ankkurikettinki/köysi liitos

On käyttää ihan tarkoitukseen tarkoitettuja lenkkejä ja kousseja sekä sakkeleita.

muistaako kukaan missä venelehdessä oli ohje köyden ja ketjun pleissaus ohje

ankkurivinssin ketjupyörän läpi niinkuin ei mene sakkeliliitoskaan. Pleissattu liitos menee, mutta ketjun ja köyden yhdistelmä toimii silti huonosti: ankkuripeli toimii kyllä ankkuria laskiessa, kun köysi on siististi viikattu. Harmi tulee ankkuriköyttä ylös kelatessa. Ainakin omassa veneessäni köysi tuppasi sotkeutumaan vinssatessa ellei sitä koko ajan ohjannut. Kyllästyin jatkuvaan harmiin ja vaihdoin täyspitkään kettinkiin (70 m). Se toimii huomattavasti paremmin, on ainoa oikea ratkaisu omaan paatiini.

ei taida mennä kirjoitti:

ankkurivinssin ketjupyörän läpi niinkuin ei mene sakkeliliitoskaan. Pleissattu liitos menee, mutta ketjun ja köyden yhdistelmä toimii silti huonosti: ankkuripeli toimii kyllä ankkuria laskiessa, kun köysi on siististi viikattu. Harmi tulee ankkuriköyttä ylös kelatessa. Ainakin omassa veneessäni köysi tuppasi sotkeutumaan vinssatessa ellei sitä koko ajan ohjannut. Kyllästyin jatkuvaan harmiin ja vaihdoin täyspitkään kettinkiin (70 m). Se toimii huomattavasti paremmin, on ainoa oikea ratkaisu omaan paatiini.

Lue lisää

että taidan hylätä kettinki/köysi ydistelmän.
seuraava kysymys kuulukin: Minkä vahvuinen kettinki täytyy olla 10 tonnin veneessä?
Ruostumaton vai sinkitty?
Pitkä vai lyhyt lenkki?
Onko ankkuripelit valmistettu määrätylle kettinkikoolle?

Tiedän että venetarvikelehdistä löytyy taulukoita,mutta joskus käytäntö opettaa toisin.

NOVA 38 kirjoitti:

että taidan hylätä kettinki/köysi ydistelmän.
seuraava kysymys kuulukin: Minkä vahvuinen kettinki täytyy olla 10 tonnin veneessä?
Ruostumaton vai sinkitty?
Pitkä vai lyhyt lenkki?
Onko ankkuripelit valmistettu määrätylle kettinkikoolle?

Tiedän että venetarvikelehdistä löytyy taulukoita,mutta joskus käytäntö opettaa toisin.

Lue lisää

on varma valinta. Kannattaa hankkia tunnetun valmistajan kalibroitua kettinkiä. Ankkurivinssin ketjupyörään on yleensä merkitty kalibrointi eli mille ketjulle se on mitoitettu. Löytänet lisätietoa ankkurivinssien valmistajien sivuilta.
10-tonniseen veneeseen riittää 10 mm ketju. Jos purjehdusalueesi rajoittu Itämereen, riittää 30 m pituus. Jos purjehdit esim. Karibialle, ota 60 m ketju. Jos aiot kauemmaksi, hanki mahdollisimman pitkä ketju. Rajoittavaksi tekijäksi voi tulla ketjuboksin koko ja sijainti (jos boksi on kauempana keulasta, ketkun paino ei vaikuta veneen trimmiin). Pitkä ja painava ketju auttaa ankkurin pysymisessä. Jotkut kaukopurjehtijat ovat päätyneet 12-milliseen ketjuun tämän kokoluokan veneissä. 8-millinen on liian ohut.

Rst-ketjuista on raportoitu harmeja sen lisäksi, että hinta on kallis. Harmit ovat liittyneet yllättäviin katkeamisiin. Ilmeisesti markkinoilla on Kauko-Idässä valmistettuja heikkolaatuisia rst-ketjuja, jotka ovat uutena kauniin kiiltäviä.

lyhytlenkkinen kirjoitti:

on varma valinta. Kannattaa hankkia tunnetun valmistajan kalibroitua kettinkiä. Ankkurivinssin ketjupyörään on yleensä merkitty kalibrointi eli mille ketjulle se on mitoitettu. Löytänet lisätietoa ankkurivinssien valmistajien sivuilta.
10-tonniseen veneeseen riittää 10 mm ketju. Jos purjehdusalueesi rajoittu Itämereen, riittää 30 m pituus. Jos purjehdit esim. Karibialle, ota 60 m ketju. Jos aiot kauemmaksi, hanki mahdollisimman pitkä ketju. Rajoittavaksi tekijäksi voi tulla ketjuboksin koko ja sijainti (jos boksi on kauempana keulasta, ketkun paino ei vaikuta veneen trimmiin). Pitkä ja painava ketju auttaa ankkurin pysymisessä. Jotkut kaukopurjehtijat ovat päätyneet 12-milliseen ketjuun tämän kokoluokan veneissä. 8-millinen on liian ohut.

Rst-ketjuista on raportoitu harmeja sen lisäksi, että hinta on kallis. Harmit ovat liittyneet yllättäviin katkeamisiin. Ilmeisesti markkinoilla on Kauko-Idässä valmistettuja heikkolaatuisia rst-ketjuja, jotka ovat uutena kauniin kiiltäviä.

Lue lisää

Vene 10 t, jolloin kettinki 10 mm. Kettinki kuumasinkittyä kalibroitua kamaa ei siis kalvanoitua. Jos haluat jatkaa kettinkiä köydellä, niin ainoa oikea tapa on pleissaus. Kuudentoistamillin nailonköyttä 10 mm kettinkiin.
Pleissin murtolujuus suurempi kuin kettingin.
Pleissauksessa huomioitava, että aina parin pleissin jälkeen ohennat köydestä pari säiettä.
Näin pleissistä tulee juoheva ja se kulkee hyvin
ankkuripelin hammastuksessa. Kymmenen (10) millin kettingille kymmenen millin ankkuripeli.

ankkurointi kirjoitti:

Vene 10 t, jolloin kettinki 10 mm. Kettinki kuumasinkittyä kalibroitua kamaa ei siis kalvanoitua. Jos haluat jatkaa kettinkiä köydellä, niin ainoa oikea tapa on pleissaus. Kuudentoistamillin nailonköyttä 10 mm kettinkiin.
Pleissin murtolujuus suurempi kuin kettingin.
Pleissauksessa huomioitava, että aina parin pleissin jälkeen ohennat köydestä pari säiettä.
Näin pleissistä tulee juoheva ja se kulkee hyvin
ankkuripelin hammastuksessa. Kymmenen (10) millin kettingille kymmenen millin ankkuripeli.

Lue lisää

Olen ollut siinä käsityksessä, että tunnetut ankkuriketjujen valmistajat puhuvat nimenomaan galvanoiduista ketjuista (englanniksi Hot-Dip galvanized). Suomessa ei taida olla veneiden ankkuriketjun valmistajia. Mikä kuumasinkitty on englanniksi ellei se ole hot-dip galvanized?

Takaisin oikeaan asiaan. Ankkurivinssiä valitessa pitää ratkaista paitsi vinssin koko (ja ketjupyörän koko) myös muuta:
1. sähköinen vai manuaalinen
2. horisontaalinen vai vertikaalinen.
Kaikissa on etunsa ja haittansa. Jos mukavuus ja lihasvoiman välttäminen on tärkeää, valitse sähköinen. Jos toimintavarmuus ja huollon helppous on etusijalla, manuaalinen (ja horisontaalinen). Joissakin sähkövinsseissä on mahdollisuus manuaaliseen vinssaamiseen.
Jotain valintakriteereitä on mm. Lewmarin sivuilla:
http://en.lewmar.com/products/index.aspx?lang=1&page_id=57


Köyttä suosittelisin pleissaamaan ankkuriketjuun vain noin parin metrin pätkän. Syy: hätätilanteessa köysi tulee vinssistä sen verran ulos, että sen saa puukolla poikki (köyden toinen pää tietenkin kiinni ketjuboksin sakkelissa). Ketjuun voi sitoa fendarin poijuksi, jolloin se on helppo kerätä takaisin veneeseen ankkuripaikalle palatessa myrskyn laannutua. Jos tällaista "hätäköyttä" ei ole ja ketju on kiinni rungossa, pulmia voi tulla ankkurin juututtua tai mikäli tulee tosi kiire päästä pois suojattomalta ankkuripaikalta.

mitä se mielestäsi on? kirjoitti:

Olen ollut siinä käsityksessä, että tunnetut ankkuriketjujen valmistajat puhuvat nimenomaan galvanoiduista ketjuista (englanniksi Hot-Dip galvanized). Suomessa ei taida olla veneiden ankkuriketjun valmistajia. Mikä kuumasinkitty on englanniksi ellei se ole hot-dip galvanized?

Takaisin oikeaan asiaan. Ankkurivinssiä valitessa pitää ratkaista paitsi vinssin koko (ja ketjupyörän koko) myös muuta:
1. sähköinen vai manuaalinen
2. horisontaalinen vai vertikaalinen.
Kaikissa on etunsa ja haittansa. Jos mukavuus ja lihasvoiman välttäminen on tärkeää, valitse sähköinen. Jos toimintavarmuus ja huollon helppous on etusijalla, manuaalinen (ja horisontaalinen). Joissakin sähkövinsseissä on mahdollisuus manuaaliseen vinssaamiseen.
Jotain valintakriteereitä on mm. Lewmarin sivuilla:
http://en.lewmar.com/products/index.aspx?lang=1&page_id=57


Köyttä suosittelisin pleissaamaan ankkuriketjuun vain noin parin metrin pätkän. Syy: hätätilanteessa köysi tulee vinssistä sen verran ulos, että sen saa puukolla poikki (köyden toinen pää tietenkin kiinni ketjuboksin sakkelissa). Ketjuun voi sitoa fendarin poijuksi, jolloin se on helppo kerätä takaisin veneeseen ankkuripaikalle palatessa myrskyn laannutua. Jos tällaista "hätäköyttä" ei ole ja ketju on kiinni rungossa, pulmia voi tulla ankkurin juututtua tai mikäli tulee tosi kiire päästä pois suojattomalta ankkuripaikalta.

Lue lisää

Sain todella arvokasta tietoa.
Kiitän keskustelijoita.
Hyvää kevättä.

lyhytlenkkinen kirjoitti:

on varma valinta. Kannattaa hankkia tunnetun valmistajan kalibroitua kettinkiä. Ankkurivinssin ketjupyörään on yleensä merkitty kalibrointi eli mille ketjulle se on mitoitettu. Löytänet lisätietoa ankkurivinssien valmistajien sivuilta.
10-tonniseen veneeseen riittää 10 mm ketju. Jos purjehdusalueesi rajoittu Itämereen, riittää 30 m pituus. Jos purjehdit esim. Karibialle, ota 60 m ketju. Jos aiot kauemmaksi, hanki mahdollisimman pitkä ketju. Rajoittavaksi tekijäksi voi tulla ketjuboksin koko ja sijainti (jos boksi on kauempana keulasta, ketkun paino ei vaikuta veneen trimmiin). Pitkä ja painava ketju auttaa ankkurin pysymisessä. Jotkut kaukopurjehtijat ovat päätyneet 12-milliseen ketjuun tämän kokoluokan veneissä. 8-millinen on liian ohut.

Rst-ketjuista on raportoitu harmeja sen lisäksi, että hinta on kallis. Harmit ovat liittyneet yllättäviin katkeamisiin. Ilmeisesti markkinoilla on Kauko-Idässä valmistettuja heikkolaatuisia rst-ketjuja, jotka ovat uutena kauniin kiiltäviä.

Lue lisää

30 metrin ketju on liian lyhyt Itämerellekin. Järvet ja sisäsaaristo on eri juttu, siellä kyllä pärjää sellaisella pätkälläkin.

Matkapurjehtija kirjoitti:

30 metrin ketju on liian lyhyt Itämerellekin. Järvet ja sisäsaaristo on eri juttu, siellä kyllä pärjää sellaisella pätkälläkin.

Itämeren rannikot ovat matalia. Ankkurointisyvyys suojaisilla paikoilla, yleensä saariston suojassa, on tavallisesti alle 5 metriä.
Ketjua tarvitaan 5 x syvyys. Siksi käytännössä se 30 m ketjunpituus on todellakin riittänyt. Kokemusta on, ei luuloa.

Vai ankkuroitko tavallisesti syvemmälle? Kerro esimerkkejä missä ja miten paljon olet ketjua tarvinnut Itämeren alueella.

mitä se mielestäsi on? kirjoitti:

Olen ollut siinä käsityksessä, että tunnetut ankkuriketjujen valmistajat puhuvat nimenomaan galvanoiduista ketjuista (englanniksi Hot-Dip galvanized). Suomessa ei taida olla veneiden ankkuriketjun valmistajia. Mikä kuumasinkitty on englanniksi ellei se ole hot-dip galvanized?

Takaisin oikeaan asiaan. Ankkurivinssiä valitessa pitää ratkaista paitsi vinssin koko (ja ketjupyörän koko) myös muuta:
1. sähköinen vai manuaalinen
2. horisontaalinen vai vertikaalinen.
Kaikissa on etunsa ja haittansa. Jos mukavuus ja lihasvoiman välttäminen on tärkeää, valitse sähköinen. Jos toimintavarmuus ja huollon helppous on etusijalla, manuaalinen (ja horisontaalinen). Joissakin sähkövinsseissä on mahdollisuus manuaaliseen vinssaamiseen.
Jotain valintakriteereitä on mm. Lewmarin sivuilla:
http://en.lewmar.com/products/index.aspx?lang=1&page_id=57


Köyttä suosittelisin pleissaamaan ankkuriketjuun vain noin parin metrin pätkän. Syy: hätätilanteessa köysi tulee vinssistä sen verran ulos, että sen saa puukolla poikki (köyden toinen pää tietenkin kiinni ketjuboksin sakkelissa). Ketjuun voi sitoa fendarin poijuksi, jolloin se on helppo kerätä takaisin veneeseen ankkuripaikalle palatessa myrskyn laannutua. Jos tällaista "hätäköyttä" ei ole ja ketju on kiinni rungossa, pulmia voi tulla ankkurin juututtua tai mikäli tulee tosi kiire päästä pois suojattomalta ankkuripaikalta.

Lue lisää

"Olen ollut siinä käsityksessä, että tunnetut ankkuriketjujen valmistajat puhuvat nimenomaan galvanoiduista ketjuista (englanniksi Hot-Dip galvanized). Suomessa ei taida olla veneiden ankkuriketjun valmistajia. Mikä kuumasinkitty on englanniksi ellei se ole hot-dip galvanized?"

Anglosaksit ovat unohtaneet, että galvanointi tarkoittaa nimenomaan sähkösinkitystä. Siten "hot-dip galvanized" ei tarkoita oikeastaan yhtään mitään. Kuumasinkitys on "hot-dip zinc coating / covering / plating". Olen joutunut tällaisia tekstejä kääntämään ja aina kironnut sitä, että "galvanized" ei kerro sinkitysmenetelmää, jolla tietyissä kohteissa - kuten ketjuissa - on aivan ratkaiseva vaikutus.

Tosin minulla on sellainen käsitys, että ankkuriketjut ovat aina kuumasinkittyjä.

mitä se mielestäsi on? kirjoitti:

Olen ollut siinä käsityksessä, että tunnetut ankkuriketjujen valmistajat puhuvat nimenomaan galvanoiduista ketjuista (englanniksi Hot-Dip galvanized). Suomessa ei taida olla veneiden ankkuriketjun valmistajia. Mikä kuumasinkitty on englanniksi ellei se ole hot-dip galvanized?

Takaisin oikeaan asiaan. Ankkurivinssiä valitessa pitää ratkaista paitsi vinssin koko (ja ketjupyörän koko) myös muuta:
1. sähköinen vai manuaalinen
2. horisontaalinen vai vertikaalinen.
Kaikissa on etunsa ja haittansa. Jos mukavuus ja lihasvoiman välttäminen on tärkeää, valitse sähköinen. Jos toimintavarmuus ja huollon helppous on etusijalla, manuaalinen (ja horisontaalinen). Joissakin sähkövinsseissä on mahdollisuus manuaaliseen vinssaamiseen.
Jotain valintakriteereitä on mm. Lewmarin sivuilla:
http://en.lewmar.com/products/index.aspx?lang=1&page_id=57


Köyttä suosittelisin pleissaamaan ankkuriketjuun vain noin parin metrin pätkän. Syy: hätätilanteessa köysi tulee vinssistä sen verran ulos, että sen saa puukolla poikki (köyden toinen pää tietenkin kiinni ketjuboksin sakkelissa). Ketjuun voi sitoa fendarin poijuksi, jolloin se on helppo kerätä takaisin veneeseen ankkuripaikalle palatessa myrskyn laannutua. Jos tällaista "hätäköyttä" ei ole ja ketju on kiinni rungossa, pulmia voi tulla ankkurin juututtua tai mikäli tulee tosi kiire päästä pois suojattomalta ankkuripaikalta.

Lue lisää

Älä takerru turhiin sanoihin. Käytit englanninkielssä oikeata sanaa, mutta suomenkielisessä versiossasi epätarkkaa sanaa.
Nimittäin on olemassa kahta sinkitystapaa, kuuma - ja kylmäsinkitys. Jälkimmäinen tapa
ei toimi merivedessä.
Suomessa valmistetaan kalibroitua kuumasinkittyä
kettinkiä. Hakusanalla kettinki löytyy osoite.

Hakro kirjoitti:

"Olen ollut siinä käsityksessä, että tunnetut ankkuriketjujen valmistajat puhuvat nimenomaan galvanoiduista ketjuista (englanniksi Hot-Dip galvanized). Suomessa ei taida olla veneiden ankkuriketjun valmistajia. Mikä kuumasinkitty on englanniksi ellei se ole hot-dip galvanized?"

Anglosaksit ovat unohtaneet, että galvanointi tarkoittaa nimenomaan sähkösinkitystä. Siten "hot-dip galvanized" ei tarkoita oikeastaan yhtään mitään. Kuumasinkitys on "hot-dip zinc coating / covering / plating". Olen joutunut tällaisia tekstejä kääntämään ja aina kironnut sitä, että "galvanized" ei kerro sinkitysmenetelmää, jolla tietyissä kohteissa - kuten ketjuissa - on aivan ratkaiseva vaikutus.

Tosin minulla on sellainen käsitys, että ankkuriketjut ovat aina kuumasinkittyjä.

Lue lisää

"Metallin päällystämisestä käytetään nimitystä galvanointi."

ankkuriketingistä kirjoitti:

Älä takerru turhiin sanoihin. Käytit englanninkielssä oikeata sanaa, mutta suomenkielisessä versiossasi epätarkkaa sanaa.
Nimittäin on olemassa kahta sinkitystapaa, kuuma - ja kylmäsinkitys. Jälkimmäinen tapa
ei toimi merivedessä.
Suomessa valmistetaan kalibroitua kuumasinkittyä
kettinkiä. Hakusanalla kettinki löytyy osoite.

Lue lisää

On ainakin kolmenlaista sinkitystä,kuumasinkitys(upotetaan sulaan sinkkiin),galvanointi eli sähkösinkitys,sinkkiepoksia.

kantasi! kirjoitti:

Itämeren rannikot ovat matalia. Ankkurointisyvyys suojaisilla paikoilla, yleensä saariston suojassa, on tavallisesti alle 5 metriä.
Ketjua tarvitaan 5 x syvyys. Siksi käytännössä se 30 m ketjunpituus on todellakin riittänyt. Kokemusta on, ei luuloa.

Vai ankkuroitko tavallisesti syvemmälle? Kerro esimerkkejä missä ja miten paljon olet ketjua tarvinnut Itämeren alueella.

Lue lisää

paljoakaan jos voit aina ankkuroida minne haluat, mutta jos et voi jonkin sortin hätätapauksen takia valita paikkaa niin olet tyytyväinen kun olitkin ostanut 60 tai 100 metriä. Saaristomerelläkin on paikkoja, joissa on 100 metrin päässä rannasta 50m vettä.

kantasi! kirjoitti:

Itämeren rannikot ovat matalia. Ankkurointisyvyys suojaisilla paikoilla, yleensä saariston suojassa, on tavallisesti alle 5 metriä.
Ketjua tarvitaan 5 x syvyys. Siksi käytännössä se 30 m ketjunpituus on todellakin riittänyt. Kokemusta on, ei luuloa.

Vai ankkuroitko tavallisesti syvemmälle? Kerro esimerkkejä missä ja miten paljon olet ketjua tarvinnut Itämeren alueella.

Lue lisää

ankkuroin 5-10 metrin syvyyteen, joten 30 metrin ketju jää lyhyeksi pahemmalla kelillä.
Avomeren äärellä parimetrinen maininki alkaa nousta aika ikäväksi jo 5 metrin syvyisessä vedessä.
Ankkuri voi olla joskus veneen viimeinen hätävara eikä silloin valita paikkaa, vaan ankkurin on pidettävä.

sanoo näin: kirjoitti:

"Metallin päällystämisestä käytetään nimitystä galvanointi."

Taas yksi esimerkki siitä, miten Wikipediassa levitetään asiatonta/virheellistä/perätöntä tietoa.

Hakro kirjoitti:

Taas yksi esimerkki siitä, miten Wikipediassa levitetään asiatonta/virheellistä/perätöntä tietoa.

http://www.suomenyritykset.fi/HYVINKÄÄN KUUMAGALVANOINTI OY/11286005/

ei tarvita kirjoitti:

paljoakaan jos voit aina ankkuroida minne haluat, mutta jos et voi jonkin sortin hätätapauksen takia valita paikkaa niin olet tyytyväinen kun olitkin ostanut 60 tai 100 metriä. Saaristomerelläkin on paikkoja, joissa on 100 metrin päässä rannasta 50m vettä.

Lue lisää

Minkälainen ankkurivarustus on nykymuodin mukaisissa matkapursissa? Ankkuripeli taitaa olla lisävaruste vai onko? Miten pitkä ankkuriketju on vakiona?
Epäilen, että 100 metrin kettinki kevyen muotiveneen veneen keulassa muuttaisi sen trimmiä aika pahasti. Mahtuuko edes niin pitkä ketju jonkun 35-jalkaisen sarjatuotantoveneen ketjuboksiin?

Ihan käytännön havaintona voin sanoa, että pitkän ketjun haitta on sen iso keko ketjuboksissa. Kun vaihdoin reissua varten 50 m ketjuni 75 metriseksi, ketju alkoi takerrella kannen alla ja ankkurin laskeminen hankaloitui. Kannen ja ketjuboksin välisen etäisyyden on oltava tarpeeksi iso, jos aikoo ostaa pitkän ketjun. Kannattaa myös miettiä miten keulan painon lisääminen vaikuttaa - varsinkin jos vene on kevyt.

lyhytlenkkinen kirjoitti:

on varma valinta. Kannattaa hankkia tunnetun valmistajan kalibroitua kettinkiä. Ankkurivinssin ketjupyörään on yleensä merkitty kalibrointi eli mille ketjulle se on mitoitettu. Löytänet lisätietoa ankkurivinssien valmistajien sivuilta.
10-tonniseen veneeseen riittää 10 mm ketju. Jos purjehdusalueesi rajoittu Itämereen, riittää 30 m pituus. Jos purjehdit esim. Karibialle, ota 60 m ketju. Jos aiot kauemmaksi, hanki mahdollisimman pitkä ketju. Rajoittavaksi tekijäksi voi tulla ketjuboksin koko ja sijainti (jos boksi on kauempana keulasta, ketkun paino ei vaikuta veneen trimmiin). Pitkä ja painava ketju auttaa ankkurin pysymisessä. Jotkut kaukopurjehtijat ovat päätyneet 12-milliseen ketjuun tämän kokoluokan veneissä. 8-millinen on liian ohut.

Rst-ketjuista on raportoitu harmeja sen lisäksi, että hinta on kallis. Harmit ovat liittyneet yllättäviin katkeamisiin. Ilmeisesti markkinoilla on Kauko-Idässä valmistettuja heikkolaatuisia rst-ketjuja, jotka ovat uutena kauniin kiiltäviä.

Lue lisää

Onko ne katkenneet kettingit ollu haponkestävää rosteria, mistä tuommoista raporttia löytää kun itselläni ei ole tullu tietoon?

nimikin väärä? kirjoitti:

http://www.suomenyritykset.fi/HYVINKÄÄN KUUMAGALVANOINTI OY/11286005/

Tuntematta tarkemmin kyseisen firman toimintaa on vaikea mennä sanomaan - firman nimihän voi olla vaikka yhdistelmä kuumasinkityksestä ja galvanoinnista eli sähkösinkityksestä, jos siellä tehdään kumpaakin.

Puhekielessä kuumasinkitystäkin kyllä nimitetään usein galvanoimiseksi, varmaankin englannin tai ruotsin vaikutuksesta, mutta asiallisesti ottaen se on virhe.

Sen sijaan esim. käyttämäni varsin pätevä suomalais-englantilainen tekniikan sanakirja (Talvitie-Hytönen-Palovuori) tuntee galvanoinnin ja kuumasinkityksen mutta ei kuumagalvanointia.

Kaikki galvaaninen on sähköistä.

Hakro kirjoitti:

"Olen ollut siinä käsityksessä, että tunnetut ankkuriketjujen valmistajat puhuvat nimenomaan galvanoiduista ketjuista (englanniksi Hot-Dip galvanized). Suomessa ei taida olla veneiden ankkuriketjun valmistajia. Mikä kuumasinkitty on englanniksi ellei se ole hot-dip galvanized?"

Anglosaksit ovat unohtaneet, että galvanointi tarkoittaa nimenomaan sähkösinkitystä. Siten "hot-dip galvanized" ei tarkoita oikeastaan yhtään mitään. Kuumasinkitys on "hot-dip zinc coating / covering / plating". Olen joutunut tällaisia tekstejä kääntämään ja aina kironnut sitä, että "galvanized" ei kerro sinkitysmenetelmää, jolla tietyissä kohteissa - kuten ketjuissa - on aivan ratkaiseva vaikutus.

Tosin minulla on sellainen käsitys, että ankkuriketjut ovat aina kuumasinkittyjä.

Lue lisää

Kuumasinkitys ja sähkösinkitys, ne kertoo kaiken
Kuumasikityksessä kappale upotetaan sulaan sinkkiin, joku käyttää myös termiä kastosinkitys.

Matkapurjehtija kirjoitti:

ankkuroin 5-10 metrin syvyyteen, joten 30 metrin ketju jää lyhyeksi pahemmalla kelillä.
Avomeren äärellä parimetrinen maininki alkaa nousta aika ikäväksi jo 5 metrin syvyisessä vedessä.
Ankkuri voi olla joskus veneen viimeinen hätävara eikä silloin valita paikkaa, vaan ankkurin on pidettävä.

Lue lisää

normaali perusperhepurjehtija ei tarvitse itämerellä pyöriessään ketjua kuin viisi metriä.tietysti se nyt pitää paremmin kun on enemmän,mutta ei mitään ongelmia suojaisissa paikoissa ankkuroinnissa.vasta kun lähdetään itämerta pidemmäs kuukausien matkoille,pitää hankkia ketjua reilusti.kesälomapurjehduksilla saaristossa ketju vain painaa ja on vaikeampi käsitellä.myös kilpaillessa turhaa painoa ylimääräiset kettingit.

Kettinki kirjoitti:

Onko ne katkenneet kettingit ollu haponkestävää rosteria, mistä tuommoista raporttia löytää kun itselläni ei ole tullu tietoon?

mutta ei täällä sisämeren alueella. Tietämäni mukaan kestävyysongelma on liittynyt kiinalaisvalmisteiseen hst-kettinkiin, johon on suolaveden ja kuormituksen vaikutuksesta syntynyt yllättäviä murtumia. Chaguaramaksessa (Trinidad) sai muuten ostaa 10-millisen hst-ketjun pätkiä kumijollan lukitsemiseen, halvalla.. Siihen materiaali oli kelvollinen.
Ankkuriketju on muutenkin kallista, miksi pitäisi maksaa vielä enemmän hst-ketjusta? Pelkän ulkonäön takiako? Eikö mieluummin kuumasinkitty ("galvanoitu"), lyhytlenkkinen kalibroitu ketju ja sitä riittävästi ja riittävän paksuna? Jos kulkualue rajoittuu Itämeren alueelle, pärjää kyllä kevyemmälläkin varustuksella niinkuin edellä jo on todettu.

ja nähty, kirjoitti:

mutta ei täällä sisämeren alueella. Tietämäni mukaan kestävyysongelma on liittynyt kiinalaisvalmisteiseen hst-kettinkiin, johon on suolaveden ja kuormituksen vaikutuksesta syntynyt yllättäviä murtumia. Chaguaramaksessa (Trinidad) sai muuten ostaa 10-millisen hst-ketjun pätkiä kumijollan lukitsemiseen, halvalla.. Siihen materiaali oli kelvollinen.
Ankkuriketju on muutenkin kallista, miksi pitäisi maksaa vielä enemmän hst-ketjusta? Pelkän ulkonäön takiako? Eikö mieluummin kuumasinkitty ("galvanoitu"), lyhytlenkkinen kalibroitu ketju ja sitä riittävästi ja riittävän paksuna? Jos kulkualue rajoittuu Itämeren alueelle, pärjää kyllä kevyemmälläkin varustuksella niinkuin edellä jo on todettu.

Lue lisää

... Trinidanissa ja Esson baarissa tehdyt raportit on juuri parasta luettavaa.

Näin..... kirjoitti:

... Trinidanissa ja Esson baarissa tehdyt raportit on juuri parasta luettavaa.

ole seilannut ainakaan Chaguaramakseen. Käytännössä se on tuhansien veneiden varustelupaikka, jossa cruisereille on päivittäinen tiedotus vhf:llä ja useita venekaman valintamyymälöitä sekä kunnostustelakoita. Mm. teknisistä varusteongelmista tietotetaan purjehtijoille jaettavassa lehdessä.
Jos hst:n korroosio-ongelmat ja "rosteri"helojen pettämiset kiinnostavat etkä halua jäädä kuulopuheiden varaan, lukaise vaikkapa "The Boatowners´s Guide to Corrosion"/Everett Collier, 2006.

Esson baaria en tunne.

Kettinki kirjoitti:

Onko ne katkenneet kettingit ollu haponkestävää rosteria, mistä tuommoista raporttia löytää kun itselläni ei ole tullu tietoon?

ja sakkelit. Niistä on huonoja kokemuksia. Ehkä löydät netistä jotain faktaa. Muistelen, että eri merkkisten sakkeleiden vetolujuuksia olisi testattu jossain purjehduslehdessä. Samat testissä havaitut katkeamiset koskevat myös ketjumerkkejä. Wasi-merkkinen rosteriketju on tietääkseni parempi ja huomattavasti kalliimpi kuin halpa Suncor, mutta ulkonäkö on erehdyttävän samanlainen. Suncor valmistetaan Kiinassa, Wasi taitaa olla saksalainen ketjumerkki. Ehkä kannattaa ostovaiheessa selvittää mistä ketju on peräisin!

osoittaa, ettet kirjoitti:

ole seilannut ainakaan Chaguaramakseen. Käytännössä se on tuhansien veneiden varustelupaikka, jossa cruisereille on päivittäinen tiedotus vhf:llä ja useita venekaman valintamyymälöitä sekä kunnostustelakoita. Mm. teknisistä varusteongelmista tietotetaan purjehtijoille jaettavassa lehdessä.
Jos hst:n korroosio-ongelmat ja "rosteri"helojen pettämiset kiinnostavat etkä halua jäädä kuulopuheiden varaan, lukaise vaikkapa "The Boatowners´s Guide to Corrosion"/Everett Collier, 2006.

Esson baaria en tunne.

Lue lisää

Suomalaiset valmistajat kuuntelevat tuota vhf:ää.

Että....... kirjoitti:

Suomalaiset valmistajat kuuntelevat tuota vhf:ää.

ovat heikkoja. Eikö ole hyvä, että siitäkin tiedotettiin cruisereiden vhf-netissä. Minkähän vuoksi muualla maailmassa veneilijät eivät ole yhtä riidanhaluisia kuin tällä foorumilla?

Suncor ketju kirjoitti:

ja sakkelit. Niistä on huonoja kokemuksia. Ehkä löydät netistä jotain faktaa. Muistelen, että eri merkkisten sakkeleiden vetolujuuksia olisi testattu jossain purjehduslehdessä. Samat testissä havaitut katkeamiset koskevat myös ketjumerkkejä. Wasi-merkkinen rosteriketju on tietääkseni parempi ja huomattavasti kalliimpi kuin halpa Suncor, mutta ulkonäkö on erehdyttävän samanlainen. Suncor valmistetaan Kiinassa, Wasi taitaa olla saksalainen ketjumerkki. Ehkä kannattaa ostovaiheessa selvittää mistä ketju on peräisin!

Lue lisää

30 m ankkuriköysi on aivan liian lyhyt jopa suomenlahdella. Joskus voi kone sammuta ja tuuli työntää laiva väylälle, jossa suuria aluksia. Tällaisia kokemuksia on monella. Vähintään 100m köyttä tulee löytyä, jotta voi hätärinä ankkuroida.

Hakro kirjoitti:

"Olen ollut siinä käsityksessä, että tunnetut ankkuriketjujen valmistajat puhuvat nimenomaan galvanoiduista ketjuista (englanniksi Hot-Dip galvanized). Suomessa ei taida olla veneiden ankkuriketjun valmistajia. Mikä kuumasinkitty on englanniksi ellei se ole hot-dip galvanized?"

Anglosaksit ovat unohtaneet, että galvanointi tarkoittaa nimenomaan sähkösinkitystä. Siten "hot-dip galvanized" ei tarkoita oikeastaan yhtään mitään. Kuumasinkitys on "hot-dip zinc coating / covering / plating". Olen joutunut tällaisia tekstejä kääntämään ja aina kironnut sitä, että "galvanized" ei kerro sinkitysmenetelmää, jolla tietyissä kohteissa - kuten ketjuissa - on aivan ratkaiseva vaikutus.

Tosin minulla on sellainen käsitys, että ankkuriketjut ovat aina kuumasinkittyjä.

Lue lisää

Tullaan taas näihin sanamuotoihin.
Juodaan konjakkia ja shampanjaa, vaikka juodaan brandyä ja kuohuviiniä.

Nykyisessä kielessä galvanointi on suomenkielessä yleensä sähkösinkitys ja kuumasinkitty on eri asia.
Englannin kielessä taas Galvanization on yhtä kuin sähkösinkitys ja hot-dip galvanizing yhtä kuin kuumasinkitys.
Sähkösinkityshän on siis tuo elektrolyysillä tapahtyva sinkitys, jossa sinkki saadaan kappaleen pintaan sähköisesti. Kerros on ohut ja "suomuinen". Kuumasinkitys taas on juuri nimensä mukainen, jossa sinkittävä kappale upotetaan n. 460 c. asteiseen sinkkiin. Kerros on huomattavasti paksumpi halutessa jopa 10 kertaa paksumpi kuin sähkösinkitsemisessä.
Yleensä pääsääntö on se, että sähkösinkitys kestää sisäoloissa ja kuumasinkitys ulko-oloissa.

Yleiskielessä galvanointi on sinkitsemistä, monet eivät edes tiedä eroja, kaikki sinkitty on siis galvanointia.

nimikin väärä? kirjoitti:

http://www.suomenyritykset.fi/HYVINKÄÄN KUUMAGALVANOINTI OY/11286005/

Käytännössä tosiaan puhutaan galvanoinnista yleensäkin kun puhutaan sinkityksestä.
Galvanointi on ihan oikeasti juuri sähkösinkitystä, jossa sinkitys tapahtuu galvaanisesti, eli sähköparilla elektrolyyttinä. Nimi galvanointi tulee Luigi galvanin mukaan.

vakiovarustus?? kirjoitti:

Minkälainen ankkurivarustus on nykymuodin mukaisissa matkapursissa? Ankkuripeli taitaa olla lisävaruste vai onko? Miten pitkä ankkuriketju on vakiona?
Epäilen, että 100 metrin kettinki kevyen muotiveneen veneen keulassa muuttaisi sen trimmiä aika pahasti. Mahtuuko edes niin pitkä ketju jonkun 35-jalkaisen sarjatuotantoveneen ketjuboksiin?

Ihan käytännön havaintona voin sanoa, että pitkän ketjun haitta on sen iso keko ketjuboksissa. Kun vaihdoin reissua varten 50 m ketjuni 75 metriseksi, ketju alkoi takerrella kannen alla ja ankkurin laskeminen hankaloitui. Kannen ja ketjuboksin välisen etäisyyden on oltava tarpeeksi iso, jos aikoo ostaa pitkän ketjun. Kannattaa myös miettiä miten keulan painon lisääminen vaikuttaa - varsinkin jos vene on kevyt.

Lue lisää

Itselläni on ketjua 2 x 100 m.
Ketju ei ole takerrellut, mutta joissain toisissa hommissa (ei veneilyä) on pitkälenkkinen ketju kyllä takerrellut.
On muutamia ankkuripelejäkin joille saa pitkälenkkisen rattaan, mutta en todellakaan suosittele.

mainsaill kirjoitti:

normaali perusperhepurjehtija ei tarvitse itämerellä pyöriessään ketjua kuin viisi metriä.tietysti se nyt pitää paremmin kun on enemmän,mutta ei mitään ongelmia suojaisissa paikoissa ankkuroinnissa.vasta kun lähdetään itämerta pidemmäs kuukausien matkoille,pitää hankkia ketjua reilusti.kesälomapurjehduksilla saaristossa ketju vain painaa ja on vaikeampi käsitellä.myös kilpaillessa turhaa painoa ylimääräiset kettingit.

Lue lisää

Miksi itämerellä ei tarvi ketjua, mutta itämeren ulkopuolella kyllä?
En oikein tajua miksi itämerellä voi ankkuroida köysi kettinki yhdistelmällä.
Koraalialueet ymmärrän, mutta koralleja ei nyt euroopan aluella tahdo vissiin löyty.
Lähimmät korallit taitaa olla punaisella merellä.

osoittaa, ettet kirjoitti:

ole seilannut ainakaan Chaguaramakseen. Käytännössä se on tuhansien veneiden varustelupaikka, jossa cruisereille on päivittäinen tiedotus vhf:llä ja useita venekaman valintamyymälöitä sekä kunnostustelakoita. Mm. teknisistä varusteongelmista tietotetaan purjehtijoille jaettavassa lehdessä.
Jos hst:n korroosio-ongelmat ja "rosteri"helojen pettämiset kiinnostavat etkä halua jäädä kuulopuheiden varaan, lukaise vaikkapa "The Boatowners´s Guide to Corrosion"/Everett Collier, 2006.

Esson baaria en tunne.

Lue lisää

Onko tämä se sama paikka jossa on jämähtäneenä satoja "pallonkiertäjiä".
Pitävät vhf:llä jopa omaa radiokanavaa, joku on tehnyt veneestään kelluvan romuvaraston jne jne.
Taitaa sinne olla muutama suomalainenkin jäänyt.

Että....... kirjoitti:

Suomalaiset valmistajat kuuntelevat tuota vhf:ää.

Halvoista aasialaisista ketjuista.
Suomessa tuskin valmistetaan rosteriketjua?
Se jos venevalmistaja käyttää edes jotain, lujuutta vaativaa tai turvallisuuteen liittyvä, kiinassa/aasiassa valmistettua tavaraa, tulee tällaista veneen valmistajaa välttää. Mahtaa lintsata muissakin asioissa.

kommodori kirjoitti:

30 m ankkuriköysi on aivan liian lyhyt jopa suomenlahdella. Joskus voi kone sammuta ja tuuli työntää laiva väylälle, jossa suuria aluksia. Tällaisia kokemuksia on monella. Vähintään 100m köyttä tulee löytyä, jotta voi hätärinä ankkuroida.

Lue lisää

Useimmista veneistä kyllä löytyykin se sata metriä köyttä. Se ei vaan ole yhtenäistä ja on vaan tarvittaessa käytettävissä ankkurointiin, vakkapa kuvaamassasi tilanteessa. Mulla on kaksi ankkuria. Toisessa on valmiina 30 metrinen köysi ja 3 metriä kettinkiä, toisessa 50 metrinen köysi, josta x metriä on lyijyköyttä. Lisäksi on ainakin kaksi 30 metrin kiinnitysköyttä, joita voidaan tarvittaessa käyttää myös ankkurikköytenä vielä useita lyhyempiä irtoköysiä. Eli siis voin helposti jatkaa sitä ankkurissa jo kiinni olevaa 50 metrin köyttä aina 110 metriin asti. Pitäisi riittää hätäankkurointiin missäpäin itämerta vaan. Jatkamista helpottaa, jos ankkuriköysissä on valmiiksi silmukka "tyhjässä" päässä. Siihen sitasee nopeasti paalusolmulla lisää köyttä tarvittaessa. Ja olen joskus näin tehnytkin.

mitä se mielestäsi on? kirjoitti:

Olen ollut siinä käsityksessä, että tunnetut ankkuriketjujen valmistajat puhuvat nimenomaan galvanoiduista ketjuista (englanniksi Hot-Dip galvanized). Suomessa ei taida olla veneiden ankkuriketjun valmistajia. Mikä kuumasinkitty on englanniksi ellei se ole hot-dip galvanized?

Takaisin oikeaan asiaan. Ankkurivinssiä valitessa pitää ratkaista paitsi vinssin koko (ja ketjupyörän koko) myös muuta:
1. sähköinen vai manuaalinen
2. horisontaalinen vai vertikaalinen.
Kaikissa on etunsa ja haittansa. Jos mukavuus ja lihasvoiman välttäminen on tärkeää, valitse sähköinen. Jos toimintavarmuus ja huollon helppous on etusijalla, manuaalinen (ja horisontaalinen). Joissakin sähkövinsseissä on mahdollisuus manuaaliseen vinssaamiseen.
Jotain valintakriteereitä on mm. Lewmarin sivuilla:
http://en.lewmar.com/products/index.aspx?lang=1&page_id=57


Köyttä suosittelisin pleissaamaan ankkuriketjuun vain noin parin metrin pätkän. Syy: hätätilanteessa köysi tulee vinssistä sen verran ulos, että sen saa puukolla poikki (köyden toinen pää tietenkin kiinni ketjuboksin sakkelissa). Ketjuun voi sitoa fendarin poijuksi, jolloin se on helppo kerätä takaisin veneeseen ankkuripaikalle palatessa myrskyn laannutua. Jos tällaista "hätäköyttä" ei ole ja ketju on kiinni rungossa, pulmia voi tulla ankkurin juututtua tai mikäli tulee tosi kiire päästä pois suojattomalta ankkuripaikalta.

Lue lisää

Ketjun paino kannattaa miettiä etukäteen valmiiksi. Vaikka ketju keveneekin vedessä ollessaan tilavuutensa verran kiloissa painaa pitkä riimu yllättävän paljon. Ihan pieni kellukefendari ei sitä kannattele. Rauta painaa vedessäkin n. 6 kg/litra.

NOVA 38 kirjoitti:

että taidan hylätä kettinki/köysi ydistelmän.
seuraava kysymys kuulukin: Minkä vahvuinen kettinki täytyy olla 10 tonnin veneessä?
Ruostumaton vai sinkitty?
Pitkä vai lyhyt lenkki?
Onko ankkuripelit valmistettu määrätylle kettinkikoolle?

Tiedän että venetarvikelehdistä löytyy taulukoita,mutta joskus käytäntö opettaa toisin.

Lue lisää

Sillä 10 mm lyhytlenkkisellä kettingillä on 2 standardia, DIN ja ISO. Näissä lenkin pituus eroaa toisistaaan noin 2 mm. Se on liikaa vinssin ketjupyörälle, siis oltava saman standardin ketjjupyörä ja ketju. Muuten ketjupyörän nurkat kuluvat nopeasti ja ketju hyppii vinssin pyörän yli.

8 mm ketjulla sekä ISO että DIN ketjuilla mitoitus on sama, joten ei ongelmia. 10 mm ketjua käytettäessä tulee olla tarkkana ja valita oikean standardin ketju.