Isyydenvahvistus vasta lapsen synnyttyä?

Kysymysmerkkinä

Minulla on tämmönen tilanne. Ex-"tyttöystäväni" (tiemme erosi pari kk sitten) on raskaana, ilmoitteli siitä jokin aika sitten. Laskettuaika joskus tammikuussa. Kertoi siis minun olevan isä. Olen kuitenkin kuullut usealta taholta että tämä tyttö ei aikaisemminkaan ole "ihan kiltisti ollut" vaan on saattanut pettää minuakin. Nyt mietin olenko tulevan lapsen isä, ja pystyykö asiaa mitenkään vahvistamaan ennen kuin lapsi konkreettisesti on syntynyt? Tuntuu oudolta ajatus, että tässä mietin mahdollisesti isäksi tulemista (joka ei siis missään nimessä ole negatiivinen asia minulle) vaan entäs jos tammikuussa vahvistuukin, etten olekkaan tuon lapsen isä?! Pitääkö fiiliksiä siihen asti pidätellä vai mitä teen? Mitkä ovat minun oikeuteni tässä asiassa? Vai onko sellaisia? Kiitos asiallisista vastauksista.

27

5231

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • minä vaan

      Sinulla on mahdollisuudet todellakin vahvistaa isyytesi vasta lapsen syntymän jälkeen. Paitsi, jos viet tytön vihille on lapsi automaattisesti sinun lain mukaan (vaikka biologia olisi mitä). =)
      Mutta asiaan, voit joko tunnustaa isyyden ilman isyystestiä. Silloin tavallaan exäsi kanssa "sovitte" lapsen olevan sinun ja sitä seuraa normaalit oikeudet ja velvoitteet. Tai voit tunnustaa ja siihen liitetään isyystesti, jolloin lapsi on sinun vain testin niin osoittaessa. Tai äiti voi vaatia isyystestiä, josta et voi (lain mukaan) kieltäytyä tai äiti voi kieltää isyystestien teettämisen, jolloin niitä ei isä-kandidaatit voi vaatia.
      Eli tavallaan (vain oma mielipiteeni, olen siis äiti..) paras vaihtoehto olisi istua kahvikupillisen ääreen tuon exäsi kanssa ja pohtia millaisia tunteita tilanne teissä herättää.
      Olisiko mahdoton/mahdollinen ajatus perustaakin perhe yhdessä? Jos ei/kyllä, niin mitä sitten? Koska biologia ei tee kenestäkään isää tai äitiä. Ja vaikka tyttö ei ennen ole "kiltisti ollut" on hän ollut sinulle uskollinen, kunnes on varmaa että ei ole ollut. Jos tiedät mitä tarkoitan..

      • edelliseen

        Isyyden tunnustaminen ja vahvistaminen on todellakin mahdollista vasta lapsen synnyttyä. Äidillä on mahdollisuus kieltäytyä isyyden selvittämisestä, mutta jos tunnustat isyyden ja vaadit isyystestiä, äiti ei voi siitä kieltäytyä (tai mikäli kieltäytyy voidaan isyystestin tekeminen määrätä oikeusteitse uhkasakon uhalla). DNA-testi voidaan tehdä, kun vauva on kolmen kuukauden ikäinen. Kannattaa olla asiassa yhteydessä kotikunnan lastenvalvojaan, joka tekee isyyden selvitykset (ja ottaa vastaan isyyden tunnustuksen).

        Kehottaisin sinua vaatimaan isyystestien tekemistä. Asia jäisi muuten varmasti sinua vaivaamaan. Epävarmuudessa joudut siis olemaan ennen kuin asia on varmistettu.


      • juu...
        edelliseen kirjoitti:

        Isyyden tunnustaminen ja vahvistaminen on todellakin mahdollista vasta lapsen synnyttyä. Äidillä on mahdollisuus kieltäytyä isyyden selvittämisestä, mutta jos tunnustat isyyden ja vaadit isyystestiä, äiti ei voi siitä kieltäytyä (tai mikäli kieltäytyy voidaan isyystestin tekeminen määrätä oikeusteitse uhkasakon uhalla). DNA-testi voidaan tehdä, kun vauva on kolmen kuukauden ikäinen. Kannattaa olla asiassa yhteydessä kotikunnan lastenvalvojaan, joka tekee isyyden selvitykset (ja ottaa vastaan isyyden tunnustuksen).

        Kehottaisin sinua vaatimaan isyystestien tekemistä. Asia jäisi muuten varmasti sinua vaivaamaan. Epävarmuudessa joudut siis olemaan ennen kuin asia on varmistettu.

        Tarkoitin juuri tuota. Mutta jos äiti kieltää isyyden selvittämisen ei auta vaikka isä haluaisi lapsen tunnustaa. Silloin isyyttä ei selvitetä ja sillä siisti.
        Isyyden tunnustuksessa ovat aina molemmat vanhemmat läsnä ja siellä kysytään enemmän ja vähemmä suoraan oletko ollut muiden kanssa sinä aikana kun oletettu hedelmöittyminen on tapahtunut.
        Ainoa tapa välttyä isyyden tunnustukselta tai tutkimiselta on avioliitto (yhdessä lapsen aidin kanssa) tai äiti kieltää isyyden selvittämisen.


      • anni
        juu... kirjoitti:

        Tarkoitin juuri tuota. Mutta jos äiti kieltää isyyden selvittämisen ei auta vaikka isä haluaisi lapsen tunnustaa. Silloin isyyttä ei selvitetä ja sillä siisti.
        Isyyden tunnustuksessa ovat aina molemmat vanhemmat läsnä ja siellä kysytään enemmän ja vähemmä suoraan oletko ollut muiden kanssa sinä aikana kun oletettu hedelmöittyminen on tapahtunut.
        Ainoa tapa välttyä isyyden tunnustukselta tai tutkimiselta on avioliitto (yhdessä lapsen aidin kanssa) tai äiti kieltää isyyden selvittämisen.

        Ei äiti voi kieltää isyyden tunnustamista ja isyystestiä! Jos isä (tai siis mahdollinen isä) menee sosiaalitoimistoon ja ilmoittaa haluavansa tunnustaa isytensä testiä vastaan, hän saa sen hoidettua oikeuksen määräyksellä jos äiti siihen ei suostu!


      • silloin
        anni kirjoitti:

        Ei äiti voi kieltää isyyden tunnustamista ja isyystestiä! Jos isä (tai siis mahdollinen isä) menee sosiaalitoimistoon ja ilmoittaa haluavansa tunnustaa isytensä testiä vastaan, hän saa sen hoidettua oikeuksen määräyksellä jos äiti siihen ei suostu!

        kun omista lapsistani olen isyyden tunnustus tilaisuudessa ollut, on meille annettu lastenvalvojilta tällainen tieto. Jos äiti ilmoittaa, että isästä ei ole tietoa ei kukaan voi testiä vaatia. Valitettavasti asia kaiketi on näin.


      • Varma tieto
        anni kirjoitti:

        Ei äiti voi kieltää isyyden tunnustamista ja isyystestiä! Jos isä (tai siis mahdollinen isä) menee sosiaalitoimistoon ja ilmoittaa haluavansa tunnustaa isytensä testiä vastaan, hän saa sen hoidettua oikeuksen määräyksellä jos äiti siihen ei suostu!

        äiti voi kieltää isyyden selvittämisen ja silloin sitä ei voida selvittää. Isyyttä ei tunnusteta testiä varten vaan testin jälkeen... Kun isyys on tunnustettu, ei mitään testiä tehdä! Oletetun isän voi vaatia testiin oikeuden määräyksellä.


      • isyyslaki
        Varma tieto kirjoitti:

        äiti voi kieltää isyyden selvittämisen ja silloin sitä ei voida selvittää. Isyyttä ei tunnusteta testiä varten vaan testin jälkeen... Kun isyys on tunnustettu, ei mitään testiä tehdä! Oletetun isän voi vaatia testiin oikeuden määräyksellä.

        Alla isyyslain 8 pykälä, jossa selkeästi todetaan "Isyyden selvittäminen on kuitenkin toimitettava, vaikka äiti on vastustanut isyyden selvittämistä, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, on tunnustanut isyytensä".

        Tilanteessa, jossa äiti on kieltäytynyt isyyden selvittämisestä ja isäehdokas on tunnustanut isyyden, on lastenvalvojan aloitettava isyyden selvitys äidin vastustuksesta huolimatta. Lastenvalvoja ei tietenkään voi aloittaa isyyden selvittämistä, mikäli ei ole isyyden tunnustusta. Ja tällöin isyys jää äidin tahdon mukaan selvittämättä. Isyyden tunnustamista ei tietenkään vahvisteta ennen kuin isyyden selvitys on tehty (tarvitaan siis isyystestit ja tunnustukseen tarvitaan myös äidin hyväksyntä, jotta maistraatti sen voi vahvistaa). Viime kädessä testiä vaatii (ja isyyden vahvistaa, mikäli testit osoittavat ehdokkaan isäksi) käräjäoikeus, mikäli äiti ei siihen suostu.

        8 §
        «Isyyden» selvittämisen toimeenpano
        Neuvottelun päätyttyä on lastenvalvojan aloitettava «isyyden» «selvittäminen» ja saatettava se loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Jollei neuvottelua ole voitu panna toimeen, on lastenvalvojan aloitettava «selvittäminen» viipymättä sen jälkeen kun hän on 7 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla saanut tiedon lapsen syntymästä.

        Lastenvalvoja ei saa aloittaa tai jatkaa «isyyden» selvittämistä vastoin äidin tahtoa, jos lapsen äiti on kirjallisesti ilmoittanut lastenvalvojalle vastustavansa «isyyden» selvittämistä ja lapsi on äitinsä huollossa tai hoidettavana.

        «Isyyden» «selvittäminen» on kuitenkin toimitettava, vaikka äiti on vastustanut «isyyden» selvittämistä, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, on tunnustanut isyytensä.

        «Isyyden» «selvittäminen» saadaan aloittaa jo ennen lapsen syntymää, jos nainen, joka on raskaana avioliiton ulkopuolella, sitä pyytää. Se voidaan kuitenkin saattaa loppuun ja tunnustamistilaisuus varata miehelle vasta lapsen syntymän jälkeen.

        Lain perusteella väitän tätä "varmaksi tiedoksi"...


      • Case closed
        isyyslaki kirjoitti:

        Alla isyyslain 8 pykälä, jossa selkeästi todetaan "Isyyden selvittäminen on kuitenkin toimitettava, vaikka äiti on vastustanut isyyden selvittämistä, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, on tunnustanut isyytensä".

        Tilanteessa, jossa äiti on kieltäytynyt isyyden selvittämisestä ja isäehdokas on tunnustanut isyyden, on lastenvalvojan aloitettava isyyden selvitys äidin vastustuksesta huolimatta. Lastenvalvoja ei tietenkään voi aloittaa isyyden selvittämistä, mikäli ei ole isyyden tunnustusta. Ja tällöin isyys jää äidin tahdon mukaan selvittämättä. Isyyden tunnustamista ei tietenkään vahvisteta ennen kuin isyyden selvitys on tehty (tarvitaan siis isyystestit ja tunnustukseen tarvitaan myös äidin hyväksyntä, jotta maistraatti sen voi vahvistaa). Viime kädessä testiä vaatii (ja isyyden vahvistaa, mikäli testit osoittavat ehdokkaan isäksi) käräjäoikeus, mikäli äiti ei siihen suostu.

        8 §
        «Isyyden» selvittämisen toimeenpano
        Neuvottelun päätyttyä on lastenvalvojan aloitettava «isyyden» «selvittäminen» ja saatettava se loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Jollei neuvottelua ole voitu panna toimeen, on lastenvalvojan aloitettava «selvittäminen» viipymättä sen jälkeen kun hän on 7 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla saanut tiedon lapsen syntymästä.

        Lastenvalvoja ei saa aloittaa tai jatkaa «isyyden» selvittämistä vastoin äidin tahtoa, jos lapsen äiti on kirjallisesti ilmoittanut lastenvalvojalle vastustavansa «isyyden» selvittämistä ja lapsi on äitinsä huollossa tai hoidettavana.

        «Isyyden» «selvittäminen» on kuitenkin toimitettava, vaikka äiti on vastustanut «isyyden» selvittämistä, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, on tunnustanut isyytensä.

        «Isyyden» «selvittäminen» saadaan aloittaa jo ennen lapsen syntymää, jos nainen, joka on raskaana avioliiton ulkopuolella, sitä pyytää. Se voidaan kuitenkin saattaa loppuun ja tunnustamistilaisuus varata miehelle vasta lapsen syntymän jälkeen.

        Lain perusteella väitän tätä "varmaksi tiedoksi"...

        tässäpä se tulikin!


      • paikassa
        edelliseen kirjoitti:

        Isyyden tunnustaminen ja vahvistaminen on todellakin mahdollista vasta lapsen synnyttyä. Äidillä on mahdollisuus kieltäytyä isyyden selvittämisestä, mutta jos tunnustat isyyden ja vaadit isyystestiä, äiti ei voi siitä kieltäytyä (tai mikäli kieltäytyy voidaan isyystestin tekeminen määrätä oikeusteitse uhkasakon uhalla). DNA-testi voidaan tehdä, kun vauva on kolmen kuukauden ikäinen. Kannattaa olla asiassa yhteydessä kotikunnan lastenvalvojaan, joka tekee isyyden selvitykset (ja ottaa vastaan isyyden tunnustuksen).

        Kehottaisin sinua vaatimaan isyystestien tekemistä. Asia jäisi muuten varmasti sinua vaivaamaan. Epävarmuudessa joudut siis olemaan ennen kuin asia on varmistettu.

        tehdään nykyään isyystesti jo aikaisemminkin, kun lapselta voidaan nykyisin ottaa syljestä dna. Rooppuu kai sitten sairaalasta mitkä testimenetelmät käytössä.


    • reippaasti a

      vaan mukaan lapsen elämään,on se sun tai ei niin muistathan ettei biologia itsessään tee kenestäkään vanhempaa,siihen ei kannata takertua.lapsi tarvii niin isän kuin äidin,turvallisen kasvuympäristön/rakastavat vanhemmat.istukaa tosiaan alas ja jutelkaa tulevaisuudesta,jospa ei olis liian myöhäistä teillä paikkailla välejä,miettikää lapsen parasta joka asiassa.toki sulla on oikeus vahvistaa oletko oikeesti isä mut loppupeleissä vaavi ei hengitä siitä vaan rakkaudesta/huolenpidosta.
      tsemppiä sulle,toivon et teidän asiat järjestyy on sit tulos mikä tahansa,mieti sitä pikku nyyttiä joka tulee katsomaan sua murskaavasti silmiin et isi tässä mä oon,pidä huolta musta=)

      • Älä nyt.

        No ei todellakaan paranis lähteä leikkimään isiä, jos todellisesta isästä ei ole tietoa! Ei muuta kuin testeihin, niissä ei kauaa nokka tuhise ja sillähän asia on lopullisesti pois päiväjärjestyksestä.

        Jos lapsi ei olekaan sun, ajattele että hyvä niin; jos taas on, ajattele että silläkin oli sit joku tarkoitus. Vaikka surulliselta tuntuu lapsen puolesta, että toisen täytyykin syntyä tommosen sekasotkun keskelle.

        Siis: jos testi osoittaa sun olevan isä, tiedät varmaan omat velvollisuutesi; jos taas lapsi on jonkun muun, älä missään nimessä sitten rupea vauvalle isää näyttelemään - tässä tilanteessa peräänkuuluttaisin sen todellisen isän oikeuksien perään!

        Suoraan sanottuna ex-tyttöystäväsi kannattaisi jo nyt raskausaikana miettiä isävaihtoehtoja - jos siis tunnustaa käyneensä vieraissa - ja "varoittaa" näitä mahdollisesta tulevasta vastuusta, ettei tule sitten asia kenellekäämn ihan puun takaa.


      • !!!

        Entäs jos äiti päättääkin, että haluaa yksinhuoltajuuden...muuttaa toiselle puolelle Suomea ja ei annakaan sun puuttua mihinkään lapseen liittyviin päätöksiin...Mutta kun elatusmaksupäivä taas koittaa niin sillon kyllä oot tarpeeks hyvä isäks...väitätkö ettei sillon tulis mieleen, että onkohan se lapsi varmasti edes minun...eli ehdottomasti isyystesti niin ei turhaan tarvitse isän oikeuksista taistella varsinkin jos myöhemmin selviää että lapsi ei ole edes sinun...Kyllä lapsellakin on oikeus tietää ketkä ovat hänen vanhempansa...Eri asia on tietysti, jos haluat testistä rippumatta olla lapselle isä...siinä ei mitään pahaa ole...vaan enemmänkin hyvää...Mutta ota huomioon, että tunnustuksen jälkeen isyystestit maksaa paljon (kun sen yhteydessä voisitte saada sen ilmaiseksi) ja äiti voi yrittää kieltää testin tekemistä...ja jos näin käy...ainoa tapa saada testi tehtyä on viedä asia oikeuteen...Eli mä ainakin vaatisin testin (ja olen siis nainen ja silti ajattelen näin) !!!


      • moni...
        Älä nyt. kirjoitti:

        No ei todellakaan paranis lähteä leikkimään isiä, jos todellisesta isästä ei ole tietoa! Ei muuta kuin testeihin, niissä ei kauaa nokka tuhise ja sillähän asia on lopullisesti pois päiväjärjestyksestä.

        Jos lapsi ei olekaan sun, ajattele että hyvä niin; jos taas on, ajattele että silläkin oli sit joku tarkoitus. Vaikka surulliselta tuntuu lapsen puolesta, että toisen täytyykin syntyä tommosen sekasotkun keskelle.

        Siis: jos testi osoittaa sun olevan isä, tiedät varmaan omat velvollisuutesi; jos taas lapsi on jonkun muun, älä missään nimessä sitten rupea vauvalle isää näyttelemään - tässä tilanteessa peräänkuuluttaisin sen todellisen isän oikeuksien perään!

        Suoraan sanottuna ex-tyttöystäväsi kannattaisi jo nyt raskausaikana miettiä isävaihtoehtoja - jos siis tunnustaa käyneensä vieraissa - ja "varoittaa" näitä mahdollisesta tulevasta vastuusta, ettei tule sitten asia kenellekäämn ihan puun takaa.

        Oletkos ajatellut, että avioliitossa syntyneitä lapsia pidetään automaattisesti vanhempiensa lapsina. Koskaan ei tehdä isyystestejä. Mutta tosi asiahan on, että kaikki avioliitossa syntyneet lapset eivät ole biologisesti juridisen isänsä lapsia =) Kylmä totuus.
        Kysehän on luottamuksesta, kuten tässäkin tapauksessa. Jos tyttö on joskus ollut uskoton jollekin toiselle tarkoittaako se automaattisesti hänen olleen sitä nytkin? Eli jos joku on ennen avioliittoa ollut jollekin kumppanilleen uskoton onko hän siis avioliitossaankin uskoton??
        Keskustelkaa!!!! Mikä teillä meni vikaan ja suhde päättyi, vai menikö, onko jotain tehtävissä, luotatko ex-kumppaniisi, jos et silloin isyys testi on ainoa vaihtoehto. Toki se on tavallaan "noloa" jos tuloksena olet isä ja testin vaatiminen on loukannut tyttöä niin, että yhteisestä tulevaisuudesta olisi turha puhua.
        Minulla on kumppanini (tuleva aviopuolisoni) kanssa 2 yhteistä lasta ja molemmat koimme isyystestin tekemisen loukkauksena sitä luottamusta kohtaan jolle suhteemme perustuu.


      • masa2
        moni... kirjoitti:

        Oletkos ajatellut, että avioliitossa syntyneitä lapsia pidetään automaattisesti vanhempiensa lapsina. Koskaan ei tehdä isyystestejä. Mutta tosi asiahan on, että kaikki avioliitossa syntyneet lapset eivät ole biologisesti juridisen isänsä lapsia =) Kylmä totuus.
        Kysehän on luottamuksesta, kuten tässäkin tapauksessa. Jos tyttö on joskus ollut uskoton jollekin toiselle tarkoittaako se automaattisesti hänen olleen sitä nytkin? Eli jos joku on ennen avioliittoa ollut jollekin kumppanilleen uskoton onko hän siis avioliitossaankin uskoton??
        Keskustelkaa!!!! Mikä teillä meni vikaan ja suhde päättyi, vai menikö, onko jotain tehtävissä, luotatko ex-kumppaniisi, jos et silloin isyys testi on ainoa vaihtoehto. Toki se on tavallaan "noloa" jos tuloksena olet isä ja testin vaatiminen on loukannut tyttöä niin, että yhteisestä tulevaisuudesta olisi turha puhua.
        Minulla on kumppanini (tuleva aviopuolisoni) kanssa 2 yhteistä lasta ja molemmat koimme isyystestin tekemisen loukkauksena sitä luottamusta kohtaan jolle suhteemme perustuu.

        ilman testiä ja silloinkin pitä kunnon hajurako naiseen eli äitiin eli -emään. Lähde reilustoi vaan mukaan lapsen elämään ilman testiä, vanhemmun ei ole vain biologiaa. Hah naisten lässytystä kun haulavat vain muksulleen elättäjän ja itselleen. Miestä joka tuohon suostuu on kaikkein tynmimmistä tyhmin...suoraan sanottuna. J MIKSI hajurako naiseen? et voi ikinä luottaa 100% i tuollaiseen naiseen et ikinä, kerran kusettaa voi tehdä sen aina. Testiin ja kunnolla,,vasta sitten voit olla varma..et ennen ja jos muksu on toisen niin muualle ja vamonos... Muuten olisit se tyyppi joka maksaisi laskut..jua haluatko sitä.


      • siinä on...
        moni... kirjoitti:

        Oletkos ajatellut, että avioliitossa syntyneitä lapsia pidetään automaattisesti vanhempiensa lapsina. Koskaan ei tehdä isyystestejä. Mutta tosi asiahan on, että kaikki avioliitossa syntyneet lapset eivät ole biologisesti juridisen isänsä lapsia =) Kylmä totuus.
        Kysehän on luottamuksesta, kuten tässäkin tapauksessa. Jos tyttö on joskus ollut uskoton jollekin toiselle tarkoittaako se automaattisesti hänen olleen sitä nytkin? Eli jos joku on ennen avioliittoa ollut jollekin kumppanilleen uskoton onko hän siis avioliitossaankin uskoton??
        Keskustelkaa!!!! Mikä teillä meni vikaan ja suhde päättyi, vai menikö, onko jotain tehtävissä, luotatko ex-kumppaniisi, jos et silloin isyys testi on ainoa vaihtoehto. Toki se on tavallaan "noloa" jos tuloksena olet isä ja testin vaatiminen on loukannut tyttöä niin, että yhteisestä tulevaisuudesta olisi turha puhua.
        Minulla on kumppanini (tuleva aviopuolisoni) kanssa 2 yhteistä lasta ja molemmat koimme isyystestin tekemisen loukkauksena sitä luottamusta kohtaan jolle suhteemme perustuu.

        Ei minusta se olisi millään tavalla loukkaavaa...mun mielestä jokaiselle lapselle tulisi automaattisesti tehdä isyystesti niin vältyttäisiin yllätyksiltä...Itse olen naimisissa oleva nainen ja en todellakaan olisi milläänlailla loukkaantunut siitä jos mieheni haluaisi tuleville lapsillemme isyystestin tehtäväksi...Se ei välttämättä tarkoita sitä etteikö toiseen luota vaan se on varmistus miehen mielenrauhan luomiseksi...Äidillä on se 9kk aikaa totuttautua ajatukseen äidiksi tulemisesta....ei se isillä vaan niin nopeasti tapahdu...Isät saa kunnolla ensi kontaktin lapseen vasta kun lapsi on syntynyt...ja eikö se olisi helpompi tottua ajatukseen isänä olemisesta jos on varmaa että lapsi on 100%sti oma eikä puolison hairahduksen tulos...Ja edelleenkin...minun mielestä jokaisella lapsella on oikeus tietää biologiset vanhempansa...kuka ikinä heidät sitten kasvattaakin...


      • olla se mies
        masa2 kirjoitti:

        ilman testiä ja silloinkin pitä kunnon hajurako naiseen eli äitiin eli -emään. Lähde reilustoi vaan mukaan lapsen elämään ilman testiä, vanhemmun ei ole vain biologiaa. Hah naisten lässytystä kun haulavat vain muksulleen elättäjän ja itselleen. Miestä joka tuohon suostuu on kaikkein tynmimmistä tyhmin...suoraan sanottuna. J MIKSI hajurako naiseen? et voi ikinä luottaa 100% i tuollaiseen naiseen et ikinä, kerran kusettaa voi tehdä sen aina. Testiin ja kunnolla,,vasta sitten voit olla varma..et ennen ja jos muksu on toisen niin muualle ja vamonos... Muuten olisit se tyyppi joka maksaisi laskut..jua haluatko sitä.

        jota lapsi pitää isänään ja niin myös valitsin.
        Jonkun reppanan biologisen "isäkkeen" ruikkaus ei antanut hänelle mitään oikeuksia lapseen ja hyvä niin - lapselle, äidille ja minulle.

        Maksupelokoiset paetkoon omaan ruikuttajalandiaansa rypemään itsesäälissä.


      • sehän se
        siinä on... kirjoitti:

        Ei minusta se olisi millään tavalla loukkaavaa...mun mielestä jokaiselle lapselle tulisi automaattisesti tehdä isyystesti niin vältyttäisiin yllätyksiltä...Itse olen naimisissa oleva nainen ja en todellakaan olisi milläänlailla loukkaantunut siitä jos mieheni haluaisi tuleville lapsillemme isyystestin tehtäväksi...Se ei välttämättä tarkoita sitä etteikö toiseen luota vaan se on varmistus miehen mielenrauhan luomiseksi...Äidillä on se 9kk aikaa totuttautua ajatukseen äidiksi tulemisesta....ei se isillä vaan niin nopeasti tapahdu...Isät saa kunnolla ensi kontaktin lapseen vasta kun lapsi on syntynyt...ja eikö se olisi helpompi tottua ajatukseen isänä olemisesta jos on varmaa että lapsi on 100%sti oma eikä puolison hairahduksen tulos...Ja edelleenkin...minun mielestä jokaisella lapsella on oikeus tietää biologiset vanhempansa...kuka ikinä heidät sitten kasvattaakin...

        Meidän parisuhteemme perustuu luottamukseen. Jos mies vaatisi isyystesti tarkoittaisi se hänen epäilevän minulla olleen jonkun toisenkin partnerin. Silloin suhteellamme ei olisi pohjaa ja se voitaisiin yhtä hyvin lopettaa.
        Jos yhdessä olemme yhteisestä sopimuksesta perustaneet perheen niin silloin mitään testejä ei kuulu tehdä. Mitenkäs nainen voi testata sen miehen uskollisuuden? Erittäin sovinistinen ja eri arvoisuutta luova toimitus.

        Eri asia joku yhden yön juttu, mutta jos olet ollut suhteessa jossa ei todistettavasti ole ollut uskottomuutta ei moisia testejä pitäisi tehdä.


      • isäkö?
        Älä nyt. kirjoitti:

        No ei todellakaan paranis lähteä leikkimään isiä, jos todellisesta isästä ei ole tietoa! Ei muuta kuin testeihin, niissä ei kauaa nokka tuhise ja sillähän asia on lopullisesti pois päiväjärjestyksestä.

        Jos lapsi ei olekaan sun, ajattele että hyvä niin; jos taas on, ajattele että silläkin oli sit joku tarkoitus. Vaikka surulliselta tuntuu lapsen puolesta, että toisen täytyykin syntyä tommosen sekasotkun keskelle.

        Siis: jos testi osoittaa sun olevan isä, tiedät varmaan omat velvollisuutesi; jos taas lapsi on jonkun muun, älä missään nimessä sitten rupea vauvalle isää näyttelemään - tässä tilanteessa peräänkuuluttaisin sen todellisen isän oikeuksien perään!

        Suoraan sanottuna ex-tyttöystäväsi kannattaisi jo nyt raskausaikana miettiä isävaihtoehtoja - jos siis tunnustaa käyneensä vieraissa - ja "varoittaa" näitä mahdollisesta tulevasta vastuusta, ettei tule sitten asia kenellekäämn ihan puun takaa.

        Ilman muuta testiin vain vaikka olisi avioliitossa ja on epäivyt ettei lapsi ole sinun! Mulla on avioliitosta syntynyt 4 lasta. Eukko pisti taipaleelle kun synty viimenen ja silloin teetin testin kun oli tiedossa että vaimolla oli useampaan mieheen suhde. Nuorimmainen oli minun. Nyt myöhemmin on alkanut vaivata kun toiseksi vanhin poika ei ole mitenkään minun näköiseni tai siis on kaikin puolin erilainen. Hän on ulkonäöltään ja rakenteeltaan erään entisen ystäväni näköinen ja mahdollisesti hän onkin isä pojalle. Mutta eipä näin vuosien jälkeen enää testejä halua. Täytyy vain maksaa toisen tekemistä. Noni suomalainen mies maksaa vieraan lapsen elatusmaksuja vain siksi kun lapsi on syntynyt avioluutossa. Ja minäkin tavallaan joudun ihan oikeasti maksamaan vieraan miehen lapsista kun tämä ex vaimo on tehnyt eron jälkeen lapsia uudelle miehelle josta myös eronnut ja tämä uusi mies ei maksa yhtään elatusmaksuja ovat naisen kanssa sopineet. Miehellä on kuulemma sellaista tieto naisesta että voi kiristää tätä niillä. Joten tuntuu että minun maksuilla katetaan myös niiden toisten lasten kustannukset. Tai paremmin se ex vaimoni harratukset joihin kuuluu uusi miea kerran kuussa ja matkustelu niiden perässä. Omapahan on naisen asia.


    • vasta,,

      lapsen synnyttyä verikokeilla. Mutta voidaan ottaa jo raskausaikana lapsivesipunktiolla. Suomessa ei ka niin suosittu toimenpiden, koska siinä on omat riskinsä. Tuttavalleni kuitenkin tehtiin tämä yksityisellä ja kaikki meni hyvin. Heilläkin oli 2 isäehdoksta ja kokivat paremmaksi teettää tutkimuksen jo heti.

    • ---

      kertoivatkin olennaisimmat eli ei niistä sen enempää. Kommentoin siis vähän asiaa ja ehkä asian vierestäkin...

      "Kertoi siis minun olevan isä."
      Itse en naisena ja äitinä sanoisi näin, ellen olisi 100% varma isästä. Entisellä tyttökaverillasi voi olla villi menneisyys, mutta allakkaansa tutkimalla on mahdollista määritellä muutaman päivän tarkkuudella se, koska hedelmöitys on tapahtunut. Jos kumppaneita ei ole näiden muutaman päivän kuin yksi, on siittäjä selvillä. Tuntuu vaikealta uskoa, että ex olisi valehdellut sinulle isyydestä, koska varmasti hänkin tietää dna-testauksesta ja siitä, että valheella on lyhyt jäljet.

      "Pitääkö fiiliksiä siihen asti pidätellä vai mitä teen?"
      On hyvä, että sinulla on nyt puoli vuotta aikaa sulatella uutista. Tottakai on normaalia itsesuojeluvaistoa pelätä uutta tilannetta. Onko lähipiirissäsi muita isäksi tulleita? Voisitko vaivihkaa udella heiltä, miltä tuntuu olla isä?

      "Mitkä ovat minun oikeuteni tässä asiassa? Vai onko sellaisia?"
      Sinun ensimmäinen oikeus on saada dna-testit otettua. Tämä kannattaa ehdottomasti tehdä, ettei sen jälkeen jää asiasta epäselvyyksiä. Jos ja kun lastenvalvoja laittaa teille lähetteen verikokeisiin, on kokeet teille ilmaiset. Kysy ex:ltä voitko tulla mukaan jo ensimmäiseen tapaamiseen lastenvalvojalle, koska haluat puhua isyyskokeen otosta. Näin saatte asiat vireille mahdollisimman pian.

      • Kysymysmerkkinä

        Kiitos ensinnäkin kaikille vastanneille. Sitten vähän lisäjuttua, kysymyksiä jne.

        Tämä juttu tosiaan on vähän mutkikkaampi kuin mitä pystyn / haluan tänne edes kirjoittaa. Totta on tosiaan että muutamankin päivän tarkkudella voidaan määritellä hedelmöitys jne. Silti mieltäni vaivaa että olenko tosiaan se isä (tosin varmaan exänikin asian niin luulee olevan kun minulle siitä ensimmäisenä ilmoitti) silti tietäen hänen taustansa en uskalla antautua todelliselle isäksi tulemisen tunteelle vielä. Hänellä on aikaisemmasta suhteesta lapsi joka ei ole hänen huostassaan jne. joten voisiko sanoa, että hän on aika huolimaton ollut näissä asioissa aikaisemminkin (en väitä etteikö minussakin tässä tapauksessa ole vikaa, mutta ei sentään ihan yksin minussa). Mitenkään hyvä juttu ei tämä raskaus toisaalta ollut (menneisyttä katsoen) vaikka itse isäksi haluaisinkin. Olemme väleissä exäni kanssa jne. mutta vaikka kuinka istuisimme alas ja juttelisimme, luulen silti, että en loppupeleissä itse edes halua hänen kanssaan suhdetta nyt tai tulevaisuudessa.

        Tämä kysymys ehkä on nyt jo vähän tyhmä, mutta koska en tosiaan ikinä ole vastaavassa tilanteessa ollut tai edes katsonut läheltä niin milloin minun konkreettisesti (ja kenelle) tulisi nostaa käsi pystyyn ja sanoa että tunnustan lapsen olevan minun. Jos exä menee yksin (tai ainakin ilman minua) synnyttämään jne. niin missä kohtaa voisin koittaa sitä tunnustusta tehdä (että sitten sen jälkeen voidaan se isyys vahvistaa, eikö se niin mennyt?)

        Ja sitten. Exäni sanoi ettei hän tule minulta mitään elatusrahoja ikinä pyytämään. No sitäpä en usko, mutta hän sanoi että voi laittaa vaikka nimen alle johonkin paperiin. Mites näiden kanssa sitten ihan oikeasti käy? Vaikka olisi hänen nimi paperissa että ei tule minulta koskaan elatusrahoja pyytämään niin päteekö se ollenkaan jos asiaa joskus lähdetään jossain puimaan..?


      • ---
        Kysymysmerkkinä kirjoitti:

        Kiitos ensinnäkin kaikille vastanneille. Sitten vähän lisäjuttua, kysymyksiä jne.

        Tämä juttu tosiaan on vähän mutkikkaampi kuin mitä pystyn / haluan tänne edes kirjoittaa. Totta on tosiaan että muutamankin päivän tarkkudella voidaan määritellä hedelmöitys jne. Silti mieltäni vaivaa että olenko tosiaan se isä (tosin varmaan exänikin asian niin luulee olevan kun minulle siitä ensimmäisenä ilmoitti) silti tietäen hänen taustansa en uskalla antautua todelliselle isäksi tulemisen tunteelle vielä. Hänellä on aikaisemmasta suhteesta lapsi joka ei ole hänen huostassaan jne. joten voisiko sanoa, että hän on aika huolimaton ollut näissä asioissa aikaisemminkin (en väitä etteikö minussakin tässä tapauksessa ole vikaa, mutta ei sentään ihan yksin minussa). Mitenkään hyvä juttu ei tämä raskaus toisaalta ollut (menneisyttä katsoen) vaikka itse isäksi haluaisinkin. Olemme väleissä exäni kanssa jne. mutta vaikka kuinka istuisimme alas ja juttelisimme, luulen silti, että en loppupeleissä itse edes halua hänen kanssaan suhdetta nyt tai tulevaisuudessa.

        Tämä kysymys ehkä on nyt jo vähän tyhmä, mutta koska en tosiaan ikinä ole vastaavassa tilanteessa ollut tai edes katsonut läheltä niin milloin minun konkreettisesti (ja kenelle) tulisi nostaa käsi pystyyn ja sanoa että tunnustan lapsen olevan minun. Jos exä menee yksin (tai ainakin ilman minua) synnyttämään jne. niin missä kohtaa voisin koittaa sitä tunnustusta tehdä (että sitten sen jälkeen voidaan se isyys vahvistaa, eikö se niin mennyt?)

        Ja sitten. Exäni sanoi ettei hän tule minulta mitään elatusrahoja ikinä pyytämään. No sitäpä en usko, mutta hän sanoi että voi laittaa vaikka nimen alle johonkin paperiin. Mites näiden kanssa sitten ihan oikeasti käy? Vaikka olisi hänen nimi paperissa että ei tule minulta koskaan elatusrahoja pyytämään niin päteekö se ollenkaan jos asiaa joskus lähdetään jossain puimaan..?

        Harvoin nämä asiat ovat niin musta-valkoisia kuin voisivat olla... Kahden aikuisen sotkut on helppo selvittää, mutta yleensä tilannteet vaikeutuvat, kun mukana "pelissä" on lapsi/lapsia. En ole asiantuntija näissä tunnustamisasioissa, mutta yritän nyt vastata jotain. Varmimmat vastaukset saat, kun otat selville kotikuntasi lastenvalvojan puhelintunnin ja soitat sinne. Kerrot reilusti tilanteestasi, epäilyistäsi jne. Kiirettä sinulla ei vielä ole, koska laskettuun aikaan on vielä monta kuukautta.

        Synnyttäneen naisen kotikunnan lastenvalvoja saa Väestörekisteristä automaattisesti tiedot synnytyssairaalasta avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista. Lastenvalvoja ottaa yhteyttä naiseen ja sopii tapaamisajan. Jos et mene mukaan tapaamiseen, on ihan naisesta kiinni, kertooko hän isäehdokkaan nimen lastenvalvojalle. Jos kertoo, lastenvalvoja ottaa yhteyttä isä-ehdokkaaseen. Jos ei kerro, on asia loppuunkäsitelty, jos et itse nosta kannetta ja halua tunnustaa lasta. Pyynnöstäsi lastenvalvoja kirjoittaa teille lähetteet isyysverikokeisiin. Tätä pyyntöä ei tarvi sen kummemmin perustella. Kerrot vaan, että haluat verikokeisiin. Nämä verikokeet otetaan terveyskeskuksessa lääkärin toimesta. Vastaanottoaika ei maksa.

        Dna-testit kertoo varmuudella sen, oletko isä vai et. Siitä ei voi saada vastaukseski "ehkä". Testiä varten siis otetaan näytteet sinulta, vauvalta ja äidiltä. Vastausten saaminen kestää noin kuukauden riippuen Kansanterveyslaitoksen ruuhkasta. Vastaukset toimitetaan lastenvalvojalle. Vastaukset saatuaan lastenvalvoja ottaa yhteyttä äitiin ja isä-ehdokkaaseen. Jos testeissä isä-ehdokas todetaan isäksi, sovitaan aika lastenvalvojalle, jossa allekirjoitetaan isyyden tunnustuspaperi. Lastenvalvoja toimittaa tämän tunnustuksen käräjäoikeuteen, jossa isyys lopullisesti sinetöidään (tämä on pelkkä muodollisuus, sinun ei tarvitse käydä käräjäoikeudessa, hankkia asianajajaa tms). Samalla käynnillä lastenvalvojalla sovitaan huoltomuodosta (yksin- vai yhteishuolto), tapaamissopimuksesta ja elatusmaksuista.

        Siitä minulla ei ole tietoa, voiko koko prosessia perua sen jälkeen, jos dna-testit on sinut osoittaneet isäksi. Luulen, että silloin lastenvalvoja ajaa voimakkaasti isyyden lopullista tunnustusta. Kunnat eivät halua kontolleen näitä isättömiä lapsia, koska kunta on silloin velvollinen maksamaan äidille elatusturvaa.

        Ja siitä päästäänkin tähän elari asiaan... Elarihan on lapsen oikeus ja raha on tarkoitettu lapsen kuluihin. Lastenvalvoja tuskin suhtautuu kovin myönteisesti tälläiseen nollasopimukseen, koska silloin kunta voi joutua maksumieheksi (tuo jo edellä mainittu elatusturva). Kauheasti en antaisi painoarvoa tuollaiselle lupaukselle, ettei ex tule sinulta vaatimaan euroakaan. Mieli voi muuttua. Tästäkin asiasta saat varmasti lisätietoa lastenvalvojalta.

        Oletetaan nyt sitten, että sinä olet todellakin lapsen isä... Olet siis sitä mieltä, että sinun ja raskaana olevan naisen välille ei muodostua parisuhdetta... Entäpä millaset välit haluaisit sinun ja lapsen välille? Ei lapsen tapaaminen ja elämään osallistuminen vaadi rakkaussuhdetta äidin ja isän välille. Toki välien on oltava asialliset, jotta voitte keskustella lasta koskevista asioista. Aluksi, jos äiti imettää lasta, on tapaamisia vaikea järjestää ilman äidin läsnäoloa (kaikki vauvat eivät suostu syömään pullosta). Luuletko, että kestät tämän naisen läsnäolon? Kun lapsi kasvaa, voit alkaa tapaamaan lasta ilman äidin läsnäoloa. Oman lapsen saaminen on suurenmoinen asia ja silloin ainakin itse ymmärsin, mitä tarkoittaa ehdoton rakastaminen ja se, että antaisi kaikkensa lapsen puolesta. Suhde lapseen on hyvä luoda jo heti alusta alkaen, niin että sinä opit tuntemaan lapsen ja lapsi sinut. Vaikka nyt vielä joudut epävarmuuden takia pidättelemään tunteita, on hyvä kypsytellä asiaa ja ottaa asioista selvää. Ja todellakin, lastenvalvojaan voi olla yhteydessä isä-ehdokaskin.


      • Asiat kannattaa selvittää
        --- kirjoitti:

        Harvoin nämä asiat ovat niin musta-valkoisia kuin voisivat olla... Kahden aikuisen sotkut on helppo selvittää, mutta yleensä tilannteet vaikeutuvat, kun mukana "pelissä" on lapsi/lapsia. En ole asiantuntija näissä tunnustamisasioissa, mutta yritän nyt vastata jotain. Varmimmat vastaukset saat, kun otat selville kotikuntasi lastenvalvojan puhelintunnin ja soitat sinne. Kerrot reilusti tilanteestasi, epäilyistäsi jne. Kiirettä sinulla ei vielä ole, koska laskettuun aikaan on vielä monta kuukautta.

        Synnyttäneen naisen kotikunnan lastenvalvoja saa Väestörekisteristä automaattisesti tiedot synnytyssairaalasta avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista. Lastenvalvoja ottaa yhteyttä naiseen ja sopii tapaamisajan. Jos et mene mukaan tapaamiseen, on ihan naisesta kiinni, kertooko hän isäehdokkaan nimen lastenvalvojalle. Jos kertoo, lastenvalvoja ottaa yhteyttä isä-ehdokkaaseen. Jos ei kerro, on asia loppuunkäsitelty, jos et itse nosta kannetta ja halua tunnustaa lasta. Pyynnöstäsi lastenvalvoja kirjoittaa teille lähetteet isyysverikokeisiin. Tätä pyyntöä ei tarvi sen kummemmin perustella. Kerrot vaan, että haluat verikokeisiin. Nämä verikokeet otetaan terveyskeskuksessa lääkärin toimesta. Vastaanottoaika ei maksa.

        Dna-testit kertoo varmuudella sen, oletko isä vai et. Siitä ei voi saada vastaukseski "ehkä". Testiä varten siis otetaan näytteet sinulta, vauvalta ja äidiltä. Vastausten saaminen kestää noin kuukauden riippuen Kansanterveyslaitoksen ruuhkasta. Vastaukset toimitetaan lastenvalvojalle. Vastaukset saatuaan lastenvalvoja ottaa yhteyttä äitiin ja isä-ehdokkaaseen. Jos testeissä isä-ehdokas todetaan isäksi, sovitaan aika lastenvalvojalle, jossa allekirjoitetaan isyyden tunnustuspaperi. Lastenvalvoja toimittaa tämän tunnustuksen käräjäoikeuteen, jossa isyys lopullisesti sinetöidään (tämä on pelkkä muodollisuus, sinun ei tarvitse käydä käräjäoikeudessa, hankkia asianajajaa tms). Samalla käynnillä lastenvalvojalla sovitaan huoltomuodosta (yksin- vai yhteishuolto), tapaamissopimuksesta ja elatusmaksuista.

        Siitä minulla ei ole tietoa, voiko koko prosessia perua sen jälkeen, jos dna-testit on sinut osoittaneet isäksi. Luulen, että silloin lastenvalvoja ajaa voimakkaasti isyyden lopullista tunnustusta. Kunnat eivät halua kontolleen näitä isättömiä lapsia, koska kunta on silloin velvollinen maksamaan äidille elatusturvaa.

        Ja siitä päästäänkin tähän elari asiaan... Elarihan on lapsen oikeus ja raha on tarkoitettu lapsen kuluihin. Lastenvalvoja tuskin suhtautuu kovin myönteisesti tälläiseen nollasopimukseen, koska silloin kunta voi joutua maksumieheksi (tuo jo edellä mainittu elatusturva). Kauheasti en antaisi painoarvoa tuollaiselle lupaukselle, ettei ex tule sinulta vaatimaan euroakaan. Mieli voi muuttua. Tästäkin asiasta saat varmasti lisätietoa lastenvalvojalta.

        Oletetaan nyt sitten, että sinä olet todellakin lapsen isä... Olet siis sitä mieltä, että sinun ja raskaana olevan naisen välille ei muodostua parisuhdetta... Entäpä millaset välit haluaisit sinun ja lapsen välille? Ei lapsen tapaaminen ja elämään osallistuminen vaadi rakkaussuhdetta äidin ja isän välille. Toki välien on oltava asialliset, jotta voitte keskustella lasta koskevista asioista. Aluksi, jos äiti imettää lasta, on tapaamisia vaikea järjestää ilman äidin läsnäoloa (kaikki vauvat eivät suostu syömään pullosta). Luuletko, että kestät tämän naisen läsnäolon? Kun lapsi kasvaa, voit alkaa tapaamaan lasta ilman äidin läsnäoloa. Oman lapsen saaminen on suurenmoinen asia ja silloin ainakin itse ymmärsin, mitä tarkoittaa ehdoton rakastaminen ja se, että antaisi kaikkensa lapsen puolesta. Suhde lapseen on hyvä luoda jo heti alusta alkaen, niin että sinä opit tuntemaan lapsen ja lapsi sinut. Vaikka nyt vielä joudut epävarmuuden takia pidättelemään tunteita, on hyvä kypsytellä asiaa ja ottaa asioista selvää. Ja todellakin, lastenvalvojaan voi olla yhteydessä isä-ehdokaskin.

        Pari juttua tuohon edelliseen, ja sitten kommentteja alkuperäiselle kirjoittajalle

        - "DNA-testistä....Siitä ei voi saada vastaukseski "ehkä". Testiä varten siis otetaan näytteet sinulta, vauvalta ja äidiltä..."

        Jos vaikka kaksi veljeä olisivat paneskelleet samaa naista, osoittaa DNA testi vain suvun jäsenen olevan lapsen isän. Ei yksittäisen ihmisen. Mutta luulen nyt kirjoittajan tapauksessa asian tulevan selväksi.

        Käräjäoikeuden prosessi nyt ei aivan oikeasti mene noin. Jos siihen prosessiin heittäytyy, niin sieltä tulee tasan tarkkaan tulos. Et voi sanoa kesken kaiken "enpä haluakkaan tietoa...".

        Elatusasioihin en ota kantaa, mutta siihen otan, että isyys ei ole vain tunne vaan myös juridinen kysymys. Jos olet isä, on lapsi sinun perillinen. Ja sinä ikävissä tapauksissa olet myös osa lapsen perikuntaa. Ja tätä asiaa älä missään nimessä unohda. Myöhemmin syntyvät oikeasti haluamasi lapset todennäköisesti joutuvat selvittelemään asiaa juridisesta näkökulmasta myöhemmin.

        Minä, sen jälkeen, kun isäni oli kuollut (kahden päivän sisällä kuolemasta), jouduin selvittelemään hänen asioitaan. Arvaa kiinnostiko hoidella näitä asioita siinä tilanteessa. Ja sekin oli ihan puhdas kyselijän (oltetun lapsen) epätieto siitä, kuka olisi voinut olla isä. Mun isä olisi ollut "sopiva tapaus".

        Testin kautta - ota yhteyttä ihmeessä sinne oman paikkakunna lapstenvalvojaan ja laita asia kuntoon. Unohda noiden feministien puheet siitä, miten vain äiti voi päättää asiat. Se kun ei pidä paikkaansa lain edessä.


      • sisaruksilla
        Asiat kannattaa selvittää kirjoitti:

        Pari juttua tuohon edelliseen, ja sitten kommentteja alkuperäiselle kirjoittajalle

        - "DNA-testistä....Siitä ei voi saada vastaukseski "ehkä". Testiä varten siis otetaan näytteet sinulta, vauvalta ja äidiltä..."

        Jos vaikka kaksi veljeä olisivat paneskelleet samaa naista, osoittaa DNA testi vain suvun jäsenen olevan lapsen isän. Ei yksittäisen ihmisen. Mutta luulen nyt kirjoittajan tapauksessa asian tulevan selväksi.

        Käräjäoikeuden prosessi nyt ei aivan oikeasti mene noin. Jos siihen prosessiin heittäytyy, niin sieltä tulee tasan tarkkaan tulos. Et voi sanoa kesken kaiken "enpä haluakkaan tietoa...".

        Elatusasioihin en ota kantaa, mutta siihen otan, että isyys ei ole vain tunne vaan myös juridinen kysymys. Jos olet isä, on lapsi sinun perillinen. Ja sinä ikävissä tapauksissa olet myös osa lapsen perikuntaa. Ja tätä asiaa älä missään nimessä unohda. Myöhemmin syntyvät oikeasti haluamasi lapset todennäköisesti joutuvat selvittelemään asiaa juridisesta näkökulmasta myöhemmin.

        Minä, sen jälkeen, kun isäni oli kuollut (kahden päivän sisällä kuolemasta), jouduin selvittelemään hänen asioitaan. Arvaa kiinnostiko hoidella näitä asioita siinä tilanteessa. Ja sekin oli ihan puhdas kyselijän (oltetun lapsen) epätieto siitä, kuka olisi voinut olla isä. Mun isä olisi ollut "sopiva tapaus".

        Testin kautta - ota yhteyttä ihmeessä sinne oman paikkakunna lapstenvalvojaan ja laita asia kuntoon. Unohda noiden feministien puheet siitä, miten vain äiti voi päättää asiat. Se kun ei pidä paikkaansa lain edessä.

        on täsmälleen samanlainen dna eli kyllä veljesten dna:aat pystytään toisistaan erottamaan.


      • kuin sisarus
        sisaruksilla kirjoitti:

        on täsmälleen samanlainen dna eli kyllä veljesten dna:aat pystytään toisistaan erottamaan.

        Kyllä veljekset voi keskenään dna:sta erottamaan, mutta erotappa sitten lapsesta, kumman veljeksistä lapsi tämä on.

        Huomaa tämä pienen pieni, mutta merkittävä ero.


      • ---
        kuin sisarus kirjoitti:

        Kyllä veljekset voi keskenään dna:sta erottamaan, mutta erotappa sitten lapsesta, kumman veljeksistä lapsi tämä on.

        Huomaa tämä pienen pieni, mutta merkittävä ero.

        Kyllä veljesten perimä ja sitä kautta lasten perimä eroaa niin paljon toisistaan, että lapselle löytyy varmasti oikea isä, vaikka veljekset olisivat peuhanneet saman naisen kanssa.

        Dna-tutkimuksessa tutkitaan useita kromosomeja ja olisi kai maailman suurimpia ihmeitä, jos "ei identtisten veljesten" perimä olisi kromosomiparista toiseen täysin samanlainen.

        http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/mlo/palvelut/isyystutkimuslaboratorio/isyystutkimuksen_periaate/

        Siis: sinulla ja veljelläsi/siskollasi on perimässä paljon yhteistä, jos teillä on yhteiset vanhemmat. Kuitenkin eroja on niin paljon, että teidät erottaa toisistaan veripisaran avulla. Samaten teidän lapset erottaa toisistaan, vaikka saman kumppanin kanssa olisittekin lapset tehneet.


      • ja muillekin
        --- kirjoitti:

        Kyllä veljesten perimä ja sitä kautta lasten perimä eroaa niin paljon toisistaan, että lapselle löytyy varmasti oikea isä, vaikka veljekset olisivat peuhanneet saman naisen kanssa.

        Dna-tutkimuksessa tutkitaan useita kromosomeja ja olisi kai maailman suurimpia ihmeitä, jos "ei identtisten veljesten" perimä olisi kromosomiparista toiseen täysin samanlainen.

        http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/mlo/palvelut/isyystutkimuslaboratorio/isyystutkimuksen_periaate/

        Siis: sinulla ja veljelläsi/siskollasi on perimässä paljon yhteistä, jos teillä on yhteiset vanhemmat. Kuitenkin eroja on niin paljon, että teidät erottaa toisistaan veripisaran avulla. Samaten teidän lapset erottaa toisistaan, vaikka saman kumppanin kanssa olisittekin lapset tehneet.

        Kun on kyse isyystutkimuksesta, niin sen DNA-nättö on todennäköisyysnäyttöä. Veljekset voivat tukimuksen mukaan olla samalla lapselle molemmat isiä, jos ei ilmoiteta kyseessä olleen veljekset.

        Jos tukituissa tunnisteissa/ merkkereissä löytyy isän ja lapsen välillä samoja kuten esim. D3S1358, niin isyystukimuksen kieltä käyttäen "isyyttä ei voida poissulkea", mutta sen jälkeen lasketaan isyyindeksi näistä tunnisteista (16 tunnistetta) ja isä, äiti, lapsi tapauksessa käytetään lukua 10000, jolla saadaan todistusvoima 99.9998 %. Jos on kyseessä vain isä ja lapsi, niin käytetään laskennassa lukua 5000 ja saadaan todistusvoima 99.980 %. Miäli tunnisteiden isyindeksi jää alle arvon esim. 5000, niin kyse ei ehkä olekaan isästä ja lapsesta. Tarvitaan makaamisnäyttö, joka useimmiten saadaan äidiltä ja ellei isällä ole entuudestaan lapsia, niin siittämiskykynäyttö. Isyysindeksin tulee olla vähintään prosenteissa 98 (98.4) suomalaisen miehen osalta ja jos makaaminäyttöä ei ole tai ei mies ole tunnustanut isyyttään, niin isyyttä ei voida vahvistaa.

        Ei yksin DNA:n perusteella isyyttä voida vahvistaa ellei selvästi saada poissuljenta. - Olkaa tiukkoja näiden isyydenvahvistamisten suhteen ja vaatikaa tiedossanne olevat äidin ex-kumppanit/ miehet myös testiin.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      190
      8617
    2. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      26
      4768
    3. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      50
      4238
    4. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      62
      3807
    5. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      51
      3216
    6. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      50
      2990
    7. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      26
      2686
    8. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2491
    9. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      44
      2304
    10. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      38
      2213
    Aihe