Geneettinen parinvalinta

Luuletko että testi ei pysty edes korianteri-inhoa ennustamaan horoskooppia paremmin?

scrg kirjoitti:

Luuletko että testi ei pysty edes korianteri-inhoa ennustamaan horoskooppia paremmin?

Merkitys parinvalinnassa oli kysymys, ei geenitestien paikkansapitävyys ja geenithän antaa vain alttiuden.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Merkitys parinvalinnassa oli kysymys, ei geenitestien paikkansapitävyys ja geenithän antaa vain alttiuden.

OK. Ymmärsin vain vertauksen horoskooppeihin niin, että mittauksen tarkkuus on olematon ja siksi hyödytön.

scrg kirjoitti:

Luuletko että testi ei pysty edes korianteri-inhoa ennustamaan horoskooppia paremmin?

Korianterin käyttö pitäisi välittömästi kieltäää koko pallolla.

Höpö höpö.

Itse en tarvi kuin suolaa grillimaustetta paprikajauhetta ja joskus valkopippuria ja curryä ja tilliä niil pärjää

Asiaan liittyvä geneettinen puoli on paikannettu kromosomiin 11, jossa on vaihtelua siten, että pieni osuus ihmisistä aistii sen korianterin saippuaisuuden huomattavasti enemmistöä voimakkaammin.

Tuosta ei vielä välttämättä suoraviivaisesti seuraa inhoa, koska osa voi olla niin tottunut tuohon makuun ettei pidä sitä häiritsevänä ja toisaalta osa sen saippuaisuuden heikommin aistivista taas voi silti inhota makua tai ehkä oikeammin hajua.

Kaaliin ilmeisesti liittyy samantyyppinen logiikka. Nettilähde väittää että osa ihmisistä on kaalien suhteen "supermaistajia" ja siten luultavasti herkemmin välttelevät kaalia niissä maistamansa karvauden vuoksi.

Kaalin karvaus syntyy varsinaisesti vasta kun se on palasteltu ja sitä on varastoitu jonkin aikaa.
Se on siis kaalin puolustusreaktio syömistä vastaan, mutta ehjän kaalin ei tarvitse muodostaa resursseja kuluttavaa syönninestokemikaalia.

scrg kirjoitti:

Asiaan liittyvä geneettinen puoli on paikannettu kromosomiin 11, jossa on vaihtelua siten, että pieni osuus ihmisistä aistii sen korianterin saippuaisuuden huomattavasti enemmistöä voimakkaammin.

Tuosta ei vielä välttämättä suoraviivaisesti seuraa inhoa, koska osa voi olla niin tottunut tuohon makuun ettei pidä sitä häiritsevänä ja toisaalta osa sen saippuaisuuden heikommin aistivista taas voi silti inhota makua tai ehkä oikeammin hajua.

Kaaliin ilmeisesti liittyy samantyyppinen logiikka. Nettilähde väittää että osa ihmisistä on kaalien suhteen "supermaistajia" ja siten luultavasti herkemmin välttelevät kaalia niissä maistamansa karvauden vuoksi.

Lue lisää

Korianteriherkkyys liittyy siihen, että kyseessä on geenin alkuperäinen versio ja saippuaisuutta maistamattomat ovat maanviljelyn myötä kehittyneitä mutantteja.
Viljaa pilaavat hyönteiset muodostavat samaa kemikaalia ja ne jotka ovat silti kyenneet syömään tuota viljaa ovat selvineet ja siksi mutaatio on yleistynyt.

buddy-love kirjoitti:

Korianteriherkkyys liittyy siihen, että kyseessä on geenin alkuperäinen versio ja saippuaisuutta maistamattomat ovat maanviljelyn myötä kehittyneitä mutantteja.
Viljaa pilaavat hyönteiset muodostavat samaa kemikaalia ja ne jotka ovat silti kyenneet syömään tuota viljaa ovat selvineet ja siksi mutaatio on yleistynyt.

Lue lisää

Ok. Tuossahan on ihan väestötason eroja. Ihan mutu-tuntumalla voisin arvioida että saippuan maistaminen todennäköisemmin periytyy myöhäisiltä metsästäjä-keräilijöiltä ja maistamattomuus sitten on todennäköisin peräisin varhaisilta maanviljelijöiltä.

Ihmiselämä on aika lyhyt tapailla tolkutonta määrää ihan vääränlaisia ihmisiä.

Ja lapsien suhteenkin. Terveyshaittoja tietenkin voi olla olemasa. Mutta voidaan teoreettisesti ajatella myös lapsi, jossa ei terveydellisesti ole mitään diagnoosin arvoista vikaa, mutta se silti esim. noilla ominaisuuksilla mitaten olisi sellainen kombinaatio, että se olisi kaikkien mielestä ihan sietämätön.

Kaikenlaisia saaparvarsia nähtynä alleviivaan, jos ruohonleikkuri ei leikkaa nurmea poikki, tarkista terä! Tarkista että koko kone on ylipäänsä käynnissä, polttomoottori leikkuri.

Jasu2025 kirjoitti:

Kaikenlaisia saaparvarsia nähtynä alleviivaan, jos ruohonleikkuri ei leikkaa nurmea poikki, tarkista terä! Tarkista että koko kone on ylipäänsä käynnissä, polttomoottori leikkuri.

Lue lisää

Sitten kannattaa säätää ajokorkeuskin sopivaksi. Jos ja kun säätövaraa on.

Tuossahan on useampikin älykkyyttä sivuava ominaisuus.

Sivuhuomiona, että alkup. listan käsittelyssä tein ryhmittelyvirheen, joten kannattaa katsoa kognitio sanan alta.

Ruohonleikkuriin liittyvä esimerkkisi varmaankin kertoo lopulta paljon enemmän siitä miten paljon kokemusta on erilaisista pärisevistä, pyörivistä ja leikkaavista työkaluista kuin mistään geneettisestä piirteestä.

scrg kirjoitti:

Tuossahan on useampikin älykkyyttä sivuava ominaisuus.

Sivuhuomiona, että alkup. listan käsittelyssä tein ryhmittelyvirheen, joten kannattaa katsoa kognitio sanan alta.

Ruohonleikkuriin liittyvä esimerkkisi varmaankin kertoo lopulta paljon enemmän siitä miten paljon kokemusta on erilaisista pärisevistä, pyörivistä ja leikkaavista työkaluista kuin mistään geneettisestä piirteestä.

Lue lisää

Juu, onhan siinä. Mutta en ole ikinä etsinyt täydellistä ihmistä, lähinnä sellaista että omaa järkeä käyttäen pärjää ja selviää elämästään.

No hän oli kyllä melko uuvatti mieheksi muutenkin, anteeksi ruma mielipide. Tuntui ettei ole paljon ajatellut ikinä mitään muutakaan. Avuton ja autettava.

Jasu2025 kirjoitti:

Juu, onhan siinä. Mutta en ole ikinä etsinyt täydellistä ihmistä, lähinnä sellaista että omaa järkeä käyttäen pärjää ja selviää elämästään.

No hän oli kyllä melko uuvatti mieheksi muutenkin, anteeksi ruma mielipide. Tuntui ettei ole paljon ajatellut ikinä mitään muutakaan. Avuton ja autettava.

Lue lisää

Sen verran pitää ymmärtää vaikka olisi miten kokematon, että millä se leikkuri sen ruohon katkaisee ja jos se ei katkea alkaa etsiä syytä, eikä hinkkaa pihaa tuntikausia ihmetellen, kun yhtään ei lyhene. Hölmölän tarinoitten tyyliin.
Ei niin tyhmä saa olla edes tyhmä.

Jasu2025 kirjoitti:

Sen verran pitää ymmärtää vaikka olisi miten kokematon, että millä se leikkuri sen ruohon katkaisee ja jos se ei katkea alkaa etsiä syytä, eikä hinkkaa pihaa tuntikausia ihmetellen, kun yhtään ei lyhene. Hölmölän tarinoitten tyyliin.
Ei niin tyhmä saa olla edes tyhmä.

Lue lisää

Ja lisään nyt vielä, että on minullakin isoja ammottavia aukkoja sivistyksessä, tiedoissa ja taidoissa. Mutta silloin ei pidä esittää fiksumpaa kun on, vaan kysyä itseään fiksummilta neuvoja ja opastusta, opetella tarvittava tieto ja taito. Tai tyytyä olemaan tyhmä.

Jasu2025 kirjoitti:

Ja lisään nyt vielä, että on minullakin isoja ammottavia aukkoja sivistyksessä, tiedoissa ja taidoissa. Mutta silloin ei pidä esittää fiksumpaa kun on, vaan kysyä itseään fiksummilta neuvoja ja opastusta, opetella tarvittava tieto ja taito. Tai tyytyä olemaan tyhmä.

Lue lisää

Ja mä olen tyhmä monessa asiassa, kun ei kiinnosta ja jaksa sen takia opetella, kun ei kiinnosta. Sitten kun kiinnostaa opettelen.

Jasu2025 kirjoitti:

Sen verran pitää ymmärtää vaikka olisi miten kokematon, että millä se leikkuri sen ruohon katkaisee ja jos se ei katkea alkaa etsiä syytä, eikä hinkkaa pihaa tuntikausia ihmetellen, kun yhtään ei lyhene. Hölmölän tarinoitten tyyliin.
Ei niin tyhmä saa olla edes tyhmä.

Lue lisää

Tunnen itsekin turhautumista joskus, jos joku ei näe syy-yhteyttä jossakin. Vaikka nyt sitten kyse olisi ruohonleikkurilla ajelu ympäriinsä vaikka terä ei leikkaa. Mut nyt oleellista on huomata että tyhmä ei ole tyhmä kiusallaan tai ilkeyttään vaan koska on tyhmä. Siinä tilanteessa ei yhtään auta suuttuminen eikä toiselle sen kertominen että tämä on tyhmä.

scrg kirjoitti:

Tunnen itsekin turhautumista joskus, jos joku ei näe syy-yhteyttä jossakin. Vaikka nyt sitten kyse olisi ruohonleikkurilla ajelu ympäriinsä vaikka terä ei leikkaa. Mut nyt oleellista on huomata että tyhmä ei ole tyhmä kiusallaan tai ilkeyttään vaan koska on tyhmä. Siinä tilanteessa ei yhtään auta suuttuminen eikä toiselle sen kertominen että tämä on tyhmä.

Lue lisää

Joo, tuo on totta. Ei tietenkään auta, enkä suuttunutkaan mutta ymmärsin välittömästi etten jaksa sellaista miestä myöskään vetää perässäni jolta puuttuu oma kyky ajatella. Helvetin rasittava sellainen kumppani jota joutuu ohjailemaan kuin lasta.

Jasu2025 kirjoitti:

Joo, tuo on totta. Ei tietenkään auta, enkä suuttunutkaan mutta ymmärsin välittömästi etten jaksa sellaista miestä myöskään vetää perässäni jolta puuttuu oma kyky ajatella. Helvetin rasittava sellainen kumppani jota joutuu ohjailemaan kuin lasta.

Lue lisää

Ja en mä tyhmäksi häntä sanonut itselleen tai muillekkaan, mutta ajattelin kyllä. Täällähän mä kirjoitan ajatukseni. En välttämättä ole sanonut kellekkään ääneen näitä mitä kirjoitan ellen erikseen teille kirjoita, että sanoin tai sanoisin ääneen.

Jasu2025 kirjoitti:

Ja en mä tyhmäksi häntä sanonut itselleen tai muillekkaan, mutta ajattelin kyllä. Täällähän mä kirjoitan ajatukseni. En välttämättä ole sanonut kellekkään ääneen näitä mitä kirjoitan ellen erikseen teille kirjoita, että sanoin tai sanoisin ääneen.

Lue lisää

Harvoin moitin ketään ääneen elävässä elämässä. Päässäni kyllä.

No joo, voihan sitä sanoa, että ihmiseen tutustuminen on kallista. Sinun ajallasi lie kova hinta. Aika on rahas, niinhän sitä sanotaan.

Anonyymi00008 kirjoitti:

No joo, voihan sitä sanoa, että ihmiseen tutustuminen on kallista. Sinun ajallasi lie kova hinta. Aika on rahas, niinhän sitä sanotaan.

Tarkoitin sitä, että jos geneettistä tutkimusta tekävä firma ryhtyy tarjoamaan myös käyttäytymistutkimusta, niin sen kustannukset ovat korkeita.

(toiseen tutustuminen on lähinnä hidasta ja vaivalloista, vaan ei varsinaisesti kallista)

Ok. Mutta periaatteessa siis ääni sen puolesta että ominaisuudet olisi hyödyllistä tietää, mutta testin selityskyky aivan riittämätön.

scrg kirjoitti:

Ok. Mutta periaatteessa siis ääni sen puolesta että ominaisuudet olisi hyödyllistä tietää, mutta testin selityskyky aivan riittämätön.

Tietysti tiedon lisäys parantaa onnistumisen todennäköisyyttä, mutta vain jos testauksen tulos on riittävän luotettava.
Luotettavaan tulokseen pääseminen on hankalaa ja kallista, mutta jos asiakaskunta on valmis kustantamaan sen, niin silloin tuossa on toimintamahdollisuus.

buddy-love kirjoitti:

Tietysti tiedon lisäys parantaa onnistumisen todennäköisyyttä, mutta vain jos testauksen tulos on riittävän luotettava.
Luotettavaan tulokseen pääseminen on hankalaa ja kallista, mutta jos asiakaskunta on valmis kustantamaan sen, niin silloin tuossa on toimintamahdollisuus.

Lue lisää

Mutta kyllähän nuo listatut asiat selviää suurimmaksi osaksi parilla tapaamisella. Mitä lisäarvoa pariutumiseen tämä toisi? Tietenkin bisnes on bisnestä ja jos maksuhalukkuutta löytyy, niin bisneskin syntyy. Ajattelitko, että johonkin treffipalveluun voisi ilmoittaa omat tuloksensa ja sieltä voisit sitten omien kriteeriesi mukaan valita sopivimman. Vai nappaatko dna-näytteen jostakusta ja lähetät tutkittavaksi, niinselviää, kannattaako jatkaa? Et halua joutua tilanteeseen, jossa löydät morsiamesi vetämässä korianteria kitusiinsa kaksin käsin, vaikka oli vannonut inhoavansa sitä? Ja häät joudutaan perumaan.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Mutta kyllähän nuo listatut asiat selviää suurimmaksi osaksi parilla tapaamisella. Mitä lisäarvoa pariutumiseen tämä toisi? Tietenkin bisnes on bisnestä ja jos maksuhalukkuutta löytyy, niin bisneskin syntyy. Ajattelitko, että johonkin treffipalveluun voisi ilmoittaa omat tuloksensa ja sieltä voisit sitten omien kriteeriesi mukaan valita sopivimman. Vai nappaatko dna-näytteen jostakusta ja lähetät tutkittavaksi, niinselviää, kannattaako jatkaa? Et halua joutua tilanteeseen, jossa löydät morsiamesi vetämässä korianteria kitusiinsa kaksin käsin, vaikka oli vannonut inhoavansa sitä? Ja häät joudutaan perumaan.

Lue lisää

Mutta jos tapaa vain yhden mahdollisuuden vuodessa tai vieläkin harvemmin.
Eli tuo palvelu ei varmaankaan olisi tarpeen heille, jotka tapaavat uusia ehdokkaita viikoittain.

Ehkä omat kriteerit eivät ole toimivin keino, sillä siinä oletuksena on, että henkilö itse tietää mikä hänelle on parasta, eikä useinkaan niin ole.
Lienee parasta olisi muodostaa malli toimivista yhdistelmistä ja muodostaa mahdollisia ehdokasyhdistelmiä sen mukaisesti. Mallin luominen muuttuu mahdolliseksi nyt kun meistä kerätään tietoa joka suuntaan ja se jok atuon tajuaa yhdistää tähän tarkoitukseen kykenee luomaan todennäköisesti kaikkein parhaiten toimivan järjestelmän.

buddy-love kirjoitti:

Mutta jos tapaa vain yhden mahdollisuuden vuodessa tai vieläkin harvemmin.
Eli tuo palvelu ei varmaankaan olisi tarpeen heille, jotka tapaavat uusia ehdokkaita viikoittain.

Ehkä omat kriteerit eivät ole toimivin keino, sillä siinä oletuksena on, että henkilö itse tietää mikä hänelle on parasta, eikä useinkaan niin ole.
Lienee parasta olisi muodostaa malli toimivista yhdistelmistä ja muodostaa mahdollisia ehdokasyhdistelmiä sen mukaisesti. Mallin luominen muuttuu mahdolliseksi nyt kun meistä kerätään tietoa joka suuntaan ja se jok atuon tajuaa yhdistää tähän tarkoitukseen kykenee luomaan todennäköisesti kaikkein parhaiten toimivan järjestelmän.

Lue lisää

Mihin yhteensopivuusmalli perustuisi? Kerättyyn tietoon onnellisista pareista? Kuka onnellisuuden sitten määrittelisi ja miten? Olisi kyllä mielenkiintoista tietää.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Mihin yhteensopivuusmalli perustuisi? Kerättyyn tietoon onnellisista pareista? Kuka onnellisuuden sitten määrittelisi ja miten? Olisi kyllä mielenkiintoista tietää.

Todennäköisesti sieltä kulutustottumuksista ym. hankitusta tiedosta löytyy tekijöitä, joiden perusteella voidaan päätellä yhteensopivuutta.
Riittävän laajasta aineistosta on aina mahdollistya tehdä yllättäviäkin päätelmiä ja jos koko populaatio on tarkkailun alla, niin silloin aineistoa on varmasti tarpeeksi.
(ehkä sen onnen puutteen voi nähdä helpommin kuin onnen)

buddy-love kirjoitti:

Todennäköisesti sieltä kulutustottumuksista ym. hankitusta tiedosta löytyy tekijöitä, joiden perusteella voidaan päätellä yhteensopivuutta.
Riittävän laajasta aineistosta on aina mahdollistya tehdä yllättäviäkin päätelmiä ja jos koko populaatio on tarkkailun alla, niin silloin aineistoa on varmasti tarpeeksi.
(ehkä sen onnen puutteen voi nähdä helpommin kuin onnen)

Lue lisää

Mistä käytännön asioista voi pariskunnan onnenpuutteen päätellä?

Anonyymi00021 kirjoitti:

Mistä käytännön asioista voi pariskunnan onnenpuutteen päätellä?

Tässä vaiheessa mahdotonta sanoa, sillä meillä ei ole aineistoa, eikä tilastollista analyysiä.

buddy-love kirjoitti:

Tässä vaiheessa mahdotonta sanoa, sillä meillä ei ole aineistoa, eikä tilastollista analyysiä.

Hypoteesi?
Koska itse en oikein keksi mitään.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Hypoteesi?
Koska itse en oikein keksi mitään.

No, esimerkiksi romattisen kioskikirjallisuuden hankkiminen saattaisi joissain tapauksissa viitata parisuhdeongelmiin.
Mutta ei kaikissa ja vasta tilastollisen analyysin kautta asioihin voi saada jonkin tasoista varmuutta.

Testi itsessään on varmaan suunniteltu geneettisen sukulaisuuden selvittämiseen. Sellaisia kohtia kromosomista, joita ei saada mitatuksi, täydennetään surutta imputaatioksi kutsutulla tekniikalla, jossa aukkoja paikataan sellaisella mitä kyseisessä kohdassa todennäköisesti on muilta ihmisiltä saadun tiedon perusteella. Eli jos kuvainnollisesti kohdassa lukee suom_24, niin luultavasti se lukematta jäänyt on i.

Nyt jos tällaisessa datassa kahdelta ihmiseltä löytyy likipitäen sama perimä pitkältä matkalta kromosomissa, niin heillä luultavasti on yhteinen esivanhempi, joilta kumpikin on tuon kohdan perinyt.

Toissijaisesti tätä dataa voi sitten käyttää yksilön geneettisen alkuperän arvioimiseen.

Mutta samaa dataa voi edelleen käyttää terveyteen liittyvien riskien osoittamiseen, sikäli kun ne pystytään paikantamaan tiettyyn geeniin.

Mutta tämä on minullekin uutta, että uskaltavat ilmeisesti jonkunlaisella luotettavuudella paikantaa tiettyihin yksittäisiin geeneihin alttiutta aika kaukana suoraan biologisiin toimintoihin liittyviin asioihin. Korianteri on ymmärrettävämpi, mutta tv:n katselu johtunee aika monesta asiasta.

Tuosta olen tietoinen, että n. puolet persoonasta on periytyvää ja toinen puoli sitten jää koko lailla selittämättä. Esim. korrelaatio kasvattivanhempiin on koko lailla nolla.

scrg kirjoitti:

Testi itsessään on varmaan suunniteltu geneettisen sukulaisuuden selvittämiseen. Sellaisia kohtia kromosomista, joita ei saada mitatuksi, täydennetään surutta imputaatioksi kutsutulla tekniikalla, jossa aukkoja paikataan sellaisella mitä kyseisessä kohdassa todennäköisesti on muilta ihmisiltä saadun tiedon perusteella. Eli jos kuvainnollisesti kohdassa lukee suom_24, niin luultavasti se lukematta jäänyt on i.

Nyt jos tällaisessa datassa kahdelta ihmiseltä löytyy likipitäen sama perimä pitkältä matkalta kromosomissa, niin heillä luultavasti on yhteinen esivanhempi, joilta kumpikin on tuon kohdan perinyt.

Toissijaisesti tätä dataa voi sitten käyttää yksilön geneettisen alkuperän arvioimiseen.

Mutta samaa dataa voi edelleen käyttää terveyteen liittyvien riskien osoittamiseen, sikäli kun ne pystytään paikantamaan tiettyyn geeniin.

Mutta tämä on minullekin uutta, että uskaltavat ilmeisesti jonkunlaisella luotettavuudella paikantaa tiettyihin yksittäisiin geeneihin alttiutta aika kaukana suoraan biologisiin toimintoihin liittyviin asioihin. Korianteri on ymmärrettävämpi, mutta tv:n katselu johtunee aika monesta asiasta.

Tuosta olen tietoinen, että n. puolet persoonasta on periytyvää ja toinen puoli sitten jää koko lailla selittämättä. Esim. korrelaatio kasvattivanhempiin on koko lailla nolla.

Lue lisää

Niin, kuten sanottua, geenit eivät määrää kaikkea. Epigenomikerros voi sulkea pois jonkun geenin, tai säädellä sen vahvuutta sopivaksi. Pitäisi tietää myös missä määrin tämä epigeneettinen komponentti on otettu huomioon testeissä.

Tässä ovat tyypilliset epigeneettiset mekanismit:
DNA:n metylaatio: Metyyliryhmien lisääminen DNA:han tyypillisesti hiljentää geenit, kun taas niiden poistaminen (demetylaatio) aktivoi ne.

Histonimodifikaatio: Histonien (proteiinien, joiden ympärille DNA kietoutuu) kemialliset muutokset voivat joko hiljentää tai aktivoida DNA:ta, mikä vaikuttaa geenien saatavuuteen.

Kromatiinin uudelleenmuokkaus: Kromatiinin (DNA + histonit) kokonaisrakennetta voidaan säätää, jotta geenit ovat enemmän tai vähemmän saatavilla transkriptiolle.

m36-intj kirjoitti:

Niin, kuten sanottua, geenit eivät määrää kaikkea. Epigenomikerros voi sulkea pois jonkun geenin, tai säädellä sen vahvuutta sopivaksi. Pitäisi tietää myös missä määrin tämä epigeneettinen komponentti on otettu huomioon testeissä.

Tässä ovat tyypilliset epigeneettiset mekanismit:
DNA:n metylaatio: Metyyliryhmien lisääminen DNA:han tyypillisesti hiljentää geenit, kun taas niiden poistaminen (demetylaatio) aktivoi ne.

Histonimodifikaatio: Histonien (proteiinien, joiden ympärille DNA kietoutuu) kemialliset muutokset voivat joko hiljentää tai aktivoida DNA:ta, mikä vaikuttaa geenien saatavuuteen.

Kromatiinin uudelleenmuokkaus: Kromatiinin (DNA histonit) kokonaisrakennetta voidaan säätää, jotta geenit ovat enemmän tai vähemmän saatavilla transkriptiolle.

Lue lisää

Käsittääkseni epigenomikerrosta ei ole huomioitu mitenkään. Voisiko sitä edes teoriassa testata kun DNA-sekvenssi vain mitataan sylkinäytteestä?

scrg kirjoitti:

Käsittääkseni epigenomikerrosta ei ole huomioitu mitenkään. Voisiko sitä edes teoriassa testata kun DNA-sekvenssi vain mitataan sylkinäytteestä?

Hyvä kysymys, tässä asiassa on edettävä pragmaattisesti. DNA:ta voi tosiaan mitata nykyään sylkinäytteistä, samoin DNA:n metylaatio, joka kuuluu tuohon epigeneettiseen osaan.

"Epigenetiikan mittaaminen biotekniikassa sisältää tekniikoita, kuten bisulfiittisekvensointi/sirut (DNA:n metylaatiota varten), ChIP-sekvensointi (histonimuokkauksia varten) ja RNA-sekvensointi (geenien ilmentymisen muutoksia varten), usein veri-/sylkinäytteitä käyttäen.

Luulen että näin pitkällä ei vielä olla, että voitaisiin kattavaa analyysiä tarjota kenelle vaan. Yleensä näitä kaupallisia analyysimenetelmiä tarjoavat pienet biotekniikka alan firmat, ne analyysit ovat yleensä kalliita, ja tulosten tulkinta voi olla vähän niin ja näin, kun ne ovat varsin uutta tekniikkaa.

Kyllä sitä voi ihmisten kanssa puhua, vaikka ei halua muuta kuin ystävyyttä.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Kyllä sitä voi ihmisten kanssa puhua, vaikka ei halua muuta kuin ystävyyttä.

20:19
Eiks tuo ole triviaalia.

Hyvä näkökulma. Ja lisäksi en nyt osaa sanoa onko vadtauksena edes lukuarvo muuten kuin kyllä/ei tarkkuudella.

Tekoäly väitti että monet ominaisuuksista ovat polygeenisiä, eli sijainti jonkinlaisella asteikolla olisi vastauksena. Kovin tarkkoja nämä tuskin ovat, koska etniseen taustaan liittyviin juttuihin liittyy epätarkkuuksia.

Testi itsessään maksaa n. 40 euroa ja tuon lisäominaisuuden käytöstä pyytävät pari kymppiä lisää. En ole vielä maksanut, mutta luultavasti uteliaisuus voittaa jossakin vaiheessa. Ei niin, että he osaisivat kertoa varsinaisesti kertoa minulle minusta mitään uutta, mutta koska aihepiiri kiinnostaa. Hyvin vähän tuossa on menetettävää.

Ideana joo mahdollinen. Mutta tiedämmekö me edes teoriassa millaisia ihmisiä pitäisi parittaa keskenään?

Kamala rottakoe!
Vilma

Kyseenalaistan sen voivatko geenit edes olla huonot. Fakta on, että joissakin asioissa meidän ihmisten välillä on geneettistä vaihtelua. Jos jokin geneettinen asia olisi yksiselitteisesti huono, niin voitaisiin kai olettaa että se olisi poistunut tai poistumassa tai sitten hyvin harvinainen. Mutta jos se esiintyy suurella osalla populaatiosta, niin ehkäpä se jollakin tavalla onkin hyödyllinen.

Kumppanitoiveen kannalta tietysti on ymmärrettävää toivoa jotakin ominaisuutta. Mutta jos tuo ominaisuus aina ja kaikkien mielestä olisi pelkästään hyödyllinen, niin eikö kaikilla olisi se?

Tai jonka silmiin ihastuu…