Hellyyden tarve

..niin olisi. Jotenkin aikaisemmin pidin sitä jollakin tapaa hienona asiana, että olin niin kova ja epäherkkä enkä tarvinnut toista "säälimään" itseäni eli kokemaan helliä tunteita. Nyt lähinnä näen, että pelkäsin näitä tarpeitani, koska tässä on ollut välissä aika, jolloin oikeasti koskettava läheisyys on systemaattisesti ajanut minut itkemään ja kokemaan vaikeaa henkistä kipua. Se on todella outoa, miten ihmisten henkinen läheisyys vääntää itseä jotenkin aidommaksi ja sallii inhimillisyyden nousta pintaan.

heltynyt kirjoitti:

..niin olisi. Jotenkin aikaisemmin pidin sitä jollakin tapaa hienona asiana, että olin niin kova ja epäherkkä enkä tarvinnut toista "säälimään" itseäni eli kokemaan helliä tunteita. Nyt lähinnä näen, että pelkäsin näitä tarpeitani, koska tässä on ollut välissä aika, jolloin oikeasti koskettava läheisyys on systemaattisesti ajanut minut itkemään ja kokemaan vaikeaa henkistä kipua. Se on todella outoa, miten ihmisten henkinen läheisyys vääntää itseä jotenkin aidommaksi ja sallii inhimillisyyden nousta pintaan.

Lue lisää

ne "äijät" mitä tahansa, niin keskenkasvuisia kakaroita ne vielä on. Ei ole vielä oppinut, mikä on arvokasta ja mikä ei. Sinä näytät olevan oppinut.

Itse en miehenä ainakaan enää kaipaa moniakaan asioita parisuhteessa. Läheisyys, hellyys ja ymmärrys on ne asiat, miksi voisin vielä kerran harkita parisuhdetta. Ne on kuitenkin jotain, mitkä antaa kummallekin osapuolelle. Ne antaa ottamatta, jos niitä osaa arvostaa.

Eiköhän sinunkin käsiesi lähelle löydy hyvä naisen iho kosketettavaksi.

Minä uskon kyllä miehen löytyvän, ajan kanssa. Ei sitä oikeasti edes tiedä, mitä etsii ennen kuin suhde vain onnistuu ja tapahtuu.

Meillä se oli kyllä toisin päin. Mies halusi avoimesti hellyyttä, minä taas vaivaannuin siitä seksissäkin ja pidin sitä lääppimisenä. Kevyt kosketus todella kutitti ja en pitänyt siitä ollenkaan, mitä mieheni ei vuosienkaan myötä suostunut uskomaan.

Minulla oli sittemmin suhde, jossa oli tällaista seksiä paljon, suoraa, ei kovin hellää, jopa voisi sanoa tunteetonta. Siitä jäi paha olo, ymmärtääkseni sekava olo myös miehelle. Opin suhteessa, että minä kaipaan kuitnkin enemmän läsnäoloa kuin seksiä, seksi ilman läsnäoloa repii jotenkin psyykkisesti hajalle.

kyllä se sinäkin pentu vielä mieheksi kasvettuasi noista kliseistä pääset eroon.

höpö.. kirjoitti:

kyllä se sinäkin pentu vielä mieheksi kasvettuasi noista kliseistä pääset eroon.

Ei kannata puhua kaikkien miesten puolesta. Minä olen jo tavannut monta ehkä miehille hyvinkin riippumatonta näyttelevää miestä, jotka ovat todella hellyydenkipeitä ja osaavat sekä uskaltavat naiselle (minulle) tämän näyttää. Kun on mahdollisuus saada toiselta lämpöä ja välinpitoa ilman että menettää tunteen omasta pärjäävyydestään, on hölmöä torjua tällaista aidosti vahvistavaa voimaa.

Ehkäpä osa miehistä ja naisistakin pelkää hellyyttä siksi, että eivät osaa yhdistää siihen itsensä kokemista kyvykkääksi, pärjääväksi, suoraselkäiseksi ihmiseksi.

Tämä onkin taito, jota kannattaa harjoittaa. Eli nähdä itsensä -ja toiset ihmiset- sympaattisina, vaikkakin lujina ja kykenevinä ihmisinä.

Tottakai miehet haluavat myös paljon hellyyttä ja rakkautta.

Jos jostain löytyis pohjattoman hellyydenjanoinen lapseton nainen, niin sellaisen ottaisin vaimokseni heti, jos vaan olisi tilaisuus.

Jos nyt joku tällainen nainen tätä lukee niin soita ja tutustu, nro löytyy 2 klikkauksen takaa, ilmainen takaisinsoitto.

Ja jos tyttökaverisi on tuollainen edelläkuvatun kaltainen sinkkutyttö, niin sinulle löytöpalkkio, jos houkuttelet sen tyttökaverisi mun kanssa treffeille.

Tätä olen miettinyt paljon, miten miestä koskettaa niin, että hän saa pitää miehisyydestään kiinni, mutta kuitenkin että kosketuksesta välittyy hellyys.

Miehiä on varmasti erilaisia, toiset sallivat ja hyväksyvät hellän koskemisen, toiset vierastavat sitä. Viimeisessä suhteessa huomasin, että mies piti juuri sellaisesta kosketuksesta, mitä minä kaipasin edellisessä suhteessa eli voimakkaasta, lujasta, melkein satuttavasta. Omasta kokemuksestani opetin miestä nauttimaan hellemmästäkin kosketuksesta. Hän kääntyi siitä aina pois, mutta otin aiheen esille ja mietin paljon sitä omaa tunnettani, kun hellä kosketus vaivaannutti ja kutitti. Koskin sitten kasvojakin isommalta alueelta ja varovaisesti jopa painoin ja huomasin, että mies salli silloin kasvojen ja hiusten koskettamisen.

Kaikkea sitä voi oppiakin.. Itse olen kyllä nyt tajunnut, miten paljon se on pois, jos ei tunnista ja osaa vastata omiin hellyyden tarpeisiin. En enää usko, että on ihmistä, joka ei nauti hellyydestä, kyse on vaan tavoista ja taidoista sitä antaa.

Musta toi kuukausihuolto kuulostaa kivalta. Eiköhän se ole tosiaan inhimillistä, että ihon koskettaminen tuntuu hyvältä. Varsinkin oman naisen/miehen taholta.

vaikea aihehan tuo on. En minä ainakaan tuon paremmin olisi osannut vastata. Ja nimenomaan just näin: "Mielestäni hellyys on jonkinlaista sanatonta viestintää, jolla kerrotaan asioita ja tunteita, jotka ovat liian vaikeita tai suuria sanoja varten. Yleensä hellyydeksi käsitetään koskettaminen, mutta mielestäni siihen kuuluvat ehdottomasti myös ilmeet ja eleet, äänenpainot ja katseet."

Kai kaikki ainakin joskus kaipaa hellyyttä, uskoisin. Toisille voi olla silti vaikeaa ottaa sitä vastaan. Itse mä ainakin oon semmonen koskettelija ja hiplailija et se tulee multa usein ihan luonnostaan silloin jos toisesta pidän. olkoon sitten ihminen tai eläin.

mä olin ihan vaikuttunut tästä "hellyys on jonkinlaista sanatonta viestintää, jolla kerrotaan asioita ja tunteita, jotka ovat liian vaikeita tai suuria sanoja varten"

Mä olen kipuillut suhteessani erääseen mukavaan mieheen juuri siinä että kun mä en kuule mitään sanoja!!! Mä olen nainen joka tarvii myös verbaalista kommunikointia. Ei pelkillä kosketuksilla suhde toimi. Olo on vähän... ihan kuin mä en nyt oliskaan kovin tärkeä sille toiselle... :(

Ymmärrän se toki että on asioita ja tunteita joilla ei ehkä vielä ole nimiä, ja varsinkaan että niitä asioita ja tunteita ei uskalla vielä sanoa ääneen.

Mutta edes jotain olis kiva kuulla.. muuten tulkitsen olevani vain viihdyke, paremman puutteessa mukava rapsuttelun kohde, seksinnälän tyydyttämisen väline. Ei muuta.

"helpon aseman pienellä hampaanpuremisella"

Jos toisesta tykkää oikeesti niin se hampaidenpureminen vaihtuu tosi nopeesti fiilikseksi että hei, tälleenhän onkin mukaa tehdä.

Totta on se että parisuhteessa pitää tehdä joskus jotain mikä ei itsestä tunnu ehkä ihan luontevalta tai mukavalta. Mutta juju onkin siinä että parisuhteessa pitää osata tehdä sille toiselle hyvä mieli. Ja mielellään ihan rehellisin ja vilpittömin mielin. Ei tyyliin vaihtokaupalla "kun mä teen näin sille niin se sit tekee mulle"

niinpä niin kirjoitti:

"helpon aseman pienellä hampaanpuremisella"

Jos toisesta tykkää oikeesti niin se hampaidenpureminen vaihtuu tosi nopeesti fiilikseksi että hei, tälleenhän onkin mukaa tehdä.

Totta on se että parisuhteessa pitää tehdä joskus jotain mikä ei itsestä tunnu ehkä ihan luontevalta tai mukavalta. Mutta juju onkin siinä että parisuhteessa pitää osata tehdä sille toiselle hyvä mieli. Ja mielellään ihan rehellisin ja vilpittömin mielin. Ei tyyliin vaihtokaupalla "kun mä teen näin sille niin se sit tekee mulle"

Lue lisää

"kun mä teen näin sille niin se sit tekee mulle"...kyllä se vaan näin toimii. homma pysyy tasapuolisena ja tasa-arvoisena. muuten joku joutuu aina nöyrtymään

vili kirjoitti:

"kun mä teen näin sille niin se sit tekee mulle"...kyllä se vaan näin toimii. homma pysyy tasapuolisena ja tasa-arvoisena. muuten joku joutuu aina nöyrtymään

mut voi ajatella toista. Ja jos toisest tykkää ni itsestäänselvästi ajattelee toista.