On todellakin, karvaalla tavalla. Oli niitä kai useampikin, jotka ovat vedonneet empaattisuuteeni. Olen yhä empaattinen, mutta tunnistan manipuloinnin. Tuntuu tosiaan siltä, että empaattisia pidetään tyhminä.
4Äänestä
Anonyymi00002
Kyllä kai me aika tyhmiä ollaankin, mutta itketään ja kestetään...
2Äänestä
Anonyymi00007
On. Olen huomannut, että harvoilla ihmisillä on edes empatiakykyä muita kuin itseään kohtaan.
0Äänestä
Anonyymi00015
Juuri tuo sama tuli minullekin mieleen!! Narsisti!
0Äänestä
Anonyymi00008
Todellakin.
0Äänestä
Anonyymi00009
Ei empaattisia pidetään narsistin silmissä tyhminä vaan vaikeasti manipuloitavana,ne on eri asioita.Narsistin päätehtävä on kietoa heikompi osapuoli valheiden verkkoon ,siksi toivoisin nämä tyypit voisi päästä mielenterveyspalveluihin.
1Äänestä
Anonyymi00011
Sanoisin niin, että empatian näyttämiselle on naureskeltu, mutta toisaalta empatiankyky on virutettu niin äärimmilleen ettei tällä hetkellä irtoa empatiaa kenellekään. Tällä hetkellä, lähinnä kaikki, jotka yrittävät herutella empatiaa ovat lähinnä rasitteita.
0Äänestä
Anonyymi00015
Noin sen olen minäkin kokenut olevan koko projektin ajan! Ja kestää varmasti monta vuotta. ennen kuin olen selvinnyt yli kymmenen vuoden kauhukokmuksista!
0Äänestä
Anonyymi00036
Anonyymi00015 kirjoitti:
Noin sen olen minäkin kokenut olevan koko projektin ajan! Ja kestää varmasti monta vuotta. ennen kuin olen selvinnyt yli kymmenen vuoden kauhukokmuksista!
Sama täällä❤️🌛
0Äänestä
Anonyymi00012
Nuorempana ehkä. Mut nykyään opetullu vetämään rajat ja jännä kyseiset ihmiset eivät enää ole elämässäni.
0Äänestä
Anonyymi00009
Mikäs nämä viusa siellä oikei selittää hehe
0Äänestä
Anonyymi00009
No se oli kyllä näsä viisas
0Äänestä
Anonyymi00015
Minun empatiaa on yritetty käyttää hyväksi jo monen vuoden ajan ja koska kyseessä on henkilö josta en pidä ollenkaan, hänen tekemisensä on vaurioittanut minua syvästi henkisesti ja myös fyysisesti, koska hän on stalkannut minua kauan! Olin aina hiljaa kun näin hänet, jotta hän ymmärtäisi kuinka vahingollista se hänen ahdistelunsa oli minulle! Ja sitä on ollut aivan liian kauan ja kukaan ei ole pystynyt ymmärtämään minun hätääni koskaan!
0Äänestä
Anonyymi00016
Kyllä, nykyään en päästä lähelleni outoja ja epävakaita, koska he eivät ole kypsää ja tunnetaitoista seuraa. Läksyt on opittu. Myös addikti joka sanoo olevansa parantunut, todennäköisesti repsahtaa ja valehtelee moneen kertaan läheisilleen. Myöskään sen tyyppiset eivät lähelleni enää tule.
0Äänestä
Anonyymi00005
Entä jos on vaikka raitistunut entinen päihdeaddikti?
0Äänestä
Anonyymi00015
Anonyymi00005 kirjoitti:
Entä jos on vaikka raitistunut entinen päihdeaddikti?
Ei kiitos koskaan sellaistakaan ihmistä minun lähelle!
0Äänestä
Anonyymi00017
Kyllä sitä on sellainen hyväuskoinen hölmö aina välillä
2Äänestä
Anonyymi00015
Ei ole pidetty, koska en todellakaan ole hyväuskoinen! Minulla on omat ajatukset elämääni liittyen ja jos minä jotain päätän, niin kukaan ei pysty minun päätöksiäni muuttamaan koskaan! Joten en tule enää koskaan seurustelemaan yhdenkään miehen kanssa, enkä koe mitään tarvetta löytää enää yhtäkään uutta ystävääkään!
0Äänestä
Anonyymi00021
Mietin joskus tuntuuko kustakaan samalta, kun itse empaattisena ihmisenä katsoo vierestä ns. tätä hyötyjää. No. Yritä kuvitella se. Ole empaattinen kerran elämässä, vaikka et siihen pystyisi. Katso itseäsi yrittämässä hyötyä siitä. Mitä ajatuksia se herättää? Mielenkiinnosta.
0Äänestä
Anonyymi00021
Aloitan omalla. Mielenkiinto. Tavallaan kuin se pettymys kuuluisi pitkälle menneisyyteen, ehkä yli kymmenen vuotta aika pitkälle. Sitten se kiinnostus, kun teet tulkintoja yksilöstä. Oli hyötyminen pieni, niin eihän se niin paljon harmita ihmistä jolle on luontaista olla esimerkiksi avulias, mutta ei aina. Me kaikki ollaan oltu varkaissa äidin keksipurkilla, tai jotain vastaavaa. Joten, jos itse hyötyy tämän ja se toinen sitten hyödyn. Kuin olisi laittanut kameran siihen keksipurkille. En tiedä ymmärsittekö, mutta tutkiihan jotkut muurahaisia esim.
0Äänestä
Anonyymi00021
Anonyymi00021 kirjoitti:
Aloitan omalla. Mielenkiinto. Tavallaan kuin se pettymys kuuluisi pitkälle menneisyyteen, ehkä yli kymmenen vuotta aika pitkälle. Sitten se kiinnostus, kun teet tulkintoja yksilöstä. Oli hyötyminen pieni, niin eihän se niin paljon harmita ihmistä jolle on luontaista olla esimerkiksi avulias, mutta ei aina. Me kaikki ollaan oltu varkaissa äidin keksipurkilla, tai jotain vastaavaa. Joten, jos itse hyötyy tämän ja se toinen sitten hyödyn. Kuin olisi laittanut kameran siihen keksipurkille. En tiedä ymmärsittekö, mutta tutkiihan jotkut muurahaisia esim.
Ja ajatelkaa se aineiston määrä, kuin datakeskus mutta oot harjoittanut jotain keksivarkaus katalogia täysin systemaattisesti tunteen ja tarkoituksen kustannuksella, tai varjolla. Kuulisittepa havainnoistani.
0Äänestä
Anonyymi00011
Vaikka suhtautuisikin empatialla ilman, että ajattelee mitä saa, niin eiköhän seuraavaksi vieressä ole joku joka vaatii samaa.
Tietenkin heitä kohtaan, jotka ovat rakkaita, on huomattavasti luonnollisempaa ja helpompaakin tuntea empatiaa, kuin heitä kohtaan, jotka ovat ventovieraita ja vaativat, jonka jälkeen syyllistävät, jos heitä kohtaan ei käyttäydy samoin tai yhtä välittävästi.
Tietenkin halu ilahduttaa ja huomioida on suurempi rakkaita, kuin vieraita kohtaan.
lisäksi kokemuksena se, että näyttää empaattista tai avuliasta puoltaan, jossakin tilanteessa, ryntäävät kaikki kimppuun ja vaativat, että heidänkin täytyy saada. Ei juurikaan houkuttele, koska he ovat kuin iilimadot, jotka imevät kaikki voimavarta.
0Äänestä
Anonyymi00015
Anonyymi00011 kirjoitti:
Vaikka suhtautuisikin empatialla ilman, että ajattelee mitä saa, niin eiköhän seuraavaksi vieressä ole joku joka vaatii samaa.
Tietenkin heitä kohtaan, jotka ovat rakkaita, on huomattavasti luonnollisempaa ja helpompaakin tuntea empatiaa, kuin heitä kohtaan, jotka ovat ventovieraita ja vaativat, jonka jälkeen syyllistävät, jos heitä kohtaan ei käyttäydy samoin tai yhtä välittävästi.
Tietenkin halu ilahduttaa ja huomioida on suurempi rakkaita, kuin vieraita kohtaan.
lisäksi kokemuksena se, että näyttää empaattista tai avuliasta puoltaan, jossakin tilanteessa, ryntäävät kaikki kimppuun ja vaativat, että heidänkin täytyy saada. Ei juurikaan houkuttele, koska he ovat kuin iilimadot, jotka imevät kaikki voimavarta.
Olen tuosta täysin samaa mieltä! Ja olen henkisesti ollut jo kauan aivan poikki!! Miksi ette lopeta projektia, koska sitä samaa paskaa se tulee aina olemaan, jos narsistit ovat siinä mukana!
0Äänestä
Anonyymi00009
Tuntuuko kenestäkään että,joo jos on ihmisläheinen ihmisten auttaja ja huoletsija,heitä pidetään heikkoina,se on nykyyhteiskunnallinen ilmiö,en usko että vanhaan välittämiseen voi koskaan palata.
1Äänestä
Anonyymi00021
Voi. Yksinkertaista. Kategorisoimme, luomme tautimerkinnät ja iskemme oireisiin. Hyötymisen impulssi, voitontavoittelu. Häikäilemättömyys. Nää on juuri niitä aiheita, joissa maailmaa tarkastelevat tähteläiset on messissä.
1Äänestä
Anonyymi00015
Kyse on siitä, etten todellakaan ole enää nuori ja minulla on sairauksia jotka vaikuttavat elämässäni joka päivä, elämääni huonontavasti! Pitäisikö minun ruveta auttamaan omien sairauksieni hinnalla sellaista ihmistä, joka on minua todella paljon nuorempi ja jolla on varaa palkata apua paljon nuoremmalta henkilöltä! Minä en koskaan auta muita kuin omia lapsiani ja sekin on onneksi jäänyt hyvin vähälle verrattuna aikaisempaan tilanteeseen!
0Äänestä
Anonyymi00011
Enpä tiedä yhteiskunnan näkemyksestä, mutta omasta näkökulmastani en ajattelisi ihmisläheisen auttajan olevan heikko. Toisaalta en olettaisi hänen heittäytyvän auttamiseen täysin rinnoin vaan toivoisin hänen huomioivan voimavaransa ja asettavan rajat kaikille avun anojille.
1Äänestä
Anonyymi00015
Anonyymi00011 kirjoitti:
Enpä tiedä yhteiskunnan näkemyksestä, mutta omasta näkökulmastani en ajattelisi ihmisläheisen auttajan olevan heikko. Toisaalta en olettaisi hänen heittäytyvän auttamiseen täysin rinnoin vaan toivoisin hänen huomioivan voimavaransa ja asettavan rajat kaikille avun anojille.
Juuri noin olen tehnyt, myös omien lasteni kanssa!
0Äänestä
Anonyymi00027
Ideaali välittämisestä empatiasta kulkee kai siinä ettei empatiaa kokeva ole empatiaa saavaa kummempi vaan ideaali on edelleen siinä että ai joo sulla on nälkä tiedän mitä se on ota ruokaa. Tai joo sulla on raskasta joo tedän sama täällä. Nykyään ideaali on siinä ei ole mitään täältä ylhäältä täydellisyysestä ohjaan koska tyhmänä osaa mitään. Minä opetan ylempää koska vika ole kaikessa muussa kuin yksilössä joten opetan jotta menee perille ettei osaa. Tämä siis vitsi...ikävä kyllä nykypäivän empatia on hölmöjen hommaa. Sitten vastaako tarpeeseen ...tuota nyt olisi sellainen tilanne , että niin saat kuulla koet niin tai olet nyt aivan kokemuksiltasi näin , kun kysyt että tuota se konkretia , saisiko siihen jotain ...? Saat kuulla kuinka he ymmärtävät sinun kokevan jotakin jostakin irrationaalisesta ties mistä ...muistetaan hymyillä niillekin joille ole sitä älykkyyttä suotu... ja itsekään koe olevani kuin tilanteissä no tyhmä.
0Äänestä
Anonyymi00021
Empatiaa on kyllä hyvin hankala tarkastella siitä lähtökohdasta, jossa sitä ei ole koskaan. Sama se on kyllä toisinkin päin. Sen selittämiseen pystyy evoluutiotutkija paremmin, mistä mitkäkin mekanismit ovat peräisin ja mihin niitä tarvitaan. Niiden valossa nyt on hyvin nähtävissä kuitenkin, että yksilö määräytyy selviämään, että individualistisista, että yhteisöllisistä tarpeista. Joista individuaalisin tuntee vain itselleen ja muut tekevät sitten mitä se ei ymmärrä. Pelkistettynä siinä ei ole mitään sen kummempaa, mutta itse tunne antaa paljon tarkoitusta.
0Äänestä
Anonyymi00011
Ainakin nämä empatian ylikiskojat ovat taanneet sen etten todellakaan tuhlaa empatiaani kehenkään, joka ei ole minulle henkilökohtaisesti tärkeä. Minua ei kiinnosta hittoakaan yksikään pyörätuolissa oleva, kyynärsauvoilla konkkaaja, päihdeongelmista kärsivä jne.
Se on ainakin taattua etten enää koskaan suostu johonkin auttamistyöpaskaan tai kokemusasiantuntijaksi vaikka siitä olisikin muille apua. Samoin yksikään erityisryhmä tai vähemmistö ei saa empatiaani. Yksittäiset ihmiset kyllä, mutta eivät yhdenkään ryhmittymän edustamisen perusteella.
0Äänestä
Anonyymi00021
Nyt en muista mitä tarkoittaa latentti.
0Äänestä
Anonyymi00021
Ryhmittymän edustaminen vaatisi sen, että olisi edes halua puhua meluisessa ympäristössä.
0Äänestä
Anonyymi00027
Kaikki on empatian suhteen suhteellista. Se että joku yksilö empatisoi muita vaikka montakymmentä vuotta, saamatta mitään takaisin tai joku valittaa suurwlle yleisölle joka ilta ei mistään kun joku saa tulea keltään vuosikausiin on täysin suhteellista. Ei ole ajattelua joka käaker yhden ohmisrn elämän sijoiltaan toisen vuoksi tai toisin päin. Jokainen elää vain siinä missä elää. Oliko tämä järkevä kommentti. Tuskin. Realismia ehkäpä.
0Äänestä
Anonyymi00021
Niin, ei empatia mitään silmien ummistamista ole tietenkään.
0Äänestä
Anonyymi00041
Kaikki rahani on jo viety täysin, ei olisi kannattanut syntyä Suomeen, & nalle Wahlroos on sanonut että suomessa jokaisella köyhällä on oikeus lyödä turpaan kaikkia edes 1% varakkaampia kuin he kaikki ja tässä tapauksessa jopa paljon köyhempää kuin he ovat & koska rahan ahneuksissaan.näkevät rahaa kaikkialla, N
0Äänestä
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Vastaukset 40
Vanhimmat
On. Se voi olla myös ase.
Kertoisitko tarkemmin!
Kyllä minä noinkin voisin sanoa...
Eli, mitä on tapahtunut?
On todellakin, karvaalla tavalla. Oli niitä kai useampikin, jotka ovat vedonneet empaattisuuteeni. Olen yhä empaattinen, mutta tunnistan manipuloinnin. Tuntuu tosiaan siltä, että empaattisia pidetään tyhminä.
Kyllä kai me aika tyhmiä ollaankin, mutta itketään ja kestetään...
On. Olen huomannut, että harvoilla ihmisillä on edes empatiakykyä muita kuin itseään kohtaan.
Juuri tuo sama tuli minullekin mieleen!! Narsisti!
Todellakin.
Ei empaattisia pidetään narsistin silmissä tyhminä vaan vaikeasti manipuloitavana,ne on eri asioita.Narsistin päätehtävä on kietoa heikompi osapuoli valheiden verkkoon ,siksi toivoisin nämä tyypit voisi päästä mielenterveyspalveluihin.
Sanoisin niin, että empatian näyttämiselle on naureskeltu, mutta toisaalta empatiankyky on virutettu niin äärimmilleen ettei tällä hetkellä irtoa empatiaa kenellekään. Tällä hetkellä, lähinnä kaikki, jotka yrittävät herutella empatiaa ovat lähinnä rasitteita.
Noin sen olen minäkin kokenut olevan koko projektin ajan! Ja kestää varmasti monta vuotta. ennen kuin olen selvinnyt yli kymmenen vuoden kauhukokmuksista!
Sama täällä❤️🌛
Nuorempana ehkä. Mut nykyään opetullu vetämään rajat ja jännä kyseiset ihmiset eivät enää ole elämässäni.
Mikäs nämä viusa siellä oikei selittää hehe
No se oli kyllä näsä viisas
Minun empatiaa on yritetty käyttää hyväksi jo monen vuoden ajan ja koska kyseessä on henkilö josta en pidä ollenkaan, hänen tekemisensä on vaurioittanut minua syvästi henkisesti ja myös fyysisesti, koska hän on stalkannut minua kauan! Olin aina hiljaa kun näin hänet, jotta hän ymmärtäisi kuinka vahingollista se hänen ahdistelunsa oli minulle! Ja sitä on ollut aivan liian kauan ja kukaan ei ole pystynyt ymmärtämään minun hätääni koskaan!
Kyllä, nykyään en päästä lähelleni outoja ja epävakaita, koska he eivät ole kypsää ja tunnetaitoista seuraa. Läksyt on opittu. Myös addikti joka sanoo olevansa parantunut, todennäköisesti repsahtaa ja valehtelee moneen kertaan läheisilleen. Myöskään sen tyyppiset eivät lähelleni enää tule.
Entä jos on vaikka raitistunut entinen päihdeaddikti?
Ei kiitos koskaan sellaistakaan ihmistä minun lähelle!
Kyllä sitä on sellainen hyväuskoinen hölmö aina välillä
Ei ole pidetty, koska en todellakaan ole hyväuskoinen! Minulla on omat ajatukset elämääni liittyen ja jos minä jotain päätän, niin kukaan ei pysty minun päätöksiäni muuttamaan koskaan! Joten en tule enää koskaan seurustelemaan yhdenkään miehen kanssa, enkä koe mitään tarvetta löytää enää yhtäkään uutta ystävääkään!
Mietin joskus tuntuuko kustakaan samalta, kun itse empaattisena ihmisenä katsoo vierestä ns. tätä hyötyjää. No. Yritä kuvitella se. Ole empaattinen kerran elämässä, vaikka et siihen pystyisi. Katso itseäsi yrittämässä hyötyä siitä. Mitä ajatuksia se herättää? Mielenkiinnosta.
Aloitan omalla. Mielenkiinto. Tavallaan kuin se pettymys kuuluisi pitkälle menneisyyteen, ehkä yli kymmenen vuotta aika pitkälle. Sitten se kiinnostus, kun teet tulkintoja yksilöstä. Oli hyötyminen pieni, niin eihän se niin paljon harmita ihmistä jolle on luontaista olla esimerkiksi avulias, mutta ei aina. Me kaikki ollaan oltu varkaissa äidin keksipurkilla, tai jotain vastaavaa. Joten, jos itse hyötyy tämän ja se toinen sitten hyödyn. Kuin olisi laittanut kameran siihen keksipurkille. En tiedä ymmärsittekö, mutta tutkiihan jotkut muurahaisia esim.
Ja ajatelkaa se aineiston määrä, kuin datakeskus mutta oot harjoittanut jotain keksivarkaus katalogia täysin systemaattisesti tunteen ja tarkoituksen kustannuksella, tai varjolla. Kuulisittepa havainnoistani.
Vaikka suhtautuisikin empatialla ilman, että ajattelee mitä saa, niin eiköhän seuraavaksi vieressä ole joku joka vaatii samaa.
Tietenkin heitä kohtaan, jotka ovat rakkaita, on huomattavasti luonnollisempaa ja helpompaakin tuntea empatiaa, kuin heitä kohtaan, jotka ovat ventovieraita ja vaativat, jonka jälkeen syyllistävät, jos heitä kohtaan ei käyttäydy samoin tai yhtä välittävästi.
Tietenkin halu ilahduttaa ja huomioida on suurempi rakkaita, kuin vieraita kohtaan.
lisäksi kokemuksena se, että näyttää empaattista tai avuliasta puoltaan, jossakin tilanteessa, ryntäävät kaikki kimppuun ja vaativat, että heidänkin täytyy saada. Ei juurikaan houkuttele, koska he ovat kuin iilimadot, jotka imevät kaikki voimavarta.
Olen tuosta täysin samaa mieltä! Ja olen henkisesti ollut jo kauan aivan poikki!! Miksi ette lopeta projektia, koska sitä samaa paskaa se tulee aina olemaan, jos narsistit ovat siinä mukana!
Tuntuuko kenestäkään että,joo jos on ihmisläheinen ihmisten auttaja ja huoletsija,heitä pidetään heikkoina,se on nykyyhteiskunnallinen ilmiö,en usko että vanhaan välittämiseen voi koskaan palata.
Voi. Yksinkertaista. Kategorisoimme, luomme tautimerkinnät ja iskemme oireisiin. Hyötymisen impulssi, voitontavoittelu. Häikäilemättömyys. Nää on juuri niitä aiheita, joissa maailmaa tarkastelevat tähteläiset on messissä.
Kyse on siitä, etten todellakaan ole enää nuori ja minulla on sairauksia jotka vaikuttavat elämässäni joka päivä, elämääni huonontavasti! Pitäisikö minun ruveta auttamaan omien sairauksieni hinnalla sellaista ihmistä, joka on minua todella paljon nuorempi ja jolla on varaa palkata apua paljon nuoremmalta henkilöltä! Minä en koskaan auta muita kuin omia lapsiani ja sekin on onneksi jäänyt hyvin vähälle verrattuna aikaisempaan tilanteeseen!
Enpä tiedä yhteiskunnan näkemyksestä, mutta omasta näkökulmastani en ajattelisi ihmisläheisen auttajan olevan heikko. Toisaalta en olettaisi hänen heittäytyvän auttamiseen täysin rinnoin vaan toivoisin hänen huomioivan voimavaransa ja asettavan rajat kaikille avun anojille.
Juuri noin olen tehnyt, myös omien lasteni kanssa!
Ideaali välittämisestä empatiasta kulkee kai siinä ettei empatiaa kokeva ole empatiaa saavaa kummempi vaan ideaali on edelleen siinä että ai joo sulla on nälkä tiedän mitä se on ota ruokaa. Tai joo sulla on raskasta joo tedän sama täällä. Nykyään ideaali on siinä ei ole mitään täältä ylhäältä täydellisyysestä ohjaan koska tyhmänä osaa mitään. Minä opetan ylempää koska vika ole kaikessa muussa kuin yksilössä joten opetan jotta menee perille ettei osaa. Tämä siis vitsi...ikävä kyllä nykypäivän empatia on hölmöjen hommaa. Sitten vastaako tarpeeseen ...tuota nyt olisi sellainen tilanne , että niin saat kuulla koet niin tai olet nyt aivan kokemuksiltasi näin , kun kysyt että tuota se konkretia , saisiko siihen jotain ...?
Saat kuulla kuinka he ymmärtävät sinun kokevan jotakin jostakin irrationaalisesta ties mistä ...muistetaan hymyillä niillekin joille ole sitä älykkyyttä suotu... ja itsekään koe olevani kuin tilanteissä no tyhmä.
Empatiaa on kyllä hyvin hankala tarkastella siitä lähtökohdasta, jossa sitä ei ole koskaan. Sama se on kyllä toisinkin päin. Sen selittämiseen pystyy evoluutiotutkija paremmin, mistä mitkäkin mekanismit ovat peräisin ja mihin niitä tarvitaan. Niiden valossa nyt on hyvin nähtävissä kuitenkin, että yksilö määräytyy selviämään, että individualistisista, että yhteisöllisistä tarpeista. Joista individuaalisin tuntee vain itselleen ja muut tekevät sitten mitä se ei ymmärrä. Pelkistettynä siinä ei ole mitään sen kummempaa, mutta itse tunne antaa paljon tarkoitusta.
Ainakin nämä empatian ylikiskojat ovat taanneet sen etten todellakaan tuhlaa empatiaani kehenkään, joka ei ole minulle henkilökohtaisesti tärkeä. Minua ei kiinnosta hittoakaan yksikään pyörätuolissa oleva, kyynärsauvoilla konkkaaja, päihdeongelmista kärsivä jne.
Se on ainakin taattua etten enää koskaan suostu johonkin auttamistyöpaskaan tai kokemusasiantuntijaksi vaikka siitä olisikin muille apua. Samoin yksikään erityisryhmä tai vähemmistö ei saa empatiaani. Yksittäiset ihmiset kyllä, mutta eivät yhdenkään ryhmittymän edustamisen perusteella.
Nyt en muista mitä tarkoittaa latentti.
Ryhmittymän edustaminen vaatisi sen, että olisi edes halua puhua meluisessa ympäristössä.
Kaikki on empatian suhteen suhteellista. Se että joku yksilö empatisoi muita vaikka montakymmentä vuotta, saamatta mitään takaisin tai joku valittaa suurwlle yleisölle joka ilta ei mistään kun joku saa tulea keltään vuosikausiin on täysin suhteellista. Ei ole ajattelua joka käaker yhden ohmisrn elämän sijoiltaan toisen vuoksi tai toisin päin. Jokainen elää vain siinä missä elää. Oliko tämä järkevä kommentti. Tuskin. Realismia ehkäpä.
Niin, ei empatia mitään silmien ummistamista ole tietenkään.
Kaikki rahani on jo viety täysin, ei olisi kannattanut syntyä Suomeen, & nalle Wahlroos on sanonut että suomessa jokaisella köyhällä on oikeus lyödä turpaan kaikkia edes 1% varakkaampia kuin he kaikki ja tässä tapauksessa jopa paljon köyhempää kuin he ovat & koska rahan ahneuksissaan.näkevät rahaa kaikkialla, N