eksytysliikkeet

Täälä vallitsee inha henki adventistien taholta. Sitä inhanpi mitä enemmän he ovat niskan päällä.

tullut kirjoitti:

Täälä vallitsee inha henki adventistien taholta. Sitä inhanpi mitä enemmän he ovat niskan päällä.

Ja kyllä täällä selevää sanaa vähäsen joukossa on ollunnakin.
Herätysliikkeisiin adventismi ei tietenkään kuulu. Päinvastoin. Se on herätysten sammutusliike.
Onko siellä kirkkokunnassa milloinkaan tullut imeisiä uskoon? Eikö ne ainakin pääosiltaan ole muista uskonsuunnista kalastettuja?

Kristuksen ruumis on seurakunta. Siinä raamatullinen herätysliike. Katsotaan täältä sen opetuksia:
http://www.Jeesus-on-Herra.com

valvova kirjoitti:

Ja kyllä täällä selevää sanaa vähäsen joukossa on ollunnakin.
Herätysliikkeisiin adventismi ei tietenkään kuulu. Päinvastoin. Se on herätysten sammutusliike.
Onko siellä kirkkokunnassa milloinkaan tullut imeisiä uskoon? Eikö ne ainakin pääosiltaan ole muista uskonsuunnista kalastettuja?

Kristuksen ruumis on seurakunta. Siinä raamatullinen herätysliike. Katsotaan täältä sen opetuksia:
http://www.Jeesus-on-Herra.com

Lue lisää

>> Herätysliikkeisiin adventismi ei tietenkään kuulu.

Epiktetos kirjoitti:

>> Herätysliikkeisiin adventismi ei tietenkään kuulu.

Hei Epiktetos,

Pieni korjaus historiaan. Seitsemännen päivän adventistien opilliset näkemykset muotoutuivat ennen Ellen Whiten näkyjä ja ilman niitä. Hän on niistä paljon kirjoittanut ja sai niitä koskevia näkyjä, mutta opilliset näkemykset olivat jo siinä vaiheessa olemassa.

Sellainen lisäys vielä, että Miller hyödynsi kyllä luterilaista pietistia Bengeliä, mutta myös Lutheria ja Calvinia. On totta (ja olen itsekin tätä mieltä), että osa Millerin tulkintaperiaatteista ei pidä paikkaansa, mutta osa pitää. SPA peri Millerin periaatteista vain osan, ei kaikkea. Millerismin ja seitsemännen päivän adventistien tulkintaperiaatteet eivät ole identtiset vaikka niissä on huomattavaa yhtäläisyyttä.

Kommenttiasi swedenborgilaisuudesta oudoksun, koska adventistinen teologia tulkitsi ja yhä tulkitsee Raamattua typologisesti, kuten uskonpuhdistajat 1500-luvulla ja muinainen Antiokian koulukunta 300-luvulla. Tällä ei ole suoranaista tekemistä swedenborgilaisuuden kanssa.

Timo Flink

Timo Flink kirjoitti:

Hei Epiktetos,

Pieni korjaus historiaan. Seitsemännen päivän adventistien opilliset näkemykset muotoutuivat ennen Ellen Whiten näkyjä ja ilman niitä. Hän on niistä paljon kirjoittanut ja sai niitä koskevia näkyjä, mutta opilliset näkemykset olivat jo siinä vaiheessa olemassa.

Sellainen lisäys vielä, että Miller hyödynsi kyllä luterilaista pietistia Bengeliä, mutta myös Lutheria ja Calvinia. On totta (ja olen itsekin tätä mieltä), että osa Millerin tulkintaperiaatteista ei pidä paikkaansa, mutta osa pitää. SPA peri Millerin periaatteista vain osan, ei kaikkea. Millerismin ja seitsemännen päivän adventistien tulkintaperiaatteet eivät ole identtiset vaikka niissä on huomattavaa yhtäläisyyttä.

Kommenttiasi swedenborgilaisuudesta oudoksun, koska adventistinen teologia tulkitsi ja yhä tulkitsee Raamattua typologisesti, kuten uskonpuhdistajat 1500-luvulla ja muinainen Antiokian koulukunta 300-luvulla. Tällä ei ole suoranaista tekemistä swedenborgilaisuuden kanssa.

Timo Flink

Lue lisää

>>Kommenttiasi swedenborgilaisuudesta oudoksun,...Tällä ei ole suoranaista tekemistä swedenborgilaisuuden kanssa.>...Swedenborg övertagit sin korrespondenslärä: varje naturlig sak är en skuggbild av en andlig, som i sin tur har en himmelsk urbild...,...Ellen G. White f Harmon (1915), som drog en liknande slutsats som Swedenborg: Jesus hade börjat "undersökningsdomen" i himmlen 1844.

Epiktetos_ kirjoitti:

>>Kommenttiasi swedenborgilaisuudesta oudoksun,...Tällä ei ole suoranaista tekemistä swedenborgilaisuuden kanssa.>...Swedenborg övertagit sin korrespondenslärä: varje naturlig sak är en skuggbild av en andlig, som i sin tur har en himmelsk urbild...,...Ellen G. White f Harmon (1915), som drog en liknande slutsats som Swedenborg: Jesus hade börjat "undersökningsdomen" i himmlen 1844.

Lue lisää

Ringrenin ja Srömin kommentti on erikoinen. Swedenborg eli kauan ennen Ellen Whitea. Molempien hermeneutiikka oli yleistä protestanttien käyttämää hermeneutiikkaa eli yhtäläisyydet tulevat siitä. Se, että Swedenborg opetti mitä opetti ei kyllä ole sidoksissa siihen mitä Ellen White ajatteli (historiallinen mahdottomuus) eikä toisinkaan päin.

Mielenkiintoista lienee se, että Ellen Whitella oli kanta swedenborgilaisuuteen. Hänen mukaansa se on spiritismia. Lainaus menee näin:

"There are many who shrink with horror from the thought of consulting spirit mediums, but who are attracted by more pleasing forms of spiritism, such as the Emmanuel movement. Still others are led astray by the teachings of Christian Science, and by the mysticism of theosophy and other Oriental religions." (Ev 606.1)

Emmanuel movement = Swedenborgin ryhmä.

Timo Flink

Timo Flink kirjoitti:

Ringrenin ja Srömin kommentti on erikoinen. Swedenborg eli kauan ennen Ellen Whitea. Molempien hermeneutiikka oli yleistä protestanttien käyttämää hermeneutiikkaa eli yhtäläisyydet tulevat siitä. Se, että Swedenborg opetti mitä opetti ei kyllä ole sidoksissa siihen mitä Ellen White ajatteli (historiallinen mahdottomuus) eikä toisinkaan päin.

Mielenkiintoista lienee se, että Ellen Whitella oli kanta swedenborgilaisuuteen. Hänen mukaansa se on spiritismia. Lainaus menee näin:

"There are many who shrink with horror from the thought of consulting spirit mediums, but who are attracted by more pleasing forms of spiritism, such as the Emmanuel movement. Still others are led astray by the teachings of Christian Science, and by the mysticism of theosophy and other Oriental religions." (Ev 606.1)

Emmanuel movement = Swedenborgin ryhmä.

Timo Flink

Lue lisää

1900-luvun huomattavimpiin filosofeihin kuulunut Ludwig Wittgenstein on todennut mm., että "Sanan merkitys on sen käyttö kielessä" (Filosofisia tutkimuksia. 1981, § 43)

Keskustelussa täällä on tullut esille Emanuel Swedenborgin (1688-1772) nimi ja annettu hänelle Ellen Whiten lausunnon perusteella spiritistin (tai spiritualistin) leima. Tämä Ellen Whiten lausunto näyttää olevan vuodelta 1914 ja ainoa lajissaan. Swedenborg on kuitenkin elänyt noin 140 vuotta ennen Ellen Whitea ja aivan eri kulttuuripiirissä. Sen perusteella tuntuu vaikealta uskoa, että Ellen White olisi tuntenut itsensä Swedenborgin opetuksia, hänen seuraajiensa opetuksiin mahdollisesti. Eivätkä ne välttämättä mene yksi yhteen perustajan opetusten kanssa. Sitä paitsi Swedenborgin etunimi kirjoitetaan yhdellä "ämmällä" mutta Emmanuel movementin kahdella "ämmällä".

Teologiassa ja filosofiassa spiritualismin vastakohtana on materialismi. Foxin sisarusten koputukset 1848 ja siitä syntynyt liike muodostaa oman lukunsa. Harvoin kuitenkaan muistetaan mainita, että sisarukset myöhemmin tunnustivat petkuttaneensa. Mistään vainajahengistä ei siis todellisuudessa ollut kyse. Ellen Whiten kohdalla on syytä muistaa Wittgensteinin lause, että sanan merkitys on sen käyttö kielessä. Seuraava sitaatti ehkä tarjoaa avaimen siihen miten EGW termiä käytti ja ehkä myös ymmärsi.

"Tämän tästä on minuun kohdistettu vääriä syytöksiä, että minä muka opettaisin oppeja, jotka ovat ominaisia spiritismille (Spiritualism). Mutta ennenkuin Day-Star-lehden toimittaja joutui tuohon itsepetokseen, antoi Herra minun nähdä, miten ikävästi ja turmiollisesti hänen ja toisten spiritistiset (the spiritual views) opetukset vaikuttaisivat laumaan. Olen usein nähnyt, että suloinen Jeesus on persoonallinen olento (person). Kysyin Jeesukselta, oliko hänen Isänsä myöskin persoonallinen olento (person) ja oliko hänen Isällään samallainen muoto kuin hänellä itsellään. Jeesus vastasi: "Olen Isäni olemuksen perikuva (the express image)." EGW, EW 77; Hengellisiä kokemuksia, s. 88.

HK:ssa on kursivoitu sanat: Day-Star, persoonallinen olento ja olemuksen perikuva. Muutamia havaintoja tästä sitaatista:
1. Sitaatti ei sisällä minkäänlaista viittausta vainajahenkiin.
2. Sitaatista ilmenee, että adventtiliikkeen alkuaikoina suuren pettymyksen jälkeen vastustajia saman ryhmän sisällä oli tapana kutsua spirit(ual)isteiksi puolin ja toisin.
3. Day-Starin toimittaja oli ilmeisesti Enoch Jacobs, jolle EGW oli lähettänyt ensimmäisiä kirjoituksiaan julkaistavaksi.
4. Spiritualismi tai spiritismi eivät niinkään aseta Jumalan ja Jeesuksen persoonallisuutta kyseenalaiseksi. EGW:n kritiikki näyttää tässä kohdistuvan "hengellistäjiin" tai ylihengellisiin (spiritualizers), jotka hengellistivät taivaan, Jumalan, Kristuksen ja hänen paluunsa ja loivat fanaattisille opetuksille hyvän pohjan.

Ellen White jatkaa:
"Olen monesti nähnyt, että spiritistinen käsityskanta (the spiritual view) tekee kokonaan tyhjäksi taivaan kirkkauden sekä että spiritismin (Spiritualism) tuli on kuluttanut useampien mielestä Daavidin valtaistuimen ja Jeesuksen suloisen olennon. Olen nähnyt, että monet, joita on petetty ja tähän harhaoppiin johdettu, saatetaan totuuden valoon, mutta heidän on miltei mahdotonta kokonaan päästä vapaaksi spiritismin (Spiritualism) petollisesta vallasta. Sellaisten tulisi perinpohjaisesti tunnustaa erehdyksensä ja hylätä ne iankaikkisiksi ajoiksi." - EGW, EW 77, 78; HK 88, 89.

Kun adventistisessa kirjallisuudessa viitataan spiritismiin, spiritualismiin ja myös panteismiin pitäisi lukijaa opastaa, että käsitettä käytetään sen adventistisessa merkityksessä. Kyse on pohjimmaltaan sisäpiiriretoriikasta, joka on vieraantunut ympäröivästä todellisuudesta.

Toki Ellen Whitelta löytyy osuvampaakin käyttöä termille spiritualismi, esim. kommentoidessaan Kol 2:8 hän toteaa mm.:
"Apostolien päivinä ihmiset koettivat perinteillä ja filosofialla tuhota uskon pyhiin kirjoituksiin. Samoin nykyisenä aikana vanhurskauden vihollinen pyrkii "korkeamman kritiikin", kehitysopin, spiritualismin, teosofian ja panteismin kiehtovilla käsityksillä johdattamaan sieluja kielletyille teille.... Spiritualismi opettaa suurille joukoille, että halu on korkein laki, että hillittömyys on vapautta ja että ihminen on tilivelvollinen ainoastaan itselleen. " EGW, AA 474; Alfa ja Omega, osa 6, s. 325. Kirjatoimi, Tampere 1988. 2p. Suom. Taito Salmi.

Tässä sitaatissa spiritualistit ovat spiritualisteja ja paremmin oikeassa yhteydessä. Teosofit ovat omaksuneet kehitysopin, heidän jumalakäsityksensä on usein panteistinen. Teosofien ja spiritualistien jäsenyys järjestöissä on yleensä ristikkäistä. Niinpä he liikkuvat usein samoissa kerhoissa ja tilaisuuksissa. Sensijaan huomautettavaa löytyy siitä mitä spiritualismi opettaa. Tuossa muodossa se muistuttaa paljon sitä mitä epikurolaisista on vanhastaan tiedetty.

Muuten, Helmer Ringgren toimi aikoinaan Vanhan testamentin eksegetiikan professorina Upsalassa. Toinen kirjoittaja oli Åke Ström.

Epiktetos_ kirjoitti:

>>Kommenttiasi swedenborgilaisuudesta oudoksun,...Tällä ei ole suoranaista tekemistä swedenborgilaisuuden kanssa.>...Swedenborg övertagit sin korrespondenslärä: varje naturlig sak är en skuggbild av en andlig, som i sin tur har en himmelsk urbild...,...Ellen G. White f Harmon (1915), som drog en liknande slutsats som Swedenborg: Jesus hade börjat "undersökningsdomen" i himmlen 1844.

Lue lisää

Eikö tämä vastaavuusoppi palaudu Platonin oppiin ideoista ja ilmiöistä? Ideat ovat taivaallisia, mutta ilmiöt varjoineen maallisia.

Kuitenkin: >>...Swedenborg övertagit sin korrespondenslärä: varje naturlig sak är en skuggbild av en andlig, som i sin tur har en himmelsk urbild...,...Ellen G. White f Harmon (1915), som drog en liknande slutsats som Swedenborg: Jesus hade börjat "undersökningsdomen" i himmlen 1844.

Kauko kirjoitti:

Eikö tämä vastaavuusoppi palaudu Platonin oppiin ideoista ja ilmiöistä? Ideat ovat taivaallisia, mutta ilmiöt varjoineen maallisia.

Kuitenkin: >>...Swedenborg övertagit sin korrespondenslärä: varje naturlig sak är en skuggbild av en andlig, som i sin tur har en himmelsk urbild...,...Ellen G. White f Harmon (1915), som drog en liknande slutsats som Swedenborg: Jesus hade börjat "undersökningsdomen" i himmlen 1844.

Lue lisää

Hei Kauko,

Platonin idea vs. varjo on kyllä ihan eri asia kuin raamatullisen typologian todellisuus vs. varjo. Raamatun oppi puhuu maanpäällisestä todellisuudesta, joka on varjo konkreettisesta taivaallisesta todellisuudesta. Niissä on selkeä vertikaalinen vastaavuus. Platonin idealismissa ei ole tätä konkreettista todellisuutta. Se on vain teoreettinen idea. Platonin filosofiaa ei pidä sotkea Raamatun heprealaiseen maailmankuvaan, koska niiden premissit ovat toisenlaiset.

Timo Flink

Timo Flink kirjoitti:

Hei Kauko,

Platonin idea vs. varjo on kyllä ihan eri asia kuin raamatullisen typologian todellisuus vs. varjo. Raamatun oppi puhuu maanpäällisestä todellisuudesta, joka on varjo konkreettisesta taivaallisesta todellisuudesta. Niissä on selkeä vertikaalinen vastaavuus. Platonin idealismissa ei ole tätä konkreettista todellisuutta. Se on vain teoreettinen idea. Platonin filosofiaa ei pidä sotkea Raamatun heprealaiseen maailmankuvaan, koska niiden premissit ovat toisenlaiset.

Timo Flink

Lue lisää

Ajattelin Ringgrenin & Strömin sitaattia ja siinä Swedenborgia ja hänen juuriaan. Siinä yhteydessä on muistettava, että oli sellainen ryhmä kuin Cambridgen platonistit (1500- 1600-luvulla) joka elvytti platonistista perinnettä Euroopassa. Siihen Swedenborg on saattanut tutustua. Cambridgen platonismi taas vaikutti suoraan teosofiseen liikkeeseen, joka syntyi 1800-luvun lopulla. Mutta näillä ei ole mitään tekemistä Foxin sisarusten eikä myöhemmän spiritismin kanssa.

Heprealaista ajattelua en tässä oikeastaan pohtinut lainkaan. Mutta olen joissain Heprealaiskirjeen kommentaareissa nähnyt viittauksia jonkinlaiseen platonilaiseen filosofiaan. Ehkä ei Platonilta suoraan, vaan jotenkin muuntuneena.

Kauko kirjoitti:

Ajattelin Ringgrenin & Strömin sitaattia ja siinä Swedenborgia ja hänen juuriaan. Siinä yhteydessä on muistettava, että oli sellainen ryhmä kuin Cambridgen platonistit (1500- 1600-luvulla) joka elvytti platonistista perinnettä Euroopassa. Siihen Swedenborg on saattanut tutustua. Cambridgen platonismi taas vaikutti suoraan teosofiseen liikkeeseen, joka syntyi 1800-luvun lopulla. Mutta näillä ei ole mitään tekemistä Foxin sisarusten eikä myöhemmän spiritismin kanssa.

Heprealaista ajattelua en tässä oikeastaan pohtinut lainkaan. Mutta olen joissain Heprealaiskirjeen kommentaareissa nähnyt viittauksia jonkinlaiseen platonilaiseen filosofiaan. Ehkä ei Platonilta suoraan, vaan jotenkin muuntuneena.

Lue lisää

==>Heprealaista ajattelua en tässä oikeastaan pohtinut lainkaan. Mutta olen joissain Heprealaiskirjeen kommentaareissa nähnyt viittauksia jonkinlaiseen platonilaiseen filosofiaan. Ehkä ei Platonilta suoraan, vaan jotenkin muuntuneena.