Usein puolueilla on ollut jopa yksittäisiä henkilöitä aatteen takana. Vasemmistopuolueilla se on työväenliike ja Karl Marx. Keskustalla maaseutu ja Santeri Alkio. Kokoomuksella isänmaallisuus ja kansallisaate, mutta ei niin selkeästi nimettyjä yksittäisiä henkilöitä. Vihreillä aatemaailma löytyy ympäristön suojelusta. Perussuomalaisten edeltäjässä SMP:ssä pientalonpojissa ja Veikko Vennamon persoonassa
Keskustan ongelmat pysyvät sisäsyntyisinä
”Pitäkää puolue aina yksimielisenä ja voimakkaana! Muistakaa aina toiminnassanne köyhän ihmisen asia! Pitäkää puoluekoneisto aina hyvässä kunnossa ja kehittäkää sitä jatkuvasti!” -Urho Kekkonen
Vasemmisto etsii yhä minkä puolueen perässä vallantie olisi sopiva, tärkeintä ei ole mihin mennään, vaan matka. Periaate ei omaa kannata tehdä, eikä varsinkaan omia voimavaroja kuluttaa.
"Suomen poliittisen kentän vasen laita oli 1980-luvun lopulla hajanainen. Vuonna 1918 perustettu Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) ja vuonna 1944 perustettu Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) olivat tulleet tiensä päähän. Niiden kannattajakunta, talous, kannatus ja organisaation toimivuus olivat romahtaneet etenkin tilannetta sotien jälkeisiin vuosiin verrattessa."
SDP- demarit eivät onnistu aatteellaan valloittamaan koko Suomea" Sosiaalidemokratiaa lähin poliittinen aate on sosiaaliliberalismi, jonka mukaan julkinen valta on mukana takaamassa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Valtion tulee hoitaa peruspalvelut kansalaisilleen, mutta muuten sen pitää olla sekaantumatta kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja ihmisyksilöiden elämään. Erityisesti sosiaalidemokraattien oikean siiven ideologia on usein lähellä sosiaaliliberalismia
Perussuomalaiset nousevat yhteiskunnan aaltoliikkeessä ylös, mutta painuvat saman aallon myötä alas;" Suurten puolueiden kritisointi ja "herraviha" näytti loppuneen eduskuntavaalien jälkeen. Syykin on selvä: perussuomalaiset saavuttivat itse suuren puolueen aseman ja hallituspaikat. Itsensä kritisointi ei liene luontevaa.
Entäpä se populismi: kansankosiskelu? Tähän saatiin tällä viikolla jonkinmoinen selvyys. Kuten tunnettua, maahanmuuttokriittisten äänet olivat tärkeässä asemassa perussuomalaisten vaalimenestyksen osalta."
Keskustan ongelmat pysyvät sisäsyntyisinä
”Pitäkää puolue aina yksimielisenä ja voimakkaana! Muistakaa aina toiminnassanne köyhän ihmisen asia! Pitäkää puoluekoneisto aina hyvässä kunnossa ja kehittäkää sitä jatkuvasti!” -Urho Kekkonen
Vasemmisto etsii yhä minkä puolueen perässä vallantie olisi sopiva, tärkeintä ei ole mihin mennään, vaan matka. Periaate ei omaa kannata tehdä, eikä varsinkaan omia voimavaroja kuluttaa.
"Suomen poliittisen kentän vasen laita oli 1980-luvun lopulla hajanainen. Vuonna 1918 perustettu Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) ja vuonna 1944 perustettu Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) olivat tulleet tiensä päähän. Niiden kannattajakunta, talous, kannatus ja organisaation toimivuus olivat romahtaneet etenkin tilannetta sotien jälkeisiin vuosiin verrattessa."
SDP- demarit eivät onnistu aatteellaan valloittamaan koko Suomea" Sosiaalidemokratiaa lähin poliittinen aate on sosiaaliliberalismi, jonka mukaan julkinen valta on mukana takaamassa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Valtion tulee hoitaa peruspalvelut kansalaisilleen, mutta muuten sen pitää olla sekaantumatta kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja ihmisyksilöiden elämään. Erityisesti sosiaalidemokraattien oikean siiven ideologia on usein lähellä sosiaaliliberalismia
Perussuomalaiset nousevat yhteiskunnan aaltoliikkeessä ylös, mutta painuvat saman aallon myötä alas;" Suurten puolueiden kritisointi ja "herraviha" näytti loppuneen eduskuntavaalien jälkeen. Syykin on selvä: perussuomalaiset saavuttivat itse suuren puolueen aseman ja hallituspaikat. Itsensä kritisointi ei liene luontevaa.
Entäpä se populismi: kansankosiskelu? Tähän saatiin tällä viikolla jonkinmoinen selvyys. Kuten tunnettua, maahanmuuttokriittisten äänet olivat tärkeässä asemassa perussuomalaisten vaalimenestyksen osalta."
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suurista puolueista SDP ja kokoomus ovat selkeimmin samalla linjalla suhteessa kirkkoon ja uskontoon.
Keskustan kannattajat ovat kaikkein luterilaisimpia. Kirkkoon kuuluu 88 prosenttia. Tosin vain alle 60 prosenttia heistä uskoo Jumalaan.
Kirkon demokratia on yksi puoli kirkon ja politiikan suhdetta. Jotkut kammoksuvat, että puolueiden paikallisyhdistykset asettavat ehdokkaita seurakuntavaaleihin. ”Se politisoi kirkon”, sanotaan
Onko kirkko olemassa elämää vai kuolemaa varten? Ei aivan uusi keskustelun aihe. Yksi sovellus siitä on kirkon ja politiikan suhde. Tuleeko kirkon ohjata ihmisiä iankaikkiseen elämään vai sen ohella pyrkiä parantamaan heidän elämäänsä tässä ajassa?
Kirkon ja politiikan suhteessa on monia puolia, enemmän kuin ne tunnetut kolikon kaksi puolta. ”Politiikka pois kirkosta” on usein kuultu huudahdus.
Perinteisesti politiikalla kirkossa on tarkoitettu vasemmistolaisuutta. Tämä perinne taitaa juontaa vuoden 1918 tapahtumiin ja sosialismin aatteeseen.
Sittemmin on käynyt ilmi, että myös vasemmistolaisesti ajattelevissa on paljon kirkon jäseniä ja kristillisiä periaatteita kannattavia. Maallistuneita on sekä vasemmalla että oikealla.
Keskustalaisten ja KD:n kannattajien ohella perussuomalaiset näyttäytyvät arvokonservatiiveina. Nämä vastustavat eniten aborttia ja sukupuolineutraalia avioliittoa. Muissa puolueissa nämä kannat jakaa vähemmistö. Kahdesta muusta konservatiiviryhmästä poiketen perussuomalaiset ovat vasemmiston linjoilla kysymyksessä uskonnollisten symbolien näkymisestä julkisessa tilassa. Kuvittelisin, että perussuomalaiset eivät haluaisi nähdä nimenomaan muslimien symboleja.
Suurista puolueista kokoomus ja SDP ovat selvästi samoilla linjoilla suhteessa uskontoa ja kirkkoa koskeviin kysymyksiin. Kristillisiä arvoja ei tähdennetä. Kummassakin ryhmässä yli puolet hyväksyy saman sukupuolen välisen avioliiton. Valtionkirkkoa vastustetaan enemmän kuin kannatetaan. Kokoomuksessa puolletaan oikeutta raskaudenkeskeytykseen jopa enemmän kuin SDP:ssä.
Kokoomuslaiset, sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset eivät paljoa poikkea toisistaan uskossa Jumalaan, neitseestäsyntymiseen ja siihen tulisiko lakien perustua uskontoon.
Vihreiden ja vasemmistoliiton tukijat ovat kaikkein arvoliberaaleimpia. Heistä vähemmän kuin puolet ovat kristittyjä. Neitseestäsyntymiseen uskoo harva. Sukupuolineutraalille avioliitolle ja aborttioikeudelle näissä ryhmissä selvästi eniten kannatusta.
Vihreiden kannattajista yli puolet kuuluu kirkkoon, mutta kristittyjä on vähemmän. Osa on siis "kannatusjäseniä".
Yhteiskunnassa ei ole mitään, millä perustella julkisten toimijoiden- poliittisesti valittujen päättäjien- yhteisöjen - eroavaisuudet.
Elikkäs sananparsi; suutari pysyköön lestissään, on saateltava hautaan.
Seurakunnassa päätöksentekoa linjataan maallisesti ja puoluepoliittisesti , listoilla olevat ehdokkuudet ovat aatteelliset kirkkovaltuustovaaleissa.
Samoin hengellinen sekoitus on mukana eduskunta- ja kuntavaaleissa.
Se mitä voi ja on syytä ihmisten veronmaksajien kyseenalaistaa, on tämä; mitä ihmettä on enää pienissä kunnissa pitää rajareviirejä, varoja, rahoja, omaisuutta siten, että on seurakunnan/kirkon verotus ja on kuntaverotus, on kunnan omaisuus, kiinteistöt, on srk omaisuus ja kiinteistöt, hautausmaat, luonto jne.?
Pyhäjärvellä mikään ei häiriintyisi, jos seurakuntahallinto hoidettaisiin kunnanvaltuustossa.
Olisi seurakunnallinen oma lautakunta -toimielin erikseen?
Toisinpäin ei ole edellytyksiä.
Onko se sitten heitä kohtaan oikein, jotka kuuluu kirkkoon, ja maksavat kirkollisveron.
Jos sattuu tilanne, että kirkosta eronneita on valtuuston enemmistö, onko se oikein, että he päättävät seurakunnan asioista..
Entäs, jos päättäjinä mainitussa tapauksessa on kokonaan muiden uskontojen edustajia.
Päättäjät ovat syntisiä ihmisiä, kummassakin niin kunnan kuin srk julkisessa tehtävässä.
Sillä ei ole mitään väliä, mitä uskontoa on olevinaan.
Vaikka kuuluu kirkoon, hengelliseen yhteisöön, on ortodoksi tai luterilainen, helluntalainen tms. ihmisen tahto ja Jumalan tahto hyvin harvoin kohtaavat päätöksenteossa.Ihminen on pahin peto toiselle ihmiselle, ei siitä mihinkään pääse.
Missä julkisen tilan tapahtumassa olet tavannut kokonaisen hyvän, hyvää tahtovan ihmisen?
Ns maanhiljaiset ovat lähellä yksinkertaisuuden hyvää, maanruohoa, ja ehkäpä edustavat hyvään pyrkimystä.
Vaan he eivät tule kuulluksi, eivätkä huomioonotetuksi, mitä heillä on sanottavaa?
Paha on paha pyhänäkin, paha on paha sisimmältään, ja hänen ahneutensa, kateutensa, katkeruutensa, kaunansa, kostonhimonsa ovat läsnä- istuupa kirkossa, seuroissa, iltakoulussa, kerhoissa...PAHUUS ei muutu hyvyydeksi eri tahon verotusoikeudella.
Oletko sinä tälläinen hyvä ihminen?
Se on sinun päättelyäsi, en suuria itsestäni en edes oleta , vaan kirjoitan aiheesta oman näkökulman
Loukkaako kommenttini jotenkin sinua, kun piti kääntyä kyseenalaistaen vinoilemaan kirjoituksen nostattamaa minuuttasi esille?
Tämä on todellisuutta, yhteisöissä hallitsee vahvat! Ja juuri vahvat ihmiset eivät halua "kasvaa alaspäin" ylimielisyydestään, osaamisestaan, pätenemisestään, vallanhalustaan, niska ei taivu kuulemaan mitä alaspainetut kuiskaavat.
Ajankuva on sumentunut, kun vahvat tukevat julkisessa tehtävässä toisia vahvoja.
Pahan sokea on ohikatsova näkevä, pahian kuurous on heikompiaan kohtaan välinpitämätön.
" Missä julkisen tilan tapahtumassa olet tavannut kokonaisen hyvän, hyvää tahtovan ihmisen?
Ns maanhiljaiset ovat lähellä yksinkertaisuuden hyvää, maanruohoa, ja ehkäpä edustavat hyvään pyrkimystä.
Vaan he eivät tule kuulluksi, eivätkä huomioonotetuksi, mitä heillä on sanottavaa?"
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1903 Forssan ohjelmassa todettiin: ”Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa.
Uskonnonopetus on poistettava kouluista.” Filosofian professori Edvard Westermarck sanoi vuoden 1907 esitelmänsä lopuksi: ”Eikö olisi jo aika meidänkin kansamme yhteiskunnan, siveyden ja uskonnon nimessä säätää, että täydellinen uskonvapaus on oleva, että mitään erityisesti etuoikeutettua uskontoa ei saa yhteiskunnassa olla olemassa, että kirkko on erotettava valtiosta?”
Kunta-ja aluevaalit toteutetaan väkipakolla, koska kuntalaki näin edellyttää.
Pörssiyhtiöille luovutetuilla seuduilla kevään vaaleilla ole mitään hyvää ja uudenlaista saatavissa.
Tuulentupia ja riippuvuus markkinavoimien toiminnoista, päätöksentekijöillä ei ole enää edellytyksiä luoda elinvoimaa, suurista miljardipuheista huolimatta- Pyhäjärvelle.
Mittavilla etkopuheilla tuskin saavutetaan kuntalaisten asioiden kannalta hyvää!
Vaalit toistavat poliittisen pelinpyörittäjien agendan ja egoilun pysymisen.
Mainittakoon, ettämeidän persuilla aatteen takana on Vladimir Putin.
Ja meidän Kepujen aatteen takana on Aadolf Hitler.Toisinajattelijat tapetaan."koska PERSUISTA aletaan maksamaan ns,tapporaha?"
Halla-aho "Väkivalta on aliarvostettu ratkaisukeino".