Härän sisäfile, miten paistetaan

Onneton kokki

Sain 1.8 kiloa brasilialaista härän sisäfilettä, siis aikamoisen pötkön. Leikkaan parin sentin pihvejä pötköstä, paistan öljyssä ja se on siinä? Antakaa vinkkejä, onko jotain mitä pitää varoa jne.

36

64047

Vastaukset

  • Jos paksuudeksi halutaan tuo 2 cm, leikkaisin 3 cm:n paksuuteen ja painelisin sitten ohuemmaksi.

    Antaisin lihan lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen paistamista. Tämä on tärkeää!

    Paistamiseen käyttäisin kuumentamista kestävän öljyn (esim. tavallisen rypsiöljyn, ei kylmäpuristetun) ja voin sekoitusta. Voi vielä mieluummin kirkastettuna (jolloin ei pala niin herkästi).

    Tämä ei ole teflonpannujuttu. Valurautapannu hyvin kuumaksi ja pihveihin nopeasti ruskea pinta. Sitten tehot pois ja kypsytystä vähän aikaa jälkilämmössä. Minuutit maun mukaan.

    Yksi käyttökelpoinen tapa on kietaista pihvit nopean ruskistamisen jälkeen alumiinifolioon ja tuikata ne 200 °C uuniin vajaaksi 10 minuutiksi.

    Suolaamisen suhteen on kaksi koulukuntaa. Joidenkin mielestä suolaaminen ennen paistamista houkuttelee lihasnesteet ulos paistettaessa. Etukäteissuolaamisen puolestapuhujat ovat sitä mieltä, ettei oikeaa makua saa aikaan jälkisuolauksella ja lihassyyt kyllä sulkeutuvat eivätkä nesteet valu, kunhan pannu on tarpeeksi kuuma. Minä uskon näitä jälkimmäisiä.

    • Varmaan yksi yleisempiä väärinkäsityksiä, että ns sulkupaistaminen sulkisi lihassyyt. Pihvihän räjähtäisi, jos näin oikeasti kävisi. Kuuma pannu vain haihduttaa nesteen nopeammin, ja kuuman raudan muokkaama paistopinta on herkulisempi kuin kylmässä pannussa 'keitetty liha. Jos et usko, punnitse eri paistotavoilla paistetut pihvit grammavaa'alla. t. setä tietää


    • Illalla alan kokkailemaan, onneksi pihviä piisaa vaikka ekat menisivätkin mönkään...


    • sulkeudu lihassyyt kirjoitti:

      Varmaan yksi yleisempiä väärinkäsityksiä, että ns sulkupaistaminen sulkisi lihassyyt. Pihvihän räjähtäisi, jos näin oikeasti kävisi. Kuuma pannu vain haihduttaa nesteen nopeammin, ja kuuman raudan muokkaama paistopinta on herkulisempi kuin kylmässä pannussa 'keitetty liha. Jos et usko, punnitse eri paistotavoilla paistetut pihvit grammavaa'alla. t. setä tietää

      Paras pihvi tuli näillä ohjeilla. Siis suolat ja pippurit ensin ja sitten pannulle ja hetkeksi uuniin. Päälle kerma-rosepippuri kastiketta (kastikkeeseen tilkka konjakkia) sekä kyytipojaksi torresin punaviiniä... näin meillä vietetään 1-vuotis kihlajaispäivää!


    • sulkeudu lihassyyt kirjoitti:

      Varmaan yksi yleisempiä väärinkäsityksiä, että ns sulkupaistaminen sulkisi lihassyyt. Pihvihän räjähtäisi, jos näin oikeasti kävisi. Kuuma pannu vain haihduttaa nesteen nopeammin, ja kuuman raudan muokkaama paistopinta on herkulisempi kuin kylmässä pannussa 'keitetty liha. Jos et usko, punnitse eri paistotavoilla paistetut pihvit grammavaa'alla. t. setä tietää

      setä kyllä tietää! Itse asiassa jos pihvistään haluaa mehukkaan ja maukkaan se todellakin kannattaa kärväyttää pannulla siksi että siihen saadaan nätti väri ja makua. Mutta varsinainen kypsentäminen kannattaa tehdä mahdollisimman hitaasti (paistopussi 90 - 100°C 30min!?). Aina kun lihan lämpötila nousee sadan tuntumaan (kuten paistettaessa käy pintasolujen osalta) se haihduttaa nestettä ja solukot kuivavat. Joten lämmön johduttaminen pihviin pitää tehdä mahdollisimman miedolla ja lempeällä tavalla (tosin ei pihvejä kannata saunanlauteille viedä mätänemään)...


    • Ei pidä paikkaansa, että suolaus noin lyhyellä ajalla vaikuttaisi lihan kuivumiseen.

      Pintapaisto ruskeaksi ja uuniin loppukypsennykseksi.
      Takaa halutun lopputuloksen.

      Maailmalla liha on raakakypsennetty,siinä määrin(josta ohjeet paistoaikoihin on otettu) ,
      että on aivan sama, kauanko on pannulla, lopputulos on aina murea ja helppo tehdä raw,medium or well done


    • jokusen kilon opetellut lai... kirjoitti:

      Ei pidä paikkaansa, että suolaus noin lyhyellä ajalla vaikuttaisi lihan kuivumiseen.

      Pintapaisto ruskeaksi ja uuniin loppukypsennykseksi.
      Takaa halutun lopputuloksen.

      Maailmalla liha on raakakypsennetty,siinä määrin(josta ohjeet paistoaikoihin on otettu) ,
      että on aivan sama, kauanko on pannulla, lopputulos on aina murea ja helppo tehdä raw,medium or well done

      Ihmettelen, että mitä muuta eroa on merisuolalla, ja tavallisella, sekä sormi ja gourmet suolalla muuta kuin raekoko ja HINTA.


    • näin... kirjoitti:

      setä kyllä tietää! Itse asiassa jos pihvistään haluaa mehukkaan ja maukkaan se todellakin kannattaa kärväyttää pannulla siksi että siihen saadaan nätti väri ja makua. Mutta varsinainen kypsentäminen kannattaa tehdä mahdollisimman hitaasti (paistopussi 90 - 100°C 30min!?). Aina kun lihan lämpötila nousee sadan tuntumaan (kuten paistettaessa käy pintasolujen osalta) se haihduttaa nestettä ja solukot kuivavat. Joten lämmön johduttaminen pihviin pitää tehdä mahdollisimman miedolla ja lempeällä tavalla (tosin ei pihvejä kannata saunanlauteille viedä mätänemään)...

      30 min uunissa??? Ei! Tietty, jos haluaa pilata hyvän lihan, niin sit ok.

      Parin - kolmen sentin sisurilätty vaatii noin 3 minuuttia per puoli paistamista kuumalla pannulla. Ennen paistoa pyyhkäisy kuivaksi ja suola - pippuri pintaan. Paiston jälkeen 5 minuutin veto folioon käärittynä. Kandee muuten opetella tunnistamaan kypsyys lihan pinnasta koettelemalla.

      Jo sulla on kokonainen pala, niin suola - pippuri ensin. Sit kuumalla pannulla pinnat kiinni ja paketti folioon. 150 astetta uunissa paistomittarin (käytä aina!) kanssa. 54 astetta sisällä, ja vetoon 10 minuutiksi.

      Et tule pettymään.


    • Iso-T kirjoitti:

      Ihmettelen, että mitä muuta eroa on merisuolalla, ja tavallisella, sekä sormi ja gourmet suolalla muuta kuin raekoko ja HINTA.

      Mineraalipitoisuudet - tavallinen suola on puhdistettua natriumkloridia (johon on lisätty yleensä jodia), merisuola taas on kerätty merivettä kuivattaen, joten siinä on mukana kaikki vedessä olevat mineraalit, vuorisuola tai kristallisuola on taas muinaista, kuivunutta merenpohjaa louhittuna vuorten uumenista - riippuen mineraalipitoisuuksista se voi olla väriltään kellertävää ta vaikka vaaleanpunaista.

      Sormisuolaa saadaan merivesi-altaiden pinnalle kiteytyneestä hienojakoisesta suolasta.

      Oli suola sitten minkä hintaista, väristä tai kiteistä, se on aina vain suolaa ja maistuu - suolalta, olkoon hifistelijät sitten mitä mieltä tahansa.

      Tärkeintä nykyään olisi käyttää jodi-pitoisia suolaa, koska maaperämme ei sitä paljon sisällä ja teollisuus ei sitä eineksiinsä käytä. Jodi on tärkeä hivenaine kilpirauhasen toiminnan kannalta ja tuskin kukaan haluaa sairastua struumaan.


  • Olen 19-vuotias ja paistanut sisäfilepihvejä jo monasti ja onnistuneetkin ovat.

    • Juu, minäkin osasin kaiken täydellisesti ollessani 19-vuotias, ja minulla oli silloin makunystyrät virittyneet huippuunsa, joten tiesin täsmälleen, millaiselta hyvä liha maistuu.

      Not :)

      Totuus on se, että pihvin paistaminen ja perunoiden keittäminen ovat äkkiseltään helpon kuuloisia tehtäviä, mutta kokin tason tunnistaa juuri niistä.


    • okoon
      näinhän se paras tulee.unohdetaan toi kokkien kertoma syiden kiinnipaistaminen.lihat vaan tunti ennen paistoo lämpöseen.pannu neloselle(tefloni tai rauta).
      lihoihin raaka suola pippuri ennen paistoo.tässä tää tärkein vaihe.kirkasttetua voita pannuun riittävästi(pieni määrä palaa pohjaan)lihat perään ja ooteellaan että pihvi rupee hikoileen(ei saa kurkkia muuten meneee paistopinta piparix)ensiveret pinnassa käännetään pihvit.kuunnellaan sihinää onko liikaa/liian vähän lämpöö.viitisen minuutia ja ruvetaan spekuloimaan kumpi puoli sopii paremmin tarjolle.
      t vanamotaiainkinkolo,mone


    • Itse olin jo 10-vuotiaana sarkastinen.


    • nuiho kirjoitti:

      Itse olin jo 10-vuotiaana sarkastinen.

      Itsekin olin jo 5-vuotiaana 10-vuotias.


  • Joitakin vinkkejä löytyypi:http://www.sisäfile.fi -sivustolta, tosin aika niukalti.

  • Maustaminen on AINA makuasia, naturally. Vasta lautasella pippurointi ja suolaus on toki ärhäkämpää kuin sitä ennen tehty - ja mikä parasta - saa mitä itse tilaa. Valkosipulijauhe kruunaa kaiken.
    Onko asiantuntijatietoa olemassa kenelläkään, miten raakana sisäfileen voi nauttia. Minulla kun on hinku aina syödä sitä aina punaisena :-) Paistijauhelihakin on raakana leivän päällä parhaimmillaan. Paljon sipulia, pippureita ja rahtunen suolaa toki.
    Olen liki 60 v. ja tässä vielä raa'an lihan syönnistä huolimatta naputan. Kissa on muuten hyvä raa'an lihan testeri edelleen. Jos kissa syö, sitten syömme yhdessä ja nuolemme huuliamme kilpaa... :-)
    Ihme otus tuo katti muuten, syö hiiriä, mutta hiukankin "kukkiva" jauheliha ei kelpaa.
    Mutta onko esim. liian raa'an eteläamerikkalaisen sisäfileen syömisessä jokin riski?

  • Naudan sisäfile on varma valinta.

    Muista kuitenkin ensi vuonna hankkia samaan juhlaan suomalainen filee niin lopputulos on vielä parempi.

    Ostat vaikka suoraan joltain tuottajalta niin voit olla kotimaasta varma.

  • Ite en söisi ruokaa joka tuodaan maasta jossa ihmiset näkee nälkää. Tai vesipulaa. Ruoantuottaminen vaatii tuhottomasti vettä enkä kannata sen vähäsen veten käyttämistä ulkomaanvientiin suuntautuvaan tuotantoon!

    • Vaikka olisi kuinka hyvä ohje, niin en käytä mitään persu-alkuisia juttuja.


  • asun kivenheiton päässä kolmesta eri pizzeriasta,nyt tämä yksi otti ruokalistalleen pihvit ja toisen kerran jälkeen sanoin että ei näin paisteta pihvejä ja vielä häränlihasta(heidän mukaan) se on pienempi virhe että suoraan kylmäkaapista pannulle mutta että itsepäisesti nuijivat lihan/pihvin,kylmänä kun pannulle niin lihasnesteet pursuvat ulos mutta kun nämä paistavat nuijimisen jälkeen että liha näyttää isommalta lautasella..niin voitte kuvitella mikä kuiva kengänpohja lautasella vaikka maksettu mehevästä pihvistä..kun ei jymmärrä niin ei sitten,pizzaa ja spagettia sitten

    • Ei se nuijiminen virhe ole, paitsi jos nuijii liikaa.
      Ja jos paistaa liikaa sitä nuijittua pihviä...


    • Pizzeria zuzu, kontula. Nyt meilta pizzat, pastat, pihvit, salaatit, kiinalainen ja nyt myös intialainen ruoka! Huippulaatu!


  • Yksinkertaista. File huoneen lämpöön vähintään 30-60min. Rautapannnu johon oliiviöljyn ja voin sekoitusta. Pannu kohtuullisen kuumaksi. Fileestä 3-4 cm. viipaleita. Kädellä kohtuullinen fileen painaminen siihen 2cm paksuuteen (ei nuijjaa). Alkumausteet esim. sormisuolaa ja pippuria (tämän teen itse ennen paistamista). 2-3 minuuttia pihviä koden per puoli (medium). Kastikkeen valmistus paistoa ennen tai sen aikana oman maun mukaan. Fileitä ei tule sorkkia kypsennyksen aikana.

    • Komppaan aivan kympillä tätä PJS-henkilöä! Oikein!

      Ja se sulkupaisto on Escoffierin luoma myytti, mitä ravintolakokit vieläkin uskovat. Pikaset paistopinnat, niin piffistä sitten ei poistu neste, mukamas? Jos siitä piffistä ei enään poistuisi nesteitä, niin sillonhan se neste vaan laajenisi siellä sisällä, ja siitä piffistä tulis sellainen pallura, tai se räjähtäisi. Kandeis pikkaasen opiskella fyysisiä tapahtumia kokkienkin. :D


  • tohon on niin monta tapaa kun tekijääkin, mutta paistopinnasta sen verran, että asia on testattu ja tulee aivan yhtä mehevä jonkun mielestä mehevämpikin fileestä, jos otat eka haluttuun lämpötilaan uunissa ja paistopinta vasta sen jälkeen pannulla...... aivan sama asia kun pekonista tulee paras mahdollinen rapeus ja mehevyys vesihauteessa..

    • En selannut koko viestiketjua läpi, eli nämä asiat on saattanut tulla esille..
      Eli lihan on oltava huoneenlämpöistä. Pihvit kannattaa leikattuina pitää huoneenlämmössä. Tämä siksi, että liha kypsyy tasaisesti, eikä vain kärvähdä pinnalta.
      Ennen paistamista taputtele pihvit talouspaperilla "kuiviksi" (ylimääriset lihasnesteet pois)
      Mausta suolalla ja pippurilla
      Lämmitä pannu ja paista mielellään voin kanssa.
      Paista molemmilta puolilta pari minuuttia, niin että pinta kypsyy . Ota sitten pihvit pois pannulta vetäytymään.

      Sitten kastikkeen tekoon!
      Lorauta pannulle paistojämien joukkoon konjakkia tai brandya (jos haluat voit liekittää pihvit tässä vaiheessa)
      Sitten kermaa pannuun (kuohu- tai ruokakermaa), härkäfondia 0,5-1dl (lihaliemi käy myös) ja vähän sinappia. Itse käytän dijon sinappia mutta muukin käy.. sitten vaan keitellään kastike kasaan ja pihvit kastikkeen joukkoon hautumaan ja hyvää tulee!


    • Nebali kirjoitti:

      En selannut koko viestiketjua läpi, eli nämä asiat on saattanut tulla esille..
      Eli lihan on oltava huoneenlämpöistä. Pihvit kannattaa leikattuina pitää huoneenlämmössä. Tämä siksi, että liha kypsyy tasaisesti, eikä vain kärvähdä pinnalta.
      Ennen paistamista taputtele pihvit talouspaperilla "kuiviksi" (ylimääriset lihasnesteet pois)
      Mausta suolalla ja pippurilla
      Lämmitä pannu ja paista mielellään voin kanssa.
      Paista molemmilta puolilta pari minuuttia, niin että pinta kypsyy . Ota sitten pihvit pois pannulta vetäytymään.

      Sitten kastikkeen tekoon!
      Lorauta pannulle paistojämien joukkoon konjakkia tai brandya (jos haluat voit liekittää pihvit tässä vaiheessa)
      Sitten kermaa pannuun (kuohu- tai ruokakermaa), härkäfondia 0,5-1dl (lihaliemi käy myös) ja vähän sinappia. Itse käytän dijon sinappia mutta muukin käy.. sitten vaan keitellään kastike kasaan ja pihvit kastikkeen joukkoon hautumaan ja hyvää tulee!

      Tää on hyvä vastaus, mutta mielummin paistossa voin ja oliivi tai rypsiöljyn sekoitusta.


    • OK viesti kirjoitti:

      Tää on hyvä vastaus, mutta mielummin paistossa voin ja oliivi tai rypsiöljyn sekoitusta.

      Joo, voissa se vika että sisältää viidenneksen vettä. Voin ja öljyn sekoitus toimivin, jos ei ole sianrasvaa (laardia) käytössä.


  • Härän, joo. Lehmää se todennäköisimmin on, ainakin suomalaisessa terminologiassa, ei eläintieteellisessä vaan lihataloustieteellisessä.

    Vähän niinkuin baarikierroksella, yhtä hait, toisen sait. Jos sait.

  • Lehmä on ihme otus... Sen sukupuoli vaihtuu teurastettaessa ja siitä tuleekin härkä

    • Eihän härällä oikein sukupuolta enää olekkaan.


  • Pihvilihan tulee olla huoneenlämpöistä.pihvi painellasn noin puoleen alkuperäisestä.pihviä EI nuijita.kuumalle pannulle missä voi/öljyseos.paistetaan niin kauan kun yläpinta alkaa hikoilla,sitten käännetään.paistoaika sen mukaan millaisen haluaa.kypsentää voi lisää uunissa,folioon käärittynä.jos haluaa extramureat pihvit niin lihaksi uruguan tai brasilian tavaraa.hyvin marmoroitunutta lihaa ja olennaisesti parempaa kun kotimainen.

  • Paras kypsyys tulee kun paistat 2cm pihviä 2 minuuttia puoleta niin tulee niin sanottu medium kysyys ja pihvi on parhaimmillaan.

    • Valurautapannu kuumaksi,pannuun grillivoita ja hyvää oliiviöljyä.pari kolme minuuttia molemmin puolin,saa pihviin kauniin värin.sitten folioon ja vasta tässä vaiheessa suolaa ja haluttuja mausteita.folio kiinni ja 200-asteiseen uuniin kymmeneksi minuutiksi.sitten antaa vetäytyä foliossa vartin verran.ja on taatusti hyvää,kunhan liha vain on laadukasta.kotimaisesta niinsanotusta pihvilihasta ei ole muuhun kun koiran kuppiin.


  • Folion käyttäminen turhaa ja enemmän suomalainen tapa. Pihvi laittaminen folioon saa aikaa lihasnesteen valahtamisen ulos ja pinta menettää rapeutta. Paras paikka lepuuttaa pihviä on puualusta. Vai etkö ole huomannut folion pohjalle kertyvää lammikkoa?

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.