Ristiriita tuloksissani

Koska matematiikan laskut ovat tietyn opetetun kaavan mukaisia. Nämä logiikka-testit taas näyttävät loogista päättelykykyä, eli sitä, kuinka nokkelasti ihminen ajattelee..

olisko kirjoitti:

Koska matematiikan laskut ovat tietyn opetetun kaavan mukaisia. Nämä logiikka-testit taas näyttävät loogista päättelykykyä, eli sitä, kuinka nokkelasti ihminen ajattelee..

Lue lisää

Ihmiset ajattelevat eri tavalla. Ei siis ole mitään järkeä kysyä sellaisia kysymyksiä, joihin on ääretön määrä oikeita vastauksia, mutta vain yksi niistä hyväksytään.

Sitäpaitsi matematiikan laskut eivät ole "tietyn opetellun kaavan mukaisia" jos osaat matematiikkaa tarpeeksi niin varmasti huomaat, että laskuissa tarvitaan lähinnä päättelykykyä ja opittujen tietojen soveltamista eikä kaavojen seuraamista.

Dresden kirjoitti:

Ihmiset ajattelevat eri tavalla. Ei siis ole mitään järkeä kysyä sellaisia kysymyksiä, joihin on ääretön määrä oikeita vastauksia, mutta vain yksi niistä hyväksytään.

Sitäpaitsi matematiikan laskut eivät ole "tietyn opetellun kaavan mukaisia" jos osaat matematiikkaa tarpeeksi niin varmasti huomaat, että laskuissa tarvitaan lähinnä päättelykykyä ja opittujen tietojen soveltamista eikä kaavojen seuraamista.

Lue lisää

ihmiset nimenomaan eivät ajattele eri tavoilla. Jos näkee auton liikkuvan tietyllä nopeudella moottoritiellä, ei kukaan järkevä ihminen ajattele, että auto yhtäkkiä pysähtyisi. Samalla tavalla on naurettavaa kuvitella että, absurdit uniikkitapaukset poislukien, kenenkään mielestä olisi järkevää jatkaa sarjaa 1, 1, 1 millään muulla kuin ykkösellä.

Nimetön kirjoitti:

ihmiset nimenomaan eivät ajattele eri tavoilla. Jos näkee auton liikkuvan tietyllä nopeudella moottoritiellä, ei kukaan järkevä ihminen ajattele, että auto yhtäkkiä pysähtyisi. Samalla tavalla on naurettavaa kuvitella että, absurdit uniikkitapaukset poislukien, kenenkään mielestä olisi järkevää jatkaa sarjaa 1, 1, 1 millään muulla kuin ykkösellä.

Lue lisää

Eli siis sinä ja afrikkalainen mutu-heimon jäsen ajattelette täysin samalla tavalla ja tällä testillä voidaan teidän älykkyyttä vertailla täysin luotettavasti? No niin, huomasitkos? Ihmiset eivät ajattele samalla tavalla.

Nimetön kirjoitti:

ihmiset nimenomaan eivät ajattele eri tavoilla. Jos näkee auton liikkuvan tietyllä nopeudella moottoritiellä, ei kukaan järkevä ihminen ajattele, että auto yhtäkkiä pysähtyisi. Samalla tavalla on naurettavaa kuvitella että, absurdit uniikkitapaukset poislukien, kenenkään mielestä olisi järkevää jatkaa sarjaa 1, 1, 1 millään muulla kuin ykkösellä.

Lue lisää

Älä puutu tähän keskusteluun.

Kyse ei ole siitä, mittaavatko älykkyystestit ns. arkielämän älykkyyttä vai eivät. Esim. Cooperin testi mittaa vain ja ainoastaan sitä, kuinka pitkän matkan jaksat juosta 12 minuutin aikana. Tälläkään tiedolla suurin osa ihmisistä ei arkielämässä tee yhtään mitään. Arkielämän älykkyyttä mittaa parhaiten arkielämä itse.

Miksi sitten älykkyystestejä on? On tarkoituksenmukaista, että on olemassa joku yleismitallinen tapa varrata henkilön X ja henkilön Y älykkyyttä toisiinsa. Se, onko tällaisten testien laadinnassa onnistuttu, on asia erikseen, mutta arkielämän tilanteisiin sidottuna ne eivät olisi enää yleismitallisia. Tiibetiläisen munkin ja suomalaisen terästehtaan työntekijän arkielämä on jokseenkin erilaista, eikä heidän älykkyyttään voida mitenkään verrata keskenään, jos testi mittaa käytännön tilanteisiin sovellettavia taitoja.

alat olla jäljillä. Monet testit ei mene järkeen ja se johtuu siitä, että me emme ole samaan muottiin tehtyjä. Mensan testit eivät ole muuta, kuin pelkkää polemiikkia kunkin paremmuuden puolesta tai vastaan.
Imagon kohotusyritystä. Onko mielipiteitä?

ID10T kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, mittaavatko älykkyystestit ns. arkielämän älykkyyttä vai eivät. Esim. Cooperin testi mittaa vain ja ainoastaan sitä, kuinka pitkän matkan jaksat juosta 12 minuutin aikana. Tälläkään tiedolla suurin osa ihmisistä ei arkielämässä tee yhtään mitään. Arkielämän älykkyyttä mittaa parhaiten arkielämä itse.

Miksi sitten älykkyystestejä on? On tarkoituksenmukaista, että on olemassa joku yleismitallinen tapa varrata henkilön X ja henkilön Y älykkyyttä toisiinsa. Se, onko tällaisten testien laadinnassa onnistuttu, on asia erikseen, mutta arkielämän tilanteisiin sidottuna ne eivät olisi enää yleismitallisia. Tiibetiläisen munkin ja suomalaisen terästehtaan työntekijän arkielämä on jokseenkin erilaista, eikä heidän älykkyyttään voida mitenkään verrata keskenään, jos testi mittaa käytännön tilanteisiin sovellettavia taitoja.

Lue lisää

Hakoteillä. Se tiibettiläinen munkki voi olla vaikka kaksi kertaa sinua älykkäämpi!

täysin kirjoitti:

Hakoteillä. Se tiibettiläinen munkki voi olla vaikka kaksi kertaa sinua älykkäämpi!

...enhän minä sitä kyseenalaistanutkaan! Tarkoitin vain ettei tiibetiläisen munkin ja suomalaisen terästehtaan työntekijän älykkyyttä voi vertailla keskenään testeillä, jotka ovat liiaksi käytännön elämään sidottuja. Lue tarkemmin, ennenkuin kommentoit!

siinä että pitäisi tietää mitä kaavaa käyttää. Siinä tarvitaan älykkyyttä. Ei matematiikka ole kokoelma kaavoja. Ne kaavat ovat vain matemaatikon pitkällisen pähkäilyn lopputulos. Se kaava on siis jo ongelman ratkaisu, ei sen ratkaisumenetelmä.

juju on kirjoitti:

siinä että pitäisi tietää mitä kaavaa käyttää. Siinä tarvitaan älykkyyttä. Ei matematiikka ole kokoelma kaavoja. Ne kaavat ovat vain matemaatikon pitkällisen pähkäilyn lopputulos. Se kaava on siis jo ongelman ratkaisu, ei sen ratkaisumenetelmä.

Lue lisää

otetaampa 200 alkuasukasta ja laitetaan pähkäilemään jotain laskua esim käsketään laskemaan pyramiidin pinta-ala. niin katsotaan osaako kukaan laskea ilman kaavaa. väitämpä edelleen että matematiikalla ja älykkyydellä ei ole mitään yhteistä vaan ihminen joka ratkaisee laskun ilman kaavaa on tosi älykäs. kaavat perustuu muistiin ei älykkyyteen .

jospa testi kirjoitti:

otetaampa 200 alkuasukasta ja laitetaan pähkäilemään jotain laskua esim käsketään laskemaan pyramiidin pinta-ala. niin katsotaan osaako kukaan laskea ilman kaavaa. väitämpä edelleen että matematiikalla ja älykkyydellä ei ole mitään yhteistä vaan ihminen joka ratkaisee laskun ilman kaavaa on tosi älykäs. kaavat perustuu muistiin ei älykkyyteen .

Lue lisää

Laitetaan vaikka 200 suomalaista alkuapinaa laskemaan sitä ja katsotaan miten käy...
Veikkaan että suurella todennäköisyydellä porukasta ei löydy niin älykästä kaveria joka hommaan keksii ratkaisun itse. Kyllä siinä joudutaan hakemaan esiin jo jonkun toisen kehittämä RATKAISU kirjasta lunttaamalla, eli se kaava. Se kaava on ongelman valmis ratkaisu, sen avulla tyhmäkin laskee sen numeerisen arvon.

jospa testi kirjoitti:

otetaampa 200 alkuasukasta ja laitetaan pähkäilemään jotain laskua esim käsketään laskemaan pyramiidin pinta-ala. niin katsotaan osaako kukaan laskea ilman kaavaa. väitämpä edelleen että matematiikalla ja älykkyydellä ei ole mitään yhteistä vaan ihminen joka ratkaisee laskun ilman kaavaa on tosi älykäs. kaavat perustuu muistiin ei älykkyyteen .

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Matematiikka

ja

http://en.wikipedia.org/wiki/Mathematics

"those in pure mathematics often feel that they are working in an area more akin to logic and that they are, hence, fundamentally philosophers"

jospa testi kirjoitti:

otetaampa 200 alkuasukasta ja laitetaan pähkäilemään jotain laskua esim käsketään laskemaan pyramiidin pinta-ala. niin katsotaan osaako kukaan laskea ilman kaavaa. väitämpä edelleen että matematiikalla ja älykkyydellä ei ole mitään yhteistä vaan ihminen joka ratkaisee laskun ilman kaavaa on tosi älykäs. kaavat perustuu muistiin ei älykkyyteen .

Lue lisää

Nimenomaan kaavat ja varsinkin niiden käyttö ja ymmärtäminen eivät perustu muistiin vaan älykkyyteen. (Lähes) Kukatahansa pystyy laskemaan vaikeitakin asioita päässä pelkästään treenaamalla muistia ja laskutekniikkaa, mutta matemaatikko tarvitsee älykkyyttä kaavojen ymmärtämisessä ja niiden soveltamisessa. Koneet hoitavat numerojen murskauksen matemaatikon puolesta, kunhan matemaatikko on vain hoitanut ajattelutyön, jota koneet eivät voi tehdä.

Dresden kirjoitti:

Nimenomaan kaavat ja varsinkin niiden käyttö ja ymmärtäminen eivät perustu muistiin vaan älykkyyteen. (Lähes) Kukatahansa pystyy laskemaan vaikeitakin asioita päässä pelkästään treenaamalla muistia ja laskutekniikkaa, mutta matemaatikko tarvitsee älykkyyttä kaavojen ymmärtämisessä ja niiden soveltamisessa. Koneet hoitavat numerojen murskauksen matemaatikon puolesta, kunhan matemaatikko on vain hoitanut ajattelutyön, jota koneet eivät voi tehdä.

Lue lisää

monesti ovela ihminen voittaa älykkään ihmisen älykkydessä. esim älykäs laskee päivät pitkät kaavoja ja laskuja kun taas ovela odottaa valmista kaavaa ja laskee sitten helposti ja syö valmiista pöydästä. kuten esim vävyt appiukkojen pöydästä. esim kylällä asuu mies joka ei ole tehnyt 30 vuoteen mitää työtä ja imee vaan rahaa appiukkonsa ja vaimonsa tileiltä( käyttää apunaan sosiaalista älykkyyttä. appiukko ja avovaimo tiedostovat tapahtuman ,mutta hyväksyvät tilanteen .Tällainen ihminen on älykäs ja viisas ja näitä ihmsisiä on tosiaan olemassa jotka osaavat vetää oikeasta narusta.En ymmärrä miten korkealle lukeneet ihmiset ovat tyhmiä ja antavat loisen imeä kaikki elämänsä tienaamansa rahat muutamassa vuodessa. tässä taas törmäämme asiaan että kannattaako ahertaa ja säästää kun ovelia ihmisiä on olemassa jotka odottavat vaan tilaisuuttaan päästäkseen valmiiseen pöytään.rahat pitää käyttää omaksi hyväksi elmänsä aikana eikä säästää muille .

heh mutta kirjoitti:

monesti ovela ihminen voittaa älykkään ihmisen älykkydessä. esim älykäs laskee päivät pitkät kaavoja ja laskuja kun taas ovela odottaa valmista kaavaa ja laskee sitten helposti ja syö valmiista pöydästä. kuten esim vävyt appiukkojen pöydästä. esim kylällä asuu mies joka ei ole tehnyt 30 vuoteen mitää työtä ja imee vaan rahaa appiukkonsa ja vaimonsa tileiltä( käyttää apunaan sosiaalista älykkyyttä. appiukko ja avovaimo tiedostovat tapahtuman ,mutta hyväksyvät tilanteen .Tällainen ihminen on älykäs ja viisas ja näitä ihmsisiä on tosiaan olemassa jotka osaavat vetää oikeasta narusta.En ymmärrä miten korkealle lukeneet ihmiset ovat tyhmiä ja antavat loisen imeä kaikki elämänsä tienaamansa rahat muutamassa vuodessa. tässä taas törmäämme asiaan että kannattaako ahertaa ja säästää kun ovelia ihmisiä on olemassa jotka odottavat vaan tilaisuuttaan päästäkseen valmiiseen pöytään.rahat pitää käyttää omaksi hyväksi elmänsä aikana eikä säästää muille .

Lue lisää

siinä, kun sanoit, että "älykäs ja viisas"ja kun "vetää oikeasta narusta", ei oikeasti ole muuta kun tyhmä ja hölmö.(opi vaan sinäkin kantapään kautta jos niin vaadit).

173 tai 162 tai 1257...

Kaikki vastaukset ovat ihan yhtä hyviä seuraavaksi luvuksi. Tietenkin aina vaidaan saivarrella siitä, mikä ratkaisu on yksinkertaisin ja täten mukamas oikein, mutta kun ratkaisujen yksinkertaisuutta ei voida kunnolla mitata. Se on varmaa, että aina löytyy sellainen funktio, joka toteuttaa kysytyn yhtälön.

Dresden kirjoitti:

173 tai 162 tai 1257...

Kaikki vastaukset ovat ihan yhtä hyviä seuraavaksi luvuksi. Tietenkin aina vaidaan saivarrella siitä, mikä ratkaisu on yksinkertaisin ja täten mukamas oikein, mutta kun ratkaisujen yksinkertaisuutta ei voida kunnolla mitata. Se on varmaa, että aina löytyy sellainen funktio, joka toteuttaa kysytyn yhtälön.

Lue lisää

Pahoittelen kirjoitusvirhettäni lukujonoissa, eli oikein on
2, 5, 12, 27, 58(kuten yhteenlaskuesimerkissäkin, eikä 56) 121, ?, (Seuraavana luku on 248)

Sensijaan esittämäsi luvut 173, 162, 1257 ovat käsittämättömiä ja antavat ymmärtää, että et lainkaan tajua loogisesti rakentuvan lukujonon käsitettä, tai sitten ajat takaa jotain muuta.
Odotan mielenkiinnolla perustelujasi esittämillesi numeroille.

Peruskysymyshän ei kuitenkaan ollut numerorasjan ratkaisu, vaan se, että matematiikan osaaminen ja looginen päättelykyky ovat eri asioita ja erilaisia älykkyyden osa-alueita.

erilaisia kirjoitti:

Pahoittelen kirjoitusvirhettäni lukujonoissa, eli oikein on
2, 5, 12, 27, 58(kuten yhteenlaskuesimerkissäkin, eikä 56) 121, ?, (Seuraavana luku on 248)

Sensijaan esittämäsi luvut 173, 162, 1257 ovat käsittämättömiä ja antavat ymmärtää, että et lainkaan tajua loogisesti rakentuvan lukujonon käsitettä, tai sitten ajat takaa jotain muuta.
Odotan mielenkiinnolla perustelujasi esittämillesi numeroille.

Peruskysymyshän ei kuitenkaan ollut numerorasjan ratkaisu, vaan se, että matematiikan osaaminen ja looginen päättelykyky ovat eri asioita ja erilaisia älykkyyden osa-alueita.

Lue lisää

Eli näissä lukujonotehtävissä ihminen etsii matemaattisen funktion, joka selittää annetut numerot ja tämän funktion avulla ihminen sitten päättelee seuraavan numeron. Tiedosti sitä tai ei, mutta näin se tapahtuu.

Eli otetaampa esimerkiksi tämä sinun sarjasi. 2, 5, 12, 27, 58, 121. Jos minä nyt olen hakenut saman funktion jota sinä haettakaa, niin se olisi muotoa:

x(kohdassa n) = x(kohdassa n - 1)*2 (n - 1)

x kohdassa 0 = 1 ja n käy yhdestä ääretömään.

Eli kun ollaan ensimmäisessä luvussa, niin n = 1 ja sijotetaan kaavaan.

x(kohdassa 1) = x(kohdassa 1 - 1)*2 (1 - 1) = 2

ja jatketaan

x(kohdassa 2) = 2*2 (2 - 1) = 5
x(kohdassa 3) = 5*2 (3 - 1) = 12
x(kohdassa 4) = 12*2 (4 - 1) = 27
x(kohdassa 5) = 27*2 (5 - 1) = 58

No niin tuota voisi jatkaa niin pitkään kun haluaa, mutta eiköhän tämä riitä. Kuitenkin pointti on siinä, että jos haluan hakea funktion, joka toteuttaa seuraavan sarjan 2, 5, 12, 27, 58, 121, 543 niin se varmasti onnistuu ja tällöin 543 on ihan yhtähyvä vastaus seuraavaksi luvuksi kuin 248.

Tuossa sinun esimerkissäsi ei ole erehtymisen varaa, joten tuo ei välttämättä ollut kovin hyvä esimerkki, mutta entäpäs tämä. 1, 3, 5, 7, ?

No tämähän näyttää siltä, että seuraava numero olisi 9, koska edelliseen numeroon lisätään aina 2.
Eli 1 2 = 3 ; 3 2 = 5 ; 5 2 = 7 .......
Mutta kaikki nuo numerothan( 1,3,5,7) ovat myös alkulukuja, joten testin laatija voikin tarkoittaa, että seuraava luku onkin seuraavaksi löytyvä alkuluku, joka olisikin 11. Eli sarja olisi 1, 3, 5, 7, 11. Miten tässä sitten päätetään, että kumpi ratkaisu on oikein?

Dresden kirjoitti:

Eli näissä lukujonotehtävissä ihminen etsii matemaattisen funktion, joka selittää annetut numerot ja tämän funktion avulla ihminen sitten päättelee seuraavan numeron. Tiedosti sitä tai ei, mutta näin se tapahtuu.

Eli otetaampa esimerkiksi tämä sinun sarjasi. 2, 5, 12, 27, 58, 121. Jos minä nyt olen hakenut saman funktion jota sinä haettakaa, niin se olisi muotoa:

x(kohdassa n) = x(kohdassa n - 1)*2 (n - 1)

x kohdassa 0 = 1 ja n käy yhdestä ääretömään.

Eli kun ollaan ensimmäisessä luvussa, niin n = 1 ja sijotetaan kaavaan.

x(kohdassa 1) = x(kohdassa 1 - 1)*2 (1 - 1) = 2

ja jatketaan

x(kohdassa 2) = 2*2 (2 - 1) = 5
x(kohdassa 3) = 5*2 (3 - 1) = 12
x(kohdassa 4) = 12*2 (4 - 1) = 27
x(kohdassa 5) = 27*2 (5 - 1) = 58

No niin tuota voisi jatkaa niin pitkään kun haluaa, mutta eiköhän tämä riitä. Kuitenkin pointti on siinä, että jos haluan hakea funktion, joka toteuttaa seuraavan sarjan 2, 5, 12, 27, 58, 121, 543 niin se varmasti onnistuu ja tällöin 543 on ihan yhtähyvä vastaus seuraavaksi luvuksi kuin 248.

Tuossa sinun esimerkissäsi ei ole erehtymisen varaa, joten tuo ei välttämättä ollut kovin hyvä esimerkki, mutta entäpäs tämä. 1, 3, 5, 7, ?

No tämähän näyttää siltä, että seuraava numero olisi 9, koska edelliseen numeroon lisätään aina 2.
Eli 1 2 = 3 ; 3 2 = 5 ; 5 2 = 7 .......
Mutta kaikki nuo numerothan( 1,3,5,7) ovat myös alkulukuja, joten testin laatija voikin tarkoittaa, että seuraava luku onkin seuraavaksi löytyvä alkuluku, joka olisikin 11. Eli sarja olisi 1, 3, 5, 7, 11. Miten tässä sitten päätetään, että kumpi ratkaisu on oikein?

Lue lisää

Mainitsemassasi lukujoukossa(1,3,5,7) kaikki eivät ole alkulukuja, sillä luku 1 ei ole alkuluku(Lukua 1 ei yleensä lueta alkuluvuksi, vaikka se onkin jaoton luku).

Lisäksi, alkulukujen joukon viisi ensimmäistä jäsentä ovat 2, 3, 5, 7, 11.


Mutta tiedän kyllä luonnollisesti mitä ajat takaa, ja sanon tähän ongelmaan, että tällaiset testit, joissa on tehtävä/tehtäviä johon/joihin on löydettävissä useampi kuin yksi ratkaisu vaikka tehtävässä/tehtävissä hyväksytään vain yksi niistä, ovat yksinkertaisesti roskaa.

" Matikkaa
2 5 12 27 58 121 = ?"

Tuo on laskentoa.
Matematiikka on paljon enemmän kuin kaavan soveltamista jonkun loppuarvon saamiseksi.

Physicist87 kirjoitti:

Mainitsemassasi lukujoukossa(1,3,5,7) kaikki eivät ole alkulukuja, sillä luku 1 ei ole alkuluku(Lukua 1 ei yleensä lueta alkuluvuksi, vaikka se onkin jaoton luku).

Lisäksi, alkulukujen joukon viisi ensimmäistä jäsentä ovat 2, 3, 5, 7, 11.


Mutta tiedän kyllä luonnollisesti mitä ajat takaa, ja sanon tähän ongelmaan, että tällaiset testit, joissa on tehtävä/tehtäviä johon/joihin on löydettävissä useampi kuin yksi ratkaisu vaikka tehtävässä/tehtävissä hyväksytään vain yksi niistä, ovat yksinkertaisesti roskaa.

Lue lisää

Jep. Tuo alkulukuesimerkki oli vähän hätäisesti väännetty ja noinhan se tietenkin on. 1 ei yleensä kuulu joukkoon ja 2 on alkuluku vaikka sattuukin olemaan parillinen.

Yleensä noissa tehtävissä annetaan vain kolme lukua ja sitten on itse pääteltävä neljäs. Tässä on suuri ongelma, koska kolmesta luvusta voi helposti rakentaa paljon erilaisia sarjoja, joilla on eri vastaukset. Ongelmia ei yleensä synny helpoissa tehtävissä, mutta vaikeammissa voi helpommin löytyä järkeviä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Dresden kirjoitti:

Jep. Tuo alkulukuesimerkki oli vähän hätäisesti väännetty ja noinhan se tietenkin on. 1 ei yleensä kuulu joukkoon ja 2 on alkuluku vaikka sattuukin olemaan parillinen.

Yleensä noissa tehtävissä annetaan vain kolme lukua ja sitten on itse pääteltävä neljäs. Tässä on suuri ongelma, koska kolmesta luvusta voi helposti rakentaa paljon erilaisia sarjoja, joilla on eri vastaukset. Ongelmia ei yleensä synny helpoissa tehtävissä, mutta vaikeammissa voi helpommin löytyä järkeviä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Lue lisää

miten tämä muuten liittyy mensan matematiikkaan?

mitata useammalta alalta . ennen kuin älykkyys saadaan selvlle?.