Stalinismi ja jehovan todistajuus

Aleksandr Solženitsyn tutki Stalinismia ja teki aiheesta monta oikeaa johtopäätöstä. Stalinin mielipiteet vaihteli ja yksi hengissäpysymisen edellytys oli että oli samaa mieltä kulloisenkin Stalinin mielipiteen mukaan.

Siis, jos oli samaa mieltä 5-vuotta vanhan Stalinin mielipiteen kanssa, niin saattoi saada niskalaukauksen.

Kun luin tätä Aleksandr Solženitsyn huomiota, niin tuli hieman kylmä hiki, koska jehovan todistajuus näyttäytyy totalitaarisena järjestelmänä.

Olisiko joku voinut sanoa Stalinille, että kun olet tuollainen mielipiteiden helppoheikki, niin syrjään vain?
Ei todellakaan.
Voisiko jehovan todistaja todeta Hallintoelimelle, että, kun partadirektiivi näin muuttui, niin ei teidän muutkaan selittelyt ole kuin epätäydellisen ihmisen pohdintaa ja arvailua.
Ei todellakaan.

Samalla tavalla, kun neukun piti olla ajan tasalla Stalinin mielipiteistä. Niin samalla tavalla jehovan todistajan pitää selittää Hallintoelimen kulloistakin kantaa.

Ainoa joka pystyi neukussa muuttaa mielipidettä oli Stalin ja ainoa joka jehovan todistajissa pystyy muuttamaan mielipidettä on Hallintoelin.

Minä ymmärrän sen, että Hallintoelin johtaa järjestöä, mutta missä kohtaa raamatussa sanotaan, että keskustelu käydään yksin Hallintoelimen sisällä?
Suurin ongelma jehovan todistajuusessa on tämä. Keskustelu raamatun sisällöstä ja siitä mielipiteen muodostaminen loppuu kasteeseen. Kasteen jälkeen olet mukana totalitaarisessa järjestelmässä, jossa sanktioiden uhalla toitotat vaihtelevaa Hallintoelimen kantaa.
Toinen ongelma on siinä, ettei sitä jehovan todistajuutta enää ole, johon sitouduit kasteella vaikka vuonna 1984.

Stalin kuoli, olot hieman vapautui. Hallintoelimen tulisi vetäytyä ja lukita muutama raamattuun pohjautuva kanta. Loput auki todistajien omalle tulkinnalle.