miettiä vielä uudestaan kyseenalaisia yliyksinkertaistettuja väittämiäsi.
Tai sitten älä mieti, usko mielipiteisiisi, mutta älä kuitenkaan väitä mitään noin ristiriitaista jonain yleisenä totuutena.
Sinulle se tietenkin saa olla ihan mitä ikinä onkaan, mutta älä tyrkytä sitä muille.
On se kuule hyvin perustavalla tavalla oleellinen asia. 😂
Pariterapiassakin todetaan usein olevan paras ratkaisu. Sitä se onkin silloin, kun molempia osapuolia tyydyttävää kompromissia ei ole olemassa. Jos kyseisen lopputuleman kykenee ynmärtämään ilman terapiaakin, niin ei terapialle ole mitään tarvetta.
Tämän kirjoituksen pointtiko oli: tee mitä itse haluat - olet kaikissa tapauksissa hyvä ihminen?
Kyllä. Jollei pysty olemaan jossain tyytyväinen, niin on ehdottomasti kaikkien kannalta parasta nostaa kytkintä. Se ei tietenkään tarkoita, että kannattaisi tehdä hätiköityjä päätöksiä, pohtimatta seurauksia. Jos harkinnan ja perusteellisen tarkastelun jälkeen kuitenkin toteaa, että homma ei tule itseä tyytyväisenä pitämään niin on hyvä tajuta häipyä.
Ei se ole loppuruloksen kannalta lopulta yhtään oleellista. Tyytymättömän ei tarvitse uhrata elämäänsä, vaikka toinen olisikin tyytyväinen.
Pariterapia on keino tarkistaa, tiedätkö tilanteen oikeasti vai et.
Tai sitten uskot että tiedät.
Jos tarkistukselle on tarvetta. Jos taas ei ole, niin se on ajanhukkaa.
Ai vähän niinkuin ev.lut seurakunta?
Pariterapiasta tai avioliittoneuvonnasta (tai mitä nimeä heluaakaan käyttää) sen verran, että sinne hakeudutaan pääosin aivan liian myöhään. Sinne pitäisi mennä siinä kohtaa, kun "meillä on ongelma ja haluamme ratkoa sitä, mutta ero ei ole vielä vaihtoehto". Siinä kohtaa jun ero onnjo nostettu pöydälle ha se on aidosti vaihtoehto, niin pariterapian on usein jo auttomatta myöhässä ja vähintään toinen osapuoli on jo lähtökuopissa. Siinä kohtaa moni asia on jo tosi pahasti rikki.
Tai mikä tahansa muu vastaava.
Tyhjä ja itsekäs lähtökohta - ehkä ihan sama kuin itse avioliitossasikin.
Ja tiedoksi: kaikki ratkaisut eivät myökään ole eivätkä voi olla hyviä, josta loogisesti seuraa ettei ratkaiseva ihminenkään ole automaattisesti hyvä.
Usein hyviä ratkaisuita on myös tilastollisesti vähemmän kuin huonoja, joten todennäköisesti ratkaisu ja ihminen on kaikkea muuta kuin hyvä - etenkin jos hyvään ei ole ensisijaisesti edes pyrkinyt, vaan esimerkiksi miettinyt esittämälläsi tavalla vain niitä omia tuntemuksiaan.
Järkevä, ajatteleva ja epäitsekäs päätös se on. Liitossa pysyminen voi olla yhtälailla tyhjä ja itsekäs päätös. Erona on vain ja ainoastaa motiivi.
Yleensä noissa tilateissa ei ole olemassakaan hyvää ratkaisua. On vain eri tavoin ja eri asteisesti huonoja ratkaisuja.
Näet selvästi vain yhden intressin ehkä ihmiskunnan tunnetuimmassa monimuuttujayhtälössä. Ja sitten yrität esittää ratkaisuamallia, joka perustuu tuohon täysin perusteettomaan yksinkertaistukseesi.
Kiitos ei - ei todellakaan näin.
Enkä suosittele logiikkaasi kenellekään muullekkaan. Meillä kun on itseoikeutettuja norsuja posliinikaupat täynnä jo muutenkin.
Mietitkö lausettasi tai väittämääsi edes ollenkaan, vai oliko vain pakottava tarve kommentoida? 😂
Näetkö miten epälooginen toteamus tuo oli edelliseen kahteen virkkeeseen nähden?
Siis oikeesti - kahteen!
Eipä siinä sen enempää ole. Siinä on pohjimmiltaan tasan kaksi yksittäistä muuttujaa, joista molemmat toimivat lopulta toisistaan riippumatta. Asian saa tietenkin vääntää monimutkaiseksi, mutta monimutkaista se ei ole. Liitto kestää tasan sen ajan, kun molemmat osapuolet haluavat siinä pysyä. Kun toinen päättää, ettei enää halua, niin liitto kaatuu. Niin yksinkertaista se lopulta on.
Mitäpä sitä kylmiä faktoja sen enempää vääntämään.
Ja muu vastaava on tietenkin mikä tahansa kanssasi eri mieltä oleva, eikös niin.
Mites, miltä se tuntuu kun toinen keskustelija ei pyörikään yhtä pienellä radalla ja juuri sinun napasi ympärillä?
Vai tarkoititko, että juuri niistä "muista vastaavista" näkökulmista ei sinulle pidä puhua sinne radallesi?
Minun kanssani saa vapaasti olla eri mieltä. Saathan sinäkin olla.
Olipa kerran tyyppi joka löysi vasaran. Se oli kiva kiiltävä laite ja ihan melko pian sille löytyikin paljon taottavaa. Niin paljon, että tyyppi ihan itsekin hämmästyi.
Tästä innoissaan tyyppi alkoi esitellä vasaraansa, koska se teki yhä enenevästi asioista yksinkertaisia. Asioita voi lyödä, tai sitten ei. Niin yksinkertaista se oli.
Sitten eräänä päivänä kävi niin, että tyyppi alkoi innoissaan saarnaamaan vasaransa ylivoimaisuudesta ja rajattomasta yksinkertaisuudesta ihassa kaikissa asioissa puusepälle.
Miltä luulet että puusepästä tuntui?
Paitsi kun ne ei ole faktoja, niin voihan sen kai vierestä oikaista?
Kysy sitä häneltä. Tässä puhuttiin eroista.
Vaan kun ovat. Ei se asia sinun imputuksellasi muutu. Sinä vain kerrot miten kammottavan monimutkaisua nämä asiat ovat, mutta et kykene sanomaan yhtä ainoaa asiaa, joka tekisi siutä monimutkaista. Sitä odotellessa, että löydät edes yhden asian.
P.S. Vasaroita on ihan turhaa tyrkyttää.
Inttämällä totuuteen - siihen omaan tietenkin.
Ei sanominen se ongelma ole. En vain usko että siitä olisi yhtään mitään apua. 😂
Kas kun et kysynyt minkä ikäinen puuseppä?
Jatka siis ihmeessä. En minä sinua estä inttämästä, varsinkaan kun ei sinulta edelleenkään edes sitä yhtä ainoaa asiapohjaista argumenttia löydy.
Kysyn vain asioita, jotka liittyvät aiheeseen jotenkin. Ei se tietenkään estä sinua kertomasta, jos se sinulle niin tärkeää.
Eipä tietenkään, kun sinulla ole yhtään ainoaa.
Entä kun on muuttanut itseään jo viimeiset kymmenen vuotta sen takia, että ei loukkaisi toista? Onko niin että sitä on sitten vain kestettävä hamaan tappiin asti. ..
Tästä sivusta totean, että tuohan se ainoa oikeasti validi kysymys tässä on. Varsinkin jos ei ole edes olemassa toimivaa kompromissia, vaan ainoa vaihtoehto on, että joko yksi voi huonosti tai molemmat voivat huonosti, kuten aloittajan tapauksessa vaikuttaa olevan.
Olen miettinyt tuota mahdollisuutta, mutta hankala toteuttaa. Hyvinkin voisin asua samassa rapussa omassa asunnossa, kun toinen olisi viereisen oven takana. Ei mitään ongelmaa.
Ainoa mikä itseäni voisi kiinnostaa, olisi toisen osapuolen rehellinen näkemys läheisyydestä, sen tilasta ja roolista/tärkeydestä sekä itselleen että sinulle.
Tuo kiinnostaisi minuakin, mutta kun kysymällä ei saa selvyyttä.
Erillisasuminen voisi olla harkinnan arvoinen, jos se on teille mahdollinen vaihtoehto. Sehän tuossa läheisyyden ja kosketuksen puutteessa yleensä on yleinen seuraamus, että toisen jatkuva läsnäolo alkaa pikkuhiljaa nyppiä, kun henkinen etäisyys lisääntyy. Silloin erillinen asunto voi hyvin toimia.
Voi myös järjestää itselle omia menoja, matkoja ym.
varsinkin kun on vielä hyväkuntoinen.
Olen ap:n kanssa vähän samanlaisessa tilanteessa ja järjestelen itselleni omia juttuja.
Olis se reilua sanoa sille ukollekin , että ei ole tyyväinen ja keskustella missä mättää ja myös tuo ukko saa kertoa miksi näin on mennyt, eikä vaan valittaa keskutelupalstoilla, puhukaa keskenänne teitä koskevista asioista.
Miksi ylipäätään nukut eri huoneessa, ajoiko tuo ukko sinut pois makuuhuoneesta, vai ittekö kuikuspäissäsi menit nukkumaan toiseen huoneesen, kun ukollasi ei enää seisonut.
Timpuri se oli.
Mitä ihmeellistä tuossa nyt on, että joku haluaa avioeron? Jos ei enää tunne mitään sitä toista kohtaan eikä ole tyytyväinen elämäänsä sen puolison kanssa, totta kai saa ottaa eron ja lähteä. Lapset ovat jo aikuisia ja heillä omat elämänsä. Eikä lapsilta mitään kysytä, jos vanhemmat haluavat eron (tai toinen heistä). Eikös tuo pariskunta ole jo kumpikin tahollaan kertaalleen eronneet? 68-vuotias ei ole nykymittapuun mukaan mikään vanhus, ja varsinkin jos on terve, voi löytää aivan uusia ilon ja mielenkiinnon aiheita erottuaan. Ei ketään voi väkisin pitää liitossa/suhteessa. En ymmärrä kulissiavioliittoja tai että ollaan yhdessä rahojen/omaisuuden takia. Noita liittojahan riittää, kun ollaan niin kiinni tavarassa ja materiassa.
Aloittahan on useammassa kohtaa kertonut, että mies ei suostu keskustelemaan aiheesta. Hän sanoo, että hän on sanonut ja yrittänyt puhua, mutta toinenbei ala asiasta puhumaan. Milläs pakotat toisen puhumaan tai edes kuuntelemaan, jos tämä ei halua?
Juurikin noin pitää elää omaa elämää , ei toisen kautta , niin minäkin teen puoliso on aikamoinen epeli, mutta sellainen hän on aina ollut, mutta minä teen omia juttujani, keväällä lähden taas sisareni kanssa Rodokselle pitämään hauskaa ja minulla paljon harrastuksia, ja olen vielä osittain työelämässäkin mukana, vaikka ikää jo 69 v.
Puolisoni tekee omia juttujaan, kalastaa ja nikkaroi, hän ei pidä matkustelusta.
Kun tulen omilta reissuiltani niin puoliso tykkää niin kamalasti minusta ja reissuillakin soittelee minulle, erillään olo tekee hyvää.
Tuokin varmasti sopii osalle. Tosin en usko sen sopivan kenellekään, joka kaipailee vain omaa tilaa. Se on nimittäin tuossa tilanteessa pidemmän päälle vain rasittavampaa, kun joutuu aina menemään jonnekin "omiin menoihinsa" saadakseen tilaa. Aina kun sitten tulee kotiin ja haluaisit vain olla, niin sitä omaa tilaa ei enää olekaan. Sekin on mahdollista, että noin toimien tilanne muuttuu vain pahemmaksi. Riippuu niin täysin ihmisestä miten tuon kokee.
Mistä otat sen mieleisesi miehen.
Muuan entinen naisystäväni jäi leskeksi, ja kun hänkin on yli 60-vuotias, miehiä tuskin on kovasti tyrkyllä. Mukava nainen hän on, ja kun tuntee minut hyvin, olisin turvallinen kumppani hänelle. Liian suuri elämänmuutos vaimon vaihto minulle olisi, joten en ala siihen.
Mistä sait käsityksen, että aloittaja olis kaipaamassa mitään miestä, jos hän eroaa?
Ei miehet huoli vanhaa naista, ne hakee nuoempia itseään 10-20 vuotta nuorempia.
Varsinkin, jos on lompakko kunnossa, niin saakin nuoremman naisen.
Ei mistään se viimeinen käyttöpäivä on jo mennyt.
Ketä kiinnostaa, kun ei halua mitään ukkoa riesakseen?
Juu parasta ennen päivä on jo aikoja sitten mennyt😊
Avutonta todella etsiä syyllistä hänen sukutaustastaan. Olet todella itsekkään oloinen. Et ole valmis tekemään mitään parisuhteesi eteen. Et aiemminkaan. Alkoiko kuitenkin tämäkin kriisi oman ja puolison ikääntymisen kohtaamisesta. Olet kokenut luopumisen naiseudestasi ja miehesi osaltaan kuvauksessa myös osasta miehuuttaan. Se parasta ennen päivä on koittanut molemmille ajat sitten. Hyväksy ikääntymnen yhdessä arvokkaasti.
Kyllä 68 vuotias on ikäihminen, keski- ikä päättyy noin 60 v sitten alkaa vanhuus. Ihmiset elää keskimäärin 77 vuotta , miehet noin 75v ja naiset noin 80-82v kertoo tilastot.
Ei niihin omiin menoihin ja harrastuksiin joudu, vaan halutaan sitä omaa tekemistä,omaa aikaa , minusta on hullua, että puolisoiden pitää kaikkea yhdessä tehdä, välillä erillään olo tekee hyvää ja omien ystävien kanssa oleminen vahvistaa .
Totta, jos nyt sattuu elämään noin , tai yli 90 vuotiaaksi, niin ne viimeiset vuodet ovat usein pelkkää sairastamista ja kituuttamista, harvat lähtee ”saappaat jalassa” hautaan.
Missä on sanottu, että puolisoiden pitäisi tehdä yhtään mitään yhdessä? AP kaipaili halauksia, ei yhteisiä harrastuksia.
Katsos, ihmisillä on oikeus omiin tunteisiin. Jos tuntuu pahalta, niin silloin tuntuu pahalta. Se on yhtä suuri relevantti oikeus kuten miesten näkemys tyydyttää omia seksuaalitarpeitaan.
Vie ukko katsomaan romanttisia elokuvia. Mallioppimista? Tunnelukkoja selkeästi.
Ei kun rakentaja
Tuo yksi kommentoija niin sanoi, ei aloittaja.
Ulkopuolisen kommentti;
Asiahan ei minulle kuulu ( - niin kuin kaikille muillekkaan täällä ei kuulu - ), mutta kannattaako jäädä tänne kinastelemaan kyseisestä asiasta tuntemattomien ihmisten kanssa.
Jokainen huolehtikoon omista asioista. Kukaan toinen ei tiedä tuntemattomien asioita. Tuski kaikkia yksityiskohtia on kerrottu, sillä uskon että niitä on, vaikka tuskin kannattaa niitä edes kertoa.
Ehkä täällä intetään siksi että saataisi ongittua enemmän sitä tietoa kyseisestä kysyjästä.
Keskustelun aloittajalle 68-vuotiaalle tahtoisin sanoa että;
Tee niin kuin sinä sydämessäsi tunnet, mutta juttele ensin varovasti miehesi kanssa. Hellästi, ei syyttäen, syyllistäen tai tuomiten. Ota huomioon toisen tunteet. Sen jälkeen anna hänelle aikaa muuttaa toimintatapojaan ja sisäistää asiaa. Anna hänelle jokin tietty aika, esimerkiksi kolme kuukautta ( Huom. itse päätät ajan ). Jos lähdet äkisti tai ajat toisen heti pois niin sitä en suosittele. Sillä sinun täytyy edetä pienin askelin, ettet järkytä toista ihmistä. Oletko ajatellut että jos hänellä on jokin sairaus ja hän ei uskalla sitä kertoa ja siksi hän käyttäytyy kuin käyttäytyy.
Joka tapauksessa kyse on elämästäsi, sinä päätät tai sitten yhdessä päätätte.
Ei kukaan / ketään muu.
Riesa, on siinä ihmisellä tunnetaidot kohdillaan. Ihminen on rakentunut jakamaan asioita toisen ihmisen kanssa, koko olemisen dynamiikka perustuu odotuksille ja yhdessä eletyille kompromisseille.
Jos jätetään pois suuri pettymys siitä, että et saa läheisyyttä, saatko jotain muuta hyvää? Kertomasi mukaan miehesi ei ole laiskuri vaan hoitaa oman osansa yhteisen talouden puuhista. Onko se hänen tapansa osoittaa rakkautta, välittämistä? Onko teillä yhteistä puuhaa, josta kumpikin nautitte? Miten kommunikaatio, pystyttekö juttelemaan asiasta kuin asiasta?
Nuoruudessa seurustelin miehen kanssa, joka ei välittänyt silittelystä ym. Ilmeisesti sieti niitä vain pitääkseen suhteen kasassa. Minusta se oli outoa ja turhauttavaa. Jostain kumman syystä hän oli kuitenkin erittäin taitava sängyssä ja minun nautintoni oli aina etusijalla. Seksiä oli todella paljon, vähempikin olisi riittänyt, mutta jos olisin kieltäytynyt, olisin tehnyt sen tappiokseni. Ehkä se oli tämän miehen tapa osoittaa kiintymystään.
Miesvaltaisessa työpaikassa kuulee erilaisia erotarinoita. Yksi mukava mies oli tullut taas jätetyksi, vaimo oli laittanut avioeron vireille. Mies ihmetteli, että minkä vuoksi, eihän hän ole koskaan korottanut ääntään tai sanonut poikkipuolista sanaa, on tehty mitä vaimo on halunnut, ei ole käynyt vieraissa, ei lyönyt, ei juopotellut yms. Joillekin tämä on tapa näyttää rakkauttaan.
Riesahan tuollainen mies olisi. Hyvin yksinkertaisesti ja simppelisti, pelkkä riesa ja vaiva.
Ihan niin kukin tyylillään , jos ei asiat toimi niin eroon vaan. Vanhemmalla iällä sattaa kyll tulla eteen asioita joista ei ole edes odottanut.Suuria pettymyksiä , elämä ei olekkaan ikuista Sairauksia jne. Mutta siltikin eläköön jokainen kuten haluaa,, ei ole pois keltään
Siltikin riippuu paljon siitä jos osaa keskustella oikeilla sanoilla toistensa kanssa, ei kukaan halua hyväilyä joita on pitänyt pyytää tai mitään muutakaan, mutta silti voisiaaioista puhua että miten kumpikin tuntee, hön voi pelätä sitäkin että jos hyväilee ainua että sinussa herää halu ja hän tietää ettei pysty aitä antamaan sinulle, niin katsoo parhaimmaksi ettei sellaisia tilanteita tule. Asia omasta impotenssista voi olla hyvin kipeä asia hänelle , sekin on usein syy että välttää sitä mikä voisi johtaa iniimiin ajatuksii. . Sinä et tiedä hänen sisäisestä kärsimyksistään mitään, usein miehet voi hyvin huonosti siitä ettei enää. Ole seksuaalisia asioita suhteessa . Ja usein saavat ihan vaan yksikseen painiskella asian kanssa. Siksi olisi hyvä jos niistä voisi keskustella , sillä jossain sisimmässään hön tuntee paljon sinua kohtaan vaan ei kykene sitä osoittamaan toivomallaai tavalla . Samalla on usein nainen löytönyt jo jonkun ystävän joka on antanut huomioita hänelle tavalla jota hän odotat samalla kun puhuvat asiat ihan toisin esim en halua seksiä, haluan olla yksin, lastenlasten kanssa jne. Totuus on melkein aina ihan toinen , jossain on herännyt toive uudesta elämästä , kiinnostus asioihin ja haluaa rakkautta vaikka sanookin että haluaa olla yksin. Tämä on nähty niin monet kerrat se yksin oleminen mitä se on . Ihan vaan toista mistä in puhunut jostain kumman syystä . Se kun sanoo ihan suoraa. Asiat kuten ne ovat. Sillä tarvitaan paljon muuta kun yksin oloa silloin kun haluaa erota .
Läheisyyden tarve ja että haluaa olla yksin eivät oikein harmoneeraa mitenkään.
Mutta jokaisen on tiensä käytävä , kun on rehellinen niin sillä voittaa paljon .
👍👍👍👍
Naisilla pitää olla sellainen jännä, jännä mies, hiukan roisto, ja eloisa kiilusilmä.
Minusta tuo toiseen huoneeseen nukkumaan meno on suuri loukkaus miestä kohtaan, mies kokee sen pahana ja ajattelee, kun minä olen impotentti, niin naisen mielestä en sitten enää edes mies.
"Mutta onko minun pakko hyväksyä se ja kärsiä siitä?" Ei ole. Oma mielipiteeni on, että jos katsot, että et jaksa kokemaasi elämää, sinulla ei ole hyvä olla ja olet miettinyt tarkoin asiasi, niin oli ratkaisusi mikä tahansa, siis SINUN, niin se on sinulle oikea...
Olen päälle 60. Yhdessä oltu mieheni kanssa n. 40 vuotta. Ja nyt olen lähtemässä "uuteen elämään." Yksi syy on juurikin tuo, mikä itselläsi. Tosin meillä on vielä huonommin, johtuen hänestä. Muitakin syitä on. Ikää ei kannata huomioida, vaan elää hetkessä. Siis siinä mielessä, olenko liian vanha muuttamaan elämääni ym. Se, että sinulla ei ole hyvä olla, eikä asia ratkea elämässäsi, niin tekee vaan kierrettä huonoon energiaan. Joka vaan tuo sitä lisää. Meillä monilla, varsinkin vanhemmilla, voi se muutos pelottaa. Sekin on luonnollista. Mutta pitemmän päälle, jos ei mitään uskalla, ei mitään saa.
Ei ole helppoja asioita, todellakaan. Mutta itse olen myös ajatella niin, että kumpi on parempi, edes "ottaa riski" ja mahdollisesti saada se parempi elämä vai tyytyä elämään loppuelämä huonossa olossa... Tuo on jokaisen henkilökohtainen valinta. Itse olen nyt vihdoin valinnut jälkimmäisen.
Tsemppiä.
Menkää yhdessä lääkäriin pyytämään pistoshoito penikseen voitte harrastaa seksiä normaalisti jos kumpikin haluaa samalla tulee hoideltua hellyys ja silittely hommat myös molemminpuoliset suuseksi hommat lähentää kummasti ja puhukaa joka asiasta vaikka se vaikeaa onkin.
Mikä on pistoshoito, en oo ikinä kuullutkaan.
Pitääkö kuinka usein piikittää
Googlaa
Ja kun vaimo ei saa ikinä sitä yhtä halausta, hänestä tuntuu että on miehelle läpinäkyvä kodinkone
En jaksa
Sun ei auta muu kuin miettiä mitkä asiat parisuhteessanne ovat positiivisia ja mitkä negatiivisia ja kuinka suuri merkitys noilla on sinulle. Tämä ei liity mitenkään hyvyyteen tai huonouteen, eikä oman loppuelämänsä uhraaminen tyytymättömyyteen tee kenestäkään ihmisenä parempaa.
Tyytymättömyys on muuten lopulta aina ihan oma valinta. Eikä siis vain tässä asiassa, vaan kaikissa asioissa.
Kyllä, nimenomaan noin. Sitä voi valita jääkö tyytymättömyyteen, kykeneekö löytämään jostain tyytyväisyyden tai poistuuko. Sehän on lopulta juuri noin yksinkertaista, varsinkin kun pieniä yhteisiä lapsia ei ole. Rakjaus tietysti toisinaan tekee asiasta vaikeampaa ja voi saada tekemään itsen kannalta huonojakin ratkaisuja, mutta periaatteessa se on juuri noin helppoa.
Et ymmärtänyt lausuttua - taaskaan.
Vinkki: jos joku vaikuttaa sinusta yksinkertaiselta, se luultavasti ei ole.
Taaskaan? Kenelle sinä oikein kuvittelet kirjoittavasi. En mä jaksa kenenkään harhoja ruokkia, kiitos vaan.
Yjsinkertainen on yksikertaista, vsikja joku sitä yrittäisi tarkoituksella monimutkaustaa. Mä näen tuolta ylempää, että sä ajattelet olevan oikein yksipuolisesti pakottaa joku jäämään liittoon, vain kun toinen niin haluaa. Sairas ajattelutapa, joten vänkytä keskenäsi.
Siellä ylempänä alkaa sitten sulla olla aika vähän happea noista johtopäätöksistäsi päätellen.
Tuu vähän alemmaksi itsesi takia...
En ole kirjoitellut ylempänä. Mene siis sinne ulisemaan.
Menikö jo tunteisiin? 😂
Mikä? Se, että sinä kuvittelet kirjoittajia muiksi kirjoittajiksi. Ei ole pelkoa, että menisi. Sinun ongelmasihan se on, ei minun
Tyytymättömyys voi jatkua eron jälkeenkin, jollei keksi itselle mukavia harrastuksia ja tee jotain kivaa joka tuo iloa elämään. Sitten maksat kaikki yksin, ennen kaikki meni niinkö puoliksi , voi tulla taloudellisia huolia.
Kun on yksin ja nekatiivinen ja huomaa, et mikään ei oikeastaan muuttunut, kaikki jatkuu samanlaisena , paitsi ei ole sitä kumppania vierellä, ja rahastakin puutetta.
Mikä vaan on rietenkin mahdollista,mutta miksi oletat, ettei aloittaha ihan itse tiedä miltä hänestä tuntuu tai mikä hänen taloudellinen tmv. tilanteensa on? Hän nyt todennäköisesti tietää nuo asiat huomattavasti paremmin kuin me.
Ja miksi pitäisi olla yksinään negatiivinen? Mä ymmärrän, jos itse kokee sen negatiiviseksi asiaksi, mutta eivät likipitäenkään kaikki koe.
Se sanoi, että pieni eläke.
Ei se tarkoita, etteikö sillä silti toimeen voi tulla.
Kyllä sillä pienellä eläkkeellä on pelkkää kituuttamista, varsinkin, jos asut pääkaupunkiseudulla.
Tietty yhteiskunta tulee vastaan ,voi esim hakea eläkkeensaajien asumistukea ja sossustakin voi jotain saada.
Ei välttämättä. Oleellisinta ovat menot, eivät tulot. Kyllä aloittaja sen itse tietää millaista hänen toimeentulonsa on
Jassoo niin kai sitten 😁
Kuten jo aiemmin sanottiin, niin kyllä hän taatusti tietää omat tulonsa ja menonsa paremmin kuin kukaan muu täällä. Ei siihen mitään kaita tarvita.
Sillai kai
Niin kai 😁
Ei kai..
Kyllä kai
Ainoa millä tällaisessa voi määrittää hyvää tai huonoa ihmistä on se, että olisi reilua käydä näitä pohdintojaan avoimesti niin, että toinenkin osapyoli on niistä tietoinen. Se ei ole reilua, eikä minusta kovin hyvän ihmisen merkki, jos pudottaa päätöksensä pommina ja yllätyksenä toiselle osapuolelle. Tietysti töytyy ottas huomioon, että se toinen ei välttämättä kykene käymään pohditaa ja sen yrittäminen voi vain riitauttaa tilanteen. Silloin on ymmärrettävää pohtia ja päättää itsekseen, vaikka se ei reilua olekaan. Sillä eihän sekään ole reilua, että asiaa kieltäytyy käsittelemästä.
Ei, tuo ei ole lähellekkään ainoa tapa määritellä hyvää tai huonoa.
Yksi ehkä.
Parasko - riippuu puuhailijasta ja hänen kapasiteetista sekä hahmottaa asioita että itseään ja muita.
Minusta on.
Se kiitos vain on tullut jo selväksi - mikä vain on selvästi perusteltavissa omalla napatuntumalla.
Yllättävää, että on oikein käynyt selväksi, että ihminen tarkoitti mitä kirjoitti. Sinähän se varsinainen välkky olet, kun tuon tajusit. 🙄
Perustelut?
Ei valitettavasti voi sanoa samaa, kun et näköjään tajunnut.
Juu, ei mun tarvitse omaa kirjoitustani tulkita, kun tiedän jo mitä sanoin ja sinäkin juuri edellä väitit asian käyneen sinulle selväksi. Asiassa ei siis ole puhuttavaa sen enempää.
Kun saisikin hänet keskustelemaan asiasta. Spekuloimaan ja miettimään, että mikä vikana ja voiko sille jotain tehdä. Mutta kun ei.
Tuo on yleinen ongelma, ikävä kyllä. Sun ei auta muu kuin yrittää tuputtaa sitä keskustelua niin monta kertaa kunnes hän joko puhuu sun kanssa tai sua itseäsikin lakkaa kiinnostamasta puhua koko asiasta. Jompikumpi noista tapahtuu ennen pitkää.
Aspergerin piirteet näyttäytyvät selkeästi aloittajan näkökulmana aiheeseen.
Yksikään oikea ammattilainen ei lähtisi heittelemään "diagnooseja" noin vähäisin tiedoin.
Sanot sitten suoraan jollei tilanne muutu, niin lähdet, luulis sen jotenkin siihen reakoivan.
En sanoisi kiristämisen olevan kovin asiallinen tapa keskustella, mutta jokainen tietysti tekee mikä itsestä parhaalta tuntuu. Kiristämällä taitaa kuitenkin yleensä saada korkeintaan katteettomia lupauksia, jotka eivät pidä.
Kerro nyt miksi te aloitte Nukkumaan eri huoneissa ? Jos minun puolisoni tekisi niin en kertakaikkiaan ymmärtäisi . Mitä sitten jos eroat . Yhdellä ystävälläni kävi niin että kun erosivat niin se toinen puolisko kuoli . Ei omankäden kautta . Olisiko sitten hyvä olla .
Ei ole kyse dg:sta. Piirteitä voi olla monkn tavoin silti.
Sitä on tuolla jo kysytty, mutta hän ei vastaa siihen, ehkä hän itse muutti toiseen huoneeseen.
Ja kaikki nuo ovat "piirteitä" lukemattomista muistakin asioista.
en mäkään usko eron jälkeiseen rakkauteen
rakastaa kerran aidosti ja sen jälkeen vain huonommin
joten ei ero olisi niin ankea ja oisko halpompi elää yksin
niin ei olisi mitään kuormia vain
jos suhteessa varsinkin puhutaan liikaa rahasta
ei suhde voi perustua rahaan
nuorten varhainen petoksen hyväksytty kulttuuri synnyttää juuri tuota kroonista juurettomuutta
kadottaa rakkauden eikä löydä
ehkä mies ei uskonut rakkauteesi
JA KUN PARIT EIVÄT EROA ITSE, NIIN SUOMEN OIKEUS PAKKOAVIOEROTTAA
oikeus helpottaa eroja ja pitää sitä oikeana ja hyvänä kaikille
mitä väärin siinä on?
Ja sun kaltaistesi takia naimisiin ei enää mennä.
Oikeuslaitos on eri asia kuin oikeus tai hyvä ja paha.
Outoa, jos ei.
Ketju näkyy olevan vain yhden ihmisen periaatteellinen missio avioeroja vastaan. Olen pahoillani aloittajan puolesta, että ketjussa ei saa puhua oikeasti hänen kysymyksestään.
Aloittajalle sen verran, että sinun täytyy toimia sen mukaan, minkä koet olevan sinulle parhaaksi. Älä anna tuon ilmeisesti kiihkouskovaisen valittajan vaikuttaa siihen miten itsesi näet. Sinun ensisijainen vastuusi on itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi.
Mikä tekee tästä neuvosta hyvän?
Kirjoittajan kapeakatseiset tulkinnat muiden mielipiteistä? Omien oletusten perusteeton ja hätäinen sylkeminen toisen kirjoittajan syyksi? Näennäinen paheksunta sen puolesta mitä egosentrisesti kuvittelee tai haluaa ketjun käsittelevän?
Vakuuttavaa.
Kaikki näyttääkin nyt viittaavan suorastaan totuuden siemeneen, jonka edellinen kirjoittaja taivaastaan tuli meille ilmoittamaan. 😂
Aloittaja päättäköön sen itse.
Jep, ja myös kaikki ketjun lukijat.
Ei, vaan vain aloittaja. Minä kirjoitin ketjun aloittajalle.
” Älä anna tuon ilmeisesti kiihkouskovaisen valittajan vaikuttaa siihen miten itsesi näet.”
Kiitos. En anna vaikuttaa. Olen aikamoisen elämän elänyt jo ennen tätä miestä. Kovan nahkan olen saanut kasvattaa. En kuitenkaan haluaisi kilttiä miestä loukata. Mutta olen aina ollut sitä mieltä, että loppujen lopuksi asiat menee niinkuin niiden pitääkin mennä. Eiköhän tämäkin, ajallaan.
Tuo taitaa olla aika monella ongelmana. Toisesta kuitenkin välittää edelleen, vaikka haluaa erota, eikä tahtoisi loukata. Hyviä ja positiivisia juttuja, mutta tekevät siitä eroamisesta vaikeaa.
Juu me päätämme täällä 😂😂😂
Ihan oikeestiko
Minä taas palstan lukijoille.
Se on sinun voi voi. Hittojako siis mulle kirjottelet. Kirjottele niille "lukijoille".
Sinäkin olet lukija, vai mikä olet?
Sinä teet niin kuin parhaaksi katsot. Itse näkisin, että vanhoilla päivillä toinen on myös jonkinlainen turva jos sairastuu tms. Kaikki eivät osoita samalla tavalla tunteita. Voisiko asiasta keskustella vielä… Jos muu elämä toimii ja ainoastaan kosketus puuttuu. Voisitko alkaa käymään säännöllisesti hieronnassa tai muissa hoidoissa. Sekin voi antaa hyvää oloa, mutta kuten sanottu, päätös on sinun.
” näkisin, että vanhoilla päivillä toinen on myös jonkinlainen turva jos sairastuu tms. ”
Totta tuokin, mutta kun en voi vielä itsestäni sanoa, että vanhoilla päivillä… Kymmenen vuoden päästä kyllä😊 Äitinikin eli lähes sata vuotiaaksi. Ainoastaan viimeisinä vuosinaan meni huonoksi.
Minäkin olen terve ja hyväkuntoinen. Ei olisi oikein sekään, että pidän miehen siksi, että josko siitä olisi minulle hoitaja vanhoilla päivillä😊
Jos asian näet noin niin voihan se olla. Sitäkin voi kokeilla, että vietätte enemmän omaa aikaa ja katsotte, herääkö siinä mitään ikävän ja läheisyyden tarpeita molemmilla.
Nämä on niin henk. koht. tilanteita, ettei niihin voi kukaan sanoa, mitä pitäisi tehdä. Asia on kahden välinen.
Älä puhu vaikka äiteesi elikin sata vuotiaaksi, niin sulle voi silti tulla, syöpä, aivotaudit tai dementia.
Ainakin se tilaa sulle lanssin ettet siihen lattialle kaatuneena kuole, tai vammaudu.😁
Varsin rlrkeö ajatus pitää kumppania vain potentiaalisena omaishoitajana. Eikö ihmisellä juuri muka mitään muuta arvoa ole kuin olla ilmainen kotihoitaja?
Sitä varten voi hankkia vaikka rannekkeen. Ei sitä varten tarvitse toista ihmistä huonossa parisuhteessa roikottaa.
Opettele kirjoittamaan.
Tai palkkaa kodinhoitajan.
Hyvin näytit ynmärtävän.
Kyllä, tuokin käy. Tosin harvalla on varaa ympärivuorokautiseen hoitoon, mutta ei ainakaan joudu päiväkausia lattialla makaamaan.
Fiksua puhetta. Rouva on jotenkin kovan pelaajan oloinen eli itsekäs.
Eli ero on ehdottonasti paras vaihtoehto. Ei tarvitse miehen kärsiä moisesta rouvasta.
Nimenomaan mies on uhri 😊
Eli erossa ei pitäisi olla mitään valittamista.
Poronsarvijauhetta parempi aine on keksitty ja sitä saa lääkärin reseptillä. Kun miehellä stondaa, niin tulee kysymys , mihin sitä voi käyttää. Myös liukkautta saa apteekista.
Voi tätä ainakin kokeilla. Sitten on sopiva hetki esittää hellyystoivomukset.
Seksi piristää vaikkei hänellä toimikaan.
A) Sä oletat, että aloittajan mies edes haluaa seksiä
B) Oletat aloittajan haluavan seksiä (vaikka edes läheisyyttä ja kosketusta ei ole)
Sanoisin, että mieti vielä hetki.
Vaikka suuria tunteita ei liitossa enää olisikaan, niin liitosta voi silti olla käytännön hyötyä. Oletko ajatellut, että voit kadulla kävellessä vaikkapa liukastua ja murtaa jalkasi. Tällöin on hyödyllistä, että ainakin toinen teistä pääsee kävelemään, ja voi käydä kaupassa ja asioilla puolestasi. Sama jos jompikumpi sairastuu.
Aloittaja kertoi, että hänellä on lapsia. Hän ei myöskään sanonut, että olisi mitenkään vieraantunut lapsistaan. Jos hän olisi käytännön jutuissa noin miehestä riippuvainen, niin ei kai hän eroa pohtisi?
Jos kyse olis minun äidistäni, niin en haluaisi hänen jäävän onnettomana liittoon moisesta syystä.
Vaikkei olisikaan vieraantunut lapsistaan, niin lapset voivat asua satojen kilometrien päässä toisessa kaupungissa, jossa heillä on oma perhe ja työ. En tiedä mikä tilanne on tässä tapauksessa.
On silti epätodennäköistä, että hän miettisi eroa, jos olisi suhteessa noin riippuvainen.
Joopajoogi, kiva! 👍
Lapset on töissä, ja niillä oma elämä , ei ne kerkeä auttamaan ja asuvat 400 kilometrin päässä.
Senhän päättävät ne lapset itse. Näistä asioista kannattaa puhua niiden lastensa kanssa ja antaa heidän ihan itse sanoa mitä mieltä ovat. Minä muutin ulkomailta takaisin Suomeen, kun isäni sairastui vakavasti.
Niin, no sulla oli siihen mahdollisuus, monilla sitä ei ole , pakko käydä työssä ja pidettävä talous kunnossa, lomaa voi saada, jos työnantaja sitä antaa.
Ei se ole kuin järjestää se elämä. Jos on tahtoa, niin keinot kyllä aina löytyvät. Eli lapset päättävät sen asian ihan itse.
Siinä on kysymys myös muiden tahdosta .
Ei siinä oikeastaan ole. Ihminen tekee lopulta aina sen mitä hän itse oikeasti tahtoo.
Läheisyys pitää opetella jokapäiväiseen arkeen . Hän ei huomaa tai ei tiedä mitä toinen toivoo . Miehenkin pitää tietää miten ja mitä toinen toivoo .
Olen nainen, suurin piirtein saman ikäinen kuin aloittaja, itse eroaisin koska läheisyys ja kosketus on sitä mikä kuuluu hyvinvoivaan parisuhteeseen. Jos sitä ei ole ei syytä olla yhdessä. Luulisin että mies ehkä tajuaa vasta sitten kun ero on koettu että on menettänyt mitä pm vaan pitänyt itsestään selvyytenä eikä vaivaudu mitenkään suhteen ylläpitämisenksi.
Saattaa hyvinkin käydä noin, että herää sitten vasta. Toisaaltaan, olen asian/toiveeni suoraan kertonut, eikä sillä ole ollut tehoa. Ja tottahan ymmärrän senkin. Että kun ei ole milloinkaan/kotoa oppinut asiaa, niin en pysty sitä opettamaan. Tottavieköön, olen kyllä yrittänyt…
Olet läheisriippuvainen.
Hän on läheisriippuvainen ja haluaa siksi erota ... erikoinen logiikka.
Tuossa vaiheessa sanoisin, että eiköhän oleellista ole se, mitä itse haluaa.
Aloituksessa jätit kuitenkin kertomatta sen, mitä miehesi näihin ajatuksiin sanoo. Varmasti olette jutelleet näistä sinun kaipuistasi ihan ajan kanssa useampia kertoja. Olettehan? Hän tietää, että pohdit eroa?
Omalta osalta kysymys lienee välitätkö toisesta niin, että haluaisit pitää hänestä huolta? Mitä se 15 vuoden yhteinen taival merkitsee? Onko se rukkanen, jonka heittää pois, kun se on kulunut eikä enää miellytä. Meillä on jokaisella vain yksi elämä eikä vanhoilla rukkasilla ole välttämättä tunnearvoa. Jokaisella on oikeus olla myös itsekäs.
Ehkä siinä voi vähän miettiä myös sitä tilannetta, että oma terveys pettää, jolloin kahdestaan asumisessa on omat hyvät puolensa. Siinä on kuitenkin joku toinen, joka käy kaupassa ja ajaa lääkäriin, vaikka ei niitä helliä silittelyitä antaisikaan. Mieti istutko mieluummin yksin kuin, että läsnä on joku joka ei halaile. Ei se yksin eläminen ole välttämättä sen ruusuisempaa.
Jos on tavoite pitää kumppania vain siksi, että on omaishoitaja pahan päivän varalle... Se ei voi olla mikään syy olla parisuhteelle. Kyseessä olisi sairas parisuhde.
Tuo on totta, 70 vuotiaille voi sattua ihan mitä vaan jo vanhoja, kun ovat, yhdet silitykset yhtä tyhjän kanssa, jos jotain sattuu, sillon toinen on kullan arvoinen, kun auttaa arjessa, ja aapee sanoikin, että mies on kiltti ja auttavainen.
Höpö, höpö, minun äitini oli isälle omaishoitaja 20 vuotta,isäni oli osittain halvaantunut, aivoverenvuoto ja myös sotavammoja hänellä oli, isä kuoli 93 vuotiaana, heidän parisuhde oli hoitosuhde, ja se oli äidin puolelta tosi rakkautta ja välittämistä, isä sai olla kotona melkeen loppuun saakka, ja me lapset autoimme minkä ehdimme.
Kyllä avioliitossa varaudutaan myös pahoihin päiviin, eikä siinä ollut mitään sairasta.
Ja sibä sitten tiedät, että sen parisuhteen ainoa syy oli pitää ollut ilmainen kotihoito. Ei sulla kovin kummoinen käsitys vanhempiesi parisuhteesta ole.
Miten niin, äiti itki ja kaipasi isää ,kun isä kuoli, kertoi meille heidän juttujaan ja tekemisiään , sillon , kun isä vielä oli terve, heillä oli rakastava ja välittävä parisuhde ja heiltä myös me lapset saatiin rakautta ja meistä huolehdittiin.
Mitä sinä siitä muka tiedät toisten ihmisten parisuhteista minusta tuo kirjoittajan äiti tosiaan välitti miehestään, jos se olis ollut paskamainen äijä, niin sen olis voinut viedä laitokseen.
Toisekseen omaishoitaja ei ole ilmainen, hoitaja pienen palkan työstään kaupungilta.
Itsehän hän katsoi tuon vastauksensa liittyvän siihen mistä minä edellä kirjoitin, kun hän se siihen vastaukseksi laittoi. Eli siis hän mitä ilmeisimmin oletti vanhempiensa parisuhteen olleen vain ilmaisen kodinhoitajan pitämistä. Syytön minä siihen olen miten totaalisen paskana hän vanhempiensa parisuhdetta on pitänyt.
Omaishoitaja on HOIDETTAVALLE ilmainen hoitaja.
Sinähän sen vastauksen viestiini ihan itse laitoit, kun sanoin olevan törkeää kun pidetään kumppania vain tyrkyllä ilmaiseksi hoitajaksi. Eli mitä ilmeisimmin sinä itse katsoit tuon vanhempiesi suhteen olkeen juuri tuollainen. Muutenhan se ei liittynyt millään tavalla koko asiaan.
.?????
Entä sitten.
Sehän se oleellinen asia siinä ilmaisen hoitajan pitämisessä on.
Minä arvostan omaishoitajia.
Sun syytäsi on kaikki.
Mitä sit, jos joku haluaa olla ilmainen hoitaja niin olkoon ei se ole multa pois.
Tässä puhuttiinkin siitä, että se toinen varautuu vain saamaa ilmaisen omaishoitajan. Ei sitä nyt ihan NOIN vaikea ole käsittää.
En minä pakottanut tuota itselleni vastaamaan.
Kuka niin on sanonut?
Se on jokaisen oma asia, miten hoidot järjestetään, yhteiskunta tykkää noista omaishoitajista , kun se tulee paljon edullisemmaksi, kun laitoshoito.
👍👍👍
Anna mennä vaan... Eli eroa ja lennä vapauteen. Parisuhde, kumppani ja palava rakkaus on tarkoitettu vain nuorille 17 - 35 vuotiaille. Sen jälkeen rakkaus on pelkkää pelleilyä.
Eroa rohkeasti. Ei riitä yhdessäolon syyksi pelkästään se, että "on oltu kauan yhdessä". Jos ei mies osaa edes halata, niin ei hän osaa silloin mitään muutakaan.
Toki menetät vähän apukäsiä arjessa ja miehistä remonntiapua, mutta ei se pelkästään riitä yhdessäolon syyksi... En toki tiedä, onko hänestä mitään apua edellä mainituissa asioissakaan.
Muutos saattaa aina vähän masentaa, mutta se on normaalia... Eroa vielä hyvän sään aikana, ja vielä kun voit sen tehdä omasta päätöksestä.
Se ei miesparka ole oppinu sitä tunteiden näyttämisen taitoa, eikä se sitä enää opi. Ettei vaan ois hämäläistä sukujuurta....niistä on kokemusta mullakin...
Ehkä sillä ei ole mitään tunteita, joita voisi näyttää. Eikä teeskentelykään korjaa asiaa.
Ota siis ero. Parempi myöhään kun ei milloinkaan.
Miehellesi ei ole enää seisokkia. Miehelleni tuli sama ongelma syövän hoidon jälkeen, ja kaikki hellyys yms jäi siihen. Häneltä hävisi kaikki kiinnostus seksiin. Sitä ei vaan ole
Hän sanoo, että ei halua läheisyyttä, että ei anna vahingossa vääriä signaaleja. No yksinäisyys avioliitossa on aika lailla kauheaa. En ole miettinyt eroa, puran kaiken turhautumisen harratuksiin, lapsenlapsen kanssa puuhailuunja ystäviin.
Ei se helppoa ole, pitää myöntää
Miehesihän on sairas, myös sinulle olis voinut käydä samoin olisit saanut syövän ja sexihalusi olis kadonnut siihen.
Kyllä minä sen ymmärrän, että olisin voinut olla minä. Mutta näinkin voi käydä, jos hellyys, lähellä oli ja seksi on olleet tärkeitä liitossa, näiden loppuminen on vaikeaa . Ei sitä ymmärrä ennen kuin sattuu omalle kohdalle.
Mene hänen asemaansa se on ihmiselle kova paikka, kun vakavasti sairastuu, tiedän kokemuksesta , sillon monet ystävätkin katoaa, vain oikeat ystävät tukee ja myötäelävät.
Niin. Silloin kannattaa sen sairastuneenkin mennä sen verran itseensä, että tajuaa arvostaa niitä, jotka pysyvät tukemassa. Kaikkein typerin mahdollinen teko on kohdella heitä sitten itse huonosti. Ihan kokemuksesta, halaus, kiitos ja anteeksipyyntö, kun on itse (ihan ymmärrettävästi) ollut hankala, ei ole liikaa pyydetty.
Mieheni parani onneksi, jos nyt syövästä voi näin sanoa, mutta nyt on kaikki hyvin.
Mutta aloittajalle sanoisin, että jos ilman syytä mies on noin kylmä, itse eroaisin.
En syytä miestäni, syövän hoidon vaikutukset on syypäät
Onneksi hän on positiivinen ja mukava mies, ja on jaksanut sairauden, ei ole ollut helppoa kummallakaan.
Yhdessä jatketaan, ja on paljon muutakin elämän sisältöä.
Sitä ihmettelen, että miksi ei halua halata ja silitellä vaimonsa kanssa. Minulle riittäisi sellainen vaihtoehto, koska olin naimisissa miehen kanssa, joka ei koskaan halannut eikä silittänyt. Hänen kanssaan tunsin olevani kuin pelkkä reikä vaan!
Miksi avioiduit sellaisen tyypin kanssa ?
Miehellä jos Ei Toimi niin se saattaa olla suurin syy kaikkeen käytökseen miehen puolelta.
Se on miehelle kova paikka vaikka kuinka sanoisi muuta.
Se on alitajunnassa..se syö miestä...jne jne.
Se on sellainen asia mikä vaikuttaa miehen käytökseen tahtomatta.
Se on vain niin.
Ei kannata erota vaan ottaa mieheltä halaukset vaikka itse laittaisit kädet ympärille jne muut asiat.
Kyllä se siitä lämpenee ja muuttaa muotoaan kuten usein käy.
Elämä ja suhde on jatkuvaa muutosta ikävuosineen iloineen murheineen.
Samoin kaikki maapallolla.
Junnu Vainion laulussa "Matkalla pohjoiseen" on niin osuva teksti:
"Mies kun tulee tiettyyn ikään, niin ei sillä pelaa mikään. Sen näkee naamasta kun lakkaa saamasta, niin vain me kimpassa tuumittiin!"
Juurikin näin
Näin on ja toinen, kun vanhalta mieheltä viedään ajokortti pois , niin sekin syö miestä.
Eikös avioliitto ole liitto jossa on luvattu rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä !
Minä ainakin lupasin ja hoidin hankalaksi käyneen kumppanin hautaan saakka.
Sen jälkeen ei ole naiset kiinnostaneet, senverran pettymys vaikutti.
Niin ... itseasuassahan siinäkin kysytään, että tahdotko. Ja sitten puhutaan niistä myötä- ja vastamäistä, mutta ei mitään niiden jyrkkyydestä. Sitten kannattaa tietysti myös ymmärtää, että siihen vihkikaavaankin saa itse vaikuttaa. Kaikki eivät välttämättä ole "halunneet" ihan samoja asioita.
Avioliitto on juuri sitä,Kuolemaan saakka! 40 vuotta avioliittoa takana,Lapset ovat jo omissa
oloissaan. Vaimon kanssa oli suunniteltu eläkepäivät pikkaisen toisin kuin sitten kävikään.
Vaimo sairastui Muistisairauteen yli 10 vuotta sitten,olen ollut omaishoitaja 7/24h.Suunitelumme karisi heti lopullisesti,alkoi kierre kolme viikoa kotona ja kolme päivää
kk/vapaata.Yksin oleminen on rasaavaa,sairaalle ja omaishoitajalle,joudutaan asenoitumaan molemmat uudelleen,päiviemme toimintoihin,avustajien kanssa. Näillä kumminkin mennää
hautaan saakka,Yhdessä. Olis todella helppoa ihmislapselle jättää lupauksensa täyttämättä
Ymmärtämätömälle puolisolle,Näyttää siltä että myös joillekin terveille "Erotessa" tämä olisi yhtä helppoa.! Lapsetko kantavat vastuunsa jos vanhempien vanhetessa sairaudet vievät terveyden,vai eroko on pelastus.?
Minusta on tyystin eri asia asia lopettaa liitto suht terveen ja hyvissä ruumiin ja mielen voimissa olevan ihmisen kanssa, joka ihan itse päättää olla huomioimatta, kuin vakavasti ruumiiltaan tai mieleltään sairastuneen kanssa, joka kuitenkin terveenä ollessaan vielä huomioi.
On ehkä vähän vanhan aikaista olla väkisin yhdessä vain sen takia, että joskus on niin luvattu. Tilanteet ovat muuttuneet sen jälkeen. Kyllä niitä vastamäkiä on koluttu tarpeeksi aloittajan tapauksessa. Jos on onnellisempi eron jälkeen, niin onko se väärin?.
👍👍👍
Samaa mieltä . Kohta viiskymmentä vuotta eletty yhdessä ja kuolemaan saakka ollaan luvattu . Hävetkää jos tuossakin ikää tulee erohalu. Jotain todella pahasti pielessä . Jos mulla olisi tollanen aviovaimo niin huh . Ikuinen virhe joka olisi läsnä .
No niin, eli siis ero olisi taas se paras ratkaisu. Musta on hassua miten se, että toinen on kertakaikkisen kammottavan hirveä ihminen, olisi jotenkin positiivinen asia ja syy pysyä parisuhteessa. Luulisi hävettävän vielä enemmän, jos pysyisi sellaisen hirvityksen kanssa aviossa.
Joten jatkakoon VR_työntekijän kanssa jatkot!
Täällä tilanne aivan samanlainen, paitsi ei ole niitä aamu-ja iltasuukkojakaan!
45 vuotta yhteiselämää, josta ainakin parikymmentä vuotta mennyt kuvailemallasi tavalla.
Viime vuosina mieheni on lisäksi tullut erittäin riippuvaiseksi älypuhelimestaan; siis viettää sen parissa melkein koko valveillaoloajan ja ärsyyntyy helposti, jos otan sen asian puheeksi.
Ei hän tarvitse vaimoa, kun on naimisissa puhelimensa kanssa!
Ero on ollut mielessäni jo kauan aikaa.
Itseäni on auttanut se, että minulla on hyviä ystäviä, harrastuksia ja teen vapaaehtoityötä.
Meillä on neljä aikuista lasta ja lastenlapsia myös, joten heitäkin autan tarvittaessa.
Sillä on siellä puhelimessa toinen nainen , orastava uusi suhde.
Joku päivä se heittää sun eteesi eropaprut.
Ymmärrän hyvin tuntemuksesi ja ahdistuksesi asian vuoksi. On ikävää päivästä toiseen olla näkymätön toiselle. Sanot, että puolisosi auttaa ja tekee pyytämättäkin, mutta et kerro mitä tekee. Jos asiat ovat yhteisiä arkisia asioita, en sanoisi auttamiseksi, niitähän hän yksinkin tekisi omaksi hyväkseen. Jos toista rakastaa, niin mielestäni ihan luonnostaan, tai vahingossa, edes joskus osoittaa tunteitaan muodossa tai toisessa muutenkin kuin "tekemällä/auttamalla". Miksi nukutte eri huoneissa? Yhteisessä sängyssä olisi helppo ottaa toinen kainaloon, mutta ilmeisesti edes sitä ei miehesi halua/kaipaa. Kokemuksesta voin sanoa, että ainakin minulla on yksin helpompaa, kun ei tarvitse odottaa/toivoa jotakin sellaista mitä ei tule.
Erosin itsekin juuri muutama kuukausi sitten ja yksi syy eroon oli, että mies ei koskaan sanonut, että rakastan sinua tai edes, että olet mukava ja pidän sinusta. Usein kun yritin häntä halata niin irroitti käteni, ja sanoi, ei nyt. Koiraansa hankasi koko ajan, leperteli ja ylisti sitä ja myös suuteli sitä. Pidin sitä ällöittävänä koska koiran henki haisi usein kamalalta. Kiitosta sain hyvästä ruuasta ja muista palveluksista joita tein. Lopputulos tästä on, että mies tarvitsi vain taloudenhoitajan, siivoojn, kokin ja puutarhan hoitajan, ei rakasta ihmistä rinnalleen. Yritin myös aikani pitää myönteistä ja iloista ilmapiiriä yllä mutta yksin en enää jaksanut. Nyt olen helpottunut ja vapaa. Ihana tunne.
Ootko nyt sitten onnellinen .
En ole hän, jolta kysyit ja aloittajaa reilusti nuorempikin, mutta kyllä mä ainakin olen. Ero oli aikalailla paras päätös, jonka olen koskaan elämässäni tehnyt. Yksikään muu yksittäinen päätös ei ole parantanut mun elämänlaatuani niin paljon, kuin ero teki.
Itserakkautta .Sillä ei pitkille pötkitä.
Rakkaus kestää kaikrn.
Ei kyllä mikään rakkaus kaikkea kestä, se on varmaa
Miksi sitten menit hänen kanssa avioon, jos hän jo alussakin oli tuollainen, ja kuitenkin sulle jo toinen liitto.
Olis hyvä kuulla myös sitä toista osapuolta, mitä mieltä hän on sinusta, ja asioista.
Taitaa muija olla kova kitisemään joka asiasta ja pomottaa miestään , kuka sellaista halaa, kun ainainen kitinä ,ruikutus ja nalkutus.
Eikä silloin ero ole nimenomaan se ehdottomasti paras ratkaisu? Myös miehen kannalta. Minusta on TODELLA outoa, jos tuo olisi peruste miksi siihen parisuhteeseen pitäisi jäädä. 🙄
On se, mutta kun ne ämmät pakkaa olemaan monet samanlaisia, moittivat elämäntapojani ja kauhea kitinä, jos juo pari kaljaa, tai lähtee poikien kanssa kalaan, siksi olenkin eronnut poikamies, saan ottaa kaljan , sillon kun tykkään eikä kukaan nalkuta.
Ainoastaan tarviin naisen panopuuhiin, muuten pärjään ihan itse, ja voihan sitä sitten käteen vetää, jollei ketään ole saatavilla.
Eli mikä siinä erossa sitten nyt muka edes on se ongelma? Kun molemmat kerta ovat tasapuolisesti karseita, niin paras erota.
Kuka nyt niin on väittänyt?
"Taitaa muija olla kova kitisemään joka asiasta ja pomottaa miestään , kuka sellaista halaa, kun ainainen kitinä ,ruikutus ja nalkutus."
Eikö muka ole? Miksi hitossa yhdessä pysyminen muka olisi tuossa miehen kannalta hyvä ratkaisu? Eikö mies muka ansaitse parempaa kohtelua?
Niinpä. Sinä olet tehnyt päätöksen, joka aloittajankin pitää tehdä.
En minä niin ole sanonut, aloittaja tekee omat ratkaisunsa, tämä on vain minun ratkaisuni minulle hyvä.
Jokainen on vapaa tekemään kuten haluaa,avioliitto on jo aikansa elänyt instituutio typeryyttä mennä edes naimisiin.
Täysin samaa mieltä.
uskon että miestäsi ei haittaa eronne eiköhän hänelläkin ole käynnys useasti mielessä käydä jo vieraissa kun kerran seksiä ei ole
Ei ihminen voi elää pelkästään toisen kautta, joten älä vaadi mieheltäsi liikoja. Olette molemmat jo elämän ehtoo puolella, joten ero ei ole ratkaisu ongelmiin, se aiheuttaa vaan yksinäisyyttä teille molemmille. Olet jo siinä iässä, et kaiken aloittamista uudelleen kannattaa tarkkaan harkita, eläminen yhdessä on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin kuolla yksinäisenä.
Ihan tästä sivusta totean, että mistä juontuu tuo ajatus, että ilman parisuhdetta pitäisi olla yksinäinen? Ensinnäkin maailmassa on muitakin ihmisiä kuin puoliso ja toisekseen moni myös viihtyy yksinään, kokematta itseään yksinäiseksi.
"Älä vaadi mieheltäsi liikoja"... Eli pitäisi tyytyä siihen, että mies ei edes osaa halata?
Onko liikoja pyydetty, jos osaisi edes halata? Voi hitto, teidän jutut on typeriä.
Aloittaja, tee ero jo tänään tai huomenna. Mieluummin oma vapaus, kuin joku autistinen "kumppani".
Onko sinulla sellainen oletus, että kaikki pariskunnat lähtevät täältä käsi kädessä?
Alottaja voi olls itse se autistinen kumppani !
Kuinka pöljiä te oikein olette huh.
Tuo aapee ainakin tuntuu yksinäiseltä, kun ei tee mitään kivaa ilman miestään kävis sitten niiden ystäviensä kanssa jossain, vaikka ulkomailla, niin, kun tuolla joku kertoi ,että siskonsa kanssa käy Kreikassa pitämässä hauskaa, tämä vaan velloo tylsää parisuhdettaan, eikä tee mitään.
Mitäs läksi äijän matkaan, kun se oli jo seurusteluaikana tuollainen , muijan kertoman mukaan, tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
Parempi siis erota myöhään kuin ei milloinkaan
Missä ihmeessä aloittaja on tuollaista kertonut? Entä, jos häntä eivät kiinnosta ulkomaanreissut? Entä jos hän haluaisi olla rauhassa yksikseen omassa omassa kotonaan ja vaikka lukea hyvää kirjaa? Miksi hänen pitäisi lähteä johonkin ulos tai ulkomaille saadakseen olla rauhassa itsekseen?
Kysy siltä
Eihän aloittaja ole mitään tuollaisia sanonut, joten turha sitä häneltä on kysyä. Kysyin siis siltä, joka noita ehdotti ja väitti.
Kuka väitti?
Sängystä vaimo huuteli ohjeitaan joka asiaan, mitään en osannut kuulemma.
En osannut keittää puutoa en tiskata enkä pyykätä.
Todellisuudessa osasin kaikki paremmin.
En jaipaa sellaista kumppania mihinkään.
Saunassakaan en osannut toimia siispä istukoot yksin kiukaan kanssa.
Koko sauna oli kuin nooan arkki hänen jälkeensä, joka paikka märkänä.
Ei sitä aina tiedä kenen kanssa vihkipallilla seisoo.
No hyvä, että kirjoitit asian. Se helpottanee vähän. Et ole ainut murheesi kanssa. Näitä on monta. Teidän suhteessa ei ole ollut todennäköisesti onnen ripaustakaan, eikä aitoa rakkautta koskaan.
😂😂😂😂
Monet parit saunoo eri aikaan. Toinen lyö löylyä kun viimeistä päivää ja toinen tykkää miedommasta löylyistä.
Ei vihkipallilla tiedä yhtään mitään mistään, elämä opettaa
teet juuri kuin sydän sanoo..
Sydän pumppaa verta verisuoniin.
Yksin ei ole mukavaa olla. Puhun kokemuksesta. 3 kuukautta sitten tein ratkaisun ja muutin pois avoliitosta. Nyt jo huomaan että se oli yksi elämäni pahimmasta virheistä. Hanki koira niin saat niin paljon rakkautta kun vaan haluat. 😄
Tuo on sinun kokemuksesi. Moni muu taas viihtyy nimenmaan yksin. Yksin on parasta olla.
Yksin ja yksin, minä eronneena asun yksin, mutta seurustelen ja hän asuu myös yksin, ei meillä ole aikomustakaan muuttaa saman katon alle, olemme yhdessä viikonloput, lomat ja kierämme maailmaa yhdessä, mutta arki yksinään , tämä sopii meille.
Molemmilla oma asunto , minulla rivarin pätkä ja kaverilla omakotitalo.
No se on sinun asiasi se. Tuo tuossa yllä puhui nimenomaan yksin olemisesta ja ettei se ole mukavaa. Miten ihmeessä se siihen liittyy, että sinä et ole yksin?
Harvat viihtyy yksin, ihminen on laumaeläin 😁
Hyvin moni viihtyy yksin. Ei sinkun tarvitse olla 24/7/365 yksinään, eikä lainkaan yksinäinen. Moni on parisuhteessa paljon yksinäisempi kuin sinkkuna.
Ai
🤬🤬🤬
Missäs ne kaverit sitten nyt ovat, eikö parisuhteessa saa olla kavereita.
Mistä niitä kavereita sitten pulpahtaa ,kun tulee sinkuksi?
Kyseessä on sinun elämäsi ja sun täytyy tehdä päätös, joka tekee sinut onnelliseksi. Tietysti sun pitäis saada miehes puhumaan tuosta ja sitten teidän yhdessä miettiä miten molempien olisi edes suht hyvä olla. Jos hän ei kuitenkaan haluu, niin sitten ei mahda mitään. Sitten sun pitää tehdä valita oman hyvinvointisi ja jaksamisesi hyväksi. Kukaan ei tule jakamaan brownie pointseja siitä, että olet uhrannut oman elämäsi (ja joo, jos joku uskoo johonki jumalaan tmv. nii ihan vapaasti, vastaukseni ei ole tarkotettu teille).
Kenen elämästä
Erosin aikoinaan puolisosta, kun ei vuosikausiin koskenut muuten kuin väkivaltaisesti. Selvisi syykin lopulta, oli toinen elämä parisuhteen ulkopuolella jo kestänyt vuosia. Ei halunnut jakaa omaisuutta ja olinhan hänelle piika, joka hoivasi. Kotitöitä ei tehnyt, kävi vaan piipahtamassa kotona ja olin jopa ylpeä kun minulla kiireinen puoliso eli menevä. Paljon parempaa elämä nyt ilman parisuhdetta.
Uskooko kaikki lukijat tuon muijan puheita . Toista puolta olisi hyvä myös kuunnella .
No jos hän ei halua erota, niin sitten hän ei varmaankaan tule hakemaan eroa.
Samaa mieltä, olis kiva tietää mitä tuon eukon puoliso sanoo hänestä.
Mitä väliä sillä on? Jos hän ajattelee, kuten selvästi oletat, että paska akka, niin sitten ero on paras lahja, jonka aloittaja voi hänelle antaa.
Nyt kuule. Jospa vähän ottasit välimatkaa mieheesi. Lähtisit vaikka kylpylälomalle. Sinun pitää ravistella sitä miestäsi. Pitää sinua itsestäänselvänä. Tämän jälkeen katsot, mikä tilanne. Sitten asumusero. Jos tåmäkåån ei auta, niin sitten vasta ero.
Muista, ettå vanhuksena voi olla todella yksinäinen.
Miksi hänen pitäisi lähteä kotoaan karkuun? On se nyt hitto, että ihminen ei muka saa olla kotonaan, vaan pitää lähteä muka johonkin hiton kylpyläpaskoihin .
Kun hakee eroa, niin siinä on harkinta aikaa puoli vuotta, sen voi asua yhdessä, tai erikseen,
Kotiin on moni kuollut, ja jos siellä kodissa on ahdistava tunnelma eikä viihdy siellä ja kumppanikin ihan perseestä, niin kyllä minä lähtisin lopullisesti.
”Koti on siellä missä on rakkaus.”
Kuolema tulee kun on tullakseen. Sitähän aloittaja juuri pohtii, eroamista, eli lopullisesti lähtemistä. Ei tuo asia millään lomamatkoilla ratkea. Aina pitää heti suunnitella seuraavaa, kun hyvä jos on ehtinyt edelliseltä reissulta oven takanaan sulkea.
”Kotiin on moni kuollu,” on sellainen sanonta, ja sanoin lopullisesti , en sanonut meneväni vain matkalle, enkä mihinkään kylpylään , se kirjoitti tuo edellinen.
Vanhana jää yksin myös siksi et toinen kuolee eli ei kaikki elä satavuotiaaksi.
Erosin 72 vuotiaana samasta syystä 5 vuotta sitten. Avioliitto oli kestänyt 20 vuotta. Mitään yhteistä ei ollut keskenämme paitsi minun ruoan laitto, siivoaminen ja pyykinpesu. Tuntui ahdistavalta elää siten. Ei edes puhuttu kuin huomenta ja hyvää yötä. No paljastuihan lopussa miehen kaksoiselämä. Minulla alkoi ihana vapaus eron jälkeen, eikä enää ahdistanut. En ole katunut. Uusia ystäviä olen saanut talosta jossa asun.
Sen ? kun saisi ihmisen ymmärtämään nuoruuden rakastumisessa, että KUN hekuma-aika menee ja on mennyt ohi, niin se arkinen elämä iloineen murheineen ja lapset siihen, vaikuttaa tietylailla parisuhteeseen .Se on automaattista,ette olekaan enää toisianne varten ??! Ja kun linnut lentävät pesästään , niin sit o0n toisenlaisia asioita ja murheita ? Jos osaa pystyy käsittelemään ja tekemään kompromissejä näi kaikis jutuis ja asiois, silloin toimii ja kummallakin omiakin harrastuksia normaaleja mihin toinen pitää päästää niin ollaan oikealla tiellä ! Väitelläkin pitää ja olla erimieltä "terveesti" se kuuluu pitkää liittoon, Jos ? nää ei toimi silloin voi laulaa kuin Topi Sorsakoski .- niin yksin me kaksi?! Näin se vaan menee, ja JOKAISELLA ON HYVÄT JA HUONO PÄIVÄNSÄ ELÄMÄSSÄ. Ne ovat ohimeneviä,kunhan ei tee kärpäsestä härkästä .. Muuten yhe olemisesta ei tule yhtään mitään ja silloin kantsii miettiä jopa eriteitä ! Ja se et pienten lasten kanssa pieniä? murheita ja kun lapset aikuistuvat jopa isompia murheita,se on vanhemmuuden osa. Olen 69 v ja vaimoni 67 vuoden päästä 50 vuotis hääpäivä ,jos elämäs kaikki hyvin ,,paikka ja aikakin varattu jo ?! koko meidän perhepotretille ,no vuosikin on pitkä aika etiäpäin,mut unelmia pitää olla . elämä on kokoajan jonkinlaista "luovimista" kuin veneellä kalas olles.
Nyt on kyllä pakko kysyä, että miten vaikkapa halaaminen ylipäänsä liittyy hekumaan?
Usein halauksedta voi alkaa hekuma. Oletko kuullut sanan esileikki.
Sitä ei netti pornossa ole, suoraan vaan kakkoseen
👍👍👍
💀👎💀👎💀
Juu, mies ei tajua lainkaan mitä halaaminen on. Kyllä se tässä ketjussa käy hyvin ilmi.
Ei mitenkään
Tämäkin ketju oli niinkuin tekaistu ja seinästä repäisty ettei mitään tolkkua. Mielikuvitustarina.
Muutenkin koko ketju täyttä paskaa, sitten täällä on yksi joka sählää jokaiselle ja ampuu kaikkien mielipiteet alas, vain hän on oikeassa.
Tosi elämä on todella mielenkiintoista, ei ikinä usko, mitä kaikkea voikaan tapahtua.
Joku voi vaikka haluta eroa puolisosta, kun on vailla mitään yhteyttä, ei edes yhtä halausta 15 vuoteen..
Oma vika mitä meni tuolaisen kanssa kimppaan , kun tiesi millainen se on.
Kyllä rakkautta on teillä.Ei kannata erota.Menkää mieluummin perheterapeutille jotta saatte kipinää suhteeseen. Kirjoitti yli 50 vuotta aviossa ollut omaishoitaja.
Naisille on olemassa nykyään jos jonkinlaisia KIIMA HORMOONEJA !! Joita he alkavat napsia viimmeistään viidenkymmenen ikävuoden tienoilla. Niiden ansiosta naisen " KOPUKAT " alkavat tuntea jälleen itsensä NAISEKSI ! vaikka todellisuudessa he ovat etäällä oikeasta terveestä sekä hedelmällisestä naisesta. Mielestäni he ovat, kuin entisajan lehmihaan aidan RIUKU PUITA ! Ja tämä on naisesta joka elää ns. " AIKUIS IÄN HÖGINÄ aikaa. Varsin osuva nimitys ja termi tuulella käyviin KOPUKOIHIN ! Mutta ikä tekee tehtävänsä ja vittu se kuivuu kasaan ja umpeutuu. Sitten vasta nainen tai ainakin . . . jotkut naiset saavat rauhan. Eikä kyrpä ole enää se elämän suola JA PÄÄ ASIA ! Kuten pääsääntöisesti on ollut ensimmäisistä vittu kuukautisista lähtien.
Terveisin Gynekologi Kyösti
Ja miten tämäkään liittyy halaamiseen?
Tämä kertookin varsin hyvin miesten näkemyksen halaamisesta.
Ei mitenkään😂🤣😂🤣😂
Vai pitäiskö liittyä ?
Tämä on sitä naisvihaa, kun ei ole saanut äidin tissiä. Näin se on Kyösti kulta
Miehille on olemassa nykyään jos jonkinlaisia sinisiä pillereitä ja mieshormoneja !! Joita he alkavat napsia viimmeistään viidenkymmenen ja kuudenkymmenen ikävuoden tienoilla. Niiden ansiosta miehen känttyrät " alkavat tuntea jälleen itsensä mieheksi ! vaikka todellisuudessa he ovat etäällä oikeasta terveestä sekä hedelmällisestä miehestä . Mielestäni he ovat, kuin entisajan lehmihaan aidan kastoroituja sonneja Ja tämä on miehestä joka elää ns. " AIKUIS IÄN HÖGINÄ aikaa. Varsin osuva nimitys ja termi tuulella käyviin känttyröihin ! Mutta ikä tekee tehtävänsä ja mulkku se kuihtuu eikä nouse pienenee ja rypistyy . Sitten vasta mies tai ainakin . . . jotkut miehet saavat rauhan. Eikä pillu ole enää se elämän suola JA PÄÄ ASIA ! Kuten pääsääntöisesti on ollut ensimmäisistä siemensyöksystä lähtien.
Nyt Kyösti kulta peukku suuhun ja nukkumaan.
Alkaa olla puutteesta puhe
Jos luit aloituksen johon vastasit, niin tiedät, että pitäisi.
Eli halaaminen ei kiinnosta pelkkä paneminen kiinnostaa!
Siltähän tuo näyttää. Ei nuo näytä tajuavan mitä halaaminen edes on.
Tämä on sitä miesvihaa, kun ei perheessä ole ollut miestä
Kuka sellaista jaksaa lukea.
Se on alku panemiselle
Juu, se huomattiin, että mikä on miehen käsitys halauksesta.
Jaksoit kuitenkin vastata.
Älä jankuta
Juu lyhyesti
Idässä on ohjeet erilaisia kuin lännessä, onneksi.
Ei työnnetä mitä vaan mihin tahansa reikään me täällä idässä
Raamatusta luemme mm, ihminen ilman jumalaa on kuin eläin!
Ketjua luettuani uskoni luettuun vahvistuu.
Älä mitään Raamattua tähän keskusteluun vedä.
Ei ole mitään tekoa asian kanssa
Niin eihän suomalainen luterilainen raamattua tarvitse mihinkään muuhunkaan !
On kivempi olla puussa ja istua oksalla.
Mites tuo Koraani, tai Toora?
Ei niitäkään, mutta Kalle Päätalo olisi hyvä
Niin ja Reijo Mäki.
En lukenut koko ketjua, mutta pysykää yhdessä!
En saa minäkään sitä huomiota.
52 v yhdessä ja neljä lastenlasta, jotka jo aikuisia kaikki.
Voi olla, että kieltäydyit seksistä silloin kun miehellä "toimi". Se johti siiheb, että miehellä loppu "toimimimasta". Kyllähän tuo harmittaa ja on ymmärrettävää, että mies on vähän kylmä tämän takia. Voisi auttaa, jos asia käytäisiin kunnolla läpi yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Nimimerkki: Kohtalon toveri. if you don´t use it you loose it.
Uskon, että sun miehellä seisoo. jos saa omin käsin yrittää? Vai pitääkö paikkaansa?
Jos joku 27-v nainen tulisi pyöräilysortseissa halaamaan ja hipsuttamaan niin varmaan seisoisi myös silloin. Onneksi sellaista ei toki voi tapahtua muuta kuin mielikuvissa.
Mun mielestä sä olet vapaa eroamaan, ja hetki on nyt oikea.
Samaa luulen. Miehellä seisoo kyllä jos kiihottuu oikeasti. Ei kukaan mies kiihotu vanhempana ilman ulkopuolista buustia. Koittakaa vaikka katsoa pornoa yhdessä jne.
Vanhat ämmät ei kiihota sitten yhtään…
Porno on tänä päivänä miehen esileikki avioliitossa
Eli ero on heti paras ratkaisu, jos miehellä on "erektio-ongelmia". Kyllä se tässä ketjussa on käynyt selväksi.
Niinpä. Jos mies tarvitsee pornoa, niin hänestä joka tapauksessa tulee minun silmissäni epähaluttava, joten tuossa kohtaa on varmasti järkevin suosiolla erota.
Ei, kun nuori pimu
Ja myös jos toinen sairastuu, niin ero on siihenkin paras ratkaisu kirjoittajien mielestä.
Totta, kuka nyt läskiä vanhaa ryppyistä akkaa nai , ei ota eteen läskin kanssa.
Tuollaista kirjoitusta en ole ketjussa huomannutkaan. Täysin päinvastaisia sen sijaan vaikka kuinka monta. Itsekin olen päinvastaista mieltä. Jos toinen sairastuu ja edelleen rakastaa, niin tietysti hänestä pitää huolen. Tässä ketjussa sen sijaan näkyy tuo seisooko vai ei olevan se oleellisin juttu miehille. Eli, jos ei seiso, niin eron paikka.
Ai kun sinä olet varmasti nuori uros, jonka kyytiin joka tyttö lähtee. Muista katsoa aamulla peiliin ja vähän muuallekin, saatat yllättyä, varsinkin kun laitat rillit päähäsi
Juu, miehen pitää olla, kun kone, heti käyntiin täysillä kun nainen sitä haluaa.
En ole vielä kovin vanha, mutta kyllä jokaisen pitää nyt hiukan pitää huolta ulkomuodostaan ja terveydestään, minä liikun, käyn salilla, en tupakoi, enkä käytä alkoholia.
Jos toinen sairastuu, hoitaminen riippuu siitä, minkälainen sairaus on kyseessä, miten jaksaa toista hoitaa. Asia ei ole yksioikoinen.
Vaikka nykyään taidetaan puoliso pakottaa omaishoitajaksi, jos vaikka rollaattorilla pystyy itse kävelemään ja muistaa oman nimensä
Totta, yhteiskunta yrittää säästää, kun laitoispaikoista pulaa .
Kyllä jos noilla vuosilla ei enää muuta tekemistä löydy kuin miettiä eroa siksi, kun toinen ei hipaise aina silloin tällöin, niin väkisinkin tulee mieleen, että rouvalla on itsellä alkanut himot hyrräämään mutta haluaisi että asiat menisi oikeudenmukaisesti ja lakisääteisesti marssijärjestyksessä niin, että vanha liitto selkeesti ensin poikki ja uusi, Viagaralla käyvä hiplari kehiin. Tällöin kukaan ei pääsisi suoranaisesti haukkumaan kiimaiseksi huoraksikaan.
No mikäs siinä, tuo on toki laillista ja jokseenkin hyväksyttävissäkin,, kerran vanha ukko ei hakenut kiimapilsuja apoteekista, että ois saanut kullinsa pystyyn rouvalle.
Ennen oli niin, että riitti kun tytöllä avioon mennessään oli tuulen huuhtoma perse, sitähän kuitenkin aina ekana tarvittiin ja usein, mutta tässä tapauksessa se tuskin tulee riittämään!
😂😂😂
On ollut kauheaa sinun nuoruudessa, kun ei ole ollut ehkäisyä, on pitänyt mennä naimisiin tuulen huuhtoman persiin kanssa.
Onneksi itselläni on ollut toisin.
Eikä tarvitse naisia mollata.
Ankea elämä sulla ukkorukka.
Ei se sitä tarkoita
Ei niin, se tarkoittaa, että tulija on persaukinen ja rahaton ihminen.
Erittäin kauniisti sanottu naisesta. Voi helvetti näitä ukkoja, tuulen huuhtoman perse. Voi vittu sentään
No, se voi myös tarkoittaa persaukista miestä.
Tuo sanonta on vanhan kansan suusta jo -40 - 50 luvulta, kun nuori isäntä toi nuorikon taloon, ja nuorikko oli köyhästä perheestä, ei siis tuonut rahaa tullessaan.
Yleensä vanhat emännät näin sanoivat, kun samaan talouteen tuli nuori tuleva emäntä.
Vanhat naiset tuota sanontaa viljeli maatalousyhteiskunnassa -30 luvulla.
Tuleeko kumminkaan jatkossa kaipaamaasi kosketusta, mikäli eroat? Ettet vaan salaa ole kuitenkin pettänyt ja nyt vaihtamassa? Täällä kyselet kuin häpeää kokien neuvoja, kuinka asian esittäisit. Etkö oppinut naisena parisuhteessa puhumaan vielä. Kerro, että sitä toisenlaista läheisyyttä kaipaat jatkoon ennen hoivakotia. Mieti kuinka suuren riskin otat , mikäli tuosta vain jätät puolisosi. Hänen sydän voi särkyä kohtalokkaasti.
Kuitenkin pohdi läheisyyden puutettanne. Jospa hän kieltäytyy sinusta , koska on hoitanut läheisyys asiat jonkun toisen kanssa jo pidemmän aikaa.
Miten kukaan nainen juttelee syntymämykän miehen kanssa. Sitä tässä itsekin pohdin.
Josko vanhainkodissa alkaa oppia puhumaan tuo aviomies
Mitäs nait mykän, opettele viittomaan, tuskin mykkä oppii edes vanhustentalossa puhumaan, kun on kerran mykkä. Viitoomakieli kehiin…..
Aloittajan mies on kuuromykkä. Mulla ei ole miestä.
Aloittaja nai kuuromykän vammaisen 🤣🤣🤣🤣
Näin näyttää olevan, miten on 15 vuotta tuota kestänyt. Nytkö vasta huomasi. Vai mikä on homman nimi.
Mulla olis menny hermo jo parissa vuodessa
Se on masokisti tykkää kiusata itteensä ja ukkoonsa.
Minusta koko aloitus on trolli, nyt se nauraa , kun sai näin suuren ketjun aikaiseksi.
Olisi hyvä kokeilla katsoa yhdessä pornoa ja selvittää, että miehellä todennäköisesti seisoo. Hän ei vaan rakasta sinua kyllikseen, saadakseen erektiota kanssasi. Totuuden ilmitulo voisi olla ihan hyväkin asia.
Ehkä mies ei haluaisi erota, koska tarvitsee äitihahmon ja hyysääjään sekä palvelijan. Olet siis kotipiika.
Suosittelen eroa.
Se on yleensä vika naisessa jos miehellä ei seiso.
Tuo on totta, nainen saa jopa ilkeillä sanomisillaan kullin alas .
Ja nukkumaan toisessa huoneessa...!
Eli ero on paras vaihtoehto heti, jos miehellä ei seiso. Tämä selvä.
Jos nainen ei sitä ymmärrä, niin paras päästää mies siitä piinasta ja erota! Se on miehelle varmasti helpotus, kun nälviminen ja syyllistäminen loppuu!
Aina on siis paras erota. Onelmissa on aina kaksi osapuolta ja jos ei mies kerta tajua omaa osuuttaan, niin ero on paras ratkaisu.
Mutta jos miehellä suurin ongelma on, että nainen ei ole enää haluttava? Vaikea teeskennellä ihailua ja rakkautta kuin varhaisteininä!
Eli ero on siis aina paras ratkaisu, heti jos noita ongelmia ilmenee. Miehen ei tarvitse tyhjään esittää.
Tämä on asia, joka naisten selvästi pitäisi paremmin tajuta. Heti, jos alkaa olla tuollaisia pulmia, niin pitäisi tajuta poistaa itsensä kuviosta .
No niin, tässä tätä uhriutumista taas!
Tai toinen vaihtoehto olisi palvella paremmin miestään ja nostattaa hänen itsetuntoa. Sekä panostaa omaan naisellisuuteen ja olla haluttava sille spontaanille halaamiselle ja suukoille. Ei ole edes kysymys alistumisesta, vaan heteronormatiivisesta rooliajattelusta.
Mitä uhriutumista . Jokaiselle on oma elämä vaikka olisi naimisissa . Ja jokainen päättää omasta elämästään itse, se ei ole puolison tehtävä
Eli siis ero on paras ratkaisu. Ei tarvitse kenenkään uhriutuakaan. 👍
Ei missän tapauksessa. Tuo on typerin mahdollinen vaihtoehto. Ero on järkevin teko.
Juurihan sanoit: "Mutta jos miehellä suurin ongelma on, että nainen ei ole enää haluttava? Vaikea teeskennellä ihailua ja rakkautta kuin varhaisteininä!"
Ehdotuksesi ei siis ole mikään ratkaisu, koska silloin nainen joutuu esittämään ihqilua ja rakkautta ja kuten itse totesit, niin se on vaikeaa. Tuollainen tekee miehestä epähaluttavan, jopa vastenmielisen. Sellaiselta mieheltä ei enää edes halua niitä halauksia, eli koko esitys olisi myös täysin turhaa. Esittäisit jotakin, saadaksesi jotakin, mitä et enää edes halua ja joka olisi vastenmielistä enää "saada".
Ero on ehdottomasti tuossa se ainoa järkevä vaihtoehto.
Tuo asenne just on ongelman ydin! Elämä on liian helppoa ja yltäkylläistä! Eläkkeellä elämästä on kadonnut jo tarkoitus muutenkin!
Ei, vaan sinun asenteesi on ongelman ydin. Oletat toisen osapuolen esittävän teatteria sinun iloksesi, vaikka myönnät sen olevan itsellesi liian vaikeaa.
Joo, naisen logiikkaa ja nyt lähti mopo käsistä...!
"Eläkkeellä elämästä on kadonnut jo tarkoitus muutenkin!"
Tuo voi tietenkin olla miten sinä sen koet. Tuostakin syystä ero on järkevä vaihtoehto. Naisen ei kannata vajota miehen mukana tuohon itsesäälin suohon, kun ei mies itse kerta ole valmis tekemään asialle yhtään mitään. Se kun on niin kovin "vaikeaa" miehelle.
Ai, en tiennytkään naisen logiikan olevan se suoraviivainen ja simppeli logiikka. Yleensä miehet yrittät esittää omansa olevan sitä. Sinun "miehen logiikkasi" on kuitenkin monimutkainen ja sekava himmeli, jossa yhdeltä vaaditaan yhtä ja toiselta toista, josta naisia aina moititaan.
Naisen logiikka on tippaleipäaivoista logiikkaa!
Ja kuitenkin sinä tuossa esität sitä. Onko sinulla sius tippaleipäaivot?
Selvennä ihmeessä tätä tippaleipälogiikkaasi, jossa yhdenlainen teatteri on hyvä ja toisenlainen huono.
Kerro ensin, mitä kohtaa sanasta "ei" et ymmärrä?
Mitäkähän eitä mahdat tarkoittaa? Tätäkö: "Mutta jos miehellä suurin ongelma on, että nainen EI ole enää haluttava?" Ymmärrän sen oikein hyvin. Mitä kohtaa sinä et ymmärrä siinä, että tuollainen mies on epähaluttava?
Ehdottamasi vaihtoehdot ovat siis, että joko a) nainen on epähaluttava ja molemmat epätyytyväisiä tai b) mies on epähaluttava ja molemmat epätyytyisi. Koska olemassa ei selvästikään ole vaihtoehtoa c) molemmat ovat haluttavia ja molemmat ovat tyytyväisiä, niin eron on järkevin vaihtoehto.
Selvennä siis ihmeessä sekavaa tippaleipälogiikkaasi, jos siihen kykenet.
Tästä kohtaa ketjua löytyvät seuraavat "ei" sanat: "Kerro ensin, mitä kohtaa sanasta "EI" et ymmärrä?", "Naisen EI kannata vajota miehen mukana tuohon itsesäälin suohon, kun EI mies itse kerta ole valmis tekemään asialle yhtään mitään", "EI, vaan sinun asenteesi on ongelman ydin.", "Ehdotuksesi EI siis ole mikään ratkaisu, koska silloin nainen joutuu esittämään ihailua ja rakkautta ja kuten itse totesit, niin se on vaikeaa.", "Sellaiselta mieheltä EI enää edes halua niitä halauksia, eli koko esitys olisi myös täysin turhaa.", "EI missään tapauksessa.", "EI tarvitse kenenkään uhriutuakaan. 👍", "Ja jokainen päättää omasta elämästään itse, se EI ole puolison tehtävä", "EI ole edes kysymys alistumisesta, vaan heteronormatiivisesta rooliajattelusta.", "Miehen EI tarvitse tyhjään esittää.", "Mutta jos miehellä suurin ongelma on, että nainen EI ole enää haluttava?", "Ongelmissa on aina kaksi osapuolta ja jos EI mies kerta tajua omaa osuuttaan, niin ero on paras ratkaisu.", "Jos nainen EI sitä ymmärrä, niin paras päästää mies siitä piinasta ja erota!", "Eli ero on paras vaihtoehto heti, jos miehellä EI seiso.", "Se on yleensä vika naisessa jos miehellä EI seiso.", "Hän EI vaan rakasta sinua kyllikseen, saadakseen erektiota kanssasi." ja "Ehkä mies EI haluaisi erota, koska tarvitsee äitihahmon ja hyysääjään sekä palvelijan." Mitä näistä "ei" sanoista ei mielestäsi ole ymmärretty oikein?
Ja kuitenkin juuri sinun on jostain syystä helppo tajuta, että mies ei halua halata epähaluttavaa naista, mutta vaikea tajuta, että nainen ei halua halata epähaluttavaa miestä. Kuulostaa kovin tippaleivältä
Ehkä hänen olisi helpompi tajuta, jos hän jättäisi pois nuo tässä kohtaa turhat ja häntä itseään selvästikin sekoittavat sukupuolimääritelmät. Ehkä hänen olisi helpompi tajuta, että IHMINEN ei yleensä halua halata epämiellyttäväksi ja ehkä jopa epähaluttavaksi kokemaansa IHMISTÄ.
Juurikin näin, ämmät ovat omahyväisiä ja ylimielisiä paskoja minä, minä tyyppejä .
Eikä myöskään nainen
Niinpä , minä en haluais halata Putinia
Ai että miehen itsetuntoa pitää kohottaa, jos ei puhu eikä pussaa. Mäkeen heitä ja heti.
Kohotelkoon itsekseen mitä haluaa
Aloituksen kirjoittaja nainen itki kovasti sitä, että hän haluaa miehen häntä halaavan ja mies halaa vain pakottamalla. Nainen itse kertoi halaavansa ihan spontaanisti ja tekemällä siitä ison numeron ja sillä esimerkillä syyllistää ja tökkii miestään jatkuvasti!
Tippaleipäaivoisen naisen logiikka on sitä, että se ontuu! Sitä sanotaan epäloogisuudeksi!
Miehen seksuaalisesta haluttomuudestakin tehtiin niin suuri ongelma, että miehen piti muuttaa nukkumaan autotalliin!
Niinpä, nainen on, kun ryhävalas läskiä jokapuolella niin ei tosiaan sytytä yhtään
Varsinkin jos nainen on runsaasti ylipainoinen
No niin, eli sinultakin siis ääni eroamisen puolesta. Hyvä juttu. On myös ilmiselvää, että se, etteivät ihmiset enää muodosta parisuhteita, on vain positiivista kaikille osapuolille.
Syyllistää ja tökkii, sillä että halaa. Okei. Jos mies asian noin kokee, niin ero todellakin on ainoa oikea ratkaisu.
Tai jos nainen lopettaa syyllistämisen ja länkyttämisen ja tyytyy siihen mitä saa.
Aloitajahan sanoi jo, että hän miettii eroa. Sellaisessa nyt ei ole mitään järkeä, että jäisi tilanteeseen, jossa kumpikinnon noin tyytymätön.
Ja miehellä miestissit ja riippumaha ja pientä tuhrua housuissa sekä etu että takapuolella.
Yäk, ei tee mieli samaan sänkyyn
Minä haluan miestä, en ihmistä enkä henkilöä
Moni mies viihtyy parhaiten autotallissa tai koiran kanssa metsässä
Onko sinulla sitten myös ongelmia tajuta, että mies ja nainen voivat kokea tuon samalla tavalla? Eli siis, että ei kiinnosta halata jollain tavalla vastenmielistä henkilöä.
😂😂😂😂
Minäkin haluan miestä, siis olen mies.
Ei kaikilla miehillä eikä naisillakaan ole autotallia, eikä koiraa, saatikka metsää lähellä, pöndellä on ja siellä ne juntit vetää kaljaa autotallissa.
Terv maalainen.
Sitten pitää erota ja äkkiä.
Ei sitä samaa kylmää puuroakaan joka päivä kukaan syö
No hyvä että et ole kaapissa
Jo on puheet täällä, nyt tuon aloittajan ukko on jo kuuromykkä paska ,ei eikä siksi voi puhua, ei halaa eikä pussaa, voi, voi, mikä surkea ukko aloittajalla on, täältä tulee kovia neuvojia , aloittaja näiden neuvojen mukaan heti nyt laittamaan eroanomus käräjäoikeuteen, tiedoksi tee se netissä ja maksa myös netissä pankkitunnuksilla.
Heti ensi viikolla asunto myyntiin ja hakemaan omaa asuntoa.
Sehän on sanottu jo moneen kertaan.
Just kermaperseitä mulle, mulle kaikki nyt heti…
Ei nykyisin enää tarvii missään kaapissa olla ihmiset ovat aika suvaitsevaisia, varsinkin nuoret, toista se oli ennen.
👍👍
Ei pidä tyytyä mihin tahansa. Pitää olla jotain rimaa
Se on hyvä juttu. Onneksi ollaan 2000 luvulla
Ei alottaja ole odotranut kun vaan 15 vuotta sitä halausta. Että onko mulle kaikki nyt ja heti.
Viisitoista vuotta
Sitten pitää erota ja heti, jollei edes ole autotallia ja koiraa.
👍👍
Ei ollut kysymys nyt aloittajasta , vaan yleensä ämmistä.
Aloittaja on valkannut väärä tyypin, ja taisi sen exäkin olla samanlainen.
Kun ei nainen saa yhtään mitään. Tyhjän saa pyytämättäkin. Ei halaa, nainen on läpinäkyvä kodinkone
Ohoh, 15 vuotta , mikäs nyt tuli yhtäkkiä, kyllä on 15 vuotta mennyt ihan haaskuun.
Miksi otti tyhjän, kun tiesi ottaessaan millainen toinen on , kyllä on tosi tyhmä ihminen, ja vielä 15 vuotta kärsinyt, luulee kai ,että saa pitemmän sulan hattuunsa kärsimyksistään.
Kyllä se on kuule mies hormit jotka puuttuu , eikä ole naisen vika
Eräs jo nyt 90 v täyttävä ystävä sanoi jo aikoinan,että HÄN uskoo kestävään rakkauteen, mutta KOHDE VAIN VAIHTUU . Siinäkin saattaa olla ajatusta ??
Jaaaaaaa ! jos se 90 vuotias on nainen ? Mahtaa poimut olla jo aika rutussa ja vinksallaan. Entäs se HYGIENIA PUOLI !! ?? : O Kun nuoret naisetkin TUPPAA HAISEMAAN AIKA "ÄPÄTILTÄ" kun on se aika kuukaudesta . . . JOTTA VOE HELEVETTI VIEKÖÖN JA SOIKOON !!
Kyllä se niin on, että me miehet OLEMME EHDOTTOMASTI luomakunnan hygienisimmät olennot. Luoja on tehnyt töitä ja pistänyt, vain ne parhaat raaka-aineet käyttöön LUODESSAAN MIEHEN !! Sen luomakunnan KOMEAN . . . . KRUUNUN !!
Voi miten mukavaa ON OLLA MIES !!
Minä olen tavannut monta vettä säästävää ja pelkäåväå miestä. Enkä ole nähnyt yhtään kruunua
Juu, niin minäkin, ja olis se hyvä ne hampaatkin pestä aamuin illoin.
90 vuotiaat äijät vasta haisee pahalle, no ne on jo haudassa, yleensä naiset ovat siistejä vanhuuteen asti, ei ihminen mitään haise, jos käy suihkussa joka päivä, käyttää dödöä, pesee hampaansa kaksi kertaa päivässä ja käy hammaslääkärissä vuosittain.
Kyllä sulla on ihmeellisiä naiskavereita, varmaan jotain pubiruusuja jotka vetää röökiä ja kaljaa, vaihda seuraa vähän laadukkaisempiin naisiin, vai oletko ite, kun tunkio, et vaan huomaa omaa pahaa hajuasi.
Tiedoksi se aika kuukaudesta , ei sitä enää ole, kun monet käyttää sellaisia e pillereitä ettei sillon tule vuotoja, tai ovat niin niukkoja ja naiset käyttää tamponeja, ei siinä mikään haise.
Oi mitä satiiria,heh mua naurattaa niin..
Vaikka olisi 100 vuotias ja tuntuu että nyt en halua katsella tuota kuuromykkää miestä, niin ei muuta kun lusikat jakoon ja elämä uusiksi.
Kerran täällä vaan eletään.
Sama neuvo miehille
Ota sokea seuraavaksi 🤣🤣🤣
Tai liikuntavammainen.
Ja ala omaishoitajaksi
🤣🤣🤣🤣
Just, niin saat yhteiskunnalta palkkaa, se pienen eläkkeesi päälle 👍
Minun hyvä ystävä jäi leskeksi 75 vuotiaana. Oltuaan yksin vuoden, sanoi että hän voi nyt sanoa, että hän on aina halunnut elää yksin.
Oli ollut naimisissa 50 vuotta. Avioliitossa ei ollut ollut mitään vikaa.
Mutta lapset, velat ym ja, tottumus pitäneet yhdessä . Olin yllättynyt, ei oltu ikinä juteltu asiasta. Leski alkoi elämään, jutteli puhelimessa rennosti, alkoi käymään uimahallissa, teatterissa ym. Sanoi että ei tarvitse ketään enää passata ikinä.
Kaikki hyvin ehkä jopa hieman itsekkäästi sanoisin itsekin eronneena.
Tätä aloittaja kaipaa!
https://el.phncdn.com/gif/15599442.gif
Tuohan on elämän suola
Ei tuossa kukaan halaa. Aloittaja haluaa että mies edes joskus on, kerran elämässä, halaisi.Edes vahingossa hipaisi . Edes kerran, vaikka vahingossa
Aloittajan pitää ensiksi muuttaa takas samaan sänkyyn, eikä kiukutella toisessa huoneessa
Sitten yhdessä puhua, että mies hoitaa erektio asiat kuntoon.
Kerro vielä kerran miehellesi ajatuksesi ja se, että olet nyt sillä ajatuksella, että haluat erota jos muutosta ei tule. Katso miten hän reagoi, lähteekö keskustelemaan. Monesti mies ei ajattele, että asia menisi eroon asti, siksi ajattelee että hyvähän se meidän näin on olla. Voit näyttää vaikka tämän ketjun hänelle. Jos ei edelleenkään ole kiinnostunut puhumaan tai tekemään mitään toisin, vedä omat johtopäätöksesi ja tee kuten haluat.
Minun neuvoni sinulle; etsi salarakas tai kaksi, piristää kummasti arkea.
Loistava idea. Kyllä vanhallakin sokeri suussa sulaa ja tulee kevättä rintaan kun nuorempi salarakas päräyttää klassikon V8:n käyntiin. Koneella pitää ajaa, muuten se jumittuu. Karstat pois ja ajoon.
😂👍😂👍😂
Kuten Katri Helena, Liimatainen on 30 vuotta nuorempi. Ottakaamme naiset mallia
Toiset saa toiset ei.
Minun jo nyt ex:llä oli vuosien salasuhde, järkytys kun paljastu. Ehdotti et minunkin pitäs hakea joku sivusuhde. En tehnyt niin vaan erosin, todella kova kokemus ja en olis uskonut hänestä kun vuosikymmeniä oltiin aviossa. Suuri helpotus kun pääsin eroon, en hyväksy pettämistä.
Mikset hyväksy pettämistä?Ei siinä aviopuolisoa petetä,vaan avioliitossa siitettyjä Lapsia ja lapsenlapsia.Erosi ei pettämisestä johdu.
Nimenomaan puolisoahan siinä petetään. Yleensä lapsille tai lapsenlapsille ei ole luvattu mitään tuollaista, että heitä voisi pettää.
Erittäin hyvin toimit, et jäänyt valittamaan.
Heti pitää erota jos tulee petetyksi.
Olen samoin tehnyt
Kävin kerran vieraissa ja olin viikon poissa, niin läski oli lähtenyt pois ja haastemies toi eropaprut allekirjoitettavaksi , helppoa.
Kropastasi vai korvain välistäsi se läski sulta lähti?
Noin helppoa on laihdutus, läski lähtee pois, kun käy viikon vieraissa.
Uusi lääketieteellinen ihme
Minun puoliso ei olis halunnu erota vaikka ei täysillä toisen ihmisen kanssa, hakkasi ja uhkaili. Oli pakko lähteä ja jättää koti, näin julmia voi olla ihmiset jotka ei tunne empatiaa.
Ketjun luettuani totean aloittajalle, että eroaminen vaikuttaa olevan ainoa järjellinen ratkaisu. Jos ketjun miesoletettujen mielipiteet kuvaavat yhtään miesten ajattelutapaa laajemmin, niin yhdessä pysymistä ei kannata edes harkita.
No tietysti sun kannattaa yrittää puhua sen oman miehesi kanssa, jos hän vaikka ajatteleekin asian eri tavalla. Jos hän ei suostu puhumaan, niin ei kannata vetkutta eroa yhtään pidempään.
Mitä jos kokeilisit "sinkku"elämää niin että mikään ulkoinen ei muutu?
Raivaa itsellesi harrastustilaa, sisusta makuuhuoneesi, tee kivoja ostoksia, mene mihin ja milloin haluat, vaikka matkoille. Käy terveyshoidoissa, elokuvissa, konserteissa. Mene junalla tutkimaan vierasta kaupunkia ja yövy hotellissa. Hanki kavereita. Tee kaikkea mistä olet haaveillut.
Pointtisi on että ei tartteisi katsoa välipitämätöntä naamaa, ennemmin olet vaikka yksin. Naura, tanssi, iloitse ja nauti elämästä sen sijaan, että väijyt ja vaadit hellyydenosoituksia siltä, joka ei osaa niitä antaa.
Uskon että näin teidän molempien tilanne muuttuu paremmaksi.
Lykkyä ja iloa elämääsi!
Äläkä passaa ja paapo sitä ukkoasi. Anna itse hoitaa pyykit ja ruuat ja kaikki muukin. Sano että mulla on muuta, sori siitä ja häivy pariksi viikoksi .
Voi tehdä hyvää, tai sitten se on sitä tyyppiä, jolle on sama ootko kotona vai et
Kunhan huolto pelaa
Hyviä neuvoja!
Näin toimin minäkin ja auttaa kummasti tilanteessani, joka on melkein kuin ketjun aloittajalla.
Täytyy sivusta todeta, että itse en kyllä tajua mitä järkeä tuollaisessa elämässä on. Jokaisella tietysti on oma makunsa, ei siinä mitään. Itse en alkaisi leikkimään "sinkuelämää" kuvatulla tavalla. Mulla menisi hermo alta aikayksikön tuollaiseen minkä kokisin esittämiseksi.
👍👍👍👍
Kyllä tuollainen pieni wittuilu tekee hyvää itsetunnolle, äijä huomaa ettei kaikki tule, kun manulle illallinen, sitte vielä eropaperit pöydälle ja tyhjä lautanen.
Mä koen, että tuollainen tekee itsestä vain entistä pienemmän ihmisenä ja heikentää itsetintoa entisestään. Kaikella tuollaisella pikkumaisuudella tuppaa olemaan se vaikutus.
Siinähän koet.
Tottakai. Taisin sanoa jo tuossa ekassa viestissäni, että "Täytyy sivusta todeta, että itse en kyllä tajua mitä järkeä tuollaisessa elämässä on. Jokaisella tietysti on oma makunsa, ei siinä mitään."
Just näin , kaikki eletään omalla tavalla.
Kyllä käy taas rumba kun nainen pyytä neuvoa erotakko vai ei erota.
En laskenut äänestystulosta.
Tuon ikäinen nainen jos ei itse osaa päättää niin jossain viiraa ja pahasti.
Kosketuksen puutteeseen ensiapu hommaa kissa.
Suu on puhumista varten.
Tänään olet tässä huomenna et tiedä missä (vaatii ajattelua)
Mitä sinulle tarkoittaa myötä ja vastoinkäymisissä lause.
Pillereitä saa masennukseen lääkäriltä
Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa
Elämä nykyään on liian helppoa ja yltäkylläistä, kun täytyy tehdä kärpäsestä härkänen!
Osut juuri tasan naulan kantaan. Hyvinvointi ja mukavuus tekevät laiskaksi sekä henkisesti että fyysisesti. Kun kaikkea on, niiin turhaa ponnistella enää minkään eteen.
Kissalta ei saa halausta ei myötä ei vastamäessä
Koira parempi vaihtoehto, ja sen kanssa saa lähteä lenkille pari kolme kertaa päivässä, tulee kivasti niitä askeleita.
En saisi vähätellä ongelmaasi, mutta ongelma ei vaikuta niin valtavalta. Vanhat äijät näyttää jo huomiota vähän eri tavalla, murahduksilla ja palveluksilla. Vaikuttaisi ihan OK suhteelta huomioiden ikänne.
Totta turiset, vahat änkyrät käyttäytyy ihan eri tavalla, kun nuoret.
Hei, saman ikäisiä olemme ja ihan samassa tilanteessakin. Tunnekylmyys vaivaa useita tuon sukupolven miehiä kun on sota-ajan lapsia: ei ollut häävit lähtökohdat.
Minun mies oli aktiivinen sillä puolen kunnes tuli vakava sairaus ja jatkuva lääkitys. Kävi lähellä kuolemaa ja se muutti häntä myös ihmisenä.
Olen joskus suivaantunut tilanteeseen, mutta hän on tukenut kun olen ollut haasteiden edessä.
Ehkä rakkaus onkin sitä, että rakastaa itseään ja voi olla onnellinen ilman toista ihmistä. Valitsee sen elämän jossa voi olla oma itsensä...onilla ehdoillaan. Kukaan ei tule pelastamaan. Itse on tehtävä päätös jäädäkö vai erotako. Tein miinus/plus-listan ja päädyin jäämään. Ollaan oltu yhdessä lähes 20 vuotta. Entiset elämät molemmilla takana. En enää halua olla sinkku. Matkustellaan ja nauretaan yhdessä..välillä kinastellasn ja sitten mökötetään ja sovitaan. Onpahan ainakin elämää. En tiedä mitä se oma elämä yksin sitten olisi ja pärjäisikö pienellä eläkkeellä vuokrista ym.
Tsemppiä sinulle. 🫶🏻Kerro, mihin päädyit ja miten meni. 👍
tv. Pohjoisen Akka
Ei helvetissä 68 vuotias ole sota ajan lapsi
Ei 68-70 vuotiaat ole mitään sota ajan lapsia, sota käytiin 1939- 1944, nuo ovat syntyneet 50 luvun puolivälissä, heidän vanhempansa ovat sota-ajan lapsia.
Pohjoisen Akka on nukkunut historian tunnit koulussa , sota oli 1939-1944.
Minkä ikäinen olet, jos sun miehesi on sodan ajan lapsi ja sinä myös, oletko syntynyt -30 luvulla ?
Kommentit tulee vanhainkodista.😁
Jos miehellä on toinen nainen josta pitää, ei välitä vaimosta yhtään. Haluaa pitää kulissia yllä vaikka väkivallalla. Nainen luulee et syy hänessä ja joko alistuu tai ei. Kakkosnainen ei tajua, mitä miehen vaimo ja koko perhe kärsii. En toivota heille kaikkea hyvää vaan et omatunto soimaa ja sydäntä synti painaa. Se siitä.
Jos aloittajan mies on ollut sodassa ja on sota trauma, siitä kaikki puhumattomuus johtuu.
70-vuotias on syntynyt sotien jälkeen.
70 vuotias on syntynyt 1954 tai 1955. Ja 68 vuotias 1956 , tai 1957. Riippuu onko alkuvuonna syntynyt.
Olin just viime viikolla 70 vuotis juhlissa ja hän on syntynyt 1955.
Eli ei ole voinut olla sodassa. Eiköhän tuota puhumattomuutta ole nuoremmillakin sukupolvilla yhtälailla.
No se on sitten jo 98-100 vuotias nuorimmat jotka sotaan joutuivat olivat1925- 1926 syntyneet ja joitakin 1927 alkuvuodesta syntyneitä.
Ihmettelen ihmisiä, jotka ei tiedä hökkäsen pöläystä Suomen historiasta.
Kuolleita melkeen kaikki.
Missä sodassa, Suomessa ei ole ollut sotaa 81 vuoteen.
SINULLE 68-VUOTIAS NAINEN ! JÄTÄ SE TUNNEKÖYHÄ NYHJÄKE.!!!KIRJOITUKSESI PERUSTEELLA,OLET MIELESTÄNI IHAN LIIAN FIKSU KÄRSIMÄÄN MOKOMAA TONTTUA.JOS OLISIT TYHMÄ,NIIN ET EDES HUOMAISI KO.OUTOA KÄYTÖSTÄ. NYT ÄKKIÄ EROON SIITÄ OMITUISUUDESTA!!!
Äänestän puolesta. Ei jatkoon!!!!. Äkkiä maistraattiin, ja omaisuus jakoon, asunto myyntiin ja puolen vuoden päästä olet vapaa
No, ei maistraatissa nykyisin Diki ja väestörekisteristä mitään eroja haeta, vaan käräjäoikeudesta.
Väärää tietoa, se on Käräjäoikeus, ei diki ja väestörekisterikeskus, entinen maistraatti
Avioeron voi tehdä käräjäoikeuden sivuilla netissä, siitä vaan väsämään eroa puolisosta.
Kahden ero, on kolmannen pano.
Missä ikinä virastot onkaan, sinne heti hakupaperit sisään
Käräjäoikeus ei mikään muu ja netissä niiden sivulla voi tehdä hakemuksen, ja sen voi myös maksaa samalla kertaa.
Älä huuda .
Tyhmä se on jos jo 15 vuotta tuota kestänyt.
Olisiko reilua,että keskustelee ensin sen toisen osapuolen kanssa,ja lyö faktat pöytään,sen sijaan että täällä ratkoo asioita?!
Vaikka monilla järkeviäkin ajatuksia niin eikö tuo nyt ole ihan teidän kahden välinen asia ja se mies autuaan tietämätön koko tilanteesta.
Olet vissiinkin tiennyt,millaisen ihmisen kanssa olet yhteen mennyt,niin m7ksi se nyt yhtäkkiä vaivaa jos ei silloin alussakaan vaivannut?
Puhu sille miehellesi ja kääntäkää sitten kaikki kivet ja kannot ja tehkää ratksisu yksissä tuumin,oli se sitten vaikka ero,mutta on jotenkin reilumpaa sitä miestäkin kohtaan
Eiköhän tämä ollut aikalailla tekaistu aloitus.
En usko, että kukaan tuon ikäinen ihminen kirjoittaisi tälle palstalle omasta avioelämästään tosissaan. Saati sitten kysyisi täällä sekopäisiltä muka neuvoja elämäänsä.
Aloitus on selvä trolli.
Paraneeko asia jos eroatte? Luuletko saavasi paremman puolison? No yrittänyttä ei laiteta mutta tuo miehesi on kunnon mies, jos ei leiki mitään, varmasti on rakastamista takana, ei vaan osaa sitä tuoda julki, niitä juoppoja vaimon hakkaajia kyllä kapakoissa riitää, sinne vaan sitten että laatu paranee.
Onoas outo ketju, minä luulin etgä suuri osa syomalaisia kuuluu kirkkoon ja kuvittelee olevansa taivaaseen menossa !
Miten se ei yhtään tule ilmi tässäkään aloituksessa ja jatkoissa hmm, mitäs jos olettekin matkalla kuumalle puolelle koko lössi häh " - "
Ei se kirkkoon kuuluminen takaa taivaisiin pääsyä, yhtä paska ihminen olet, kuulut sit kirkkoon, tai et.
Aivan tavallinen suomalainen mieäs, ei puhu eikä pussaa eikä enää ole aikaa opetella kumpaakaan. Tai olisi tietysti, jos olisi tahtoa. Toisaalta; hän kertoo sinulle rakkautensa toisella tavalla, kuten itse kerrot. Etkö huomaa?
Jos pelkää hvettiim joutumista niin ettei jaksa hellytellä heilkoa astiaansa, niin pelkään käyneen.
Voisitko suomentaa kommenttisi järjelliseksi tekstiksi.
Näillä 68 vuotiailla menee huonosti.Kannattaa erota puolisostaan,samalla eläkeet nousee 300€/kk.Suomalainen eläkejärjestelmä nimitäin rankaisee avioliitolaisia.!
Ei rankaise vaan ottaa huomioon !
Ei pidä hölmöjä kirjottaa
Älä puhu paskaa työeläke on itse ansaittu eikä siihen vaikuta parisuhde.
Höpö, höpö, ei vaikuta työeläkkeeseen, vaikuttaa vain, jos saa kansaneläkettä , tai takuueläkettä , joka ei ole mikään eläke vaan tukiainen verorahoista.
On siinä helvettiin joutumisessa hyvätkin puolensa.
Siellä tavalliset suomen pussaamattomat eronneet ja karanneet tapaa toisensa!
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Ja kaikilla on yhtä lämmin.
Ja toinenkin positiivinen asia tässä ikäryhmässä !
Lämpimään pääsy on lähellä.
🤣🤣🤣🤣🤣
Se on se syntisten pöytä, niinkö Erika laulaa.🥂🥃🍹
Juttelin uuden työntekijän kanssa. Kysyin minkä ikäiset vanhemmat hänellä on. Sanoi että isä on ikivanha, 70 vuotta. Työntekijä on 30 vuotta. Että ei taida enää kovin paljon syntisten pöytään kukaan päätyä
Väkivaltaisen kanssa ei voi keskustella.
Eikä hullun ja humalaisen.😊
Alotuksessa ei kerrota väkivallasta. Luki-luki ...
Onhan se nyt henkistä väkivaltaa, kun ei puhu, eikä pussaa😊luki, luki ittelles…
Woi olla, mutta sitten pitää miettiä, miten paljon pahempaa henkistä väkivaltaa(kin) voi olla.
Aloittajalle tuokin on jo tosi pahaa…
Jos ette eroa, hanki uusia ystäviä joiden kanssa voitte halata, suukotella olla lähekkäin. Mielestäni se ei ole pettämistä tässä sä suhteessa.
No jopas valehtelet. Pelkkä nettitreffeillä chattaily on pettämistä.
Heh, heh.
Noin ajattelin itsekin, mutta ei taida enää onnistua tuon ikäisiltä, jos ei ole opittu elämän aikana hakemaan halia muualta, jos ei kotona saa.
Tiedä 80 vuotiaan parin jotka vaan päättivät että eroavat , ihmiset kauhistelivat ettö miten noin vanhat eroaa mutta kumoinin heistä voi hyvin tahollaan niin että eroja in joka ikäluokassa.
Olihan taannoin lehdessä yksi ikivanha pari, jotain liki 100 vuotiaita, jotka erosi, kun viimeinenkin lapsi oli jo kuollut.
Kaikki eivät vaan osaa näyttää tunteitaan siten kun naiset osottaa, sillekään ei voi mitään , mutta näyttävät aiten että tekevät asioita kosin hyväksi .
Minun appiukkoni oli myös sellainen joka ei koskaan näyttänyt minkäänlaista hellyyttä anoppia kohtaan, se mitä ei ole saanut itse ei voi antaa. Syvät keskustelut asioista auttavat joskus, kun kumpikin kertoo miten he näkevät maailman , eräillä on aina vaan ne miesten ja naisten roolit joita oli ennen siihen ei välttämätä kuulu hellyys .
Jos mies on kaikin puolin hyvä mies niin eikö auttaisi jos oikein keskusteluaihe aaioista ja sinä tulkitset hänen yrityksensä että pakosta , niinhän se on ettei tunnu hyvältä jos tuntee että toinen pakosta yrittää olla sellainen kun toinen haluaa, sekin laittaa aitä että hän todella yrittää omalla kömpelöllä tavallaan . Mutta jos ero on se ainut mahdollisuus ,
Niin sillekään ei mitään voi. Jokaisella omanlaisensa ongelmat itse olen aina avoimesti puhunut joa olen tuntenut että jokin menee ongelmaksi
Olisitko tyytyväisempi yksin? Voit löytää uuden paremman suhteen ja sinulle sopivamman miehen, jos on tuuria.
Itse olen vähän nuorempi, eronnut jo vuosia sitten. En kaipaa miestä. Mutta mietin, kun ikää ja mahdollisesti vaivoja ja sairauksia tulee, voisi olla hyvä elää jonkun kanssa. Olisi kanssa kulkija siinä joka päiväisessä arjessa, tukisimme toinen toisiamme. Ei lapsiakaan halua aina vaivata.
Eli se mies pitäisi kuitenkin olla?, no voihan se olla nainenkin, mutta seksipuoli? , vieläkö sokeri suussa sulaa? , ei se seksin tarve mihinkään häviä, minä ainakin pidän siitä, partneri on 76v ite vajaa 70:nen, ei ikäero haittaa, asutaan omillaan ja käydään "kyläilemässä", saunotaan, nautitaan ja mm. mm. mikäs sen mukavampaa, nauttikaa toisistanne! Heippa!
Ymmärrän kirjoituksesi hyvin ei kannata lähteä tuosta tilanteesta ei elämä muutu paremmaksi kadut varmasti jos lähdet tuosta tilanteesta. Ihminen on loppujen lopuksi aina yksin ja ihminen on vain ihminen aina ei vaadita liikaa toiselta loppujen lopuksi sinä saat täydellistä rakkautta vain Jumalalta joka kulkee aina kanssasi. Muista tämä asia. Järjestä elämääsi kivoja asioita noissa kuvioissa siten jaksat elämääsi eteenpäin. Miehet tuossa iässä ovat kaikki samanlaisia ei kannata odottaa mitään ihmeellistä. Toivon iloa elämääsi lohduttakoon Jumala sinua.
https://riemurasia.fi/kuva/Mies-puhuu-tunteistaan/107458
Mies puhuu naiselle tunteistaan.
Pitäisikö tämä asia esittää hänelle itselleen niin päätös lienee helpottuisi. Ihmisillä on eri tarpeet, toiset tekevät asioita velvollisuudesta toiset tunteesta ja tarpeesta
Joko päätit. Onko ukko sanaa mieltä
Minua vähän ahdisti aloituksen lukeminen, että välittäminen ehdollistetaan kykyyn osoittaa tunteita helppo heikkimäisern tyyliin. Välittämistä on niin monenlaista. On pahoja ja oikeasti ilkeitäkin miehiä. Minulla tuli väistämättä mieleen, että miehesi pitäisi todellisuudessa erota sinusta, kun et osaa antaa arvostaa häntä sellaisena kuin hän on.
Ymmärrän erittäin hyvin tunteitasi. Ihmiselle, jolle kosketus on tärkeää, tuolllainen elämä on suorastaan kiduttavaa. Ketjusta huomaa, että ihmisten, joille se taas ei ole tärkeää, on mahdoton ymmärtää tuota.
Mä olen paljon sua nuorempi, mutta kokenut elämässäni tuollaisen suhteen ja eronnut. Mä en oke koskaan elämässäni voinut niin huonosti, kuin silloin kun yritin kituuttaa siinä parisuhteessa ja toisaalta mä en koskaan ole ollut niin helpottunut kuin erottuani. Jos se kosketus siis aidosti on sinulle tärkeä juttu, niin eroa. Se ongelma ei helpota täsdä ketjussa esitetyillä "osta kissa", "hanki masennuslääkkeet", "sisusta huoneesi", "mene lomalle", " juhli kavereiden kanssa" tyyppisillä keinoilla.
Bingohalliin oma "tussi" mukana, maistuisko sokeripala?
Ei auta lainkaan.
Sulle, ei sitten mikään muu tuota iloa, vai kosketus, minä tykkään halaamisesta, mutta minulle tuottaa iloa myös harrastukset matkustelu ja koirat, sekä lukuisat ystävät.
Toki moni muukin asia tuottaa iloa. Ei se tähän asiaan mitenkään liity, koska ilo ei ole se mikä puuttui, vaan kosketus. Tuolla alempana eräs kirjoittaja kuvasi sen hyvin "Kun hän oli läsnä , kaipasin aivan tajuttoman paljon läheisyyttä ja kosketuksia. Teki pahaa ja suorastaan ahdisti lujaa kun ei sitä saanut." Tuo ei siis ole minun tekstiäni, mutta hän kuvasi sen tunteen hyvin. Se, että itse aina haki sitä kosketusta, tuntui oikeastaan lopulta vielä pahemmalta, kuin olla ilman. Toinen ei koskaan itse spontaanisti lähestynyt. Se, että hän minun lähestyessäni kuitenkin pysyi siinä, mutta ei itse silti välittänyt tulla lähelle, tuntui vielä pahemmalta kuin torjutuksi tuleminen. Kun se ei edes ollut vastenmielistä, mutta silti ei voinut tehdä niin pientä elettä minun hyvän mieleni eteen. Se tappoi lopulta mun tunteeni. En enää kaivannut sitä läheisyyttä ja kosketusta, mutta enpä kaivannut sitten enää hänen läsnäoloaankaan. Ilman oli parempi olla ja hengittää.
Suomalainen ei yleensä kaipaa ketään iholleen , toista se on Etelä- Euroopan maissa siellä halitaan ja pussaillaan ystäviä ja sukulaisia ja jutellaan kaikkien kanssa , meillä kulttuuri ihan erilainen.
Minä olen ihan suomalainen ja tässä ketjussa on minta muutakin samoin kokevaa suomalaista ja minä henkilökohtaisesti tunnenbsamoin kojevia suomalaisia. Suomalaiset siis kyllä "kaipaavat toista iholleen", jos asian haluaa noin heikkotasoisesti ilmaista. Itsehän en kaipaa lainkaan tuollaista "halitaan ja pussaillaan ystäviä ja sukulaisia ja jutellaan kaikkien kanssa". Olen hyvin introvertti yksilö, joten tuon on vihonviimeistä mitä voisin ikinä kaivata.
Tuota käytöstä on liikeellä kovasti.Naiset valittaa juuri noin.Kyllä sinun pitää lähteä pois tuolaisesta suhteesta. Ole loppuelämä yksin ja etsi nuorenpi halaaja joka pitää sinua hyvänä.Ostat liukkaria ja napautat silloin tällöin. Sen jälkeen elämä voittaa.
Ja sinä ajattelet, että nuorempi ja liukkari voide hoitaa häntä eteenpäin? Seksikö ratkaisee kaiken?
Ootte te kyllä perkeleen pöllöjä täällä.
Miksi seksuaalisuus ei saa ratkaista, jos tekee mieli ja toisen ei, niin pitääkö pidättäytyä kokonaan?, vai vaihtaa maisemaan jossa sitä on saatavilla. . . ?
Joillekin se voi olla, mutta ei minulle.
Auttaa toki sillon ollaan tosi liki toista,.
Terv huuhkaja
Parasta , jos löydät jonkun ulkomaalaistaustaisen halaajan, suomalaiset ovat jurnuttajia introverttejä.
Introverttiys ei tarkoita, etteikö silti voi pitää halaamisesta.
Totta. Eikä ekstroverttiys tarkoita lainkaan sitä, että automaattisesti pitäisi halaamisesta.
Yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin.
Näin se menee pitkässä juoksussa
2m maata päällä, shitten ei tartte miettiä, öitä!
Mulle mieluummin myrskytuuli
Puuma, ota 50:nen uusi urho, joka jaksaa, seksikin alkaa taas maistua!!
Mitä sinäkin vanha kääkkä valitat. Ole tyytyväinen että joku on vierelläsi ja jaksaa kuunnella ja katella hapanta ja myrkyllistä sinua, toisaalta olisi varmaan puolisollesi paljon helpompaa ilman sinua. En ihmettele miksei halaile ja pussaile. Katso peiliin ja mene itseesi.
Pitää kysyä, mieheltä, olisiko sinulla helpompaa jos minä tästä häivyn. Ja miksi olen läpinäkyvä. Jos ei osaa vastata, niin tiedät mitä tehdä.
Tiedä vaikka miehesikin on jo eroa miettinyt..
Oletteko eronneita vai leskiä, kun tapasitte
Onko ratkaisu ollut ennenkin ero
🤣🤣🤣🤣🤣
Aivan tuttu tilanne,
Ei uskalla haaveilla tuossa iässä uudesta onnesta eletään vaan kuin sisko ja sen veli,,,
Auttavainen kiltti mies ikääntyessä on rasite?
Elämä nyt harvoin on täydellistä.
Parempi olisi, jos mies on vähän pelottava ja vaarallinen, eli mielenkiintoinen! Sellainen on naisen anima!
Mitähän asiaa halaamisessa sinäkään et ymmärrä? Onko se kyseinen käsite oikeasti miehille noin täydellisen vieras?
Hellässä halaamisessa ei ole mitään pelottavaa. Jos mies olisi vaarallinen, niin sitten nainen voisi sitä valittaa ja muille mummoille ruikuttaa, mutta pysyisi ja roikkuisi kuitenkin siinä epätyydyttävässä suhteessa. Nyt kun mies on kunnollinen ja auttavainen, niin täytyy halipulassa pyytää voimaannuttamista eropäätökseen täällä somessa. Nainen on itselleen mysteeri.
Vaan kun aloittajan mies ei halaa. Sehän se koko ongelma on. Mikä siinä halaamisessa on sinulle käsitteenä niin vieras?
Kyllä tuo pakottamalla halaa. Niin aloittaja kertoo. Mutta että ei vapaaehtoisesti ja spontaanisti, yllättäen ja pyytämättä, niin on se ihan kamalaa ja tosi surullista...! Voi nyyh ja kyynel...!
Eli toisin sanoen ei halaa. Pakotettu halaus ei ole mikään oikea halaus. Onko halaus käsitteenä sinulle oikeasti noin käsittämätön?
Kyllä meillä halataan ja suukotellaan päivittäin ja spontaanisti. Seksiäkin on muutaman kerran viikossa ja aloittajan kanssa lähes saman ikäisiä ollaan.
Se ei taida muuttaa aloittajam tilannetta mitenkään.
Tämä on se kupletin juoni. Kun ei toinen osapuoli ikinä halaa. On ihan sama halata puita, jonain päivänä puu nostaa oksat vyötärölle ja halaa takaisin. Tiedä vaikka alkaa oksa kasvaa ja kovettua
Jännä, jännä mies , hiukan roisto ja hulvaton kiilusilmä..
Pelimiehistä naiset tykkää.
Pakottamalla , voi ristus sentään se se vasta kivaa on molemmille heh, heh .
Ämmä nukkuukin toisessa huoneessa ja vaatii halaamista , menis nyt ekaksi sinne äijänsä viereen nukkumaan.
Noiden suhteesta puuttuu kunnioitus ja arvostus.
Ihme juttu jos yli 70 v ukosta mitään pelimiestä löytyy.
Halaaminen taitaa tosiaan olla teille käsitteenä aivan totaalisen vieras. 😂
Tarkoitin yleisesti mistä naiset tykkää, en mistään 70 vuotiaista
Te tykkäätte toisistanne, mutta aloittaja ja sen puoliso ei tykkää toisistaan niiden liitto on minusta taputeltu.
Ei sitä nyt täällä ” suoli24” muutenkaan ratkaista.
Täällä puhutaan paskaa niin paljon, kun vaan kehdataan.
Ite tuon parin pitää ongelmansa ratkoa, tyhmää edes kirjoittaa tällaiselle palstalle ongelmistaan, täältä ei mitään apuja saa.
Eipä niin, mutta tyhjänpäistä lässytystä se silti on tuollainen "no kyllä meillä vaan ...". Se mitä heillä tapahtuu ei liity mitenkään aloittajan tilanteeseen.
Älä ihmeessä lue tällaisia ketjuja, jos keskustelupalstalla keskusteleminen on sinusta noin ahdistavaa. Miksi sinä edes luet ja kirjoitat keskustelupalstalla, jo keskusteleminen on sinusta kerta tyhmää? Kyllä kai niitä sellaisiakin paikkoja löytyy, jossa voisi kirjoitella sinun mielestäsi järkeviäkin asioita?
”Eiköhän tämä ollut aikalailla tekaistu aloitus.
En usko, että kukaan tuon ikäinen ihminen kirjoittaisi tälle palstalle omasta avioelämästään tosissaan. Saati sitten kysyisi täällä sekopäisiltä muka neuvoja elämäänsä.”
Olen ap.
Kuten kirjoitin, halusin katsoa, mitä kirjoittamastani ajatellaan, millaisen ketjun saan aikaiseksi… Olen näitä asioita miettinyt niin kauan, että halusin jonkinlaista kaikupohjaa. En voi kuitenkaan kenenkään tutun kanssa näistä jutella.
Tiesin, että tulen saamaan myös kuraa niskaani. Sen uhallakin kirjoitin. Enkä kysynyt kenenkään neuvoja, vaan mielipidettä. Tai en oikeastaan sitäkään, vaan halusin vain tuoda ajatukseni näkyville ja kuuluville.
- Ei, ei ollut tekaistu juttu. Ihan totisinta totta, jota olen vuosia pyöritellyt mielessäni.
- Ei, ei ole kyseessä se, että miehellä ei seiso. Kuten kirjoitin, sitä laatua olen saanut ihan tarpeeksi elämäni aikana. Mielestäni suhteeseen kuuluu sekin, että voidaan pitää hyvänä ilman, että täytyy ”panna”.
- Kyllä, olen yrittänyt häntä saada keskusteluun asiasta.
- Kyllä, hankkisin koiran tai kissan, mutta hän ei pidä siitä, että niitä on meillä. Niistä on vaivaa ja niihin menee paljon rahaa.
- Kysyttiin, että miksi nukun toisessa huoneessa. Siksi että hän on aina kuorsannut paljon ja kovaa. Ja minulla viime vuosina uni ollut muutenkin huonoa, niin katsoin parhaaksi muuttaa naapurihuoneeseen. Teimme sen kaikessa sovussa.
- Ei, minulla ei ole ketään toista. Edes ajatuksissa.
- Kyllä, tiedän että hän pelkää kosketusta senkin takia, että kuvittelee minun sitten haluavan enemmänkin.
- Ei, en ole alkoholisti. Eikä hänkään.
- Kyllä, olen miettinyt sitäkin, että hän haluaisi ehkä nuorempaa, tai että haluaakin miestä.
- Kyllä, annan hänen käydä yksin mökillä ja muutaman kerran vuodessa myös kavereiden kanssa.
- Ei, en pysty taloudellisen tilanteen takia lähtemään kylpylöihin tai etelään.
- Vanhuus, sairaudet, avuntarve itsellä tai toisella… Niin, nekin ovat edessä. Mutta voinko jäädä sitä odottamaan. En haluaisi, mutta aika näyttää mitä tuleman pitää.
- Se mikä eniten tuntuu pahalta, on se että olemme kaikkien mielestä vanhoja. Minä en näytä (mielestäni) vielä niin vanhalta ja ajatukset ei varsinkaan ole sitä vielä. Hänkin on terve, komea mies. Ikäisekseen. Olemme kaikkien tuttujen mielestä hyvä pari. Melkein tekisi mieli nauraa, jos ei niin itkettäisi…
Olette saaneet minut ajattelemaan asiaa monelta kantilta. Ja sehän oli tarkoituskin. Täällä tuli esiin kaikki ne asiat, mitkä omaankin päähän on tullut.
Kiitos kaikupohjasta☺️
Kiitos sinulle!
Tästähän tuli mielenkiintoinen ketju.
Olen samantapaisessa tilanteessa itsekin, joten pystyin samaistumaan tilanteeseesi.
Mistä tuollaista päättelet? Lue ensin aloitus.
” Tästähän tuli mielenkiintoinen ketju.
Olen samantapaisessa tilanteessa itsekin, joten pystyin samaistumaan tilanteeseesi.”
En tarkoittanut sinulle tuota ”Mistä päättelit…” Tuli vain väärään kohtaan, eikä voi muuttaa. 😊
Kyllä te olette vanjoja , vaikka kuinka näyttäisitte nuorekkailta, katsokaa passista se syntymä vuosi
Sorry vanhoja.
Ehtoopuolen ihmisiä, Suomessa ihmisten keskimääräinen elinikä noin 77v , teillä on hyvää elämää jäljellä noin kahdeksan vuotta.
Parisuhteessa hyväily ilman panemista on tosi outoa teeskentelyä!!
👍👍👍
Just äijä ihan seniili impotentti ja akkakin sexuaalivastainen, ei enää paneta, ja vielä pitää itseään ja äijäänsä niin nuorekkaana, ei nuorekkaat vanhukset noin käyttäydy.
”Se mikä eniten tuntuu pahalta, on se että olemme kaikkien mielestä vanhoja. Minä en näytä (mielestäni) vielä niin vanhalta ja ajatukset ei varsinkaan ole sitä vielä. Hänkin on terve, komea mies. Ikäisekseen. Olemme kaikkien tuttujen mielestä hyvä pari. Melkein tekisi mieli nauraa, jos ei niin itkettäisi…”
Kyllä te vanhoja olette, miehesi on impotentti , ei siis terve , se kertoo vanhuudesta ja jostain verisuonisairaudesta , jos olis terve niin tällaista ongelmaa ei olisi.
Pidät itseäsi myös nuorekkaana, mutta sexistä et enää välitä, miksi, sekin kertoo , että vanha mummu,
Miehen lompakko pitää yhdessä?
Onko sinulla lukutaidossa vikaa? Ap lirjoitti, että kummallakin pieni eläke. Rautalangasta vääntäen: silloin on kummankin halvempi elää, kun molempien tulot kuitenkin yhteenlaskettuina ovat isommat. Ja yhden kulut yksin maksettuina isommat, kuin kahden jakaen. Ymmärsitköhän nyt?
Luin tarkoin kertomuksessa. Olen mies,69v , samanlaisessa tilanteessa. Tai olin. Erosin viime vuonna Exä ei osannut/ halunnut näyttää tunteitaan. Sanoi joskus että olet rakas vaan ei koskenut sillä lailla, ei hyvänä pitoa.
Kun hän oli läsnä , kaipasin aivan tajuttoman paljon läheisyyttä ja kosketuksia. Teki pahaa ja suorastaan ahdisti lujaa kun ei sitä saanut. Hänelle kyllä annoin eikä koskaan valittanut vaan tykkäsi. Mutta ei minulle. Seksiäkin vielä olisin halunnut oikein lähekkäin ja tunteella, vaan ei sekään käynyt. Oton asian puheeksi monesti Jojon hän vain totesi että en kaipaa, olen erilainen. Kuitenkin nautti kun häntä kosketin ja pidin
hyvänä . Mutta minulla ei tehnyt. Kysyin onko minussujokin vialla tmv johon hän rtoei sinussa ole mitään vikaa...
Taloudellisesti tyhmää oli erota. Hävisimme molemmat. Olemme erittäin pienituloisia eläkkeellä. Ja sitä toisen ehkä auttavaa kättä ym jäi molemmat vaille. Sekin tyhmää.
MUTTA...kuinka kipeää ja ahdistavaa ja pahan olon hän sai aikaan tuolla kylmyydeltä. Sitä ei voi sanoin kuvata eikä rahassa mitata. Se tunne että ei kelpaa kuin kämppäkaveriksi ja asioiden hoitajaksi. Se söi vuosikausia. Lopulta useiden tuloksettomien keskustelujen jälkeen erosimme. Yksinäinen olen nyt ja haaveilen vielä että jos löytäisi sen OIKEAN naisen . Mutta todellisuudessa ei ehkä näin tule käymään, en kulje tansseissa,ravintoloissa enkä muissakaan tapahtumissa. Mutta se ahdistus on poissa. Ahdistus ja paha olo joka olisi vienyt ennen aikaiseen hautaan. Deitti sivustoilla ei tunnu jalat maassa olevaa naista olevan. Vaatimukset luonnottoman kovia miehelle näillä kilometreillä. Pitää osata tanssia, se on ehdottomasti tärkeää, pitää käydä etelässä parikin kertaa vuodessa, ruuasta en valita mutta on asioita joita en voi syödä allergian vuoksi, sekään ei käy, haluan asua pienemmässä kaupungissa jossa palvelut rajallisemnat kuin suurissa kaupungeissa, sekään ei käy...
Mutta, ymmärrän paremmin kuin hyvin kirjoittajaa.
Hyvä kommentti. Tästä on kysymys, joka tämmöisessä elää, tietää tarkalleen mitä se on.
En ole aloittaja.
Halaa puita
Lemmikki on hyvä idea, kahden hengen taloudessa on kyllä varaa esim kissan pitoon. Kyllä kiltti mies sen sinulle suo.
Turhautuneen rouvan höpöjuttuja.
Kenenkään elämä ei ole täydellistä, johan nuorempikin tuon ymmärtää ja osaa etsiä korvaavaa toimintaa muualta.
Näitä vastaavia pitkiä kertomuksia nuorista ja vanhoista taitaa sepitellä sivuston satutäti tai setä klikkien toivossa.
Voisi tietysti halata puuta, yhtä paljon saisi vastakaikua.
70v mies ei enää muutu.
Kyllä on uskomattoman lapsellinen kirjoitus ja henkilö. Kuinka kauan mies katselee 68v vauvanaista joka on koko ajan vailla hoivaa?
Mulla oli aikoinaan tällainen nuoruudenystävä jolla mitkään suhteet ei kestäneet ja joka kiintyi ystäviin liikaa, kuin puolisoihin tai äitiin pitäisi kiintyä, ei osannut mennä elämässä eteenpäin kuten me muut.
70 vuotias on jo vanhus, mikään ei enää toimi.
68 vuotias nainen mummu, kaipaa hoivaa vanhukselta.😂
Mistä lähtien halaus on ollut hoivaa? Pikkulapsikin osaa halata, vaikka on itse se hoivattava. Myöskin ystäviä usein halataan, eikä se kerro mistään liiallisesta kiintymyksestä.
Kyllä halauskin on hoivaa, vanhainkodeissa vanhukset tykkää, kun niitä kosketellaan taputetaan ja halitaan lääkehoidon lisäksi, se on osa hoivaa ja huolenpitoa.
Ei se hoivaa ole, ei sinnepäinkään. Vaikka tietysti hoivatessa voi myös halata ja kosketus tekee hyvää ihmiselle. Hoivaa se ei kuitenkaan ole.
Voi ap, niin tuttua mietintää. En itsekään osaa päättää jatkaako vai ei. Helpompi tietenkin jatkaa, kun tietää miten tulevat päivät, kuukaudet, ehkä vuodetkin menevät, jos elää saa.
Tunne siitä, että tavallaan ei kelpaa, ei huomioida, on kurja. Sisko ja sen veli-elämää. Yksin yhdessä. Mutta eipä onneksi tarvitse pelätäkään, ei turhanpäiväisiä riitoja tai kiukuttelua tai äkkipikaisuutta.
Hienoa olisi juuri nuo ohimennen hipaisut, halaukset, kosketus yleensäkin.
Itse olen alkanut aamuin illoin halaamaan hyvät huomenet ja hyvät yöt. Mies ihmetteli alkuun, mutta nyt siitä on jo tullut eräänlainen tapa.
Uskon kyllä, että olisin yhtä tyytyväinen yksinkin, mutta en saa aikaiseksi niin isoa muutosta.
Ja onpahan joku, jonka kanssa juoda aamukahvit, tv:n äärellä, ei tarvitse unenpöpperössä väkisin puhua.
Harrastan kodin ulkopuolella monenlaista, joten saan niistä asioista hyvää mieltä. Tykkään myös kulkea metsässä, yksin toki sielläkin. Mutta mielelläni.
Tsemppiä sinulle päätöksentekoon, kumpaan sitten päädytkään.
Miksi veljen pitää halata siskoaan jatkuvasti?
Ei tarvitse jos ei halua. Ero on järkevin ratkaisu. Ei tarvitse miehenkään uhrautua halaamaan.
Miksi pitää kommentoida, jos ei ole kuin ikävää sanottavaa? Saako siitä jotain kiksejä?
Katsokaa yhdessä pornoa, kyllä se siitä.
Minä halailen puita. Kyllä se siitä
Siitä nuo molemmat saa kauheita traumoja, miehellä ei pelaa enää ja naista ei paneta .
Paripsykoterapiaan mars. Kyllä terapeutti on näitä tarinoita ennenkin kuullut. Kaveri kertoi :).
Kaveri kertoi, oli ollut pariterapeutilla miehensä kanssa. Mies terapeutti oli sanonut kaverin vaimolle, että et anna tarpeeksi, siitä ongelmat johtuu . No kaverin vaimo siihen, että haistakaa kumpikin ukko v....u, ja otti eron miehestään.
🤣😂🤣😂
Vaimo ei saanut tarpeeksi, ja otti eron.
Eli terapia toimi ja ongelna ratkesi molempien osapuolten kannalta parhain päin. 👍
Ei kaverin mielestä. Ex vaimo on tyytyväinen elämäänsä
Kaverisi ei sitten käy ihan täysillä. Olisi halunnut moisen paskan vaimon jäävän.
Juurikin näin
Totta. Kaveri kaivannee yksilöterapiaakin, jos tahtoi pitää noin läpipaskan vaimon.
No kaverin on tyytyminen ratkaisuun, ei häneltä enää mitään kysellä, olin antanut muijalle enemmän.
Ei siinä mitään tyytymistä ole, kun pääsee omasta mielestään huonosta vaimosta eroon. Jos taas kuitenkin piti sitä vaimoa hyvänä vaimona, niin olisi kannattanut vain antaa enemmän periksi.
TROLLI😊
Tuo terapeutti juttu on täysin totta.
Kaveri kertoi. Ihan oikeasti
Olisiko tässä kyse vapaudesta?
Yksin seiniensä sisällä voi vapaasti hengittää. Toisen kanssa kimpassa parinsa eläessä sen toisen läsnäolo vaikuttaa koko ajan. Sitä on ikäänkuin kiinni.
Suosittelisin, että aloittaja kävisi vaikka lyhytterapiassa pohtimassa tätä asiaa, vaikka se olisi vain eron henkistä valmistelua. Joskus asiat kovin selkiävät kun niitä itse toiselle lausuu ääneen. Vaikka tavallaan vieraan kanssa pohdintaa tämä Suomi24 -viesteilykin on ;-)
Hieman samojen asioiden kanssa itsekin painin. Yli 30 vuotta yhteiseloa. Sanoista on siirrytty tekoihin. Avioerohakemukseen puoliso on todennut, että minä en tätä hyväksy. Olen kysynyt itseltäni, voisimmeko elää kämppiksinä, mutta vaikuttaa mahdottomalta, kun toinen osapuoli ei tee mitään muuta kuin kaljoittelee, nukkuu, syö ja tuijottaa tv:tä . Jos haluan kutsua ystäviäni kylään, minun on otettava hänet huomioon. Yksin ei tarvitse.
Vapauden kaipuuseen kannattaa liittyä tuleviin kuntavaaleihin ehdokkaaksi Vapauden Liitto ry. listoilla: https://vapaudenliitto.fi/
Ihminen on "rakentunut " niin, että kaikkein helpointa on SYYTTÄÄ TOISTA/SIA , kuin tunnustaa- olenkohan itse elänyt täydellisesti ? Ja tehnyt asiat oikein,tominut oikein ,yrittänyt ?? No, jotkut ovat ,jotkut ei,, sitten on niin ,että pitkissä liitoissa on vissiin puhuttu niin paljon, että ei löydy enää ,mistä puhua, no olaan vain ns."vakiintuneita" asiat pyörii,vaik ehkä onkin tylsää . Vaikkei sen kummemmin riideltäisikään. NO KYLLÄHÄN SE ELÄMÄ NIINKIN KULUU "VIRKAKANKAASEEN " ASTI, EHKÄ SILLOIN TÄLLÖIN ON JOITAIN VALONPILKKUJA ?? MUT PÄRJÄÄ RAHALLISESTI PAREMMIN,KUIN JOS LÄHTISI YKSIN YRITTÄMÄÄN ELÄMISTÄ ..ELÄMÄ EI OLE AINA HELPPO ,EI YKSIN ,EIKÄ ,KAKSIN? SIINÄ SITÄ RIITTÄÄ POHTIMISTA, OLLAKKO,VAI EI?? no päihteet ja väkivalta on selvä syy kyllä,siinä voi henkikin olla kysymyksessä, ne kuuluu vaikeimpiin liittoihin ja eron paikka välittömästi . EI OLE IHMISEN ELÄMÄ HELPPOA. Kun näitä lukee,, Itsensä kanssa se RAUHA ON LÖYDETTÄVÄ !
Vapauden Liitto ry.n listoilta löytyy sisäinen vapaus ja eheytys, kun ilmoittautuu kuntavaaliehdokkaaksi: https://vapaudenliitto.fi/
Juurikin näin itsestä ei löydy koskaan mitään vikaa, aina syy toisessa, ja jos keskustellaan, niin keskustelu alkaa syyttämällä toista, sillon tulee tappelu, kun toinen tietty asettuu puolustuskannalle.
Ei voi kun todeta, että parasta siis erota.
EI muuta kuin netistä etsimään elämäsi miestä, oikeaa Auiervaaraa. Jos ja kun osoittautuu huijariksi, niin ei haittaa, Sanoihan monta kertaa päivässä rakastavansa sinua ja vain sinua.
Unohditko halauksen, siitä on kyse.
Kyllä se huijari nyt halaaa niin penteleesti, ja samalla vie ne vähäisetkin rahat.
Onneksi aloittajalla ei ole rahaa mitä viedä. Jää huijari siis nuolemaan näppejään.
Aloittaja hakee velkaa pankista ja huijari halaa ne mennessään, niin aloittajalle ei jää muuta, kun velka, jota maksaa pienestä eläkkeestään.😊
Välittämistä on monenlaista ja rakkautta voi osittaa arkipäiväisillä asioilla.
Miehesi voi kärsiä myös dementiasta, jolloin empatia kärsii ja asiat arkipäiväistyvät.
Oletko ajatellut muuttuuko mikään, jos muutat yksin asumaan? Oletko silloin myös yksinäinen ja kaipaat hellyyttä?
Ei kukaan enää noin vanhana parina jaksa halailla. Jos miehesi löytäisi nuoremman misukan, niin kyllä pelit pelaisi. Suomi mies tosin ei halaile eikä pussaile nuorenakaan. Avioliitto pitäis olla määräaikainen, sen jälkeen koittaisi vapaus, naa. iinkuin vankilasta
No se vapaus pitää laittaa alkamaan viimeistään 70 vuotiaana. Lapset ovat jo lentäneet pesästä, lastenlapset eivät kaipaa hoitoa, talous on kunnossa. Eläkkeellä on aikaa. Hyvä aika erota
Ennemmin jo ainakin kymmenen vuotta aikaisemmin, kun on vielä voimissaan.
70 vuotiaat ovat jo vanhuksia.
Eli on siis vihonviineinen hetki toimia ja erota. Naisella on tuossa iässä vielä hyvinkin kymmenisen hyvää vuotta jälkellä. Niistä ei kannata tuhlata enää yhtään.
Just kymmenen vuoden päästä se on vanhainkodissa.
Aloittaja on jo tuhlannut parhaat aikansa , kun 15 vuotta kituuttanut.
Vieläkö tämä ketju pyörii täällä? "Rouvahan" kertoi jo saaneensa ns."kaikupohjaa" elämäänsä 😊😅
Odotellaan mitä muija päätti ja teki.
Miksi sinua häiritsee tämä ketju? Oletko sama, joka oletti tämän olevan keksitty juttu? Kyllä tämä on ihan totista totta. Ikävä kyllä.
No, en enempää häiritse olemassaolollani/ kirjoituksillani.
Toivotan kaikille hyvää jatkoa. Myös niille ilkeille kommentoijille. Toivottavasti teidän olonne helpottui.
Niin mutta kun ihmiset nyt vaan.usein ovat aika erilaisia..miksi hönen pitäisi kosketella esim.poskeasi jos vain sinä sitä haluat ..jos asia nyt ei vain kuulu hänen perus repertuaarinsa ..En ymmärrä miksi et vaikka hankkisi kissaa,kissalla yleensä tapana tuollainen esim säärien/sääriesi pukkailu ja jos on ylempänä voi esim.nuolla tai pakkailla poskeasi?.Eihän sekään kyllä ihan varmaa ole kun kissat ovat yksilöitä niinkuin ihmisetkin ovat mutta ehkäpä tuossa tapauksessa kissa voisi olla todennäköisempi pukkailija sinulle takaisinpäin.En tiedä tekisikö kuitenkaan ero sinua onnellisemmaksi kun ja jos ette kerran riitele kuitenkaan miehesi kanssa ?eikä.hän ole eroa ehdotanut ?,ehkä ykdinollessasi jotakuta toista ihmistä kaipaisit?vaikka sinulla olisi jopa kissakin?..Että eipä kai sekään toisaalta niin onnelliseksi tee?.Mutta tunnen että itse sinun kannattaa päätöksesi kuitenkin tehdä ei kukaan muu voi mitään varmaa vastausta antaa sulle!
Sivusta totean, että tehdäkseen puolisonsa tyytyväiseksi ja iloiseksi. Muutama halaus silloin tällöin on hyvin vähän pyydetty.
Näin sen luulisi olevan, että huomaisi toisen välillä. Nainen ei paljoa vaadi, joskus pienen hellyydenosoituksen.
Ei kukaan toinen voi sinua onnelliseksi tehdä se pitää tehdä itse itselleen , ei se ole toisen vastuulla.
Siksi pitää erota ja tehdä itsensä onnelliseksi
Eli kannattaa siis erota, eikä turhaan kituuttaa suhteessa, joka ei tuota iloa.
Ton akan olis se tarvinnut tehdä jo 15 vuotta sitten , siinä meni parhaat vuodet harakoille.
Ei mitään järkeä erota tuossa vaiheessa. Kun jompikumpi joutuu toimintakyvyttömäksi, eli sairaus, muistiongelmat tms. tulee, niin jonkun pitää olla huolehtimassa. Yhteiskunta ei enää huolehdi. Se on raskasta aikaa molemmille ja tietysti siitä pääsisi helpommin eroamalla, mutta jos apua tarvitseva osapuoli satutkin olemaan itse, niin mieti mitä sitten tapahtuu.
Kyllä hoitopaikka löytyy, jos vakavasti sairastuu ja elää yksin. Moni joutuu pakosta omaishoitajaksi nykyään.
Mikään ei takaa sitä, että vaikka nyt yhteen jäisi niin etteikö toinen mahdollisen sairauden iskiessä silti lähtisi.
Muija unohtaa, että he ovat jo vanhuksia.
Tai sitten nimenomaan tiedostaa sen.
Ei siinä mitään. Yksin on kiva elää vain itselleen - ja lopulta kuolla yksin.
Jokainen meistä kuolee yksin, kukaan ei mukaan lähde.
Oliko näissä mielipiteissä yhtään miestä, joka oli aloittajan eroamisen kannalla. En päässyt laskuissa selville.
Jos Suomi24:stä pitää hakea parisuhde- ja elämänohjeita, aletaan olla idiotismin alkulähteillä.
Minusta mielenkiintoista, sai ainakin naisille ihania nimityksiä ja tietää, että miehet eivät tunne sanaa halaaminen.
Samaa mieltä ”Suoli” 24 on se viimeisin paikka .
Kuinka niin, ei miehet tällaisilla sivustoilla edes käy, kyllä suurin osa on naisia, tai mieheksi tekeytyviä naisia, kirjoittavat kieli poskella lämpimikseen mitä sattuu, ei kantsi ottaa niin vakavasti, niin, kun tuo yksi sanoi, ollaan idiotismin alkulähteillä.
Suurin osa trolleja, taitaa aloituskin olla trolli, nyt aloittaja nauraa, kun sai näin pitkä ketjun aikaiseksi trollillaan.
Tuollaisia harhoja taas tänään.
Jos nauraa, niin mitäpä siitä, on täällä moni muukin nauranut ja kiroillut ja saanut puolison kanssa aikaan aikamoisen väittelyyn
Ainakin meidän huushollissa. Ollaan aika lailla erimieltä tästä eroa asiassa.
Miten niin harhoja, naiset ovat kovia analysoimaan toisten asioita
Hei,minulla hyvin samankaltainen tilanne paitsi että minä haluan seksiäkin.Olen 10v nuorempi kuin sinä.samat ajatukset on pyörineet mielessä minullakin.vaikeita päätöksiä..
Mene töihin ja lakkaa trollaamasta .
Ei eläkeläisen tarvitse enää töissä käydä.
Miksi ei tarvitse, jos kokee sen mielelle hyväksi!
En sanonut, ette saa, jos siis kokee sen mielelle hyväksi. Sanoin, että ei tarvitse. Ihan eri asia
Mitäs tiedät mikä tuo trolli on.
Reservin yläraja nostetaan 65 vuoteen, että näin ollen 70 vuotias voi ihan hyvin vielä erota. Elämää on vielä jäljellä. Jos olet tyytymätön, mitä jahkailemaan. Naiset elävät terveempinä pitempään kuin miehet. Vaikka moni 70 mies kuvittelee olevansa nuorukainen, kun lukee tätä palstaa.
Moni mies on huolissaan tulevasta omaishoitajasta, jos se nostaa kytkintä, miten pärjään.