Käännöskarikkoja

Eikä siinä ole soinnitonta suhuässää. Paremmin: [božolee]

Noin kolmannesvuosisata sitten Lauttasaaren silta avattiin silloin tällöin sitä varten, että Effoan (FÅA = Finska Ångfartygs AB = Suomen Höyrylaiva OY) valkoiset Välimeren-laivat Argo ja Virgo pääsivät tyhjentelemään keulapiikin tankkejaan Alkon laituriin Salmisaareen (niille tienoille, missä nyt rakennetaan kovalla tohinalla toimistorakennuksia voimalan hiilikasojen tilalle). Alko (joka on nykyisin enää pelkkä jakeluyhtiö) touhusi silloin vielä nykyisen Altian reviirillä ja mm. pullotti maahantuomiaan viinejä. Argon ja Virgon tankeista löytyi sisältöä mm. pulloihin, joiden etikettiin painettiin lyhyen ytimekäs nimi Beaujolais.

Kansankapakoiden tarjoilijoiden suussa tuon halvanpuoleisen pullotteen nimi oli ”Pusolee” lievin vivahdevaihteluin. Niissä ravitsemusliikkeissä, joiden henkilökunta olisi nimen osannut lausua oikein, ei kyseinen viini päässyt listoille.

Juomanlatkijan saattoi noihin aikoihin bongata toisella puolen Lauttasaaren siltaa, Jätkäsaaren laiturissa, mättämässä Argosta tai Virgosta maihin appelsiinilaatikoita, autonrenkaita sun muuta sälää. Niillä ansioilla sai Alkon pullottama bulkki-Beaujolais tehdä punkun virkaa vallan hyvin.

Juomanlatkija kirjoitti:

Noin kolmannesvuosisata sitten Lauttasaaren silta avattiin silloin tällöin sitä varten, että Effoan (FÅA = Finska Ångfartygs AB = Suomen Höyrylaiva OY) valkoiset Välimeren-laivat Argo ja Virgo pääsivät tyhjentelemään keulapiikin tankkejaan Alkon laituriin Salmisaareen (niille tienoille, missä nyt rakennetaan kovalla tohinalla toimistorakennuksia voimalan hiilikasojen tilalle). Alko (joka on nykyisin enää pelkkä jakeluyhtiö) touhusi silloin vielä nykyisen Altian reviirillä ja mm. pullotti maahantuomiaan viinejä. Argon ja Virgon tankeista löytyi sisältöä mm. pulloihin, joiden etikettiin painettiin lyhyen ytimekäs nimi Beaujolais.

Kansankapakoiden tarjoilijoiden suussa tuon halvanpuoleisen pullotteen nimi oli ”Pusolee” lievin vivahdevaihteluin. Niissä ravitsemusliikkeissä, joiden henkilökunta olisi nimen osannut lausua oikein, ei kyseinen viini päässyt listoille.

Juomanlatkijan saattoi noihin aikoihin bongata toisella puolen Lauttasaaren siltaa, Jätkäsaaren laiturissa, mättämässä Argosta tai Virgosta maihin appelsiinilaatikoita, autonrenkaita sun muuta sälää. Niillä ansioilla sai Alkon pullottama bulkki-Beaujolais tehdä punkun virkaa vallan hyvin.

Lue lisää

Jatkoa edellisen puheenvuoroni muisteluksiin:

Oli edessä vuodenvaihde 1971/-72. Tulin satamatöistä työrytkyissäni kotinurkille juuri ennen pitkäripaisen sulkeutumista. Juhlajuomaa piti ehtiä ostamaan eikä vaatteiden vaihtoon jäänyt aikaa.

Alkot olivat paria kokeiluluontoista poikkeusta lukuunottamatta vielä palvelumyymälöitä: myynti tapahtui tiskin yli.

Kun myyjä näki rähjäisen habitukseni, oli hänellä melkeinpä toinen käsi valmiina Kossu-korin ja toinen Vinetto-korin päällä. Ne oli logistisen strategisesti sijoitettu tiskin alle aivan kassan tuntumaan.

Kaverin naama venähti, kun pyysinkin Veuve Clicquot Ponsardinia. Enhän minä ranskaa toki osannut enkä osaa vieläkään, mutta ääntämyksessäni oli joka tapauksessa hyvä yritys ortofonisuuteen – vai mitä ortoa se oikeinlausuminen oikein mahtaa ollakaan...

Myyjä häipyi takahuoneen puolelle tullen hetken perästä vähän nolona kertomaan, ettei Vauvaa / Keltaista Leskeä löytynyt. Sain tyytyä punanauhaiseen Mummiin.

http://www.veuve-clicquot.com/
http://www.mumm.com/

Pyhiinvaellusmatkan samppanjan pääkaupunkiin Reimsiin tein vasta kesällä 1976.

Nimimerkille "Jolahtipa" vastaan vain sen verran, että sen suhuässänhän olin merkinnyt sh-kirjainyhdistelmällä kuten noissa muissakin ääntämisohjeissa. En vain viitsinyt sitä kömpelöä hattuässää käyttää, kun näppäimistöltäni en edes löydä oikean suuntaista hattuakaan, vaan ainoastaan ^-merkkiä.
Juomanlatkijalle taas: Toki tiedän konjakin tarinan ja juoman eron muista brandy-viinoista eli brändeistä. Ponttini oli enemmänkin se, että jos filmissä hieno englantilainen lordi kysyy vieraaltaan, "do you want a glass of brandy?", hän tuskin on tarjoamassa "brändiä", vaan nimenomaan ehtaa konjakkia. Englanniksi nimittäin konjakki = brandy, mikä ei sulje pois, että löytyy sitten myös semmoista brandyä, joka ei ole konjakkia, mutta sitä eivät "hienot" ja varakkaat juo Britanniassa eikä USA:ssa (ainakaan filmeissä...).
Tätä tarkoitin suomentajien kulttuurisella yleissivistymättömyydellä.

Goya kirjoitti:

Nimimerkille "Jolahtipa" vastaan vain sen verran, että sen suhuässänhän olin merkinnyt sh-kirjainyhdistelmällä kuten noissa muissakin ääntämisohjeissa. En vain viitsinyt sitä kömpelöä hattuässää käyttää, kun näppäimistöltäni en edes löydä oikean suuntaista hattuakaan, vaan ainoastaan ^-merkkiä.
Juomanlatkijalle taas: Toki tiedän konjakin tarinan ja juoman eron muista brandy-viinoista eli brändeistä. Ponttini oli enemmänkin se, että jos filmissä hieno englantilainen lordi kysyy vieraaltaan, "do you want a glass of brandy?", hän tuskin on tarjoamassa "brändiä", vaan nimenomaan ehtaa konjakkia. Englanniksi nimittäin konjakki = brandy, mikä ei sulje pois, että löytyy sitten myös semmoista brandyä, joka ei ole konjakkia, mutta sitä eivät "hienot" ja varakkaat juo Britanniassa eikä USA:ssa (ainakaan filmeissä...).
Tätä tarkoitin suomentajien kulttuurisella yleissivistymättömyydellä.

Lue lisää

>brandy-viinoista eli brändeistä

Rinnastat edelleen sanat brandy ja brändi. Mikäpäs siinä. Minä en kuitenkaan sitä tee, vaan minulle brändi on tuotemerkki, kuten jo edellä totesin.

Corona, St-Rémy, Courrière, Metaxa jne. ovat minulle "brandybrändejä" eli -merkkejä (yksikössä "brandybrändi"). Sanan 'brandy' taivutan kirjoitettuna 'brandya', en 'brandyä' (vaikka äännän a:t ä:nä).

Nimessä Beaujolais on ennemminkin suhu-z (ž) kuin suhu-s (š). Minä kirjoitan nuo "hattumerkit" (Windows-ohjelmissa) ns. Alt-koodeilla:

š = Alt 0154
ž = Alt 0158
Š = Alt 0138
Ž = Alt 0142

Muitakin tapoja on (esim. nollattomat Alt-koodit).

Goya kirjoitti:

Nimimerkille "Jolahtipa" vastaan vain sen verran, että sen suhuässänhän olin merkinnyt sh-kirjainyhdistelmällä kuten noissa muissakin ääntämisohjeissa. En vain viitsinyt sitä kömpelöä hattuässää käyttää, kun näppäimistöltäni en edes löydä oikean suuntaista hattuakaan, vaan ainoastaan ^-merkkiä.
Juomanlatkijalle taas: Toki tiedän konjakin tarinan ja juoman eron muista brandy-viinoista eli brändeistä. Ponttini oli enemmänkin se, että jos filmissä hieno englantilainen lordi kysyy vieraaltaan, "do you want a glass of brandy?", hän tuskin on tarjoamassa "brändiä", vaan nimenomaan ehtaa konjakkia. Englanniksi nimittäin konjakki = brandy, mikä ei sulje pois, että löytyy sitten myös semmoista brandyä, joka ei ole konjakkia, mutta sitä eivät "hienot" ja varakkaat juo Britanniassa eikä USA:ssa (ainakaan filmeissä...).
Tätä tarkoitin suomentajien kulttuurisella yleissivistymättömyydellä.

Lue lisää

Jos et halua käyttää esimerkkejä, merkkiyhdistelmä zh tunnistetaan usein helposti soinnillisen suhuässän merkiksi. Pointti oli nyt se ero sh:n ja zh:n välillä, joka olisi syytä huomata, jos muita suomit heidän heikosta kielenkäytöstään. Kaikessa ystävällisyydessä korjasin ja nyt vaikenen.

Olisi zh kirjoitti:

Jos et halua käyttää esimerkkejä, merkkiyhdistelmä zh tunnistetaan usein helposti soinnillisen suhuässän merkiksi. Pointti oli nyt se ero sh:n ja zh:n välillä, joka olisi syytä huomata, jos muita suomit heidän heikosta kielenkäytöstään. Kaikessa ystävällisyydessä korjasin ja nyt vaikenen.

Lue lisää

No, tarkoitin sanoa "Jos et halua käyttää erikoismerkkejä" enkä halunnut puhua esimerkeistä. Kiireinen kirjoittaja kompuroi aina.

Juomanlatkija kirjoitti:

>brandy-viinoista eli brändeistä

Rinnastat edelleen sanat brandy ja brändi. Mikäpäs siinä. Minä en kuitenkaan sitä tee, vaan minulle brändi on tuotemerkki, kuten jo edellä totesin.

Corona, St-Rémy, Courrière, Metaxa jne. ovat minulle "brandybrändejä" eli -merkkejä (yksikössä "brandybrändi"). Sanan 'brandy' taivutan kirjoitettuna 'brandya', en 'brandyä' (vaikka äännän a:t ä:nä).

Nimessä Beaujolais on ennemminkin suhu-z (ž) kuin suhu-s (š). Minä kirjoitan nuo "hattumerkit" (Windows-ohjelmissa) ns. Alt-koodeilla:

š = Alt 0154
ž = Alt 0158
Š = Alt 0138
Ž = Alt 0142

Muitakin tapoja on (esim. nollattomat Alt-koodit).

Lue lisää

OK Juomanlatkija, olet kyllä siinä "brändi"-asiassa varmaankin oikeassa, en vain kiinnittänyt siihen niinkään huomiota, kun juuri se asia ei ollut pointtini. Olen tosin kyllä nähnyt filmiteksteissä juuri sitäkin kirjoitusmuotoa, ja siksi viittasin siihen. Logiikkahan olisi muuten sama, kuin että pizza on muuttunut pitsaksi, paitsi että tässä välissä on brändi saanut tuon tuotemerkkitarkoituksenkin.
Soinnillisuuksissakin olet sinänsä oikeassa, näppäimistötekniikkani ei vain riittänyt noita äänteitä foneettisesti toistamaan.

"Limonadi" on hienostelua.

Olen keski-ikäinen, ja meillä päin sanotaan, että limukka.

Neva näkyy kirjoitti:

Olen keski-ikäinen, ja meillä päin sanotaan, että limukka.

Onko kauppojen valikoimissa siellä päin avokaatolimonaatia?

Jos on, niin kaata ittelles vaan!

limsa vielä menee melko neutraalista mut miten olis limppa, limppari, tai peräti limpsa??? Sitä pitää juoda sen joka ei vielä ole päässyt ...




ripille!

Yucca on sinänsä oikeassa korjauksissaan. En kuitenkaan pyrkinytkään pilkun- tai aksenttimerkin viilauksiin (joita kaikkia merkkejä en edes osaa näppäimistöltäni löytää), vaan filmikäännösten vähän suurempien linjojen korjailuun.
Amerikkalaisten brandynkäytöstä haluan edelleen olla vähän eri mieltä. Toki tiedän, että koska USA on suuri viinintuottajamaa, omista viineistä tislataan myös brandya, mutta väitän silti, että vähänkään varakkaammat silti juovat konjakkia ihan imagosyistäkin, koska on hienompaa, jos pullossa on jonkin ranskalaisen konjakkifirman etiketti ja merkkituotenimi ("brändi"!), kuten esim., kun amer. bourbon-viskin sijasta juodaan monasti skottilaista Ballantinesia. Toki joskus saatetaan juoda myös kotimaista brandya.
Pointti on vain siinä, että konjakki englanniksi yksinkertaisesti ON brandy (joskin joskus harvoin kuulee sanan cognac lausuttuna anglosaksilaisittain). Kyse on siis kulttuuriasiasta: kuulostaa yksinkertaisesti hölmöltä kääntää suomeksi, että "tahdotko lasillisen brandya?".
Ja claret on toki aina punaista bordeauxia, itse juon niin harvoin valkoviiniä yleensäkin, etten edes muistanut että valkoviiniäkin on olemassa...
Mutta ehkä kannattaa jo lopetella nämä saivarteluni. Alkupointtini lienee jo tullut selväksi.

>Sanaan ”château” kuuluu sirkumfleksi
>ensimmäisen a:n päälle.

Libanonin Bekaan laaksossa sijaitseva, joltisenkin kuuluisa viinitila Chateau Musar on ollut tunnettu mm. siitä, että sen nimen alkuosa kirjoitetaan ilman sirkumfleksia, ”Chateau sans circonflexe”.

Kuinka ollakaan, tuon viinitalon oman nettisivuston englanninkieliseen osioon tuo sirkumfleksi näkyy nyttemmin löytäneen tiensä!
http://www.chateaumusar.com.lb/

Juomanlatkija kirjoitti:

>Sanaan ”château” kuuluu sirkumfleksi
>ensimmäisen a:n päälle.

Libanonin Bekaan laaksossa sijaitseva, joltisenkin kuuluisa viinitila Chateau Musar on ollut tunnettu mm. siitä, että sen nimen alkuosa kirjoitetaan ilman sirkumfleksia, ”Chateau sans circonflexe”.

Kuinka ollakaan, tuon viinitalon oman nettisivuston englanninkieliseen osioon tuo sirkumfleksi näkyy nyttemmin löytäneen tiensä!
http://www.chateaumusar.com.lb/

Lue lisää

Samalla sivulla muodot Chateau Musar ja Château Musar.
http://www.alko.fi/www/wwwBachus.nsf/viewAll/447107?opendocument

Goya kirjoitti:

Yucca on sinänsä oikeassa korjauksissaan. En kuitenkaan pyrkinytkään pilkun- tai aksenttimerkin viilauksiin (joita kaikkia merkkejä en edes osaa näppäimistöltäni löytää), vaan filmikäännösten vähän suurempien linjojen korjailuun.
Amerikkalaisten brandynkäytöstä haluan edelleen olla vähän eri mieltä. Toki tiedän, että koska USA on suuri viinintuottajamaa, omista viineistä tislataan myös brandya, mutta väitän silti, että vähänkään varakkaammat silti juovat konjakkia ihan imagosyistäkin, koska on hienompaa, jos pullossa on jonkin ranskalaisen konjakkifirman etiketti ja merkkituotenimi ("brändi"!), kuten esim., kun amer. bourbon-viskin sijasta juodaan monasti skottilaista Ballantinesia. Toki joskus saatetaan juoda myös kotimaista brandya.
Pointti on vain siinä, että konjakki englanniksi yksinkertaisesti ON brandy (joskin joskus harvoin kuulee sanan cognac lausuttuna anglosaksilaisittain). Kyse on siis kulttuuriasiasta: kuulostaa yksinkertaisesti hölmöltä kääntää suomeksi, että "tahdotko lasillisen brandya?".
Ja claret on toki aina punaista bordeauxia, itse juon niin harvoin valkoviiniä yleensäkin, etten edes muistanut että valkoviiniäkin on olemassa...
Mutta ehkä kannattaa jo lopetella nämä saivarteluni. Alkupointtini lienee jo tullut selväksi.

Lue lisää

Tämän kirjoittaja tunnustaa ottavansa paloviinaryypin silloin, toisen tällöin. Läheskään aina jumprussa ei ole konjakkia, vaan jotakin muuta tislettä.

Corona-brandya kirjoittaja nimittää puolileikillisesti lääkekonjakiksi.

Ja silloin joskus kun tarjoaa hän paloviinaryypin vaikkapa lankomiehelleen, saattaa hän luoda lausumaan että "otatko konjakkia" - jaloviinaa yhden tai kolmen tähden tarjoilee hän silloin...

--

Goya kirjoitti:

Yucca on sinänsä oikeassa korjauksissaan. En kuitenkaan pyrkinytkään pilkun- tai aksenttimerkin viilauksiin (joita kaikkia merkkejä en edes osaa näppäimistöltäni löytää), vaan filmikäännösten vähän suurempien linjojen korjailuun.
Amerikkalaisten brandynkäytöstä haluan edelleen olla vähän eri mieltä. Toki tiedän, että koska USA on suuri viinintuottajamaa, omista viineistä tislataan myös brandya, mutta väitän silti, että vähänkään varakkaammat silti juovat konjakkia ihan imagosyistäkin, koska on hienompaa, jos pullossa on jonkin ranskalaisen konjakkifirman etiketti ja merkkituotenimi ("brändi"!), kuten esim., kun amer. bourbon-viskin sijasta juodaan monasti skottilaista Ballantinesia. Toki joskus saatetaan juoda myös kotimaista brandya.
Pointti on vain siinä, että konjakki englanniksi yksinkertaisesti ON brandy (joskin joskus harvoin kuulee sanan cognac lausuttuna anglosaksilaisittain). Kyse on siis kulttuuriasiasta: kuulostaa yksinkertaisesti hölmöltä kääntää suomeksi, että "tahdotko lasillisen brandya?".
Ja claret on toki aina punaista bordeauxia, itse juon niin harvoin valkoviiniä yleensäkin, etten edes muistanut että valkoviiniäkin on olemassa...
Mutta ehkä kannattaa jo lopetella nämä saivarteluni. Alkupointtini lienee jo tullut selväksi.

Lue lisää

Minusta sinä puutuit nimenomaan yksityiskohtiin, kuten yksittäisten sanojen käännökseen. Osoitin, että silloin helposti mennään harhaan.

Englannin kielessä ”brandy” on todellakin yleisnimitys, joka kattaa myös konjakit, mutta tämä ei todellakaan merkitse, että sen kääntäminen konjakki-sanalla olisi yleisesti oikein. Teet alkeellisen päättelyvirheen: siitä, että kaikki konjakki on brandya (nimittäin englannin kielessä, yleensä), ei seuraa, että kaikki brandy on konjakkia.

Täysin osuvaa käännöstä ei ole, koska suomesta puuttuu sopiva sana. Mutta koska suomennoksissa yleisesti käytetään brandy-sanaa, niin konjakki-sanan käyttö viittaisi siihen, että puhuja haluaa erityisesti korostaa tarjoavansa konjakkia! Sitä paitsi ei yleensä ole mitään tapaa varmistaa, onko kyseessä edes konjakki. Nousukkaat ehkä käyttävät konjakkia, mutta vain ehkä, ja yläluokan osaan mukavasti asettuneet juovat juuri sitä mistä pitävät, oli se konjakkia, armanjakkia, jotain muuta ranskalaista brandya, muunmaalaista brandya tai vaikka Jaloviinaa.

Yhdysvalloissa tuotetun brandyn osuutta en tunne, mutta kyllähän brandyja tuotetaan hyvin monessa maassa, eikä kaikki ranskalainen brandy suinkaan ole konjakkia (vaikka yksinkertaistavat sanakirjat saattavat niin väittää).

Muuten, jos haluat käyttää sanaa ”bordeaux” (pro ”Bordeaux’n viini”), niin kyllä senkin taivutukseen suomessa kuuluu heittomerkki, ja pääte merkitään äänneasun mukaan: ei ”bordeauxia”, vaan ”bordeaux’ta”. Eri asia tietysti on, jos lausut sanan esimerkiksi ”porteauks”. :-)

Jos siis rupeaa viilaamaan muiden sananvalintoja ja pilkkuja, kannattaa tarkistaa, että omat päätteet ja heittomerkit ovat kunnossa.

P.S. Jos on vaikeuksia löytää vaikkapa aksenttimerkkejä, ks. esim.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nappis.html
Vielä laajemmin aksentteja saa aikaan laajennetulla ”suomalaisella kansainvälisellä” näppäimistöllä, ks.
http://www.microsoft.fi/nappaimisto/

Yucca kirjoitti:

Minusta sinä puutuit nimenomaan yksityiskohtiin, kuten yksittäisten sanojen käännökseen. Osoitin, että silloin helposti mennään harhaan.

Englannin kielessä ”brandy” on todellakin yleisnimitys, joka kattaa myös konjakit, mutta tämä ei todellakaan merkitse, että sen kääntäminen konjakki-sanalla olisi yleisesti oikein. Teet alkeellisen päättelyvirheen: siitä, että kaikki konjakki on brandya (nimittäin englannin kielessä, yleensä), ei seuraa, että kaikki brandy on konjakkia.

Täysin osuvaa käännöstä ei ole, koska suomesta puuttuu sopiva sana. Mutta koska suomennoksissa yleisesti käytetään brandy-sanaa, niin konjakki-sanan käyttö viittaisi siihen, että puhuja haluaa erityisesti korostaa tarjoavansa konjakkia! Sitä paitsi ei yleensä ole mitään tapaa varmistaa, onko kyseessä edes konjakki. Nousukkaat ehkä käyttävät konjakkia, mutta vain ehkä, ja yläluokan osaan mukavasti asettuneet juovat juuri sitä mistä pitävät, oli se konjakkia, armanjakkia, jotain muuta ranskalaista brandya, muunmaalaista brandya tai vaikka Jaloviinaa.

Yhdysvalloissa tuotetun brandyn osuutta en tunne, mutta kyllähän brandyja tuotetaan hyvin monessa maassa, eikä kaikki ranskalainen brandy suinkaan ole konjakkia (vaikka yksinkertaistavat sanakirjat saattavat niin väittää).

Muuten, jos haluat käyttää sanaa ”bordeaux” (pro ”Bordeaux’n viini”), niin kyllä senkin taivutukseen suomessa kuuluu heittomerkki, ja pääte merkitään äänneasun mukaan: ei ”bordeauxia”, vaan ”bordeaux’ta”. Eri asia tietysti on, jos lausut sanan esimerkiksi ”porteauks”. :-)

Jos siis rupeaa viilaamaan muiden sananvalintoja ja pilkkuja, kannattaa tarkistaa, että omat päätteet ja heittomerkit ovat kunnossa.

P.S. Jos on vaikeuksia löytää vaikkapa aksenttimerkkejä, ks. esim.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nappis.html
Vielä laajemmin aksentteja saa aikaan laajennetulla ”suomalaisella kansainvälisellä” näppäimistöllä, ks.
http://www.microsoft.fi/nappaimisto/

Lue lisää

Niin Yucca, en ollutkaan viilaamassa sen enempää pilkkuja, painomerkkejä, heittomerkkejä kuin päätteitäkään, vaan kokonaisia sanoja, ja ennen kaikkea kulttuurisia käsitteitä. Ja kohderyhmänä oli ammattimaiset kielenkääntäjät, ei kuka tahansa maallikko.
Tuosta brandysta ja konjakista ei näköjään pointtini mene perille. Voi tietysti loputtomasti vedota siihen, ettei meillä tietenkään ole keinoa saada tietää, mitä filmeissä todella juodaan (tosin laseissa on luultavimmin OIKEASTI pelkkää teetä tai muuta sopivan väristä litkua...):).
Kaikki mitä kirjoitat brandyn ja konjakin keskinäissuhteesta on itsestään selvää ja toki hyvinkin tiedossa. Nyt puhutaan kulttuurista ja sosiaalisista käyttäytymisnormeista, ja väitän edelleen, että niissä piireissä, joissa filmeissä yleensä tarjotaan "a glass of brandy", tarjottaisiin vastaavassa tilanteessa "oikeassa elämässä" yhdeksässä tapauksessa kymmenestä aitoa ranskalaista konjakkia - jotakin kuuluisaa tuotemerkkiä vielä. Se kuuluu yhtä itsestään selvästi baarikaapin (jollaisia ei tosin yleensä käytetä, vaan pullot ovat esillä jollakin pöydällä) valikoimaan kuin esim. Ballantinesin tai Chivas Regalin viskipullot.
Kun elokuva pyrkii kuvaamaan todellista elämää (ainakin viitteellisesti...), olisi hyvä myös tällaisissa asioissa lähteä siitä, mikä todellisessa elämässä jonkin asian laita on.
Mielenkiintoinen yksityiskohta muuten (jonka toki kyllä varmaan Yucca varsin sivistyneenä miehenä tietää, mutta ehkä joku muu ei), että saksalaisilla on oma nimi omalle brandylleen: Weinbrand (lausutaan vainbrant). Hekin silti saattavat puheessaan kutsua myös muiden maiden brandyja tai joskus jopa konjakkia Weinbrandiksi.
Lopuksi voisimme ehkä aloittaa vastaavanlaisen keskustelun shampanjasta ja kuohuviinistä, mutta emmehän sitä tee, emmehän, Yucca...?;)

Goya kirjoitti:

Niin Yucca, en ollutkaan viilaamassa sen enempää pilkkuja, painomerkkejä, heittomerkkejä kuin päätteitäkään, vaan kokonaisia sanoja, ja ennen kaikkea kulttuurisia käsitteitä. Ja kohderyhmänä oli ammattimaiset kielenkääntäjät, ei kuka tahansa maallikko.
Tuosta brandysta ja konjakista ei näköjään pointtini mene perille. Voi tietysti loputtomasti vedota siihen, ettei meillä tietenkään ole keinoa saada tietää, mitä filmeissä todella juodaan (tosin laseissa on luultavimmin OIKEASTI pelkkää teetä tai muuta sopivan väristä litkua...):).
Kaikki mitä kirjoitat brandyn ja konjakin keskinäissuhteesta on itsestään selvää ja toki hyvinkin tiedossa. Nyt puhutaan kulttuurista ja sosiaalisista käyttäytymisnormeista, ja väitän edelleen, että niissä piireissä, joissa filmeissä yleensä tarjotaan "a glass of brandy", tarjottaisiin vastaavassa tilanteessa "oikeassa elämässä" yhdeksässä tapauksessa kymmenestä aitoa ranskalaista konjakkia - jotakin kuuluisaa tuotemerkkiä vielä. Se kuuluu yhtä itsestään selvästi baarikaapin (jollaisia ei tosin yleensä käytetä, vaan pullot ovat esillä jollakin pöydällä) valikoimaan kuin esim. Ballantinesin tai Chivas Regalin viskipullot.
Kun elokuva pyrkii kuvaamaan todellista elämää (ainakin viitteellisesti...), olisi hyvä myös tällaisissa asioissa lähteä siitä, mikä todellisessa elämässä jonkin asian laita on.
Mielenkiintoinen yksityiskohta muuten (jonka toki kyllä varmaan Yucca varsin sivistyneenä miehenä tietää, mutta ehkä joku muu ei), että saksalaisilla on oma nimi omalle brandylleen: Weinbrand (lausutaan vainbrant). Hekin silti saattavat puheessaan kutsua myös muiden maiden brandyja tai joskus jopa konjakkia Weinbrandiksi.
Lopuksi voisimme ehkä aloittaa vastaavanlaisen keskustelun shampanjasta ja kuohuviinistä, mutta emmehän sitä tee, emmehän, Yucca...?;)

Lue lisää

Ranskalainen, kotimaassaan nimeä 'champagne' kantava juoma on suomeksi reilusti 'samppanja', ei 'shampanja'.

Jukka vaan (ei Yucca) kirjoitti:

Ranskalainen, kotimaassaan nimeä 'champagne' kantava juoma on suomeksi reilusti 'samppanja', ei 'shampanja'.

Tiedän että kieliviranomaiset (!) suosittavat suhuäänteen merkitsemisen poisjättämistä mm. sanoista shampanja, shokki, shekki jne., mutta en voi sitä millään hyväksyä, koska lausun ne itse edelleen suhuässällä, ja mielestäni näyttää todella hölmöltä kirjoittaa sampanja, sokki, sekki jne. Vähintään vaadin käytettäväksi hattuässää, jota en tosin näppäimistölläni saa esille.

Goya kirjoitti:

Tiedän että kieliviranomaiset (!) suosittavat suhuäänteen merkitsemisen poisjättämistä mm. sanoista shampanja, shokki, shekki jne., mutta en voi sitä millään hyväksyä, koska lausun ne itse edelleen suhuässällä, ja mielestäni näyttää todella hölmöltä kirjoittaa sampanja, sokki, sekki jne. Vähintään vaadin käytettäväksi hattuässää, jota en tosin näppäimistölläni saa esille.

Lue lisää

Sanassa on kaksi p-kirjainta: samppanja. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta myös lausuu sen kirjoitusasusta riippumatta niin lepsusti, että s on paikallaan paremmin kuin š.

Uskonpa myös, että šuhu-äššä onnistuu sinunkin näppikselläsi (oletuksena pöytä-PC ja Windows-ohjelmat). Ohjeet on annettu tässä keskusteluketjussa. Toistettakoon ja täsmennettäköön vielä kerran. Ellei Num Lock -merkkivalo pala, paina numeronäppiksen Num Lock -näppäintä niin että saat sen palamaan. Paina sitten Alt-näppäin pohjaan, pidä se siellä ja näpyttele numeronäppikseltä numerosarja 0154. Älä ihmettele, jos ruudulle ilmestyy š-kirjain.

Jukka vaan (ei Yucca) kirjoitti:

Sanassa on kaksi p-kirjainta: samppanja. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta myös lausuu sen kirjoitusasusta riippumatta niin lepsusti, että s on paikallaan paremmin kuin š.

Uskonpa myös, että šuhu-äššä onnistuu sinunkin näppikselläsi (oletuksena pöytä-PC ja Windows-ohjelmat). Ohjeet on annettu tässä keskusteluketjussa. Toistettakoon ja täsmennettäköön vielä kerran. Ellei Num Lock -merkkivalo pala, paina numeronäppiksen Num Lock -näppäintä niin että saat sen palamaan. Paina sitten Alt-näppäin pohjaan, pidä se siellä ja näpyttele numeronäppikseltä numerosarja 0154. Älä ihmettele, jos ruudulle ilmestyy š-kirjain.

Lue lisää

Kiitos kun kerroit tuosta Num Lockistakin. Sitä ei edellinen valistaja tehnyt, ja siksi hattu-š ei aiemmin onnistunut. Tosin nytkin kesti, ennen kuin hiffasin, että numerosarja pitää todellakin näppäillä erillisellä oikeanpuolisella näppäimistöllä eikä normaalinäppäimistön ylärivin numeronäppäimillä (joilla se EI onnistunut). En ole ikinä kuullutkaan, että tuota toistakin näppistä käytetään kirjoitettaessa, vaan olen luullut sitä pelkäksi laskinnäppikseksi. Eli aina oppii uutta, vielä 56-vuotiaanakin!
Suhuäänteestä vain, että mielestäni on tyhmää hylätä se suomesta juuri nyt, kun sitä yhä enemmän (ja sen käytön harjoittelemista) tarvittaisiin alati kansainvälistyvässä maailmassa lähes kaikkia muita yleisiä kieliä puhuttaessa.

Goya kirjoitti:

Kiitos kun kerroit tuosta Num Lockistakin. Sitä ei edellinen valistaja tehnyt, ja siksi hattu-š ei aiemmin onnistunut. Tosin nytkin kesti, ennen kuin hiffasin, että numerosarja pitää todellakin näppäillä erillisellä oikeanpuolisella näppäimistöllä eikä normaalinäppäimistön ylärivin numeronäppäimillä (joilla se EI onnistunut). En ole ikinä kuullutkaan, että tuota toistakin näppistä käytetään kirjoitettaessa, vaan olen luullut sitä pelkäksi laskinnäppikseksi. Eli aina oppii uutta, vielä 56-vuotiaanakin!
Suhuäänteestä vain, että mielestäni on tyhmää hylätä se suomesta juuri nyt, kun sitä yhä enemmän (ja sen käytön harjoittelemista) tarvittaisiin alati kansainvälistyvässä maailmassa lähes kaikkia muita yleisiä kieliä puhuttaessa.

Lue lisää

...sen voi vanhempana oppia.

Minä olen nuori mies vielä – hiihdän kaukana perässäsi. Välimatkaa on peräti vuoden verran. Onnistuit joka tapauksessa tämän keskusteluketjun avauksessa valistamaan minuakin, joten kiitokset siitä ihan tasapuolisuuden nimissä!

Minulle maistuu samppanja (vaikka eilen illalla tyydyinkin pariin lasilliseen espanjalaista cavaa). Toisaalta sitten en ole oppinut koskaan käyttämään sekkejä vaan lopetin shekkien kirjoittelun joskus pari vuosikymmentä sitten. Joitakin vuosia sitten sain melkeinpä shokin vastaanottaessani ulkomailta maksuksi shekin! Sokki on puolestaan minulle jokseenkin tuntematon juttu.

Niin – ja pizza maistuu minulle parhaiten ihan sellaisenaan. Pitsaa en ole oppinut koskaan syömään ja tuskin opinkaan, vaikka sitä ikää karttuisi lisääkin.

Maailma on täynnä hyviä hakuteoksia ja kääntäjän, jos kenen tulisi olla hyvä yleistietäjä. Nykyisen koulutusjärjestelmän aikana korostetaan vielä erityisesti tiedon haun ja ymmärtämisen merkitystä ja ulkoa oppiminen on onneksi jätetty pitkälti vanhan kansakoulun käyneiden huoleksi.

En oikein ymmärrä, miksi pitäisi opetella Rautaveden reitti tai Ruotsin suuret järvet ulkoa, kun maailmassa on tähdellisempääkin tietoa. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, että on hyödyllistä tietää Suomen vesistöreitit pääpiirteittäin ja tuntea Euroopan järviä.

Ehkä kääntäjien koulutuksessa olisi syytä luopua sanojen frekvenssien laskemisesta ja opastaa kääntäjät hyvän yleishakuteoksen pariin tai tekemään jotain hyödyllistä.

Elokuvien käännösvirheiden hakeminen on muuten aika turhaa hommaa. Virheitä sattuu kaikille ja ne, jotka ilkkuvat väärää käännöstä, voisi sanoa että miksi he keskittyvät vain englanninkielisiin elokuviin. Eikö kielitaito riitä esim. ranskalaisten tai saksalaisten elokuvien virheiden etsimiseen? Puhumattakaan venäjän- tai puolankielisten.

Niille, jotka luulevat koulu- ja (yli)opistoenglannin perusteella osaavansa mainittua kieltä täydellisesti voi sanoa: ette muuten osaa. Englantia on täysin mahdotonta oppia "täydellisesti", koska kieli muuttuu jatkuvasti ja uusia hetken eläviä ilmaisuja tulee jatkuvasti. Puhumattakaan englannin täysin käsittämättömän suuresta sanavarastosta, joka muuten sisältää mm. koko latinan sanavaraston (osin modifioituna tosin) ja runsaasti erikoissanastoa, jolle ei edes löydy vastaavuutta suomen kielessä.

Hyviä hakuteoksia löytyy muuten paljon vanhojen kirjojen kaupoista ja yllätys, yllätys kirjastoista.

Yleisnero kirjoitti:

Maailma on täynnä hyviä hakuteoksia ja kääntäjän, jos kenen tulisi olla hyvä yleistietäjä. Nykyisen koulutusjärjestelmän aikana korostetaan vielä erityisesti tiedon haun ja ymmärtämisen merkitystä ja ulkoa oppiminen on onneksi jätetty pitkälti vanhan kansakoulun käyneiden huoleksi.

En oikein ymmärrä, miksi pitäisi opetella Rautaveden reitti tai Ruotsin suuret järvet ulkoa, kun maailmassa on tähdellisempääkin tietoa. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, että on hyödyllistä tietää Suomen vesistöreitit pääpiirteittäin ja tuntea Euroopan järviä.

Ehkä kääntäjien koulutuksessa olisi syytä luopua sanojen frekvenssien laskemisesta ja opastaa kääntäjät hyvän yleishakuteoksen pariin tai tekemään jotain hyödyllistä.

Elokuvien käännösvirheiden hakeminen on muuten aika turhaa hommaa. Virheitä sattuu kaikille ja ne, jotka ilkkuvat väärää käännöstä, voisi sanoa että miksi he keskittyvät vain englanninkielisiin elokuviin. Eikö kielitaito riitä esim. ranskalaisten tai saksalaisten elokuvien virheiden etsimiseen? Puhumattakaan venäjän- tai puolankielisten.

Niille, jotka luulevat koulu- ja (yli)opistoenglannin perusteella osaavansa mainittua kieltä täydellisesti voi sanoa: ette muuten osaa. Englantia on täysin mahdotonta oppia "täydellisesti", koska kieli muuttuu jatkuvasti ja uusia hetken eläviä ilmaisuja tulee jatkuvasti. Puhumattakaan englannin täysin käsittämättömän suuresta sanavarastosta, joka muuten sisältää mm. koko latinan sanavaraston (osin modifioituna tosin) ja runsaasti erikoissanastoa, jolle ei edes löydy vastaavuutta suomen kielessä.

Hyviä hakuteoksia löytyy muuten paljon vanhojen kirjojen kaupoista ja yllätys, yllätys kirjastoista.

Lue lisää

Hyvä kirjoitus tuo Yleisnero-juttu.

Pitäisi kuitenkin palkata ihminen, joka keskittyisi kääntäjien SUOMEN KIELEN VIRHEISIIN. Sen verran ala-arvoista on suomen osaaminen sillä rintamalla. Sujuvaa suomea näkee yhä harvemmin myös käännösproosassa. Objektimuodot miten sattuu, adjektiivien taivutus miten sattuu (komparatiivi ja superlatiivi aivan hellurei), subjektin ja predikaatin liitosta ei tietoakaan, ihan vain esimerkkeinä.

KÄÄNTÄJÄT KÄÄNTÄVÄT SUOMEKSI, mutta eivät enää osaa työtään!!!!!! Minusta se on tosi huolestuttavaa. Äidinkieltä pitäisi jatkuvasti opiskella, mutta eihän sen opiskelu ole coolia. Hyi sika sentään niitä välinpitämättömiä, jotka eivät tunne vastuutaan.

Joku ehdotti, että huonojen kääntäjien nimet ja kuvat pantaisiin nettiin. KANNATAN.

Hyvää yötä! Nyt tämä sairaalan vuorotyöläinen lukee ensin vähän hyvää suomea ja menee sitten minne menee.