Lasi ladessa

skäribo

Auttakaa! Ulkomaalainen ystäväni yrittää urhoollisesti opetella suomea, mutta joskus kysymykset ovat liian vaikeita.

Nyt hän kysyy, miksi sanotaan "lasi - lasissa" mutta ei "vesi - vesissä". Mietin vastaavia sanoja, esim. käsi-kädessä, lasi-lasissa.

Uskoisin, että taivutus määräytyy ensimmäisen vokaalin mukaan. Mutta miksi?

Olisin todella iloinen, jos joku neropatti voisi selittää asian sitenkuten ymmärrettävästi, että tajuaisin sen itse, ja voisin sen jopa selittää ulkomaalaiselle ystävälleni. :)

11

470

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vesiklasi

      Vesi on ikivanha kieliryhmämme sana, joka löytyy hiukan erilaisena jopa unkarin kielestä (víz). Sen taivutus noudattaa vanhaa sääntöä, jota en lähde tarkemmin selittämään. S-kirjaimen muuttuminen d:ksi johtuu kuitenkin siitä, että s:n paikalla on aiemmin ollut kirjain t (veti), joka muuttuu taivutettaessa sanan vartaloa heikommaksi lähes aina d:ksi (vrt. vati - vadin jne).

      Sana "lasi" on sen sijaan uusi tulokas kielessämme ja lainattu germaanisista kielistä (vrt. ruotsin "glas") eli sieltä, mistä itse lasikin on tullut meille. Lainasanojen käyttö kielessämme on ollut ja on yhä "kankeampaa", mistä johtuen niiden taivutuskin on mahdollisimman yksinkertaista.

      Suomalais-ugrilaisten kielten puhujilla on indoeurooppalaisista kielistä poiketen vahva äidinkielen ja vieraan kielen "erottelutarve", mikä näkyy mm. sanojen taivutuksen erilaisuutena.

      • ........

        "Vesi on ikivanha kieliryhmämme sana, joka löytyy hiukan erilaisena jopa unkarin kielestä (víz)."

        Vesi/vede/vettä-tyyppisiä sanoja löytyy myös indoeurooppalaisista kielistä. Venäjä: voda, saksa: wasser, englanti: water, wet (märkä), ruotsi: vatten.

      • Vesiklasi
        ........ kirjoitti:

        "Vesi on ikivanha kieliryhmämme sana, joka löytyy hiukan erilaisena jopa unkarin kielestä (víz)."

        Vesi/vede/vettä-tyyppisiä sanoja löytyy myös indoeurooppalaisista kielistä. Venäjä: voda, saksa: wasser, englanti: water, wet (märkä), ruotsi: vatten.

        Näin on toki, mutta on turha sekoittaa sitä aiheeseen. Lisäksi ainakin germaaniset kielet ovat mitä varmimmin lainanneet sanan meidän kieliryhmästämme. Sanan kantamuodoksi on päätelty "wete" ja nimenomaan meidän kielikunnassamme.

      • skäribo

        myös esim. sanat 'käsi', 'mesi', 'susi' vanhaa perua? Eikö vokaaleilla ole tämän asian kanssa mitään tekemistä?

      • Vesiklasi
        skäribo kirjoitti:

        myös esim. sanat 'käsi', 'mesi', 'susi' vanhaa perua? Eikö vokaaleilla ole tämän asian kanssa mitään tekemistä?

        Vaikea selittää. Vertaa seuraavia:

        Lusi - Lusissa
        Rusi - Rusilla

        Si-loppuiset kaksitavuiset sanat taipuvat enimmäkseen malliin -si/-den (esim. susi/suden), mutta poikkeuksiakin on, etenkin erisnimissä. En pidä vokaaleja ratkaisevana määrääjänä. Mainitsemistasi sanoista ainakin "käsi" ja "susi" ovat kuitenkin vanhoja kantasuomalaisia sanoja.

      • ugrilainen
        skäribo kirjoitti:

        myös esim. sanat 'käsi', 'mesi', 'susi' vanhaa perua? Eikö vokaaleilla ole tämän asian kanssa mitään tekemistä?

        Käsi, mesi ja susi ovat ilmeisen vanhoja sanoja.

        Käsi on unkarissaki kez tai jotain sinnepäin. Mesi on vanhempi sana kuin germaanilaina hunaja ja susikin varmaan kuuluu suomalais-ugrilaisuuden peruskalustoon.

    • <joku>

      ....

      Jos ystäväsi puhuu englantia niin kysy että miksi ritari-sana kirjoitetaan "knight" eikä "nite"? Miksi kirjoittaa lausumattomia kirjaimia (k, gh)?

      • skäribo

        vastata itsekin! "Knight" on alun perin sanottu niin kuin se lausutaan. Vielä 1500-luvulla englannin kieli kuulosti aivan erilaiselta kuin nykyisin, ja puhuttu kieli vastasi varsin pitkälle kirjoitusasua.

        Ihmiset kuitenkin mielellään yksinkertaistavat kieltä, myös sen lausuntaa. Onhan 'nite' paljon helpomi lausua kuin 'kight'.

      • ugrilainen

        Kerropa sinä miksi suomenkielessä "kenkä" ei äännetä "ken-kä" vaan paremminkin "ke-ng-kä".

        Tai miksi "Tule tänne!" ännetään "tule-t tänne" eikä "tule tänne".

        Missään kielessä kirjoitusasu ei vastaa täysin ääntämystä, ja toisaalta kirjoitusasun säilyessä ääntämys hiljalleen muuttuu.

      • Vesiklasi
        ugrilainen kirjoitti:

        Kerropa sinä miksi suomenkielessä "kenkä" ei äännetä "ken-kä" vaan paremminkin "ke-ng-kä".

        Tai miksi "Tule tänne!" ännetään "tule-t tänne" eikä "tule tänne".

        Missään kielessä kirjoitusasu ei vastaa täysin ääntämystä, ja toisaalta kirjoitusasun säilyessä ääntämys hiljalleen muuttuu.

        Sanomme [kengkä], koska vain sanomme ja sillä siisti. [kenkä] olisi kömpelö lausua. Sen kirjoitusasuksi on sovittu kuitenkin "kenkä".

        Sanomme [tulet tänne], koska se on aiemmin todellakin kuulunut kutakuinkin noin. Tuolloin, hyvin kauan sitten sanoimme myös mm. "venet" (nykysuom. "vene", vrt. paikannimi "Venetpalo") ja "ahdet" (nykysuom. "ahde", vrt. sukunimi "Väliahdet"). Nämä t-äänteet sanan lopusta ovat jääneet pois, mutta kummittelevat edelleen sulkuäänteenä ennen seuraavaa sanaa. Tässäkin huomaamme ihailtavan perinneuskollisuutemme, sillä uudissanoissa, kuten esim. "ale", tuota sulkuäännettä ei esiinny.

        Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että kielessämme on itse asiassa myös saksan ch-äännettä muistuttava äänne, esim. [vichta], jonka voi toki lausua pehmeämminkin. Samoin kuulee englannin w-äännettä muistuttavaa konsonanttia, esim. sanassa "kauan" [kauwan].

        Eikä siitäkään ole monta polvea, kun Länsi-Suomessa lausuttiin vielä th-äänne aivan kuten englannissa.

    • Yucca

      Jos ystäväsi haluaa opetella suomea, kerro hänelle, että kielihistorialliset selitykset eivät sitä juurikaan edistä. Kielen opiskelu on ihan eri asia kuin kielihistorian harrastaminen, opiskeleminen tai tutkiminen.

      Vai auttaisiko esimerkiksi suomalaisen englanninopiskelua suurestikin se, että hän tietäisi, miksi englannissa on monenlaisia eri tavoin epäsäännöllisiä verbejä? Vaikka on ehkä kiinnostava tietää, miksi taivutetaan sing : sang : sung ja think : thought, tämä tieto ei juurikaan edistä kielenopiskelua. Taivutukset on silti opiskeltava erikseen.

      Käytännöllisen opiskelun kannalta voi olla hyötyä lähinnä siitä huomautuksesta, että tyyppiä vesi : vedessä oleva taivutus esiintyy vain suomen kielen vanhoissa sanoissa, kun taas uudehkot -si-loppuiset sanat taipuvat kuten lasi : lasin. Tämä ainakin auttaa taivuttamaan oikein ns. kansainväliset sanat kuten kriisi : kriisin, poliisi : poliisin jne.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      80
      1562

    2. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      14
      1024

    3. Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa

      Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.
      Kajaani
      95
      922

    4. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      79
      912

    5. Tunnusmerkkejä Kaivatulle

      Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt
      Ikävä
      51
      724

    6. Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia

      https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot
      Maailman menoa
      141
      689

    7. Rakastan sinua

      Päivä päivältä enemmän 🥰 Miehelle.
      Ikävä
      53
      664

    8. Uskaltaako tässä luottaa siihen että

      Ehkä rakastetaan toisiamme?
      Ikävä
      79
      664

    9. Pakkomielle

      Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs
      Ikävä
      48
      651

    10. Oletko nainen enää täällä?

      En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv
      Ikävä
      51
      641
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt