Tietojenkäsittelytieteen tutkija Rizwan Virk arvioi tuoreessa kirjassaan The Simulation Hypothesis, että elämme noin 70-prosenttisella todennäköisyydellä simulaatiossa. Korkea luku perustuu erityisesti tekoälyn viimeaikaiseen nopeaan kehitykseen.
Rizwan Virk on kehittänyt käsitteen simulaatiopiste (simulation point), joka kuvaa hetkeä, jolloin voidaan luoda niin todentuntuisia virtuaalimaailmoja ja tekoälyhahmoja, ettei niitä voi enää erottaa todellisista ihmisistä.
Virk arvioi, että olemme edenneet jo yli kahden kolmasosan matkasta kohti simulaatiopistettä ja on ”melko varma”, että pääsemme sinne lopulta.
”Lopputulos: jos pystymme joskus rakentamaan Matrixin kaltaisen maailman, on hyvin todennäköistä, että joku muu on jo tehnyt niin – ja me elämme siinä”, Virk päättelee. T&T
Voisi sanoa että nyt on edellisen syksyn sienisato ollut jotain omituisia ja harhoja tekevä lajike kyseessä!...
Elämme ehkä The Matrix -elokuvan kaltaisessa simulaatiossa.
7
666
Vastaukset 7
- Anonyymi
Kyseessä lähes yhtä hullu ja jopa sairas asia kuin Jumala jota pitää rakastaa ja palvoa tai joudut ikuiseen helvetintuleen?
Sellainen setämies ystävä sä lapsien joidenkin mielestä on olemassa ja vieläpä palvovatkin sitä? Huh huh minkälainen maailma missä elämme... - Anonyymi
tottakai elämme simulaatiossa. matrix on vain nykykielen synonyymi olympos vuorten jumalille ym. jahveille ja anunakeille. Fermin paradoksi selittyy hyvin simulaatiolla . ilmeisesti kvanttifysiikan tutkijat pitävät simulaatiota yli 50% varmana.
- Anonyymi00003
Tässä on kaunis esimerkki siitä, miten todennäköisyyslaskelmia voi vetää ilmasta silloin, kun niitä ei voi testata millään tavalla – ja silti kuulostaa vakuuttavalta, koska puhuja on "tietojenkäsittelytieteen tutkija" ja puhuu prosenteista.
Aloitetaan 70 prosentista. Mistä tuo luku tulee? Simulaatio-argumentti (Bostromin versio) on filosofinen päättely, ei todennäköisyyslaskelma. Se sanoo: jos tulevaisuuden sivilisaatiot voivat luoda simulaatioita ja haluavat tehdä niin ja tekevät niitä valtavia määriä, silloin useimmat tietoiset olennot elävät simulaatiossa. Mutta nuo "jos"-lauseet ovat täysin tuntemattomia. Virk kääntää kolme suurta kysymysmerkkiä yhdeksi komeaksi prosenttiluvuksi – ikään kuin tekoälyn nopea kehitys kertoisi meille jotain siitä, haluavatko tulevaisuuden ihmiset (tai mitä ikinä) pyörittää miljoonia esi-isiensä simulaatioita.
"Simulaatiopiste" on nätti käsite, mutta se piilottaa ongelman: vaikka voisimme luoda täydellisen virtuaalimaailman NPCeillä, se ei kerro mitään siitä, olemmeko me simulaatio. Se on kuin päättelisi, että koska voin maalata taulun, on todennäköistä että olen itsekin maalaus. Lisäksi koko argumentti olettaa, että tietoisuus syntyy laskennasta – sekin on auki oleva kysymys, ei fakta.
Sienisadon sijaan tämä on vain vanha filosofinen ongelma paketoituna moderniin muoviin. Descartes pohti pahaa demonia, joka huijaa häntä. Nyt meillä on tietokone, joka tekee saman. Idea on mielenkiintoinen, mutta kun siitä yritetään tehdä numeraalista todennäköisyyslaskelmaa, ollaan jo harhapoluilla.
- Anonyymi00006
"ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä" "ehkä"
- Anonyymi00007
Se on täysin mahdollista, että elämme simulaatiossa. Oletteko koskaan miettinyt esimerkiksi atomia, josta me kaikki koostumme ja josta kaikki koostuu. Miten on mahdollista, että yhden hiukkassen lisääminen atomin ytimeen muuttaa sen toisekse alkuaineeksi, tai sama liittyen atomin elektronipilveen? Eikö se kuulosta enemmänkin jonkinlaiseltatietokoneen muistissa olevalta tunnisteelta jonka simulaatio sitten käsittelee tarkottamaan tiettyä ainetta. Eli jokainen joka on koodannut varmaan ymmärtää mitä tarkotan. Sulla voi olla jokin geneerinen olio, jojoka sisältää tunnisteen siitä mikä se on ja koodi sitten tu käsittelee sitä oliota tunnisteen määrittelemällä tavalla. Sama juttu DNA:han liittyen. Miten on mahdollista, että solu suorittaa sen DNS:n koodin? Mikä siellä solussa suorittaa sen? Siis eihän tietokoneelle koodattu koodinpätkä itsessään tee mitään vaan tarvitaan keskusyksikkö jne, joka suorittaa sitä koodia. Missä solussa on se keskusyksikkö, joka suorittaa DNA:n koodia? Ennemminkin taas vaikuttaa siltä, että jokin simulaatio suorittaa kunkin solun koodia jossakin tietokoneessa, joka tulkitsee sitä DNA:n koodia ja toimii sen määrittelemällä tavalla. Solussa pitäisi olla selkeä kskusyksikkö, joka suorittaa siä koodia, mutta missä se on?
Ja nyt kaikenmaailman uskontohihhulien on turha tunkea tähän vastauksessi jotain jumala bullshit hölynpölysatua. Mutta simulaatio voisi kyllä olla mahdollinen.- Anonyymi00008
Eli esimerkiksi atomi koostuu vain elektroneita, protoneista ja neutroneista. Vaikka tietysti jokainen niistä koostuu edelleen kvarkeista niin silti voi ajatella että atomi on vain kasa kolmenlaisia palloja läjässä joista osa kiertää toisia palloja. Miksi erilaisten pallojen määrän muuttaminen muuttaa aineen kokonaan toiseksi ja täysin toisenlaiseksi jopa? Jos laitat pöydälle kasan sinisiä, punaisia ja keltaisia palloja niin siinä on vain kasa sinisiä punaisia ja keltaisia palloja vaikka kuinka muuttaisit niiden määriä. Sama juttu DNA:n kanssa. DNA:ssa on neljää eri emästä peräkkäin kahtena kierteenä. Miten se niiden emästen peräkkäin laittaminen tekee itsessään mitään? Eihän taaskaan neljän erivärisen pallon laittaminen peräkkäin kahdeksi kierteekssi tee mitään, ne vain on siinä pöydällä peräkkäin kahtena kierteenä. Jonkin pitää tulkita sitä miten ne pallot on peräkkäin ja tehdä sen perusteella jotain, mutta mikä sitä peräkkäin olevien pallojen jonoa tulkkaa>? Heti tulee mieleen, että jossain alienien tietokoneessa pyörivä simulaatio ja keskusyksikkö.
- Anonyymi00009
Anonyymi00008 kirjoitti:
Eli esimerkiksi atomi koostuu vain elektroneita, protoneista ja neutroneista. Vaikka tietysti jokainen niistä koostuu edelleen kvarkeista niin silti voi ajatella että atomi on vain kasa kolmenlaisia palloja läjässä joista osa kiertää toisia palloja. Miksi erilaisten pallojen määrän muuttaminen muuttaa aineen kokonaan toiseksi ja täysin toisenlaiseksi jopa? Jos laitat pöydälle kasan sinisiä, punaisia ja keltaisia palloja niin siinä on vain kasa sinisiä punaisia ja keltaisia palloja vaikka kuinka muuttaisit niiden määriä. Sama juttu DNA:n kanssa. DNA:ssa on neljää eri emästä peräkkäin kahtena kierteenä. Miten se niiden emästen peräkkäin laittaminen tekee itsessään mitään? Eihän taaskaan neljän erivärisen pallon laittaminen peräkkäin kahdeksi kierteekssi tee mitään, ne vain on siinä pöydällä peräkkäin kahtena kierteenä. Jonkin pitää tulkita sitä miten ne pallot on peräkkäin ja tehdä sen perusteella jotain, mutta mikä sitä peräkkäin olevien pallojen jonoa tulkkaa>? Heti tulee mieleen, että jossain alienien tietokoneessa pyörivä simulaatio ja keskusyksikkö.
Ja meidän omien tietokoneidenkin toiminta peryustuu siihen, että laitetaan ykkösiä ja nollia peräkkäin. Jokaikinen tietokoneessa ajettava ohjelma ja käyttöjärjestelmä on vain ja ainoastaaan peräkkäin laitettuja ykkösiä ja nollia joiden jonoa tietokoneen keskusyksikkö tulkkaa ja toimii niiden ykkösten ja nollien mjärjestyksen määrittelemällä tavalla. Eikös tämä kuulosta aikalailla siltä mitä sanoin edellä?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ny se loppuu ( Kuhmo)
Yhtiö on myyty. Notta yyteet meleko äkkiä, notta. Pelastautukoon ken voi. Notta se on tuulista pian.571798Parikymppinen hakkasi nelikymppisen kriittiseen tilaan
Ja ihminen jäi junan alle lautiosaaressa...paljon on taas sattunut ja tapahtunut. Ketähän nämä uhrit mahtaa olla 🤔 htt241412- 991052
- 45800
- 87783
Kaivattusi tärkein ulkoinen tuntomerkki
Onko jokin muu kuin yleinen kuten kaunis, laiha. hyväkroppainen jne.20589- 28581
- 31523
Nainen, miten suhtautuisit
Jos mies ehdottaisi tapaamista? Entä siihen, jos mies kertoisi tapaamisessa tunteistaan ja haluaisi seurustella?56508Voitko kirjoittaa mulle tänne mies?
Jos täällä käyt? Ihan kaverimielessä, jos ei muuten? Haluaisin jutella sinun kanssa. Mulla on edelleen jotenkin niin h30443