Tutkijat ovat ihmetelleet, että miksi ihmislajin geenipooli on niin suppea.

katsoit varmasti pienenä sen avaruuden pirut , siinä oli mutantteja 🤣

Oman lajimme - Homo sapiensin alku on vielä hakusessa, mutta yleinen käsitys on, että 900000 vuotta sitten elänyt laji, josta polveudumme ei vielä ollut Homo sapiens vaan sapiensin, neandertalin ihmisen ja Denisovan ihmisen yhteinen kantamuoto. Paleontologien nykyarvio on, että oma lajimme on noin 300000 vuotta vanha. Kyseinen yhteinen kantamuoto saattoi olla Homo heidelbergensis, mutta varmuutta asiasta ei ole. Mikään laji ei kuitenkaan synny tyhjästä vaan perii DNA:nsa niiltä lajeilta, joista kehittyy. Nykyisin elävien simpanssien tieteellinen lajinimi Pan troglodytes. Simpanssin 10 miljoonan vuoden takainen kantamuoto poikkesi varmasti nykyisestä simpanssista niin paljon, että paleontologien tieteellinen nimi sille ei ole Pan troglodytes, tuskin edes Pan jotain vaan vaikkapa Dryopithecus jotain.

Nyt täytyy ymmärtää yksi oleellinen juttu. Kaikilla tiettyyn lajiin kuuluvilla terveillä yksilöillä täytyy olla kaikki lajille kuuluvat geenit. Yksilöillä on kuitenkin geeneistä erilaisia alleeleja ja juuri ne alleelit määräävät geenipoolin koon. Alleelien määrä ei riipu lajin iästä. Alleeleja syntyy tasaiseen tahtiin ja niitä myös katoaa. Pullonkaulailmiössä alleelien määrä voi pudota rajusti.

(Vetelin tässä taas tarinaa omasta päästä ja omasta muistista. En ole biologi enkä paleontologi. Toivottavasti meni oikein. Joku viisaampi alan ihminen voi oikaista jos meni pieleen).

Cro Magnon -ihmiset kuuluivat samaan lajiin kuin me nykyihmiset eli Homo sapiens -lajiin. Neanderthalilaiset ja ja denisovalaiset olivat eri lajia, näin ovat paleontologit ja DNA-tutkijat päättäneet. Lajit ovat kuitenkin suhteellinen käsite, luonnossa kaikki on pelkkää jatkumoa. Lajit on määritelty tutkijoiden ehdoilla. Tiede kerää empiiristä tietoa, joka sitten järjestellään jotta sitä olisi helpompaa käyttää ja opettaa. Jotta tiede olisi modernia tiedettä eikä keskiaikaista skolastikkaa niin tehtyjä määrityksiä on jatkuvasti tarkistettava kun uutta empiiristä tietoa saadaan tai joku keksii virheitä määrityksissä. Fossiileja syynätään uudelleen ja uudelleen.

DNA-analyysi on tuonut paleontologiaan aivan uuden eksaktin välineen. DNA ei kuitenkaan ole kovin pysyvää, se hajoaa ajan myötä, mikä asettaa rajat tutkimukselle. Homo sapiensin DNA ja sen muuntelu on kartoitettu tarkkaan, mutta myös neanderthalilaisten ja denisovalaisten DNA on onnistuttu kartoittamaan. Siltä pohjalta sitten ovat tutkijat määritelleet sapiensin, neanderthalilaiset ja denisovalaiset eri lajeiksi. Se ei kuitenkan tarkoita sitä, että kyseiset lajit eivät olisi kyenneet risteytymään keskenään. Kaikki nuo kolme lajia polveutuivat yhteisestä kantamuodosta ja niiden perimä oli riittävän samankaltainen jotta elinkelpoiset ja lisääntymiskykyiset risteytymät olivat mahdollisia. Nuo kolme lajia ovat siis sisarlajeja.

Lajien risteytymistä rajoittavat toisaalta ekologiset toisaalta geneettiset tekijät. Merkittävä geneettinen ero on kromosomirakenne - se on erilainen ihmisapinoilla ja ihmisillä. Nyt aivan ilmeisesti sapiensin, neanderthalilaisten ja denisovalaisten kromosomisto oli yksi yhteen sama. Sen sijaan muiden Homo-suvun lajien DNA:ta ei ole kartoitettu. Homo erectus-fossiilit ovat liian vanhoja eikä niistä saada ainakaan riittävästi luotettavaa DNA-aineistoa. On kuitenkin yksi mahdollinen takaportti. Samoihin aikoihin kolmen sisarlajin kanssa eli vielä myöhäisiä eristäytyneitä lajeja, jotka todennäköisimmin polveutuivat Homo erectuksesta, mutta eivät kolmen sisarlajin yhteisestä kantamuodosta. Sellaisia olivat Homo naledi, Homo floresiensis ja muutama muu. Jos kävisi sellainen onnenpotku, että jostain näistä lajeista löytyisi fossiili, mistä voitaisiin erottaa riittävää aineistoa geenitutkimukseen niin voisi pamahtaa melkoinen tieteellinen pommi. Hei hemmetti soikoon, näillähän oli 48 kromosomia kuin ihmisapinoilla!