Ikävä syö

Suruhuuli

Osaatteko kertoa vastauksen tähän. Olemme nyt olleet rakkaani kanssa kesäkuun alusta asti kaukosuhteessa, olemme kyllä nähneet tällävälillä parikertaa.

Mutta tuo suunnaton ikävä, siitä kysyisin. Kuuluuko se ikävään, kun tuntuu että tunteet turtuisi, vaikka kumminkin rakastaa toista. Sitten kun näemme, tunteeni ns. heräävät taas. Onko tuo vaan ikävän kepposia? Ja välillä jos tunnen noin, tulee samalla sellainen epätoivon olo. En ajattele kokoaikaa noin, vaan tunteet tulevat ns. kohtauksina. Kuten kumminkin sanoin, Sitten kun näemme, tunteeni ns. heräävät taas.

Olisiko tässä syytä huoleen?

10

795

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • aeiouyäö

      "Poissa silmistä, poissa mielestä". Tunteet turtuvat kyllä, kun ei toista näe eikä ole fyysisesti hänen kanssaan tekemisissä. So simple.

      • Niin juu :D

        Tietysti tunteet "nukahtavat" siksi aikaa. Lähinnä kytsyin tätä siksi, koska muualla olen saanut varsin ikävän ja suoran vastauksen: Jos tunteesi turtuu, et enää häntä rakasta" :o. Eikö niin, ettei aina tarvi ajatella sitä rakkautta, kyllä se tuolla sydämessä pysyy ilmankin :)


      • Tristar
        Niin juu :D kirjoitti:

        Tietysti tunteet "nukahtavat" siksi aikaa. Lähinnä kytsyin tätä siksi, koska muualla olen saanut varsin ikävän ja suoran vastauksen: Jos tunteesi turtuu, et enää häntä rakasta" :o. Eikö niin, ettei aina tarvi ajatella sitä rakkautta, kyllä se tuolla sydämessä pysyy ilmankin :)

        se ettei koko ajan erossa ollessa kärsi kuin viimeistä päivää kertoo lähinnä siitä ettet ole riippuvainen rakkaastasi, se ei kerro tunteidesi vahvuudesta mitään.

        Vertaanpa äidinrakkauteen. Ei sitä lasta koko ajan ikävöi vaikkapa töissä ollessa, varsinkin jos erossa ollaan joka päivä rutiinina, eikä kukaan tule siitä sanomaan että nyt et lastasi rakasta kun et koko aja ruikuta sen perään.

        Rakkauden tunteesi tiedät sinä itse, jos tunteet taas heräävät kun näet kultasi, olet onnekas. Ei tarvitse kärsiä turhan päiten sitä ikävää ja tuskaa, mitä hyötyä siitä olisi... riutuminen on yliarvostettua ja yliromantisoitua.

        ***


      • kiribati
        Tristar kirjoitti:

        se ettei koko ajan erossa ollessa kärsi kuin viimeistä päivää kertoo lähinnä siitä ettet ole riippuvainen rakkaastasi, se ei kerro tunteidesi vahvuudesta mitään.

        Vertaanpa äidinrakkauteen. Ei sitä lasta koko ajan ikävöi vaikkapa töissä ollessa, varsinkin jos erossa ollaan joka päivä rutiinina, eikä kukaan tule siitä sanomaan että nyt et lastasi rakasta kun et koko aja ruikuta sen perään.

        Rakkauden tunteesi tiedät sinä itse, jos tunteet taas heräävät kun näet kultasi, olet onnekas. Ei tarvitse kärsiä turhan päiten sitä ikävää ja tuskaa, mitä hyötyä siitä olisi... riutuminen on yliarvostettua ja yliromantisoitua.

        ***

        hyvin kirjoitettu!


    • kuulostat ihan minulta

      tosiaan, minulla on samaten. mieheni asuu kyllä ihan parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä, ei siis kaukosuhde meillä, mutta kyllä, minullakin käy noin.Nähdään aika usein,ei koko aikaa ole sellainen olo,mutta se iskee aina välillä ja sitten kun taas nähdään niin tekee mieli syödä toinen kun on ollut niin ikävä. Ajattelin,että jospa sitä jotenki suojautuu siltä hirveältä ikävältä ettei satu niin kamalasti toisen poissaolo viereltä,ja sen takia tunteet "menevät kuoreensa" siksi aikaa...
      Onko muillakin vielä samanlaisia kokemuksia,kuin meilä?

      • Suruhuuli

        Välillä tämä on pelottanut minua. Ajattelin: "Enkö enää rakastakaan". Siis, alussa ajattelin noin, kun en tiennyt, mitä ne tuntemukset meinaa


      • .....
        Suruhuuli kirjoitti:

        Välillä tämä on pelottanut minua. Ajattelin: "Enkö enää rakastakaan". Siis, alussa ajattelin noin, kun en tiennyt, mitä ne tuntemukset meinaa

        tuo on vain ihmismielen selviytymiskeino. vaikka rakas ihminen kuolisi ikävä hellittäisi jossain vaiheessa, show must go on. eli vaikka kuinka ikävä sattuu niin "aivot menee pois päältä" jossain vaiheessa, turtuu ikävään.

        itse olen kaukosuhteessa ja ollaaan huomattu poikaystävän kanssa että noin viikossa se pahin ikävä alkaa aina hellittämään. mutta silti rakastetaan ihan koko ajan..=) kyllä sen varmaan huomaa sitten jos rakkaus loppuu.


    • Anonyymi

      Kova ihastus ja rakkaus on tila jossa keho ja aivot on hälytys tilassa joten voi olla hyväkin et keho tajuaa levätä kun trikkeri ei oo paikalla
      Ei kukaan jaksa olla kehon hälytys tilassa 24/7 .
      Eikä pidä olla ..

      Ja rakkaudessa rakas valitaan aina uudelleen samoin kun rakkaus on päätös ja valinta olla yhdessä
      Ei elää tunnetta 100 lasissa niiku suhteen alkuvaiheessa on ...
      Ihmiset puhuu et suhde arkistuu ja alkuhuuma lasntuu muutenkin ja noi tuntemukset tulis siinä vaiheessa viimeistään .

      Mutta
      Siinävaiheessa pitää huolestua jos jokin muu henkilö alkaa otaa saman huomion tai liikaa huomiota
      Sillä moni alkaa kaivata alkuhuuman tunnetta 100 lasissa vaihetta ja lähetään hakeen sitä muualta kun rakkaasta .

    • Anonyymi

      Mä sanoisin sulle näin.
      Kun löytyy se oikea,sielun kumppani, tiplaliekki, miksikä ikinä nyt kutsutaan.
      Ikävä ei turru. Tai sanotaan vielä näin että mä toivon että se ikävä ei pidä tuttua vaan kasvaa! Sietämättömäksi .

    • Anonyymi

      Lisään vielä.....
      Että voi olla et kun on kaukoosuhde niin täytyyhän sun selvitä ja toimia, joten et voi toista kokoaika miettiä. Jos se vaan tuntuu turtumiselta.
      Semmoinen puolutusmekanismi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Missä tapasit kaivattusi

      ensimmäisen kerran?
      Ikävä
      78
      1032
    2. Jani Wickholm on kuollut

      Tämä oli Janilta hieno laulu. https://youtu.be/72wWxqWon7k?is=5HKdV-H8yY466YXm
      Kotimaiset julkkisjuorut
      91
      829
    3. Mikä on loppuelämäsi suunnitelma

      Kaivattuasi kohtaan? Olet päättänyt jotain?
      Ikävä
      62
      746
    4. J-mies, miten voit olla niin varma siitä

      että minä olen juuri se nainen, kenen ajattelet ja haluat minun olevan, se kenelle avaat ajatuksiasi ja tunnustat syvimp
      Ikävä
      81
      745
    5. Aattelin nainen

      Jos oppisin puhumaan. Rehellisesti, rennosti ja hetkessä.
      Ikävä
      119
      734
    6. Uskaltaisitko vielä

      Lähestyä vai et kaivattuasi?
      Ikävä
      109
      685
    7. Alan pikkuhiljaa olemaan sinut

      sen asian kanssa, että en tule enää löytämään ketään. Mikä tilanne sinulla on ja miten olet koittanut ratkaista tilante
      Sinkut
      114
      583
    8. Mennään näin sitten

      Ettei kohdata enää.
      Ikävä
      47
      570
    9. Pohjola talo

      Kuka arvaa lähimmäs miten nopeasti tulee konkurssi uusilla yrittäjillä
      Kuhmo
      18
      538
    10. Lienee aika luopua siitä kaikesta

      mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j
      Ikävä
      64
      502
    Aihe