Ahdistaako koskaan käydä ruokakaupassa.

Ei.

Mjaa


No ei kaupungissa, koska en ainakaan itse ole bongannut yhtäkään.

Taas landella on aivan toisin. Eläkeihmiset hakeutuvat heti aamusta pelipaikoille väsäämään arviointejaan ohikiitävistä.

Ja eivätkä pelkästään miessukupuoli. Kyllä siellä ovat rouvatkin hyvin edustettuina, mutta omilla paikoillaan.


(hihitystä)

Ensin käyn apteekissa ostamassa rauhoittavia, sitten Alkosta pullo korvalääkettä ja varttilitran juotuani, ei mitään pelkoa ukkeleista. Yleensä paluumatkalla horjahdan jonkun ukkelin syliin.

Ei väistettävistä huomaa onko ne ukkeleita. Joku värikäs takki tai pipo voi jäädä mieleen.

Ei ahdista, koska en kiinnitä huomiota kyseisiin ukkeleihin enkä muihinkaan toljottajiin. Katsokaat, jos katsovat.

No ei. Siinähän niitä on r-kikkarin edessä. (Ei meillä tota ilmasua käytetä, mutta pistin piruuttani)

No sitten kun hain kikkarilta sen paketin. Nii alkoi kyseleen, että miten tiedän että se vaate on oikeen kokonen. Sanoin vaan, että kyllä mä tiedän. Ei lakanoissa niin hirveen montaa koko oo.

Onko teidän kylällä kikkari? R-kikkari tai Kymppi-kikkari?

Ei. Minäkin istun siellä neljänkymmenen vuoden päästä.

Edellisessä asuinpaikassani kun kävin kaupan yhteydessä olevassa apteekissa, niin eikös kaupan aulassa hengaileva juoppoukko tullut viereen kuuntelemaan millä asialla apteekissa olen, vaikka ei itsellään ollut mitään asiaan. En tuntenut koko juoppoa mutta selkeästi minua seurasi ja kuunteli kiinnostuneena. Eipä tuo lopulta niin harmittanut alkuvitutuksen jälkeen, kun ymmärtää että vähäisemmällä järjellä ovat varustettuja kuten varikset pihamaalla. Raakkuvat sitten keskenään mitä raakkuvat lajinsa mukaan.

Ei mua sen takia ahdista. Saa minua tuijottaa, ei muhun reikää siitä tule eikä vaikuta mitenkään. Enimmäkseen ahdistaa ylipäänsä olla ihmisten keskuudessa. En tiiä miksi ihmisiä kohtaan on tullut totaali kyllästyminen. Tunnen yhteenkuuluvuutta enemmän rottien kanssa, kun ihmisten. Ihmiset on jotenkin ääliöitä tapoineen ja juttuineen, ei kaikki mutta moni kuitenkin. En jaksa katella.

Emmä niitä ukkeleja katsele

Tjaa, joka paikassahan noita pikku parlamentteja on, uteliaita silmiä

En tiedä, on huomattu, aina eläke patut , ne penkit vois poistaa tai siirtää johonkin eri kohtaan?

Ei ahdista.
Ihmisiä hekin ovat, samanlaisia ja arvoisia kuten kaikki muutkin on.

Ei ahdista. Käyn kaupassa aina tehokkaasti ja keskityn omiin asioihini, niin ei siinä ehdi jäädä katselemaan toljottaako joku vai ei.

Aletheias

Jos vartijat sun tekemisii noin tiiviisti seuraa, ni siihen on varmasti hyvä syy. -sivu

Ainakin kun katselee kaupan hintoja, niin alkaa ahistamaan.
Sama tunne, kuin nuoruudessa, kun kävi rc kaupassa, niin maksaa ruoka yhtä paljon, kuin rc lennokin osat, balsalevy 1-5€/kpl, potkuri 3-10€/kpl ja muut tarvikkeet.

Vttumaiset ihmiset ahdistaa missä tahansa. Ennemmin istun kämpillä ja nautin omasta seurasta musiikin kera.

Ei onneksi meillä päin istu ukkeleita. Joskus lauma nuoria, mutta vartija häätää pois.