Kemijärvi vain 14 abiturienttia osa 4

Suihkuun, nukkumaan, aamulla töihin. Et tule pillua saamaan vaikka kuinka paljon kirjottelet,,,,

Anonyymi00005 kirjoitti:

Suihkuun, nukkumaan, aamulla töihin. Et tule pillua saamaan vaikka kuinka paljon kirjottelet,,,,

Niinpä, mitkään sanatkaan eivät tehoa naisiin, vaikka hän kuinka sitä haluaisi!

Pidä huoli omista asioistas,,, ei taidettu kansakoulussa moisesta opettaa?,,,

Samaa mieltä ollaan. Tiedä vaikka tätä kautta löytyisi uusia romaanin kirjoittajia?

Jo han toki, ku rakkauvesta pääsivät haastaan. Nyky nuorilla on kokemus pohjaa. Vaan hallittevakko oikein kilisyyttä. Huutomerkkijö käytetäänvain ku huutaa. Iso alaku kirjain ei käy ihan kaikkeen. Pienell pärjää melkei yht hyvi, kuhan alussa on iso. Loppu menee saman tien.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Jo han toki, ku rakkauvesta pääsivät haastaan. Nyky nuorilla on kokemus pohjaa. Vaan hallittevakko oikein kilisyyttä. Huutomerkkijö käytetäänvain ku huutaa. Iso alaku kirjain ei käy ihan kaikkeen. Pienell pärjää melkei yht hyvi, kuhan alussa on iso. Loppu menee saman tien.

Lue lisää

oppetus kyl ontuu paha kerra jos noit ei hallitte
onkelmana o usei mite se mitä haluaa sanoa ei ryhmity kunnol kappaleiks eik etene lookisest
se o opetuksest kiini

Anonyymi00012 kirjoitti:

oppetus kyl ontuu paha kerra jos noit ei hallitte
onkelmana o usei mite se mitä haluaa sanoa ei ryhmity kunnol kappaleiks eik etene lookisest
se o opetuksest kiini

Lue lisää

Ontuuha se kieli jolleki kaikissa tapsuksissa. Onnex sää ja minä opittiin kappalejako kuiteski. Oltiin varppina samoissa opeis.

Joko se Elli mahtaa malttaa siirtyä tähän uuvempaa versioon? Hää on sitte hauska elli.

Tällai se kappalejako toimii. Ku tulee uus aatos, alotetaan uus kipale. Se on niin ku ilmavuutta tekstinpökäleessä. Jää aika henkittää.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Ontuuha se kieli jolleki kaikissa tapsuksissa. Onnex sää ja minä opittiin kappalejako kuiteski. Oltiin varppina samoissa opeis.

Joko se Elli mahtaa malttaa siirtyä tähän uuvempaa versioon? Hää on sitte hauska elli.

Tällai se kappalejako toimii. Ku tulee uus aatos, alotetaan uus kipale. Se on niin ku ilmavuutta tekstinpökäleessä. Jää aika henkittää.

Lue lisää

ihan ku mulle ei olis puhuttu lukiossa kappalejaosta ollenkaa,
ilmankos kaikki meni pieleen

Anonyymi00025 kirjoitti:

ihan ku mulle ei olis puhuttu lukiossa kappalejaosta ollenkaa,
ilmankos kaikki meni pieleen

Jos koulusta ei saa kaikkea opetusta, niin voi käydä oppeja hakemassa Ylen sivuilta,
vaikkapa
https://yle.fi/a/20-10006090

Anonyymi00026 kirjoitti:

Jos koulusta ei saa kaikkea opetusta, niin voi käydä oppeja hakemassa Ylen sivuilta,
vaikkapa
https://yle.fi/a/20-10006090

Lue lisää

Tässä hyvä ohjeisto kirjoittamiseen - hyvä kerrata, vaikka kirjoitukset ovat ohi!

10 ohjetta hyvään tekstiin

1. Ymmärrä tehtävänanto tarkasti
Vastaa juuri siihen, mitä kysytään – älä kirjoita aiheen vierestä.

2. Rajaa aihe selkeästi
Hyvä teksti ei yritä sanoa kaikkea, vaan keskittyy olennaiseen.

3. Suunnittele rakenne etukäteen
Johdanto – käsittely – lopetus. Punainen lanka pitää näkyä koko ajan.

4. Aloita napakasti
Johdannon tehtävä on herättää kiinnostus ja esitellä näkökulma.

5. Perustele väitteesi
Älä vain väitä – selitä, anna esimerkkejä ja perusteluja.

6. Käytä kappalejakoa oikein
Yksi kappale = yksi ajatuskokonaisuus.

7. Pidä tyyli asiallisena ja selkeänä
Vältä puhekieltä ja liian monimutkaisia rakenteita.

8. Käytä sidosteisuutta
Yhdistä lauseita ja kappaleita toisiinsa (esim. “toisaalta”, “lisäksi”, “kuitenkin”).

9. Lopeta hallitusti
Päätelmä kokoaa tekstin – ei tuo enää täysin uusia asioita.

10. Tarkista kieli ja oikeinkirjoitus
Kirjoitusvirheet ja huolimattomuus heikentävät vaikutelmaa.

Harjoittelu tekee mestarin. Ja tiedätkö, mestarikin harjoittelee?

toi soomen kiel taipuu nii moneks

ei rääkätä sit huviksee, eihä!?

kyl saa puhhuu ja kirijottaa vaik kaik ei meniskää nii ku pitäs, vaa männöö päi mäntyy

arkikeeli ja juhulakeeli o erri asioit

juhlakielt pittää ossata myös!

Uuniin,,,

joo määki luin pitkälle noita ketjuja, sitten en enää jaksanut,
jotenkin niistä kuulee ja tuntee, mikä on ollut milloinkin pinnalla
oikeaa huolta lukion kohtalostakin on, neuvoja annetaan

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella

mikä on siiten kevään 2026 abisato Kemijärvellä? katsotaan!

sitä paisi redussa voi saada pätevämpää opetusta kuin lukiossa, ei repuuttamistakaan, väylä silti pitkälle auki

Kuka niin sanoi? Ammatillisesta koulutuksesta on riisuttu teoreettisia lähi- ja kaukotunteja matemaattisista ja kielellisistä oppiaineista jo 2010-luvulla. Niin, kuka sitä matikkaa tarttee ja suomea puhuvat kaikki? Justiinsa niin ja jetsulleen.

Työssäoppiminen on päivän sana, vaikka hyllyjä täyttämällä tai muulla rutiinihommalla ei nyt ihan kaikkea opikaan.

En ainakaan jälkikasvua päästä amikseen - ovat lukioainesta. Menkööt naapurit reduihin ja muihin käytännön oppeihin.

Näinhän se pittää ollakin: kukin taipumustensa ja innostuksensa mukaan.

Statistiikkaa: kun urbaanisykkeessä amikseen menevien osuus on hiukka alle 40 prossaa, on se syrjäperukoilla liki 60 prossaa. Tieto on noin-
arvoja mutkat oikoen.

Mitä jaosta seuraa: sosioekonomiset erot ja kaikkea kerrannaisvaikutusta. Edelleenkin mutkat oikaisten. Mutta merkitystä ja vaikutusta on 15-kesäisten valinnoilla.

Hyvä kirjoitus!

Näkökulma on oikea!

Voiko tuon paremmin sanoa?
Täyttä asiaa!

Yksilöihin nämä arvot ja arvostukset saattavat päteäkin: kylän paras lypsäjä, ykkösluokan kirvesmies, viimeisen päälle osaava metsuri - ei kukaan kiellä. Tarpeellisia yhtä kaikki!

Kun puhutaan massoista, erot kasvavat kummasti niin, että tohtorit tienaavat enemmän kuin moponkuljettajat.

En jaksaisi jäädä hätäisesti riparin ja työllisyyskurssin käyneenä odottamaan tunnustuksia työnantajilta, muilta ja yhteiskunnalta. Niitä ei tule.

Siksi vaivattomin tie kirkkaisiin saleihin käy lukio-opin kautta, tapahtuipa se omin päin tai opetettuna. Mieluiten 15-vuotiaana se valinta on iisi piisi.

En varsinaisesti päässyt itsekään kirkkaisiin saleihin, mutta humanistis-yhteiskuntaopit kolunneena työkaluni ovat oivat ja massia omiksi tarpeiksi.

Ympärilläni on naapurustoa vähemmällä opilla ja six feet under iso joukko. Elämäntavat vetivät ja veivät mennessään koulukavereita eri vaiheissaan. Merkityksettömyyden kokemus on monen osa, puhuttiin juhlapuheissa, kirkoissa ja kylillä mitä muuta tahansa.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Yksilöihin nämä arvot ja arvostukset saattavat päteäkin: kylän paras lypsäjä, ykkösluokan kirvesmies, viimeisen päälle osaava metsuri - ei kukaan kiellä. Tarpeellisia yhtä kaikki!

Kun puhutaan massoista, erot kasvavat kummasti niin, että tohtorit tienaavat enemmän kuin moponkuljettajat.

En jaksaisi jäädä hätäisesti riparin ja työllisyyskurssin käyneenä odottamaan tunnustuksia työnantajilta, muilta ja yhteiskunnalta. Niitä ei tule.

Siksi vaivattomin tie kirkkaisiin saleihin käy lukio-opin kautta, tapahtuipa se omin päin tai opetettuna. Mieluiten 15-vuotiaana se valinta on iisi piisi.

En varsinaisesti päässyt itsekään kirkkaisiin saleihin, mutta humanistis-yhteiskuntaopit kolunneena työkaluni ovat oivat ja massia omiksi tarpeiksi.

Ympärilläni on naapurustoa vähemmällä opilla ja six feet under iso joukko. Elämäntavat vetivät ja veivät mennessään koulukavereita eri vaiheissaan. Merkityksettömyyden kokemus on monen osa, puhuttiin juhlapuheissa, kirkoissa ja kylillä mitä muuta tahansa.

Lue lisää

Ei lukioon pidä mennä jonkun tai joidenkin pakottamana. Turha ihannointi pitää jättää pois. Vaikkei menisikään heti peruskoulun jälkeen, niin ylioppilaaksi voi lukea keski-ikäisenä ja myöhemminkin, jos alkaa kaduttaa. Esimerkkejä löytyy. Rartkaisu ja päätös tehdään aina yksilökohtaisesti, ei massojen mukaan! Huonolla ylioppilastodistuksella ei välttämättä tee mitään. Tästäkin löytyy esimerkkejä!

Mitkä asiat pitää siis ottaa huomioon mihin peruskoulun jälkeen menee? Luetteloinpa!

1. Kyvyt ja oppimisvalmiudet

Koulumenestys (arvosanat eri aineissa)
Oppimistyyli (teoria vs. käytäntö)
Keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys
Abstrakti vs. konkreettinen ajattelu

2. Taidot

Akateemiset taidot (lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka)
Käytännön taidot (kädentaidot, tekniset taidot)
Sosiaaliset taidot (tiimityö, asiakaspalvelu)
Digitaidot
Itseohjautuvuus ja ajanhallinta

3. Mielenkiinnon kohteet

Mitkä aineet tai tekemiset tuntuvat mielekkäiltä
Harrastukset ja vapaa-ajan tekeminen
Asiat, joihin jaksaa paneutua pitkäksi aikaa

4. Arvot ja elämäntavoitteet

Työn merkityksellisyys vs. palkka
Työ–vapaa-aika -tasapaino
Halu auttaa muita / vaikuttaa yhteiskuntaan
Turvallisuus vs. riskinotto

5. Persoonallisuus

Introvertti vs. ekstrovertti
Tarve rutiineihin vs. vaihteluun
Stressinsietokyky
Johtajuus vs. asiantuntijarooli

6. Motivaatio

Sisäinen motivaatio (oma kiinnostus)
Ulkoinen motivaatio (palkka, status, odotukset)
Valmius nähdä vaivaa pitkällä aikavälillä

7. Työelämän näkymät

Alan työllisyystilanne
Tulevaisuuden trendit (esim. digitalisaatio, automaatio)
Mahdollisuus kehittyä ja edetä uralla

8. Koulutuspolut ja joustavuus

Ammatillinen koulutus vs. lukio
Mahdollisuus vaihtaa alaa myöhemmin
Jatko-opintomahdollisuudet

9. Sijainti ja käytännön asiat

Koulun sijainti (lähellä vs. muutto)
Taloudellinen tilanne (opiskelu, asuminen)
Kulkeminen ja arjen sujuvuus

10. Tuki ja ympäristö

Perheen ja ystävien tuki
Opinto-ohjaus
Esikuvat ja verkostot

11. Terveys ja jaksaminen

Kuormittavuus (henkinen / fyysinen)
Oma hyvinvointi ja stressinhallinta

12. Kokeilumahdollisuudet

TET-jaksot, kesätyöt
Kurssivalinnat ja projektit
Mahdollisuus “testata” alaa ennen sitoutumista

Tässäpä tätä tuli.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Ei lukioon pidä mennä jonkun tai joidenkin pakottamana. Turha ihannointi pitää jättää pois. Vaikkei menisikään heti peruskoulun jälkeen, niin ylioppilaaksi voi lukea keski-ikäisenä ja myöhemminkin, jos alkaa kaduttaa. Esimerkkejä löytyy. Rartkaisu ja päätös tehdään aina yksilökohtaisesti, ei massojen mukaan! Huonolla ylioppilastodistuksella ei välttämättä tee mitään. Tästäkin löytyy esimerkkejä!

Mitkä asiat pitää siis ottaa huomioon mihin peruskoulun jälkeen menee? Luetteloinpa!

1. Kyvyt ja oppimisvalmiudet

Koulumenestys (arvosanat eri aineissa)
Oppimistyyli (teoria vs. käytäntö)
Keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys
Abstrakti vs. konkreettinen ajattelu

2. Taidot

Akateemiset taidot (lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka)
Käytännön taidot (kädentaidot, tekniset taidot)
Sosiaaliset taidot (tiimityö, asiakaspalvelu)
Digitaidot
Itseohjautuvuus ja ajanhallinta

3. Mielenkiinnon kohteet

Mitkä aineet tai tekemiset tuntuvat mielekkäiltä
Harrastukset ja vapaa-ajan tekeminen
Asiat, joihin jaksaa paneutua pitkäksi aikaa

4. Arvot ja elämäntavoitteet

Työn merkityksellisyys vs. palkka
Työ–vapaa-aika -tasapaino
Halu auttaa muita / vaikuttaa yhteiskuntaan
Turvallisuus vs. riskinotto

5. Persoonallisuus

Introvertti vs. ekstrovertti
Tarve rutiineihin vs. vaihteluun
Stressinsietokyky
Johtajuus vs. asiantuntijarooli

6. Motivaatio

Sisäinen motivaatio (oma kiinnostus)
Ulkoinen motivaatio (palkka, status, odotukset)
Valmius nähdä vaivaa pitkällä aikavälillä

7. Työelämän näkymät

Alan työllisyystilanne
Tulevaisuuden trendit (esim. digitalisaatio, automaatio)
Mahdollisuus kehittyä ja edetä uralla

8. Koulutuspolut ja joustavuus

Ammatillinen koulutus vs. lukio
Mahdollisuus vaihtaa alaa myöhemmin
Jatko-opintomahdollisuudet

9. Sijainti ja käytännön asiat

Koulun sijainti (lähellä vs. muutto)
Taloudellinen tilanne (opiskelu, asuminen)
Kulkeminen ja arjen sujuvuus

10. Tuki ja ympäristö

Perheen ja ystävien tuki
Opinto-ohjaus
Esikuvat ja verkostot

11. Terveys ja jaksaminen

Kuormittavuus (henkinen / fyysinen)
Oma hyvinvointi ja stressinhallinta

12. Kokeilumahdollisuudet

TET-jaksot, kesätyöt
Kurssivalinnat ja projektit
Mahdollisuus “testata” alaa ennen sitoutumista

Tässäpä tätä tuli.

Lue lisää

Hyvä kommentti tai kirjoitus! Täyttä asiaa.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Hyvä kommentti tai kirjoitus! Täyttä asiaa.

Hienoa että tämä pirun 24-kanavalta löytyy asiallistakin keskustelua, asiallista ohjeistusta.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Yksilöihin nämä arvot ja arvostukset saattavat päteäkin: kylän paras lypsäjä, ykkösluokan kirvesmies, viimeisen päälle osaava metsuri - ei kukaan kiellä. Tarpeellisia yhtä kaikki!

Kun puhutaan massoista, erot kasvavat kummasti niin, että tohtorit tienaavat enemmän kuin moponkuljettajat.

En jaksaisi jäädä hätäisesti riparin ja työllisyyskurssin käyneenä odottamaan tunnustuksia työnantajilta, muilta ja yhteiskunnalta. Niitä ei tule.

Siksi vaivattomin tie kirkkaisiin saleihin käy lukio-opin kautta, tapahtuipa se omin päin tai opetettuna. Mieluiten 15-vuotiaana se valinta on iisi piisi.

En varsinaisesti päässyt itsekään kirkkaisiin saleihin, mutta humanistis-yhteiskuntaopit kolunneena työkaluni ovat oivat ja massia omiksi tarpeiksi.

Ympärilläni on naapurustoa vähemmällä opilla ja six feet under iso joukko. Elämäntavat vetivät ja veivät mennessään koulukavereita eri vaiheissaan. Merkityksettömyyden kokemus on monen osa, puhuttiin juhlapuheissa, kirkoissa ja kylillä mitä muuta tahansa.

Lue lisää

voi näit ohjeistuksii
voi näit aloittei
voi, voi, apsikin ohjeistaa

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18299579/apsilla-kuultua#comment-141529496

mistä näitä aloitteita syntyy? tai paremmin: miksi? Ja mistä noiden aloitteiden tekeminen johtuu?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19331197/kemijarven-kaupungilta-vaaditaan-nopeaa-vastausta-tietopyyntoihin---hyva-aloite-on-tehty

Pitkään kanavalla pyöri ketju
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta

totta nyt muutos tulee!

Anonyymi00042 kirjoitti:

Pitkään kanavalla pyöri ketju
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta

totta nyt muutos tulee!

Lue lisää

eikö mitään muutosta ole tapahtunut?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta#comment-137322552

Täälläkin on hätähuuto!

Vastauksia kehiin.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti#comment-141587610

Anonyymi00045 kirjoitti:

Täälläkin on hätähuuto!

Vastauksia kehiin.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti#comment-141587610

Lue lisää

Elli tällä kanaval, heippatirallaa! Son nii, et uhosin pysyväni aiemmal kanaval, mut nämä nivelrikkoset taikinasormet pääsevät vähemmäll laavaamisel, ku tämä posti on viel nii lyhyen läntä.

Sitä paitti Elli on olluna hurmioss viime kunnalliskokouksest saakka. Naapurini Aune, tuo velmu emänt, sano, et kattoppa varsin viimist kokousriimaust. Et Elli oli täpinöiss! Viimeks on ollu näin ratkiriemukast kymmenkynt vuot sitte, septuagesimasunnuntaina. Ei sitä sanaa enää olekkaa nykyallakois, mut Elli muistaa sennii: soli uskonnollinen pyhä, mut ei siit enempiä jorinoit. Kattokaa tekoälyst. Semmone pyhä oli.

Voi vietävä, vähäst ne kunnallispolitiikot suuttuvat, ottavat itteens - ihan muitten asioit. Mutta ohan ne kouluasjat tärjeit. Niist ei ääntä pijetty oikein ensinkää, ja ne asjat kuuluvat kunnal - se vähä mitä viel kuuluu.

Ellil kouluasjat ovat vieläin ensteks tärkeit. Alta akatemioiden opetusta nauttivien ei pitäs lukios ollakkaa opettajan viittaa vilauttamas. Korkijampi tutkinto takkaa kuitenni enempi kuin joitain opinnoita suorittanu ylliopuilas tutkintoi. Son kyl sillä lail.

Paikat vaan avarast auki, jos siel vielä joitain rippeit on sijasuuksia pitelemäs. Ny ku lukijoja vaivaa oppilaspula ja koht on liikaa opettajii, pätevien häätyy pääst näyttään kyntens. Elliki näytti, vaikkei lukijos. Sillon oli oppijoita enemmä ku koulu veti.

Ny on kääntyny semmoset sivut, et ketä kohta opetettaankaan Itä-Lapin seutukunnissa, noin niin ku lukijotasolla? Nii ketä ja kolomessa lukijossa? Johan tähän kohtaan pitää tiukast vetää velekajarrust ja keksii muit keinoi.

Son kärsimysviikko ja hilikkua vailla pääsijäinen. Mut kyl kuntien pitää panna päät yhteen, eikä pyöritellä päitä kute valtuustos tehtii ja ivailtiin. Semmosest ei tuu mittää hyvvää.

Sivistävä lautakunt saa tehä listan, kuka ja mitä opettaa ja millä hauviksil. Elli on sit mielt. Ehtii syksyy mennes syntyy paljo hyvää, ku mietitää ratekioit uusiks. Lapsoset ketterät ehtivät tehä kepposii, jos ei niit paimenneta. Son tosi vieläin
Mut ny käjet ristiin ja ristikunnan merkityksen äärel hiljentykääm. Elliki on pääsiäisen vaiti, enimmäksee.

Ny o hälytys kellot alakaneet soimaan!
Ja pittäki soida!

Ny nää kirijotukset hajjoo monel sivul, ei pyssy peräs.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti#comment-141588620

Kaikkiin aineisiin pätevät opettajat ja kaikille luokille pätevät opettajat, myös erityisluokille pysäkkiluokasta lähtien!

tää kanava on koko kansan radio!

lakimies vastaa täällä tietopyyntöihin
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19331197/kemijarven-kaupungilta-vaaditaan-nopeaa-vastausta-tietopyyntoihin---hyva-aloite-on-tehty#comment-141475216

toimikaa!

must on.
en oo elli

ikävät asiat tekkee laulussa meiät onnelliseks

Sysissä ja sepissä.

Anonyymi00059 kirjoitti:

Sysissä ja sepissä.

jos on epäpätevyyttä,
niin miten voidaan houkutella ulkomailta oppilaita lukioon?
pätevää opetusta saamaan?
jos noin on, niin alkaa haiskahtaa petokselta

Anonyymi00060 kirjoitti:

jos on epäpätevyyttä,
niin miten voidaan houkutella ulkomailta oppilaita lukioon?
pätevää opetusta saamaan?
jos noin on, niin alkaa haiskahtaa petokselta

nythän on uutena ongelmana isot lukukausimaksut
onko tulijoille tehty tämä selväksi?
ihmisiä ei voi houkutella tänne niin, ettei tehdä selväksi, mitä tuleman on

https://yle.fi/a/74-20217205

Anonyymi00061 kirjoitti:

nythän on uutena ongelmana isot lukukausimaksut
onko tulijoille tehty tämä selväksi?
ihmisiä ei voi houkutella tänne niin, ettei tehdä selväksi, mitä tuleman on

https://yle.fi/a/74-20217205

Lue lisää

Nyt alkaa olla ankara pula koululapsista kaikissa ikäluokissa.

Monet amkitkin lupaavat maat ja taivaat ulkomaisille opiskelijoille: todellisuus iskee kipuna kiivaana. Ei saa töitä, maa on kallis ja kalsea. Amkeja on liikaa.

Toinen aste eli lukiot - ja amikset nyt pienessä määrin - kiskovat tänne vierailta mailta Schengen-alueen ulkopuolelta opiskelijoita. Uutta onkin lukukausimaksut, joiden maksu tekisi suomalaisillekin tiukkaa, on asia, jota on korostettava. Köyhät kyykyyn -juttuhan tämä on, mutta jos on väärin houkuteltu, vastaanottavalla kunnalla ja rehtorillakin pitää olla asiaan sanomista.

Mitä Kemijärven kaupunki, sen sivistysjohtaja ja mitä viskaaleita onkin, on tehnyt asian eteen? Annettuina tekijöinä näitä jutskia ei voi pitää.

Kaiketi ne 14 abiturienttia saadaan omasta väestä vielä, jos ponnistellaan asian eteen.
Minulla ei ole oppilasvaihtoa eikä ulkomaisia lukiolaisia sinänsä vastaan, mutta umpirehellinen pitää olla.

Mikä on sivistyslautakunnan rooli asiassa?

En eksaktisti tiedä, mitä nämä välistävetäjät oikein ovat ja mitä tienaavat, mutta sitä suuremmalla syyllä vastaanottajilla on vastuu.

Tosi on. Tosi on.
Mutta on suurempi todennäköisyys että pätevä opettaa paremmin kuin epäpätevä.

Pätevä on pätevä. Mutta pätevissäkin on suuria eroja. Toiset ovat parempia kuin toiset.

Epäpätevissäkin on eroja. Osa ei osaa opettaa ollenkaan eikä ole opetettavasta aineesta minkäänlaisia tietoja. Pätevä, joka ei osaa opettaa kunnolla, hallitsee kuitenkin opetettavan aineen asiat.

Eli kyllä se pätevä menee epäpätevästä eroon.

Anonyymi00067 kirjoitti:

Tosi on. Tosi on.
Mutta on suurempi todennäköisyys että pätevä opettaa paremmin kuin epäpätevä.

Pätevä on pätevä. Mutta pätevissäkin on suuria eroja. Toiset ovat parempia kuin toiset.

Epäpätevissäkin on eroja. Osa ei osaa opettaa ollenkaan eikä ole opetettavasta aineesta minkäänlaisia tietoja. Pätevä, joka ei osaa opettaa kunnolla, hallitsee kuitenkin opetettavan aineen asiat.

Eli kyllä se pätevä menee epäpätevästä eroon.

Lue lisää

Pätevyyteen liittyy monta pointtia:
- jos on pätevä, niin kai neljän, viiden, kuuden vuoden koulutus on jotain opettamisesta opettanut, ei papereita saa, ellei kaikkea ole suoritettu HOX!
- koulutus on ollut valvontasidonnaista (joku on seurannut, että opettaminen on ollut koulutuksen aikana sellaista kuin sen pitää olla) HOX!
- opettamiseen liittyy opetettavan aineen hallinta (pätevällä on ja siis täytyy olla olennaiset tiedot opetettavasta aineesta, mikä sekin on tärkeä pointti) HOX!
- pätevyyteen liittyy paitsi opettaminen myös kasvattaminen (ei opettajan työ ole pelkästään tiedon jakamista vaan siihen sisältyy myös kasvattamista; tähän liittyy termi pedagogiset opinnot) HOX!

Kyllä pätevyydellä on merkitystä ja paljon onkin.
Päteviä on haettava.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Pätevyyteen liittyy monta pointtia:
- jos on pätevä, niin kai neljän, viiden, kuuden vuoden koulutus on jotain opettamisesta opettanut, ei papereita saa, ellei kaikkea ole suoritettu HOX!
- koulutus on ollut valvontasidonnaista (joku on seurannut, että opettaminen on ollut koulutuksen aikana sellaista kuin sen pitää olla) HOX!
- opettamiseen liittyy opetettavan aineen hallinta (pätevällä on ja siis täytyy olla olennaiset tiedot opetettavasta aineesta, mikä sekin on tärkeä pointti) HOX!
- pätevyyteen liittyy paitsi opettaminen myös kasvattaminen (ei opettajan työ ole pelkästään tiedon jakamista vaan siihen sisältyy myös kasvattamista; tähän liittyy termi pedagogiset opinnot) HOX!

Kyllä pätevyydellä on merkitystä ja paljon onkin.
Päteviä on haettava.

Lue lisää

noinhan se on!
tulipa minulle selväksi!

Anonyymi00068 kirjoitti:

Pätevyyteen liittyy monta pointtia:
- jos on pätevä, niin kai neljän, viiden, kuuden vuoden koulutus on jotain opettamisesta opettanut, ei papereita saa, ellei kaikkea ole suoritettu HOX!
- koulutus on ollut valvontasidonnaista (joku on seurannut, että opettaminen on ollut koulutuksen aikana sellaista kuin sen pitää olla) HOX!
- opettamiseen liittyy opetettavan aineen hallinta (pätevällä on ja siis täytyy olla olennaiset tiedot opetettavasta aineesta, mikä sekin on tärkeä pointti) HOX!
- pätevyyteen liittyy paitsi opettaminen myös kasvattaminen (ei opettajan työ ole pelkästään tiedon jakamista vaan siihen sisältyy myös kasvattamista; tähän liittyy termi pedagogiset opinnot) HOX!

Kyllä pätevyydellä on merkitystä ja paljon onkin.
Päteviä on haettava.

Lue lisää

Täällä yksi kommentti lisää
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti#comment-141713891

Anonyymi00068 kirjoitti:

Pätevyyteen liittyy monta pointtia:
- jos on pätevä, niin kai neljän, viiden, kuuden vuoden koulutus on jotain opettamisesta opettanut, ei papereita saa, ellei kaikkea ole suoritettu HOX!
- koulutus on ollut valvontasidonnaista (joku on seurannut, että opettaminen on ollut koulutuksen aikana sellaista kuin sen pitää olla) HOX!
- opettamiseen liittyy opetettavan aineen hallinta (pätevällä on ja siis täytyy olla olennaiset tiedot opetettavasta aineesta, mikä sekin on tärkeä pointti) HOX!
- pätevyyteen liittyy paitsi opettaminen myös kasvattaminen (ei opettajan työ ole pelkästään tiedon jakamista vaan siihen sisältyy myös kasvattamista; tähän liittyy termi pedagogiset opinnot) HOX!

Kyllä pätevyydellä on merkitystä ja paljon onkin.
Päteviä on haettava.

Lue lisää

On totta että keskeiset pätevyyden osa-alueet ovat koulutus, valvottu harjoittelu, substanssiosaaminen ja pedagogiikka.

Pätevyys ei ole vain muodollinen asia, vaan sillä on yhteys oppimistuloksiin ja oppilaiden hyvinvointiin.

1. Pätevyys vaikuttaa opetuksen laatuun ja johdonmukaisuuteen

Tutkimusten mukaan pedagogisesti koulutetut opettajat osaavat paremmin eriyttää opetusta ja tukea erilaisia oppijoita. Kyky arvioida oppimista on osa ammattitaitoa.

2. Opettajan työ on myös vastuutehtävä

Opettaja käyttää valtaa (arviointi, kurinpito, ohjaus) → vaatii koulutettua harkintaa
Pätevyyteen liittyy ammattieettinen osaaminen
Oppilaiden yhdenvertaisuus: kaikilla pitäisi olla oikeus pätevään opettajaan.

3. Pätevyys ei ole “valmis tila”.

Koulutus antaa perustan, mutta opettajuus kehittyy työssä
Täydennyskoulutus ja reflektio ovat osa pätevyyttä
Pätevyyttä voi tarkastella myös elinikäisen oppimisen kautta.

Vaikka käytännön kokemus voi joissakin tilanteissa korvata muodollisen pätevyyden puutetta, se ei poista sitä, että opettajan työ on vaativa asiantuntija-ammatti. Siihen kuuluu sekä tiedollinen että pedagoginen ja eettinen osaaminen. Siksi pätevyyttä ei voida pitää pelkkänä muodollisuutena, vaan se on keskeinen tae opetuksen laadulle ja oppilaiden yhdenvertaiselle kohtelulle.

Terveisiä, opiskelen opettajaksi

On perusteltua todeta, että muodollinen pätevyys ei sellaisenaan takaa opetuksen laatua. Yhdyn edellisen kirjoittajan näkemykseen siitä, että pätevyys on ennen kaikkea muodollinen kriteeri, joka ei välttämättä heijasta opettajan tosiasiallista pedagogista kompetenssia tai kykyä edistää oppimista.

Opetuksen laadun kannalta keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa ajankäytön tarkoituksenmukaisuus, olennaisten sisältöjen jäsentäminen sekä kyky tarjota oppilaille selkeitä ja kielellisesti korkeatasoisia malleja. Erityisesti äidinkielen opetuksessa opettajan rooli mallintajana korostuu. Mikäli nämä pedagogiset valmiudet jäävät puutteellisiksi, voi opetuksen taso muodostua heikoksi muodollisesta pätevyydestä huolimatta.

Anonyymi00078 kirjoitti:

On perusteltua todeta, että muodollinen pätevyys ei sellaisenaan takaa opetuksen laatua. Yhdyn edellisen kirjoittajan näkemykseen siitä, että pätevyys on ennen kaikkea muodollinen kriteeri, joka ei välttämättä heijasta opettajan tosiasiallista pedagogista kompetenssia tai kykyä edistää oppimista.

Opetuksen laadun kannalta keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa ajankäytön tarkoituksenmukaisuus, olennaisten sisältöjen jäsentäminen sekä kyky tarjota oppilaille selkeitä ja kielellisesti korkeatasoisia malleja. Erityisesti äidinkielen opetuksessa opettajan rooli mallintajana korostuu. Mikäli nämä pedagogiset valmiudet jäävät puutteellisiksi, voi opetuksen taso muodostua heikoksi muodollisesta pätevyydestä huolimatta.

Lue lisää

Lisäksi opettajan auktoriteetti ja asiantuntijuuden uskottava välittyminen ovat keskeisiä oppimisympäristön kannalta. Oppilaiden on tärkeää kokea, että opettaja hallitsee opetettavan sisällön ja kykenee ohjaamaan oppimisprosessia johdonmukaisesti. Mikäli tämä luottamus jää syntymättä, on riskinä, että oppitunneilla käytetty aika suuntautuu muihin kuin oppimista edistäviin toimintoihin.

Luokanhallinnan näkökulmasta voidaan todeta, että riittämätön työrauha heikentää väistämättä oppimisedellytyksiä. Ilman toimivaa kuria ja selkeitä toimintarajoja oppilaiden keskittyminen häiriintyy, mikä puolestaan vaikeuttaa oppisisältöjen omaksumista ja heikentää opetuksen vaikuttavuutta kokonaisuutena.

Kiva että kanavalla liikkuu lakeja tuntevia!

Opettajan koulutus on ylempi yliopistokoulutus: kandivaihe 3 v ja maisterivaihe 2 v - ohjeaikoja. Lisäksi on suoritettava opetusharjoittelu. Ennen puhuttiin auskultoinnista.

Lisäksi on suotavaa, että opettaja ei kiroile somessa eikä ihmisten kuullen muutoinkaan. Eettiset vaateet ovat suuremmat kuin moniin muihin hommiin verrattuna.

Etänä ei voi valmistua opettajaksi. Vaikka opettajuus ei ole rekisteröity, on suotavaa, ettei opettajan koulutusta saanut käytä itsestään titteliä opettaja. Hän voi toimia sijaisena, määräaikaisena tai muka opettajana.

Kyllä, olen opettaja.

Mitä ajatuksia tämä herättää?

yhteishaun tilannekatsaus;
lukioon 12 ensisijaista hakijaa
+2 kaksoistutkinto-opiskelijaa
+6 kansainvälistä opiskelijaa,
yhteensä 20 hakijaa.

Anonyymi00082 kirjoitti:

Mitä ajatuksia tämä herättää?

yhteishaun tilannekatsaus;
lukioon 12 ensisijaista hakijaa
2 kaksoistutkinto-opiskelijaa
6 kansainvälistä opiskelijaa,
yhteensä 20 hakijaa.

Lue lisää

Osa aloittajista putoaa pois, kun itse tajuavat/vanhemmat tajuavat lukion olevan väärä paikka ja kansainväliset opiskelijat hakevat lukion alusta alkaen suurempiin/kiinnostavimpiin kaupunkeihin/lukioihin. Mutta kyllä tuolla määrällä opettajille järjestyy suojatyöpaikka.

Anonyymi00082 kirjoitti:

Mitä ajatuksia tämä herättää?

yhteishaun tilannekatsaus;
lukioon 12 ensisijaista hakijaa
2 kaksoistutkinto-opiskelijaa
6 kansainvälistä opiskelijaa,
yhteensä 20 hakijaa.

Lue lisää

Kiitoksia. Tilanne on alustava. Rikkaita ovat kansainväliset opiskelijat, jos he ovat Schengen-alueen ulkopuolelta. Hehän joutuvat maksamaan opiskelunsa itse ja lienevät tehneet tietoiset valinnat ainakin tässä vaiheessa.
Syksyllä se nähdään, kuis kävi.

Mitä loput ysit ja tuvat tekevät? Amiskin on pitänyt valita, vaikka sinne pääsee suoraan ovesta ilman erityistä osaamista. Tungosta on ruuhka-Suomessa joillekin aloille. Muoti vaikuttaa.

Koti-Lapin juttu Reduun hakeneista oli epäkriittistä luvuilla pelaamista. On selvää, että kun viime vuonna lähihoitoon ei ollut yhtään hakijaa, nyt oli moninkertainen prosentuaalinen hakuryntäys, kun 5 otetaan ja
9 haki. Ihan pääsee koulu valitsemaan oppilaansa. Ennen oli soveltuvuuden testaus. Onko nyt? Työttömyys lisää yleensä kouluun hakueutumisia aikuisilla.

Ysiläisten puolestaan on pakko hakea jonnekin.
Yliopistoon ensisijaisuus merkitsee sitä, että jos pääsee ykkösvalinnalle, paikka on otettava vastaan tai sitten ei. Ei saa jäädä katumaan ja valita loppukesästä vaikkapa kakkosvalinta. Mahdollinen pääsy siirtyy seuraavaan vuoteen. Päteekö tämä regulaari toisen asteen valintoihin?

Olen vähän pudonnut kelkasta ja yritän selvittää valintakiemuroita.

Mutta veronmaksajana kiinnostavat kouluasiat muutenkin. Ehdotan Hillatiellekin sisäisiä keskusteluja kouluasioista ja läpinäkyvyyttä ulospäin.

Ihmeellistä kouluvastaisuutta. Mee muualle saarnaamaan! Tämä postaus liittyy saumattomasti koulunkäyntiin ja eritoten lukiokoulutukseen, jonka jälkeen yliopisto on luonteva ja suorin tie korkeakoulutukseen ja kirkkaisiin saleihin, jos niihin janoaa.

Monet janoavat: lääkikseen on ennätysmäärä hakijoita. Jokunen sata joutuu hakemaan ulkomaisten yliopistojen kautta samaan oppiin. Psykologia on nyt nostettu yhtä merkittävään asemaan pisteytysten osalta kuin fysiikka - molempia pitää hallita. Todistusvalinnassa rivi on minimissään: L L L L E E.

Otin vain esimerkiksi kapeimman kaulan. Lukion jälkeen ne opinnot vasta alkavatkin.

Anonyymi00086 kirjoitti:

Ihmeellistä kouluvastaisuutta. Mee muualle saarnaamaan! Tämä postaus liittyy saumattomasti koulunkäyntiin ja eritoten lukiokoulutukseen, jonka jälkeen yliopisto on luonteva ja suorin tie korkeakoulutukseen ja kirkkaisiin saleihin, jos niihin janoaa.

Monet janoavat: lääkikseen on ennätysmäärä hakijoita. Jokunen sata joutuu hakemaan ulkomaisten yliopistojen kautta samaan oppiin. Psykologia on nyt nostettu yhtä merkittävään asemaan pisteytysten osalta kuin fysiikka - molempia pitää hallita. Todistusvalinnassa rivi on minimissään: L L L L E E.

Otin vain esimerkiksi kapeimman kaulan. Lukion jälkeen ne opinnot vasta alkavatkin.

Lue lisää

Aukeavat kyllä, jos menestystä on ollut. Nyt kosiskellaan lukioon sellaisiakin, joilla opintojen suorittaminen syystä tai toisesta on vaikeaa, On kerrottava totuus, molemmat väylät ovat yhtä hyviä. Jos teoreettinen opiskelu kiinnostaa, niin lukioon. Jos ei, niin on haettava muu väylä.

Jos tämä on saarnaamista, niin piru vie, anna sen olla sitten sitä. Asia ei haukkumalla miksikään muutu.

Mitenkähän tuo oli kouluvastaisuutta? En ymmärrä!
Terv. lukioon lähtevän oppilaan äiti

Kemijärven lukio on tarpeellinen. Lisääkin oppilaita mahtuisi, jos vain tulijoita olisi.

Ilomantsin lukioon haki 1 ysiläinen. Montako haki Sallaan ja Savukoskelle?

Ajat muuttuvat. Miksi lande ei vedä?

Anonyymi00091 kirjoitti:

Kemijärven lukio on tarpeellinen. Lisääkin oppilaita mahtuisi, jos vain tulijoita olisi.

Ilomantsin lukioon haki 1 ysiläinen. Montako haki Sallaan ja Savukoskelle?

Ajat muuttuvat. Miksi lande ei vedä?

Lue lisää

K aikkihan sanovat niin omalla paikkakunnalla. Jos ajatellaan taloudellisesti pitäisi väitä lukijoita yhdistellä Kemijärven-Sallan- ja Pelkosenniemen lukijoista tulisi yksi luokallinen opiskelijoita. Kyllähän silloin tulee kallista opiskelua, jos aletaan haalimaan ulkomailta sentakia opiskelijoita, että oma lukio säilyisi. Ulkomailta hankitut opiskelijat tulee Suomen veronmaksajien maksettavaksi.

toi on aivan totta, jollaki on silimää ja älyä

ny pienet ovat eristyksissä viipalekoulussa muista samaan koulumuotoon kuuluvista ja kun tämä ikä on vielä sosialistumisen kannalta tärkeä vaihe, niin tuntuu todella ettei järki ja ajatus ole juossut päätöksiä tehtäessä

Anonyymi00095 kirjoitti:

toi on aivan totta, jollaki on silimää ja älyä

ny pienet ovat eristyksissä viipalekoulussa muista samaan koulumuotoon kuuluvista ja kun tämä ikä on vielä sosialistumisen kannalta tärkeä vaihe, niin tuntuu todella ettei järki ja ajatus ole juossut päätöksiä tehtäessä

Lue lisää

varmaan tarkoitaa sosiaalistumisen aikaa

teräviä ovat havainnot, nuo jotka ovat tämän kommentointiosan edellä

tällä kannalla on enemmistö

Tämmöistä kuuluu,
on epäpätevyyttä
ja vaikka mitä
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti#comment-141811576

Anonyymi00100 kirjoitti:

Tämmöistä kuuluu,
on epäpätevyyttä
ja vaikka mitä
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19330785/hyva-aloite-kemijarvella-tyopaikat-taytettava-asiallisesti#comment-141811576

Lue lisää

puistattaa!

lukio o käyty,
jos ei opinu mittää,
opetus oli kehnoo

Anonyymi00103 kirjoitti:

lukio o käyty,
jos ei opinu mittää,
opetus oli kehnoo

sää oot kylla ihana

En suoraan vastaa kysymykseen, mutta kokemuksesta voin sanoa, että kävin 8 vuotta Kemijärven yhteislyseoa ja tunsin olevani etuoikeutettu melkein joka päivä.

Mutta se oli sillloin, kun kyllästyminen ei ihan pienistä iskenyt.

Anonyymi00107 kirjoitti:

En suoraan vastaa kysymykseen, mutta kokemuksesta voin sanoa, että kävin 8 vuotta Kemijärven yhteislyseoa ja tunsin olevani etuoikeutettu melkein joka päivä.

Mutta se oli sillloin, kun kyllästyminen ei ihan pienistä iskenyt.

Lue lisää

Se oli silloin se. Nykyaika on nykyaikaa. Paras paikka lukiolle olisi ollut viipalekoulu. Niin kuin joku kirjoittaa, rakennukseen iso kyltti KEMIJÄRVEN LUKIO. Olisi ollut imagoa!
Hyviä syitä täällä.
mitä mieltä olette lukion tilaratkaisusta?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-141802161

Anonyymi00108 kirjoitti:

Se oli silloin se. Nykyaika on nykyaikaa. Paras paikka lukiolle olisi ollut viipalekoulu. Niin kuin joku kirjoittaa, rakennukseen iso kyltti KEMIJÄRVEN LUKIO. Olisi ollut imagoa!
Hyviä syitä täällä.
mitä mieltä olette lukion tilaratkaisusta?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-141802161

Lue lisää

Mene ulkoilemasn viipalekouluaatoksin: se on tippaluokkalaisia varten.

Anonyymi00109 kirjoitti:

Mene ulkoilemasn viipalekouluaatoksin: se on tippaluokkalaisia varten.

Menepä itse. Et osaa edes keskustella, joten se osoittaa jotain järkevyystasostasi. Eipä löytynyt perusteluja, heikkotasoisen kommentin heitit!

Anonyymi00109 kirjoitti:

Mene ulkoilemasn viipalekouluaatoksin: se on tippaluokkalaisia varten.

Sanotaan: Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Taisi kalahtaa! Ja vielä pahan kerran!

Anonyymi00112 kirjoitti:

Sanotaan: Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Taisi kalahtaa! Ja vielä pahan kerran!

Ei todellakaan kalahtanut. Olen eläkeläisopettaja.
Lukiolaiset, pysykää tiilitalossa.

juuri noin!

Ja mitä saavat? Ehdottomasti pätevää opetusta on tultava! Laatu on taattava pätevin opetustoimin. Nyt pitää kuunnella omantunnon ääntä ja tarkkaan, jos sitä omatuntoa on.

Anonyymi00117 kirjoitti:

Ja mitä saavat? Ehdottomasti pätevää opetusta on tultava! Laatu on taattava pätevin opetustoimin. Nyt pitää kuunnella omantunnon ääntä ja tarkkaan, jos sitä omatuntoa on.

Pätevyydestä on huolehdittava jo peruskoulun opetuksessa. Jokainen kouluvuosi on tärkeä, ensimmäiseltä luokalta lähtien. Lukioon pitää saada oppilaita omasta koulusta, jotta lukio säilyy. Muualta hankittavien varaan lukion säilymistä ei voi rakentaa. Jotta omasta koulusta oppilaat siirtyvät omaan lukioon, niin pohja pitää olla kunnossa. Jos on tunne, ettei uskalla siirtyä lukioon luulossa ettei pärjää, niin siitä päästään kun annetaan opetusta kunnolla.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta#comment-141852484

Anonyymi00118 kirjoitti:

Pätevyydestä on huolehdittava jo peruskoulun opetuksessa. Jokainen kouluvuosi on tärkeä, ensimmäiseltä luokalta lähtien. Lukioon pitää saada oppilaita omasta koulusta, jotta lukio säilyy. Muualta hankittavien varaan lukion säilymistä ei voi rakentaa. Jotta omasta koulusta oppilaat siirtyvät omaan lukioon, niin pohja pitää olla kunnossa. Jos on tunne, ettei uskalla siirtyä lukioon luulossa ettei pärjää, niin siitä päästään kun annetaan opetusta kunnolla.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta#comment-141852484

Lue lisää

Mahdollisimman päteviä on haettava

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15299898/kemijarvi-on-lainrikkojien-paratiisi#comment-142162707

Sitä on kouluja Pyssykylässäkin muiden muassa.

Anonyymi00121 kirjoitti:

Sitä on kouluja Pyssykylässäkin muiden muassa.

Parempiako muka?

Anonyymi00122 kirjoitti:

Parempiako muka?

Katso eri vuosien yo-kirjoitustulokset. Se on armoton mittari lukion tuloksista. Syistä voi kiistellä maailman tappiin.
Mutta vinkiksi voin kertoa: Kemijärven lukion tulokset ovat viimeisessä kolmanneksessa koko joukosta. Neljänneksestä en uskalla sanoa, jotta onko joskus siihen kvartaaliin joutunut.
Mutta parempiakin aikoja on nähty. 70-luvun tulokset olivat keskimäärin hyviä. Joukko oli vakikoitunut.

Anonyymi00123 kirjoitti:

Katso eri vuosien yo-kirjoitustulokset. Se on armoton mittari lukion tuloksista. Syistä voi kiistellä maailman tappiin.
Mutta vinkiksi voin kertoa: Kemijärven lukion tulokset ovat viimeisessä kolmanneksessa koko joukosta. Neljänneksestä en uskalla sanoa, jotta onko joskus siihen kvartaaliin joutunut.
Mutta parempiakin aikoja on nähty. 70-luvun tulokset olivat keskimäärin hyviä. Joukko oli vakikoitunut.

Lue lisää

Muistellaan menneitä...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella#comment-142013083

Anonyymi00123 kirjoitti:

Katso eri vuosien yo-kirjoitustulokset. Se on armoton mittari lukion tuloksista. Syistä voi kiistellä maailman tappiin.
Mutta vinkiksi voin kertoa: Kemijärven lukion tulokset ovat viimeisessä kolmanneksessa koko joukosta. Neljänneksestä en uskalla sanoa, jotta onko joskus siihen kvartaaliin joutunut.
Mutta parempiakin aikoja on nähty. 70-luvun tulokset olivat keskimäärin hyviä. Joukko oli vakikoitunut.

Lue lisää

Totta puhut!

Anonyymi00126 kirjoitti:

Muistellaan menneitä...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella#comment-142013083

Lue lisää

pää se tulee vetävän käteen. Mitä se tarkoittaa?

"Pää tulee vetävän käteen" (usein myös "pää jää vetävän käteen") tarkoittaa, että jokin hanke tai toiminta päättyy huonosti, epämiellyttävästi tai ennenaikaisesti. Se viittaa tilanteeseen, jossa on toiminut harkitsemattomasti ja jää lopulta pulaan, tyhjin käsin tai ilman odotettua tulosta

Olisiko ollut Tervosen?

Anonyymi00125 kirjoitti:

Olisiko ollut Tervosen?

Ei ymmärretty, mikä ja kuka on pätevä ja mikä on epäpätevä!
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta

Johtopäätös: on vaihtoehtoja, jotka maksavat. Aina kun kotoa lähdetään A:sta B:hen, on mietittävä lisäkustannuksia.
Kun otetaan pitkä tähtäin, uhraus voi kannattaa. Takeita ei ole mistään.
Meillä on mietinnän paikka.

Komppaan edellistä, perustelen, niin ei tarvitse ruveta seinille hyppimään:

Tietoteksti on usein rakennettu tiiviiksi ja täsmälliseksi: paljon käsitteitä, määritelmiä, pitkiä virkkeitä ja viittauksia. Tällainen rakenne toimii hyvin silmäillen luettuna, mutta ääneen kuunneltuna kuormittaa työmuistia. Kuulija ei voi “palata taaksepäin” yhtä helposti kuin lukija, joten monimutkainen lauserakenne tai käsitteellinen tiheys tekee seuraamisesta vaikeampaa. Erityisen vaikeaa kuunteleminen on silloin, jos lukija ei pysty sujuvaan lukemiseen.

Kaunokirjallinen teksti taas on tyypillisesti rytmitetty puhemaisemmaksi: virkkeet ovat vaihtelevampia, toistoa käytetään tukemaan ymmärtämistä, ja sisältö etenee narratiivisesti. Tämä tekee siitä luonnostaan helpommin kuunneltavaa.

Anonyymi00132 kirjoitti:

Komppaan edellistä, perustelen, niin ei tarvitse ruveta seinille hyppimään:

Tietoteksti on usein rakennettu tiiviiksi ja täsmälliseksi: paljon käsitteitä, määritelmiä, pitkiä virkkeitä ja viittauksia. Tällainen rakenne toimii hyvin silmäillen luettuna, mutta ääneen kuunneltuna kuormittaa työmuistia. Kuulija ei voi “palata taaksepäin” yhtä helposti kuin lukija, joten monimutkainen lauserakenne tai käsitteellinen tiheys tekee seuraamisesta vaikeampaa. Erityisen vaikeaa kuunteleminen on silloin, jos lukija ei pysty sujuvaan lukemiseen.

Kaunokirjallinen teksti taas on tyypillisesti rytmitetty puhemaisemmaksi: virkkeet ovat vaihtelevampia, toistoa käytetään tukemaan ymmärtämistä, ja sisältö etenee narratiivisesti. Tämä tekee siitä luonnostaan helpommin kuunneltavaa.

Lue lisää

lähdettiinkö muumilukuliveä matkimaan?

Anonyymi00133 kirjoitti:

lähdettiinkö muumilukuliveä matkimaan?

Ehkäpä sittenkin Linnan Tuntematonta. Ääneen lukeminen on harvalle luontaista. Pelkkä halu lukea ei riitä. Artikulointi on epäselvää. Vierasperäiset konsonantit ja käsitteet eivät avaudu lukijalle oikein. Kaikkien ääni ei ole sopiva. Asiateksti sinänsä voi olla kiintoisa, mutta huono lukija pilaa hyvänkin tekstin.

Olisi pitänyt vähän treenata ja katsoa, ketkä voivat lukea. Opittavaa sinänsä hyvästä ideasta jäi. Isosta kirjasta on syytä valita omillaan toimeentuleva, kokonaisuuden muodostava, teksti.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19365877/teknisen-johtajan-kova-hata#comment-141972348

lähtöä pahoitellaan

Anonyymi00140 kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19365877/teknisen-johtajan-kova-hata#comment-141972348

lähtöä pahoitellaan

Lue lisää

jotenkin huvittaa seurata miten lukion asemaa ja mainetta pönkitetään
tärkeintä olisi työ - opetustyö, se mitä siellä luokissa tapahtuu

Noin se on!

ja jatkuu...

miksi? mitkä ovat tekijät? kemijärvellä on juitenkin jonkin verran lapsia? ja nuoria?

eikö ole edes AVIN huomautusta otettu todesta? ja miten tultiin ylipäätään siihen että AVI antoi huomautuksen?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15299898/kemijarvi-on-lainrikkojien-paratiisi#comment-142162707

Anonyymi00151 kirjoitti:

ja jatkuu...

miksi? mitkä ovat tekijät? kemijärvellä on juitenkin jonkin verran lapsia? ja nuoria?

eikö ole edes AVIN huomautusta otettu todesta? ja miten tultiin ylipäätään siihen että AVI antoi huomautuksen?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15299898/kemijarvi-on-lainrikkojien-paratiisi#comment-142162707

Lue lisää

joku pohtii voisiko kemijärvi olla koulukaupunki
ei voi olla, tulee siihen tulokseen

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16564607/kemijarven-koulut---epapatevyytta#comment-142168827

Anonyymi00151 kirjoitti:

ja jatkuu...

miksi? mitkä ovat tekijät? kemijärvellä on juitenkin jonkin verran lapsia? ja nuoria?

eikö ole edes AVIN huomautusta otettu todesta? ja miten tultiin ylipäätään siihen että AVI antoi huomautuksen?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15299898/kemijarvi-on-lainrikkojien-paratiisi#comment-142162707

Lue lisää

nyt on aika korjata koko tilanne

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15299898/kemijarvi-on-lainrikkojien-paratiisi#comment-141537161

pää se tulee vetävän käteen,
ei voi mittään

Anonyymi00145 kirjoitti:

pää se tulee vetävän käteen,
ei voi mittään

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15302739/ketju-suljettu---vuorotteluvapaa-liian-kuuma-aihe#comment-142150461

vapun esiin nostamia mietteitä voit lukea avattuasi edellä olevan

Anonyymi00146 kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15302739/ketju-suljettu---vuorotteluvapaa-liian-kuuma-aihe#comment-142150461

vapun esiin nostamia mietteitä voit lukea avattuasi edellä olevan

Lue lisää

ei vappu ole entisenlainen
ylioppilaatkin ovat mitä ovat
työväenpuolue ei marssi
neidot eivät vaihda talvivaatteita kesävaatteisiin - minimekot on unohdettu
kaikki on niin typistettyä, niin typistettyä

Anonyymi00147 kirjoitti:

ei vappu ole entisenlainen
ylioppilaatkin ovat mitä ovat
työväenpuolue ei marssi
neidot eivät vaihda talvivaatteita kesävaatteisiin - minimekot on unohdettu
kaikki on niin typistettyä, niin typistettyä

Lue lisää

Pikkuhousutkin ovat kovin typistettyjä. Ennen piti avata housut, että näkyy pylly.
Nykyään pitää avata pylly, jotta näkyy housu.

Toivo kuolee viimeisenä. Onko edes toivoa?

Onko stipendejä jaossa taas enemmän kuin on ottajia? Osako jaettiin aiemmin ilman kriteerejä? No, jollekin voi tämäkin olla ilon aihe.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella#comment-135857482

lukiojuttuja pyöritellään monella viestiketjulla
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17859234/kuinka-kavi-abeilta-rock-n-roll--kevatkirjoitukset

Anonyymi00158 kirjoitti:

Onko stipendejä jaossa taas enemmän kuin on ottajia? Osako jaettiin aiemmin ilman kriteerejä? No, jollekin voi tämäkin olla ilon aihe.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella#comment-135857482

lukiojuttuja pyöritellään monella viestiketjulla
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17859234/kuinka-kavi-abeilta-rock-n-roll--kevatkirjoitukset

Lue lisää

ainakin kemijärvellä osataan juhlia
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19073963/kemijarven-lukio-ei-tayta-sataa-vuotta

Anonyymi00158 kirjoitti:

Onko stipendejä jaossa taas enemmän kuin on ottajia? Osako jaettiin aiemmin ilman kriteerejä? No, jollekin voi tämäkin olla ilon aihe.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella#comment-135857482

lukiojuttuja pyöritellään monella viestiketjulla
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17859234/kuinka-kavi-abeilta-rock-n-roll--kevatkirjoitukset

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19161449/12-ylioppilasta-kemijarvelle-vuonna-2025

parempi jotakin kuin ei mitään?
eiks näin?

Nyt kun ollaan edellä olevn kirjoituksen kynnyksellä, on noussut uudelleen esille lukion 100-vuotisjuhla, oliko se oikea juhla, nimenomaan toimintavuosien osalta.

Vaikka ylioppilaita ei olisi nimeksikään, he ansaitsevat juhlan. Onnittelemme heitä jo etukäteen.

Jos joku ei onnistu saamaan lakkia, niin pyytäkää opettajaa lohduttamaan!

Anonyymi00161 kirjoitti:

Nyt kun ollaan edellä olevn kirjoituksen kynnyksellä, on noussut uudelleen esille lukion 100-vuotisjuhla, oliko se oikea juhla, nimenomaan toimintavuosien osalta.

Vaikka ylioppilaita ei olisi nimeksikään, he ansaitsevat juhlan. Onnittelemme heitä jo etukäteen.

Jos joku ei onnistu saamaan lakkia, niin pyytäkää opettajaa lohduttamaan!

Lue lisää

Onnea uusille ylioppilaille! Olette lakkinne ansainneet. Toivottavasti olette saavutuksesta ja sen tuloksesta kiitollisia.

Anonyymi00162 kirjoitti:

Onnea uusille ylioppilaille! Olette lakkinne ansainneet. Toivottavasti olette saavutuksesta ja sen tuloksesta kiitollisia.

12.5. on abien tilipäivä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19161449/12-ylioppilasta-kemijarvelle-vuonna-2025
Miten vuonna 2026?

Anonyymi00163 kirjoitti:

12.5. on abien tilipäivä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19161449/12-ylioppilasta-kemijarvelle-vuonna-2025
Miten vuonna 2026?

Lue lisää

5 ylioppilasta tulee kevään merkiksi Kemijärvellä, että sitä rataa mennään.

Anonyymi00157 kirjoitti:

Toivo kuolee viimeisenä. Onko edes toivoa?

Muut kaikki hylkää vaan Sinä et autuuden särkyneet sydämet!

Anonyymi00165 kirjoitti:

5 ylioppilasta tulee kevään merkiksi Kemijärvellä, että sitä rataa mennään.

Oliko niin, että kun "väki" vähenee, niin pidot paranee?
Ja vielä niinkö, että pää tulee vetävän käteen?
Sitä saa, mitä kylvää, siis sitä niittää, mitä kylvää!

Anonyymi00169 kirjoitti:

Oliko niin, että kun "väki" vähenee, niin pidot paranee?
Ja vielä niinkö, että pää tulee vetävän käteen?
Sitä saa, mitä kylvää, siis sitä niittää, mitä kylvää!

Ja vanha viisaus: onko onki ottamaton vaiko järvi kalaton?

Muistakaa, te tulevat ja nykyiset ylioppilaat olette esimerkkejä. Käyttäytykää sen mukaisesti.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/8660065/mollasiko-j--ruokamo-kemijarven-saa-tassa-sitten-tehda-toita-ke#comment-142265493

Anonyymi00167 kirjoitti:

Muistakaa, te tulevat ja nykyiset ylioppilaat olette esimerkkejä. Käyttäytykää sen mukaisesti.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/8660065/mollasiko-j--ruokamo-kemijarven-saa-tassa-sitten-tehda-toita-ke#comment-142265493

Lue lisää

Sitä jo sivistys edellyttää! Kaikilla ei!

Anonyymi00172 kirjoitti:

Sitä jo sivistys edellyttää! Kaikilla ei!

Täällä on keskusteltu monista asioista, ihan kiintoisallakin tavalla. Nyt ajattelin tuoda ajatuksia ylioppilasjuhlaan pukeutumisesta pääosassa olevan osalta.

Ylioppilasjuhlat ovat kauneimpia juhlia, mitä voi olla. Pitkä, jännitystä ja aherrusta sisältänyt urakka on vihdoin takanapäin.

Ylioppilasjuhlien pukeutumisessa näkyy suomalaisen alkukesän juhlavuutta. Nuorilla naisilla asu on usein kesäinen ja kevyt, kampaus nuorekas ja omaa persoonallista tyyliä korostava. Nuorilla miehillä perinteinen puku luo arvokkaan ja juhlavankin tunnelman. Nykyään pukeutuminen ja tyyli ovat kuitenkin aiempaa vapaampia ja yksilöllisempiä: jokainen saa näyttää omalta itseltään ja juhlia tavalla, joka tuntuu luontevalta. Se kuuluu myös aikuisuuteen kasvamiseen — oman identiteetin löytämiseen ja rohkeuteen olla oma itsensä.

Itse olen vierastanut ja vierastan vieläkin sitä, että pojalla on pitkät hiukset valtoimenaan ja kaulassa rusetti tai solmio. Vähän tulee mieleen "sekaihminen".

Anonyymi00174 kirjoitti:

Täällä on keskusteltu monista asioista, ihan kiintoisallakin tavalla. Nyt ajattelin tuoda ajatuksia ylioppilasjuhlaan pukeutumisesta pääosassa olevan osalta.

Ylioppilasjuhlat ovat kauneimpia juhlia, mitä voi olla. Pitkä, jännitystä ja aherrusta sisältänyt urakka on vihdoin takanapäin.

Ylioppilasjuhlien pukeutumisessa näkyy suomalaisen alkukesän juhlavuutta. Nuorilla naisilla asu on usein kesäinen ja kevyt, kampaus nuorekas ja omaa persoonallista tyyliä korostava. Nuorilla miehillä perinteinen puku luo arvokkaan ja juhlavankin tunnelman. Nykyään pukeutuminen ja tyyli ovat kuitenkin aiempaa vapaampia ja yksilöllisempiä: jokainen saa näyttää omalta itseltään ja juhlia tavalla, joka tuntuu luontevalta. Se kuuluu myös aikuisuuteen kasvamiseen — oman identiteetin löytämiseen ja rohkeuteen olla oma itsensä.

Itse olen vierastanut ja vierastan vieläkin sitä, että pojalla on pitkät hiukset valtoimenaan ja kaulassa rusetti tai solmio. Vähän tulee mieleen "sekaihminen".

Lue lisää

taiteilijalle soppii,
ei muile,
mää samaa mieltä
https://www.youtube.com/watch?v=SaolVEJEjV4

Anonyymi00174 kirjoitti:

Täällä on keskusteltu monista asioista, ihan kiintoisallakin tavalla. Nyt ajattelin tuoda ajatuksia ylioppilasjuhlaan pukeutumisesta pääosassa olevan osalta.

Ylioppilasjuhlat ovat kauneimpia juhlia, mitä voi olla. Pitkä, jännitystä ja aherrusta sisältänyt urakka on vihdoin takanapäin.

Ylioppilasjuhlien pukeutumisessa näkyy suomalaisen alkukesän juhlavuutta. Nuorilla naisilla asu on usein kesäinen ja kevyt, kampaus nuorekas ja omaa persoonallista tyyliä korostava. Nuorilla miehillä perinteinen puku luo arvokkaan ja juhlavankin tunnelman. Nykyään pukeutuminen ja tyyli ovat kuitenkin aiempaa vapaampia ja yksilöllisempiä: jokainen saa näyttää omalta itseltään ja juhlia tavalla, joka tuntuu luontevalta. Se kuuluu myös aikuisuuteen kasvamiseen — oman identiteetin löytämiseen ja rohkeuteen olla oma itsensä.

Itse olen vierastanut ja vierastan vieläkin sitä, että pojalla on pitkät hiukset valtoimenaan ja kaulassa rusetti tai solmio. Vähän tulee mieleen "sekaihminen".

Lue lisää

Ai sekaihminen? Aina oppii uusia syrjiviä luonnehdintoja.

Hyvä ehdotus on. Pitää osata nähdä pidemmälle. Yksi kunnon lukio paikkakunnalle.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/8660065/mollasiko-j--ruokamo-kemijarven-saa-tassa-sitten-tehda-toita-ke

Ei taida olla vaateliikkeitä Kemijärvellä, niin voi puhyaalla omalla tunnolla mennä Rovaniemelle loukkaamatta paikallisia vaatealan yrittäjiä ja myyjiä.

On tullut kaikkina vuosikymmeninä huippuja. Nyt 2010-luvusta alkaen on tullut nihkeämmin, mutta yo-määrätkin ovat laskeneet. Huomenna tulee tosi vähän minkäön sortin stuiduja, vaikka kertoisi kahdella!

Seitsemän nimeä listalla. Vilpittömät onnittelut!
Neljä tyttöä, kolme poikaa!
Valoisaa tulevaisuutta!

Anonyymi00184 kirjoitti:

Seitsemän nimeä listalla. Vilpittömät onnittelut!
Neljä tyttöä, kolme poikaa!
Valoisaa tulevaisuutta!

Ja taas uusi ketju
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19391213/7-abiturienttia-kemijarvelle-kevaalla-2026

Sallan lukio yllätti. 10 ylioppilasta. Tasokin ihan hyvä.

Vuosi sitten oli tunnelmat tällaisia
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19161449/12-ylioppilasta-kemijarvelle-vuonna-2025

Nyt taas vuonna 2026 riittää stipendejä kaikille,
joku kirjoitti viime vuonna, että sai jopa ilman kriteerejä,
näin täällä kerrottiin
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella#comment-135857482

Anonyymi00189 kirjoitti:

Vuosi sitten oli tunnelmat tällaisia
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19161449/12-ylioppilasta-kemijarvelle-vuonna-2025

Nyt taas vuonna 2026 riittää stipendejä kaikille,
joku kirjoitti viime vuonna, että sai jopa ilman kriteerejä,
näin täällä kerrottiin
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18942421/kevaan-2025-abi-sato-kemijarvella#comment-135857482

Lue lisää

Pisterajat täällä
https://yle.fi/a/74-20221062

Joillekin tämä on ilon päivä, joillekin ei!

Anonyymi00195 kirjoitti:

Joillekin tämä on ilon päivä, joillekin ei!

Ikäviä muistoja joillakin! Ei tullut lakkia, ei tullut!

Alle 25 ylioppilasta 3 lukiosta Itä-Lapista. Näitä johtaa 3 rehtoria, 3 - 4 kanslistia, kouluavustajia, siivoojia, huoltomiehiä opettajien ja varaopettajien lisäksi. Onko meillä varaa?

Anonyymi00197 kirjoitti:

Alle 25 ylioppilasta 3 lukiosta Itä-Lapista. Näitä johtaa 3 rehtoria, 3 - 4 kanslistia, kouluavustajia, siivoojia, huoltomiehiä opettajien ja varaopettajien lisäksi. Onko meillä varaa?

Lue lisää

Emmehän me sitä maksa, vaan veronmaksajat ;)

Ja täytyyhän rehtoreilla, kanslisteilla, kouluavustajilla, siivoojilla, huoltomiehillä ja opettajilla sekä heidän varahenkilöillään olla töitä.

Anonyymi00197 kirjoitti:

Alle 25 ylioppilasta 3 lukiosta Itä-Lapista. Näitä johtaa 3 rehtoria, 3 - 4 kanslistia, kouluavustajia, siivoojia, huoltomiehiä opettajien ja varaopettajien lisäksi. Onko meillä varaa?

Lue lisää

Epäpäteville ei tarvitse maksaa täyttä palkkaa! Siksikö epäpäteviä?

Anonyymi00198 kirjoitti:

Emmehän me sitä maksa, vaan veronmaksajat ;)

Ja täytyyhän rehtoreilla, kanslisteilla, kouluavustajilla, siivoojilla, huoltomiehillä ja opettajilla sekä heidän varahenkilöillään olla töitä.

Lue lisää

Luin yo-listaa Itä-Lapin kouluista.

Savukoski 1/ 4, siis 1 suomalainen nimi

Salla 4/11, siis 4 suomalaisnimeä

Kemijärvi 7/7, siis kaikki kotimaisia sukunimiä.

Ei muuten, mutta miten käy 3 vuoden päästä, kun lätkäistään lukuvuosi- ja muut ylläpitokulut Schengen-maiden ulkopuolelta tuleville? Kemijärvelle ei hakenut yhtään ulkomailta.

Onko tosiaan syytä ylläpitää näitä kaikkia kouluja lämpimillä lukion osalta? Peruskoulu on vähän eri juttu.

Onko neuvoteltu, kuinka pitkälke veronmaksajien pinna kestää?
Nyt on kyse jo olemassaolosta?
Valtuustonkin pitäisi päättää eikä marssia ulos. Onko pantu pää pensaaseen?

Anonyymi00200 kirjoitti:

Luin yo-listaa Itä-Lapin kouluista.

Savukoski 1/ 4, siis 1 suomalainen nimi

Salla 4/11, siis 4 suomalaisnimeä

Kemijärvi 7/7, siis kaikki kotimaisia sukunimiä.

Ei muuten, mutta miten käy 3 vuoden päästä, kun lätkäistään lukuvuosi- ja muut ylläpitokulut Schengen-maiden ulkopuolelta tuleville? Kemijärvelle ei hakenut yhtään ulkomailta.

Onko tosiaan syytä ylläpitää näitä kaikkia kouluja lämpimillä lukion osalta? Peruskoulu on vähän eri juttu.

Onko neuvoteltu, kuinka pitkälke veronmaksajien pinna kestää?
Nyt on kyse jo olemassaolosta?
Valtuustonkin pitäisi päättää eikä marssia ulos. Onko pantu pää pensaaseen?

Lue lisää

Alueelle yksi yhteinen lukio!

Eihän yliopistojakaan ole joka kolkassa!

Hyvä ehdotus ja vielä perusteltu.

Nykymeiningillä ajetaan nuoret Rovaniemen lukioihin.

Anonyymi00201 kirjoitti:

Alueelle yksi yhteinen lukio!

Eihän yliopistojakaan ole joka kolkassa!

Hyvä ehdotus ja vielä perusteltu.

Nykymeiningillä ajetaan nuoret Rovaniemen lukioihin.

Lue lisää

Salla viisaana kuntana hakisi Savukosken ylioppilaat itselleen!

Ei Kemijärvellä ole lukiolaisille annettu edes kunnon tiloja, vaikka mahdollisuus olisi ollut
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-141802161

Anonyymi00204 kirjoitti:

Ei Kemijärvellä ole lukiolaisille annettu edes kunnon tiloja, vaikka mahdollisuus olisi ollut
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19315661/kemijarvi-vain-14-abiturienttia-osa-4#comment-141802161

Lue lisää

Tuolla sanotaan näin

Kemijärven lukio ei tällä hetkellä anna sellaista kuvaa laadukkaasta ja opiskelijalähtöisestä oppilaitoksesta kuin voisi toivoa. Vaikutelmaksi jää, että toiminnassa esiintyy puutteita ohjauksessa ja opetuksen tasalaatuisuudessa. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi siinä, että osa opiskelijoista on kokenut ylioppilaskirjoituksissa merkittäviä epäonnistumisia, joilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia heidän tulevaisuuteensa.

Tilanteesta tekee ristiriitaisen se, että opiskelijamäärä on suhteellisen pieni. Tällöin olisi perusteltua odottaa yksilöllisempää ohjausta, parempaa tukea ja aidosti oppilaslähtöistä opetusta. Näin ei kuitenkaan kaikkien kokemusten perusteella toteudu riittävästi.

Lisäksi samaan ympäristöön juurtuminen pitkäksi aikaa voi alkaa kuormittaa. Kun oppilas viettää jopa yhdeksän vuotta samassa rakennuksessa ja pihapiirissä, ympäristö menettää helposti innostavuutensa ja vaihtelun puute voi heikentää motivaatiota. Opiskeluympäristöllä on tutkitusti merkitystä viihtyvyyteen ja oppimistuloksiin.

Myös se herättää kysymyksiä, että lukiolaiset toimivat samoissa tiloissa yläkoululaisten kanssa. Yläkouluikäisten joukossa esiintyvä levottomuus ja erilaiset käyttäytymismallit eivät aina tue rauhallista ja tavoitteellista opiskeluilmapiiriä, jota lukio-opinnot edellyttävät. Lukiolaiset hyötyisivät selkeästi omista, rauhallisista ja heidän tarpeisiinsa suunnitelluista tiloista.

Ratkaisuna olisi voitu harkita esimerkiksi erillistä rakennusta lukion käyttöön. Vaikka niin sanottu viipalekoulu tai parakkiratkaisu ei ole täydellinen, se olisi voinut tarjota lukiolaisille oman identiteetin ja selkeästi erottuvan opiskeluympäristön. Jo pelkästään erillinen rakennus, jossa näkyvästi lukisi “Kemijärven lukio”, olisi voinut vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisätä oppilaitoksen vetovoimaa.

Ympäristön vaihtuminen yläkoulusta lukioon siirryttäessä olisi myös psykologisesti merkityksellistä. Se loisi tunteen uudesta vaiheesta ja etenemisestä elämässä, mikä usein motivoi opiskelijoita. Nykyinen ratkaisu ei kaikilta osin tue tätä siirtymää, vaan saattaa jopa latistaa sitä.

Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että päätöksenteossa ei ole riittävästi huomioitu opiskelijoiden näkökulmaa, oppimisympäristön merkitystä eikä nuorten kehitysvaiheen tarpeita. Näihin tekijöihin panostaminen olisi keskeistä, jotta lukio voisi paremmin tukea opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

VIRHEET:
- väärä rakennus ja rakennuksen imagottomuus
- epäpätevyydet
- jatkumattomuuden tunne
- epäonnistumiset kirjoituksissa
- häiritsevä opiskeluaines samassa rakennuksessa

Anonyymi00205 kirjoitti:

Tuolla sanotaan näin

Kemijärven lukio ei tällä hetkellä anna sellaista kuvaa laadukkaasta ja opiskelijalähtöisestä oppilaitoksesta kuin voisi toivoa. Vaikutelmaksi jää, että toiminnassa esiintyy puutteita ohjauksessa ja opetuksen tasalaatuisuudessa. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi siinä, että osa opiskelijoista on kokenut ylioppilaskirjoituksissa merkittäviä epäonnistumisia, joilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia heidän tulevaisuuteensa.

Tilanteesta tekee ristiriitaisen se, että opiskelijamäärä on suhteellisen pieni. Tällöin olisi perusteltua odottaa yksilöllisempää ohjausta, parempaa tukea ja aidosti oppilaslähtöistä opetusta. Näin ei kuitenkaan kaikkien kokemusten perusteella toteudu riittävästi.

Lisäksi samaan ympäristöön juurtuminen pitkäksi aikaa voi alkaa kuormittaa. Kun oppilas viettää jopa yhdeksän vuotta samassa rakennuksessa ja pihapiirissä, ympäristö menettää helposti innostavuutensa ja vaihtelun puute voi heikentää motivaatiota. Opiskeluympäristöllä on tutkitusti merkitystä viihtyvyyteen ja oppimistuloksiin.

Myös se herättää kysymyksiä, että lukiolaiset toimivat samoissa tiloissa yläkoululaisten kanssa. Yläkouluikäisten joukossa esiintyvä levottomuus ja erilaiset käyttäytymismallit eivät aina tue rauhallista ja tavoitteellista opiskeluilmapiiriä, jota lukio-opinnot edellyttävät. Lukiolaiset hyötyisivät selkeästi omista, rauhallisista ja heidän tarpeisiinsa suunnitelluista tiloista.

Ratkaisuna olisi voitu harkita esimerkiksi erillistä rakennusta lukion käyttöön. Vaikka niin sanottu viipalekoulu tai parakkiratkaisu ei ole täydellinen, se olisi voinut tarjota lukiolaisille oman identiteetin ja selkeästi erottuvan opiskeluympäristön. Jo pelkästään erillinen rakennus, jossa näkyvästi lukisi “Kemijärven lukio”, olisi voinut vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisätä oppilaitoksen vetovoimaa.

Ympäristön vaihtuminen yläkoulusta lukioon siirryttäessä olisi myös psykologisesti merkityksellistä. Se loisi tunteen uudesta vaiheesta ja etenemisestä elämässä, mikä usein motivoi opiskelijoita. Nykyinen ratkaisu ei kaikilta osin tue tätä siirtymää, vaan saattaa jopa latistaa sitä.

Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että päätöksenteossa ei ole riittävästi huomioitu opiskelijoiden näkökulmaa, oppimisympäristön merkitystä eikä nuorten kehitysvaiheen tarpeita. Näihin tekijöihin panostaminen olisi keskeistä, jotta lukio voisi paremmin tukea opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

VIRHEET:
- väärä rakennus ja rakennuksen imagottomuus
- epäpätevyydet
- jatkumattomuuden tunne
- epäonnistumiset kirjoituksissa
- häiritsevä opiskeluaines samassa rakennuksessa

Lue lisää

Kyllä se niin on, että lukio on vähän puristuksissa ja väärässä, levottomassa ympäristössä. Eikö tätä ole tajuttu?

Anonyymi00206 kirjoitti:

Kyllä se niin on, että lukio on vähän puristuksissa ja väärässä, levottomassa ympäristössä. Eikö tätä ole tajuttu?

Meidän perhekunnassa on päätös toteutusta vailla valmis. Isompaan ja hyväksi havaittuun kouluun on lähdettävä. Lapset voivat lähteä, muu perhe jää.
Mutta tehkää muut mitä parhaaksi näette.

Anonyymi00207 kirjoitti:

Meidän perhekunnassa on päätös toteutusta vailla valmis. Isompaan ja hyväksi havaittuun kouluun on lähdettävä. Lapset voivat lähteä, muu perhe jää.
Mutta tehkää muut mitä parhaaksi näette.

Lue lisää

Juuri niin! Sosiaalinen elämäkään ei Kemijärvellä opeta lukiossa mitään, päinvastoin. Muualta saa paremmat eväät elämään ja lukioaikakin jää ihanan mieleen, toisin kuin Kemijärvellä. Pas ka maiset kaksitoista vuotta. Se vie elämän halut ja uskon tulevaisuuteen. Puolivalmiina ja vajavaisena lähdetään jatko-opintoihin Kemijärven lukion jälkeen, toisin kuin muualla.

Pakko oli sanoa tämä, koska tämä on totta! Enemmänkin kuin totta.

Anonyymi00205 kirjoitti:

Tuolla sanotaan näin

Kemijärven lukio ei tällä hetkellä anna sellaista kuvaa laadukkaasta ja opiskelijalähtöisestä oppilaitoksesta kuin voisi toivoa. Vaikutelmaksi jää, että toiminnassa esiintyy puutteita ohjauksessa ja opetuksen tasalaatuisuudessa. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi siinä, että osa opiskelijoista on kokenut ylioppilaskirjoituksissa merkittäviä epäonnistumisia, joilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia heidän tulevaisuuteensa.

Tilanteesta tekee ristiriitaisen se, että opiskelijamäärä on suhteellisen pieni. Tällöin olisi perusteltua odottaa yksilöllisempää ohjausta, parempaa tukea ja aidosti oppilaslähtöistä opetusta. Näin ei kuitenkaan kaikkien kokemusten perusteella toteudu riittävästi.

Lisäksi samaan ympäristöön juurtuminen pitkäksi aikaa voi alkaa kuormittaa. Kun oppilas viettää jopa yhdeksän vuotta samassa rakennuksessa ja pihapiirissä, ympäristö menettää helposti innostavuutensa ja vaihtelun puute voi heikentää motivaatiota. Opiskeluympäristöllä on tutkitusti merkitystä viihtyvyyteen ja oppimistuloksiin.

Myös se herättää kysymyksiä, että lukiolaiset toimivat samoissa tiloissa yläkoululaisten kanssa. Yläkouluikäisten joukossa esiintyvä levottomuus ja erilaiset käyttäytymismallit eivät aina tue rauhallista ja tavoitteellista opiskeluilmapiiriä, jota lukio-opinnot edellyttävät. Lukiolaiset hyötyisivät selkeästi omista, rauhallisista ja heidän tarpeisiinsa suunnitelluista tiloista.

Ratkaisuna olisi voitu harkita esimerkiksi erillistä rakennusta lukion käyttöön. Vaikka niin sanottu viipalekoulu tai parakkiratkaisu ei ole täydellinen, se olisi voinut tarjota lukiolaisille oman identiteetin ja selkeästi erottuvan opiskeluympäristön. Jo pelkästään erillinen rakennus, jossa näkyvästi lukisi “Kemijärven lukio”, olisi voinut vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisätä oppilaitoksen vetovoimaa.

Ympäristön vaihtuminen yläkoulusta lukioon siirryttäessä olisi myös psykologisesti merkityksellistä. Se loisi tunteen uudesta vaiheesta ja etenemisestä elämässä, mikä usein motivoi opiskelijoita. Nykyinen ratkaisu ei kaikilta osin tue tätä siirtymää, vaan saattaa jopa latistaa sitä.

Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että päätöksenteossa ei ole riittävästi huomioitu opiskelijoiden näkökulmaa, oppimisympäristön merkitystä eikä nuorten kehitysvaiheen tarpeita. Näihin tekijöihin panostaminen olisi keskeistä, jotta lukio voisi paremmin tukea opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

VIRHEET:
- väärä rakennus ja rakennuksen imagottomuus
- epäpätevyydet
- jatkumattomuuden tunne
- epäonnistumiset kirjoituksissa
- häiritsevä opiskeluaines samassa rakennuksessa

Lue lisää

hyvin sanottu

Joskus, useinkin, on pakko repiä, jotta voitaisiin rakentaa. Kuinka voisivatkaan rakentaa ne, jotka ovat rakennukseen sellaisenaan tyytyväisiä?

Jos niin ku ymmärrät sillai ku.

Se se vasta hullua on jos pitää etsiä etsimällä, etsimästä päästyään etsiä hyvää jos sitä ei ole. Totuutta on katsottava silmiin järjellä. Pitää osata luovuttaa kun on luovuttamisen aika. Kommentissasi on hyvää se että pääsin vastaamaan näin. Huonoa on se että et ymmärrä jä et näe, missä mennään.

Valtakunnassa eletään tarkan euron päiviä ja viisasta on varautua tulevaisuutta varten. Koskee myös kouluja.