MAAILMANKIELI?

On sinänsä omituista, että edes nyt tietokoneiden aikakaudella ei ole pystytty luomaan helppoa yleismaailmallista kommunikointikieltä, jonka kaikki voisivat kokea kutakuinkin järkeväksi.

Onhan noita keinotekoisia kieliä, mutta milloin olet nähnyt niitä käytettävän tietokoneohjelmissa, tuoteselosteissa, lentokentillä,...? Siis kaikki ovat toistaiseksi epäonnistuneet.

Kiinalaiset olivat aiemmin kiinnostuneita esperantosta, mutta pettyivät sen huonoon suosioon länsimaissa.

Interlingua on jo suhteellisen vanha kieli. Jos tutkit sen esittelyä, siinä aivan oikein selitetään englanninkielen heikkous yleiskieleksi mm. siksi, että ääntämisestä verrattuna kirjoitettuun tekstiin puuttuu järkevyys ja loogisuus.

Kuvittelisi siis, että interlingua olisi siinä suhteessa täysin looginen, jolloin ääntämisohjeeksi riittäisi se, että tietty kirjain äännetään aina samalla tavalla.

Mutta interlinguan ääntämisohjeiden lukeminen pudottaa pian maan tasalle. Tässä suora lainaus:

”Vokaalit a e i o u y ovat korostettuina puolipitkiä, muutoin lyhyitä, ja äännetään kuten suomenkielessä, paitsi y, joka lausutaan kuten [i], vokaalien edessä ja välissä kuten [j]; Yugoslavia (Jugoslavia).
Konsonantit äännetään kuten suomenkielessä seuraavia lukuunottamatta:
•   c ääntyy kuten [ts] e:n, i:n ja y:n edellä; {cento, civil, cyclo} [tsento, tsivil tsiklo]. Muussa tapauksessa kuten [k].
•   ch yleensä kuten [k], paitsi kansainvälisissä sanoissa kuten [sh]: chocolate, charme.
•   j ääntyy samoin kuin ensimmäinen ja viimeinen äänne englannin sanassa "George" [dj].
•   g ääntyy samalla tavalla lopputavuissa -age ja -agio: {corage, avantagiose}. Muutoin aina kuten (g), suomen ng-äännettä ei interlinguassa ole.
•   qu ääntyy kuin k jota seuraa hyvin lyhyt u, vertaa englannin "quantity". que lausutaan [ke] ja qui [ki].
•   t [ts] -antia, -entia, -tie, -tion [-antsia, -entsia, -tsie, -tsion]
•   x [ks] taxi [taksi]
•   z äännetään sointuvana kuten englannin sanassa "zeal".
•   s soinnillisena vokaalien välissä.
Korostussääntö 1: Paino on viimeistä konsonanttia edeltävällä vokaalilla – "penultimasääntö" {cantar, canta, cantava.}
Korostussääntö 2: Paino on toiseksi viimeistä konsonanttia edeltävällä vokaalilla – "antepenultimasääntö" – sanoissa jotka päättyvät;
•   -le, -ne, -re: facile, nomine, tempore
•   -ic, -ica, -ico: technic, technica, technico
•   -ide, -ido: timide, acido
•   -ula, -ulo: regula, angulo
•   -ime, -imo: ultime, maximo (-s ja -m päätteet eivät noudata näitä sääntöjä). ”

Selvääkö? Vika on siinä, että interlingua ei ole suomalaisten kehittämä. Meillä on mitä parhaat mahdollisuudet ymmärtää kirjoitetun ja lausutun kielen täsmällisen samankaltaisuuden merkitys, vaikkei oma kielemme aivan täsmällistä siinä suhteessa olekaan.

Olisiko mahdollista laatia yleismaailmallinen yhteinen kieli samalla tavalla kuin Linuxia on kehitetty? Kaikki maailman kansat voisivat osallistua kehittämiseen (kunhan suomalaiset sanovat viimeisen sanan :-).

Tietokoneiden aikakaudella olisi helppo kehittää kielestä niin täsmällinen, että mitään sanaa ei voisi sekoittaa toisen sanan taivutusmuotoon.

Aivan ehdottomia vaatimuksia olisivat ainakin seuraavat:

- Yksittäinen kirjain äännetään aina samalla tavalla riippumatta sitä ympäröivistä kirjaimista tai kirjaimen sijainnista sanassa.

- Ilman eri merkintää kirjain äännetään aina lyhyenä. Jos käytetään pitkää vokaalia, se täytyy merkitä jollain tavalla (´ tai ~-merkki päälle tai kaksi vokaalia peräkkäin kuten suomessa).

- Yksittäisen kirjaimen ääntämisessä ei saa tapahtua muuntumista toiseen kirjaimeen. Esim. j ei voi ääntyä kahtena kirjaimena (ds) eikä x yhdistelmänä ks.

- Yhtä äännettä ei voi merkitä kahdella kirjaimella (esim. ch tai ng). Interlinguassakaan ng-äännettä ei ole.

- Epämääräiset kirjaimet pois. Interlinguassa on mm. q-kirjain (qu ääntyy kuin k jota seuraa hyvin lyhyt u, vertaa englannin "quantity". que lausutaan [ke] ja qui [ki].) Myöskään c-kirjainta ei tarvita.

- Rinnakkaiskirjaimia samalle äänteelle ei saa olla (esim. i ja y ääntyen i:nä).

- Paino aina samassa kohdassa (esim. sanan ensimmäisellä tavulla kuten suomessa).

-Sanan merkitys ei saa riippua äänenpainosta. Esim. kiinassa samalla sanalla voi olla neljä eri merkitystä riippuen vokaalin painotuksesta.

- Käytössä voivat olla vain kirjaimet, jotka ovat pääosin kaikkien kielten edustajien lausuttavissa myös heidän omalla äidinkielellään. Silloin mm. ü, ä ja ö jäävät pois. Olisi myös huomattava se seikka, että väkiluvultaan suuren kiinankielisen väestön on hankala ääntää r-kirjainta meikäläiseen tapaan varsinkin tavun alussa.

- Myös muissa kielissä on rajoituksia kirjainten tai kirjainyhdistelmien ääntämisen suhteen. Ne pitäsi voida ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon. Niistä kunkin kielen edustaja pystyy itse tarkemmin kertomaan.

- Samankaltaisten kirjainten määrää pitäisi rajoittaa. Ässiähän löytyy monista kielistä neljä; soinniton, soinnillinen, suhuässä ja soinnillinen suhuässä. Monissa muissakin kielissä kuin suomessa on kuitenkin vain yksi ässä.

Käytettäviä vokaaleja voisivat olla: A E I O U. Käytettäviä konsonantteja voisivat olla B D F G H J K L M N P R S T V. Olisi harkittava pitäisikö J kirjoittaa käyttäen kirjainta J vai Y. R:n käyttö pitäisi mm. kiinalaisten vuoksi miettiä tarkkaan. Toisaalta myöskin kirjainparit B ja P, G ja K sekä T ja D eivät ole aivan helppoja esim. kiinalaisillekaan, koska niiden käytössä on vaihtelua murrealueittain ja T:n ja D:n käyttö ei ole aivan englannin kieltä vastaava. F on lähellä V-kirjainta...

Olisiko sitten seuraava konsonanttilista liian lyhyt: H J K L M N P S T V ?

Kieliopin täytyisi olla mahdollisimman yksinkertainen.

Sanan perusmuoto tulisi olla taivutuksista huolimatta aina arvattavissa (siis ei kuten suomessa). Epäsäännöllisiä taivutuksia ei tarvita yhtäkään.

Sanastona olisi luonnolliseti hyvä käyttää interlinguan tapaan jo ennestään tuttuja sanoja yleisistä kielistä. Interlingua voisi olla pohjana, mutta sen täysi noudattaa edellä esittelemiäni sääntöjä.

Tietokoneaikana yleiskieltä voisi käyttää kielenkääntämisen apuna. Vaikka yleiskielen sanasto kannattaisi pitää mahdollisimman niukkana (ei synonyymejä), käännettäessä tietokoneella jotain kieltä yleiskielelle koneen muistiin voisi kuitenkin tallentaa täsmällisemmän merkityksen, jolloin se olisi käytettävissä käännettäessä yleiskielestä jollekin muulle kielelle.

Kaikkein tärkein asia on kuitenkin se, että miten saadaan kielestä tehtyä mahdollisimman suosittu ja käytetty?

On olemassa paljon keinotekoisia kieliä, mm. Toki Pona, mutta perusongelma on siinä, että ne ovat yleensä yhden ihmisen tai pienen joukon kehittämiä.

Kielen täytyisi olla houkutteleva Linuxin tapaan siten, että kehittämiseen voisivat osallistua lukuisat ihmiset eri kielialueilta.

Tässä nyt joitakin ajatuksia kaikille halukkaille, jotka ovat valmiita kehittämään kunnon tietokoneajan yhteistä kieltä. Miten se sitten tapahtuisi? Sitä pitää miettiä.

Ehdottomat säännöt pitää luoda ensin. Sitten on sovittava millä tavoin tai miltä pohjalta kielioppi ja sanasto luodaan.