Hyväksikäyttävä mummo

tämä nykynuoriso?
Kyllä ennen kelpasi vaikka asua mummon luona ja ilmaiseksi, auttaen siinä koulun- tai työnkäynnin välissä, rakasta mummoa, olipa isänäiti tai äidinäiti!
Ei sulla ole ainakaan sydän paikallaan, vanhemmalle ihmiselle!
Ja kuinka mummosi on rakastanut sua, ei hän olisi pyydellyt apua sulta muuten koskaan tai mukaansa reissuilleen, kait on jopa perinnönkin testamentannut sulle?
TOIVOTTAVASTI EI PUHEITTESI SAATUAAN TIETÄÄ!
Olen just samaa mieltä kuin Nyyh Nyyh on!

Mummoni on kupannut muilta palveluksia koko elämänsä ajan. Tiedän, koska asuttiin mun ollessa pieni mummon kanssa samassa talossa.

Tosta perinnöstä. Olen asennoitunut niin, että perinnöstä tulee lakiosa aikanaan minulle kuitenkin. Sanotaan nyt sekin, että mummoni on tehnyt kuulemma testamentin, joka on aika epäoikeudenmukainen. Hän on rajannut tietyiltä henkilöiltä tietyt oikeudet pois. Muutenhan hän ei olisi tehnyt testamenttia vaan perintöasiat menisivät tavallisen kaavan mukaan. Tokihan jokainen tekee rahoillaan mitä haluavat.

Taitaa sulla olla ollut kova elämä, ja sen puolesta toivot sitä muillekin, hehe. Ja rahan perään näytät olevan, en minä.

mummos piinaa sua kirjoitti:

tämä nykynuoriso?
Kyllä ennen kelpasi vaikka asua mummon luona ja ilmaiseksi, auttaen siinä koulun- tai työnkäynnin välissä, rakasta mummoa, olipa isänäiti tai äidinäiti!
Ei sulla ole ainakaan sydän paikallaan, vanhemmalle ihmiselle!
Ja kuinka mummosi on rakastanut sua, ei hän olisi pyydellyt apua sulta muuten koskaan tai mukaansa reissuilleen, kait on jopa perinnönkin testamentannut sulle?
TOIVOTTAVASTI EI PUHEITTESI SAATUAAN TIETÄÄ!
Olen just samaa mieltä kuin Nyyh Nyyh on!

Lue lisää

tapauksessa mummolle on ollut edullista asuttaa muuta maksavaa (ei vuokraa vaan ylläpitokustannuksia maksavaa) väkeä eli meitä talossaan. Nyt hän harmittelee usein, että meidän pois muutto oli virhe hänen mielestään. Me taas päästiin kyttääväästa akasta eroon ja parempiin oloihin sieltä.

lapsenlapsi kirjoitti:

Mummoni on kupannut muilta palveluksia koko elämänsä ajan. Tiedän, koska asuttiin mun ollessa pieni mummon kanssa samassa talossa.

Tosta perinnöstä. Olen asennoitunut niin, että perinnöstä tulee lakiosa aikanaan minulle kuitenkin. Sanotaan nyt sekin, että mummoni on tehnyt kuulemma testamentin, joka on aika epäoikeudenmukainen. Hän on rajannut tietyiltä henkilöiltä tietyt oikeudet pois. Muutenhan hän ei olisi tehnyt testamenttia vaan perintöasiat menisivät tavallisen kaavan mukaan. Tokihan jokainen tekee rahoillaan mitä haluavat.

Taitaa sulla olla ollut kova elämä, ja sen puolesta toivot sitä muillekin, hehe. Ja rahan perään näytät olevan, en minä.

Lue lisää

Jos mummosi lapsi, eli jompikumpi vanhemmistasi elää mummon kuollessa, et peri yhtikäs mitään. Ei sinulla ole mitään lakiosaa.

Mistä sinä mummon testamentit tiedät? Ja mitä tarkoitat "epäoikeudenmukaisuudella"? Omaa omaisuuttaanhan hän on testamentannut. Täysissä ruumiin ja sielun voimissa, lain mukaan.

Taitaa sinulla on melko tapahtumaköyhä elämä, kun mummon auttaminen ja tulevan perinnön toivo on noin keskeisellä sijalla elämässäsi.
Jos et halua vanhaa auttaa, pysy sieltä poissa. Monet lapset auttavat vanhempiaan ja isovanhempiaan ihan vapaaehtoisesti. Heissä on varmaan jotain vikaa.

Pysy sinä vain omissa oloissasi. Rikas mummusi ostakoon palvelut.

Mikä se on? kirjoitti:

Jos mummosi lapsi, eli jompikumpi vanhemmistasi elää mummon kuollessa, et peri yhtikäs mitään. Ei sinulla ole mitään lakiosaa.

Mistä sinä mummon testamentit tiedät? Ja mitä tarkoitat "epäoikeudenmukaisuudella"? Omaa omaisuuttaanhan hän on testamentannut. Täysissä ruumiin ja sielun voimissa, lain mukaan.

Taitaa sinulla on melko tapahtumaköyhä elämä, kun mummon auttaminen ja tulevan perinnön toivo on noin keskeisellä sijalla elämässäsi.
Jos et halua vanhaa auttaa, pysy sieltä poissa. Monet lapset auttavat vanhempiaan ja isovanhempiaan ihan vapaaehtoisesti. Heissä on varmaan jotain vikaa.

Pysy sinä vain omissa oloissasi. Rikas mummusi ostakoon palvelut.

Lue lisää

kuten tiesitkin, niin vanhempani perivät mummoni ja minä vanhempani. Koska vanhempani ovat olleet omillaan toimeentulevia kuten minäkin niin perintö tulee normaalina lisänä vanhemmilleni (vanhempien poismentyä minulle ja sisaruksilleni). Olen ihan tarpeeksi rikas, etten tarvi mummoni rahoja. Kukin pärjätköön omilla rahoillaan ja lahjoitakoot rahaa kenelle haluavat. Näin siis en ole rahan perään. Kumma, miten ihmiset ajattelevat kaikkien olevan rahan perässä, jos ei ikävää ihmistä halua auttaa. Minulle on ihan sama vaikken saisi mitään perintöjä. Raha ja tunteet erikseen. Rahalla ei saa rakkautta, eikä bilogisilla perhesuhteilla ;)

vastaavasti syyllistämällä yrittää saada sinut nöyräksi.

Meillä on niin, että mummolla on huonot välit vähän kaikkien kanssa. Hänen omat lapset eivät oikein halua olla tekemisissä hänen kanssaan ja minä olen sitten ollut vähän kuin korvikkeena.

Meillä mummo toimii (ei kyse vanhuudenhöppänyydestä vaan on toiminut ennenkin) hirveän epäloogisesti eli jos hän on suututtanut minut niin sitä kovempaa hän soittelee perään ja penää palveluksia. Mummo käyttäytyy ihan niin kuin olisin ainoa oljenkorsi ja antaa ymmärtää, ettei hän saa apua mistään. Myöhemmin sitten kuulen, kuinka joku muu on tehnyt jotain palveluksia myös.

Olen asennoitunut niin, että mummoni ei voi tulla mua hakemaan kotoa, joten valikoin oman elämäntilanteeni mukaan mitä palveluksia teen. Laitan omat menoni etusijalle. Näin siis, jos pyydettävä asia ei uhkaa mummon terveyttä yms.

Sillähän nuo keljut ihmiset juuri pelaavat, että muiden ihmisten silmissä olet julma, jos et vanhaa ihmistä auta eli vaihtoehdot ovat ns. häpeällinen käytös tai auttaa.

lapsenlapsi kirjoitti:

Meillä on niin, että mummolla on huonot välit vähän kaikkien kanssa. Hänen omat lapset eivät oikein halua olla tekemisissä hänen kanssaan ja minä olen sitten ollut vähän kuin korvikkeena.

Meillä mummo toimii (ei kyse vanhuudenhöppänyydestä vaan on toiminut ennenkin) hirveän epäloogisesti eli jos hän on suututtanut minut niin sitä kovempaa hän soittelee perään ja penää palveluksia. Mummo käyttäytyy ihan niin kuin olisin ainoa oljenkorsi ja antaa ymmärtää, ettei hän saa apua mistään. Myöhemmin sitten kuulen, kuinka joku muu on tehnyt jotain palveluksia myös.

Olen asennoitunut niin, että mummoni ei voi tulla mua hakemaan kotoa, joten valikoin oman elämäntilanteeni mukaan mitä palveluksia teen. Laitan omat menoni etusijalle. Näin siis, jos pyydettävä asia ei uhkaa mummon terveyttä yms.

Sillähän nuo keljut ihmiset juuri pelaavat, että muiden ihmisten silmissä olet julma, jos et vanhaa ihmistä auta eli vaihtoehdot ovat ns. häpeällinen käytös tai auttaa.

Lue lisää

Toimintasi kuulostaa fiksulta. Meillä kyllä mummon luona käy melkein joka päivä hänen ainoa lapsensa ja kerran viikossa esim. minä. Joskus harvemmin muita sukulaisia. Mutta äidilläni on burn-out, joten hän ei jaksa oikein hirveästi tehdä. Just käy kaupassa jne.

Itse en pysty yksin sitä taakkaa ottamaan, että hoitaisin koko hänen huushollin. Yhteen aikaan kävin tiskaamassa joka päivä ja tekemässä välil ruokaa, mutta kun seuraavana päivänä allas taas täpösen täynnä kattiloita ja pannuja ja lattia täynnä roskia, niin en jaksa.

Olen tavattoman kyllästynyt siihen, että jos en jotain juttua sillä hetkellä suorita, kuten lähde pesemään mattoa tai leivo pullia, niin en ole tehnyt tarpeeksi. Väsymys ei ole syy, koska eihän nuori ihminen voi väsyä. Ei, vaikka opiskelis ja kävis töissä. Hän tuntuu kuvittelevan nuoren ihmisen voimat suuremmiksi mitä ne ovat. Elikä toimin vähän niin kuin sinä nyt: teen oleellisia asioita, ja ne matot saa jäädä pesemättä. Ulkopuolisia ihmisiä hän ei asuntoonsa halua (kuten kotipalvelua).

"Sillähän nuo keljut ihmiset juuri pelaavat, että muiden ihmisten silmissä olet julma, jos et vanhaa ihmistä auta eli vaihtoehdot ovat ns. häpeällinen käytös tai auttaa."

Hienosti ilmaistu tämä asia. Juuri noinhan se on.

Nimim. Ei kuulosta pahalta.. kirjoitti:

Toimintasi kuulostaa fiksulta. Meillä kyllä mummon luona käy melkein joka päivä hänen ainoa lapsensa ja kerran viikossa esim. minä. Joskus harvemmin muita sukulaisia. Mutta äidilläni on burn-out, joten hän ei jaksa oikein hirveästi tehdä. Just käy kaupassa jne.

Itse en pysty yksin sitä taakkaa ottamaan, että hoitaisin koko hänen huushollin. Yhteen aikaan kävin tiskaamassa joka päivä ja tekemässä välil ruokaa, mutta kun seuraavana päivänä allas taas täpösen täynnä kattiloita ja pannuja ja lattia täynnä roskia, niin en jaksa.

Olen tavattoman kyllästynyt siihen, että jos en jotain juttua sillä hetkellä suorita, kuten lähde pesemään mattoa tai leivo pullia, niin en ole tehnyt tarpeeksi. Väsymys ei ole syy, koska eihän nuori ihminen voi väsyä. Ei, vaikka opiskelis ja kävis töissä. Hän tuntuu kuvittelevan nuoren ihmisen voimat suuremmiksi mitä ne ovat. Elikä toimin vähän niin kuin sinä nyt: teen oleellisia asioita, ja ne matot saa jäädä pesemättä. Ulkopuolisia ihmisiä hän ei asuntoonsa halua (kuten kotipalvelua).

"Sillähän nuo keljut ihmiset juuri pelaavat, että muiden ihmisten silmissä olet julma, jos et vanhaa ihmistä auta eli vaihtoehdot ovat ns. häpeällinen käytös tai auttaa."

Hienosti ilmaistu tämä asia. Juuri noinhan se on.

Lue lisää

"Sillähän nuo keljut ihmiset juuri pelaavat, että muiden ihmisten silmissä olet julma, jos et vanhaa ihmistä auta eli vaihtoehdot ovat ns. häpeällinen käytös tai auttaa."

Vai niin. Ja kuka tai ketkä ovat ne "muut ihmiset"? Mitä sinä välität, kenelle mummu mitäkin kertoo ja juoruaa? Luuletko sinä tosissasi, että kun autat häntä, hän kehuu sinua muille? Kenelle? Tai kun et auta, menee ja kertoo samoille, että NYT se EI auta.

Senkö vuoksi vain tehdään tai ollaan tekemättä palveluksia, että "muut" saavat siitä kuulla?

Jos toisen jelppiminen on tervanjuontia, niin ei sitten. Nyt saa siivouksesta ym. tehdä kotitalousvähennyksen. Tehköön mummosi sopimuksen jonkun firman kanssa, kun sinä et jaksa. Ota selvää ja esitä vaihtoehdot.

Nimim. Ei kuulosta pahalta.. kirjoitti:

Toimintasi kuulostaa fiksulta. Meillä kyllä mummon luona käy melkein joka päivä hänen ainoa lapsensa ja kerran viikossa esim. minä. Joskus harvemmin muita sukulaisia. Mutta äidilläni on burn-out, joten hän ei jaksa oikein hirveästi tehdä. Just käy kaupassa jne.

Itse en pysty yksin sitä taakkaa ottamaan, että hoitaisin koko hänen huushollin. Yhteen aikaan kävin tiskaamassa joka päivä ja tekemässä välil ruokaa, mutta kun seuraavana päivänä allas taas täpösen täynnä kattiloita ja pannuja ja lattia täynnä roskia, niin en jaksa.

Olen tavattoman kyllästynyt siihen, että jos en jotain juttua sillä hetkellä suorita, kuten lähde pesemään mattoa tai leivo pullia, niin en ole tehnyt tarpeeksi. Väsymys ei ole syy, koska eihän nuori ihminen voi väsyä. Ei, vaikka opiskelis ja kävis töissä. Hän tuntuu kuvittelevan nuoren ihmisen voimat suuremmiksi mitä ne ovat. Elikä toimin vähän niin kuin sinä nyt: teen oleellisia asioita, ja ne matot saa jäädä pesemättä. Ulkopuolisia ihmisiä hän ei asuntoonsa halua (kuten kotipalvelua).

"Sillähän nuo keljut ihmiset juuri pelaavat, että muiden ihmisten silmissä olet julma, jos et vanhaa ihmistä auta eli vaihtoehdot ovat ns. häpeällinen käytös tai auttaa."

Hienosti ilmaistu tämä asia. Juuri noinhan se on.

Lue lisää

ai mummosi on parhaat päivänsä nähnyt ja samalla vaatii tuoretta pullaa pöytään kuin aikaisemmin. Huh huh, jotain rajaa. Ei voi olettaa, että toiset käyvät hoitamassa huushollia kuin omaansa. Suosittelen käyntien vähentämistä niin eiköhän se kotipalvelu alkaa houkuttelemaan, tai vanhainkoti. Eli että mummosi alkaa nähdä asioiden todellisen laidan. Nyt kun häntä käy auttamassa väkeä, niin hän kuvittelee, että hommahan toimii hyvin.

Itse tiedän sen, että jos sairastuisin niin mummoni ei kävisi hoitamassa minua, ainakaan mielellään ja minun parastani ajatellen.

Siitä on muuten ihan tutkimustuloksiakin, että vanhainkoti parantaa ikäihmisten hyvinvointia, koska huolenpito pelaa ja ennenkaikkea siellä on samanikäistä seuraa. Suomessa ollaan vielä niin takapajuisia, että ihanne on asua omassa töllissä vaikka sädänkohtauksen partaalla kannetaan pölkkyjä ulkoa sisälle talvella, kun "asun niin kauan kotona kun pystyn". Muualle muuttaminen nähdään luovuttamisena.

Huoh kirjoitti:

"Sillähän nuo keljut ihmiset juuri pelaavat, että muiden ihmisten silmissä olet julma, jos et vanhaa ihmistä auta eli vaihtoehdot ovat ns. häpeällinen käytös tai auttaa."

Vai niin. Ja kuka tai ketkä ovat ne "muut ihmiset"? Mitä sinä välität, kenelle mummu mitäkin kertoo ja juoruaa? Luuletko sinä tosissasi, että kun autat häntä, hän kehuu sinua muille? Kenelle? Tai kun et auta, menee ja kertoo samoille, että NYT se EI auta.

Senkö vuoksi vain tehdään tai ollaan tekemättä palveluksia, että "muut" saavat siitä kuulla?

Jos toisen jelppiminen on tervanjuontia, niin ei sitten. Nyt saa siivouksesta ym. tehdä kotitalousvähennyksen. Tehköön mummosi sopimuksen jonkun firman kanssa, kun sinä et jaksa. Ota selvää ja esitä vaihtoehdot.

Lue lisää

"Vai niin. Ja kuka tai ketkä ovat ne "muut ihmiset"?

Ihmiset maailmassa, tarkoitin siis yleisesti ihmisiä, ihmismieltä yleensä.

"Mitä sinä välität, kenelle mummu mitäkin kertoo ja juoruaa?"

En välitäkään. Mummon sisarukset ovat yhtä erikoisia ja heilä asuu heidän luonaan joku heidän lapsistaan hoitamassa heitä. Eli toisin sanoen vanhoja piikoja ja vanhoja poikia elämässä toisten nurkissa. Niin, ja en siis kuuluta tuota omaa mielipidettäni vaan he saavat tehdä elämällään mitä haluavat, kuten minäkin.

"Luuletko sinä tosissasi, että kun autat häntä, hän kehuu sinua muille? Kenelle? Tai kun et auta, menee ja kertoo samoille, että NYT se EI auta."

Ei varmaankaan kehu, eikä tarvitsekaan, koska kun autan niin autan pyynteettömästi. Juu, varmasti puhuvat jos ei auttaminen toimi...mummoni juttelee monesti kuinka hän ei tykkää kun joku sukulainen ei auta jotain hänen sukulaistaan jne. Ja mummon sukulaisten mielestä siis jonkun lapsista pitäisi muuttaa mummon luo asumaan, että hän saa olla kotona vanhuuden. Mummoni on aina ollut suht riippuvainen läheisistään, siis jo aikuisiässäkin. Koita nyt ymmärtää, että jotkut ihmiset vain ovat sieltä hulluimmasta päästä eivätkä heitä koske muun maailman moraalisäännöt heidän mielestään. Mummollani on aina ollut vähän filunkipeliä.

lapsenlapsi kirjoitti:

ai mummosi on parhaat päivänsä nähnyt ja samalla vaatii tuoretta pullaa pöytään kuin aikaisemmin. Huh huh, jotain rajaa. Ei voi olettaa, että toiset käyvät hoitamassa huushollia kuin omaansa. Suosittelen käyntien vähentämistä niin eiköhän se kotipalvelu alkaa houkuttelemaan, tai vanhainkoti. Eli että mummosi alkaa nähdä asioiden todellisen laidan. Nyt kun häntä käy auttamassa väkeä, niin hän kuvittelee, että hommahan toimii hyvin.

Itse tiedän sen, että jos sairastuisin niin mummoni ei kävisi hoitamassa minua, ainakaan mielellään ja minun parastani ajatellen.

Siitä on muuten ihan tutkimustuloksiakin, että vanhainkoti parantaa ikäihmisten hyvinvointia, koska huolenpito pelaa ja ennenkaikkea siellä on samanikäistä seuraa. Suomessa ollaan vielä niin takapajuisia, että ihanne on asua omassa töllissä vaikka sädänkohtauksen partaalla kannetaan pölkkyjä ulkoa sisälle talvella, kun "asun niin kauan kotona kun pystyn". Muualle muuttaminen nähdään luovuttamisena.

Lue lisää

Noh, en nyt voi sanoa, että täysin vaatisi. Mutta jos minä en sitten ala sitä pullaa leipomaan, niin hän kyllä alkaa tekee itse. Mutta hän on sydän-vikainen, eikä saisi rehkiä liikaa. Siinä sen pullan-paistamisessa sitten käy usein niin, että puolet taikinasta jää paistamatta ja homma jää kesken. Olen samaa mieltä, että joka viikko ei voi tuoretta pullaa vaatia. Me ihmiset käydään kuitenki töissä, hoidetaan omaa huushollia jne.

Voin ihan hyvin hoitaa joitain käytännön asioita, mutta mummo tuntuu luulevan, että hänen asuntonsa on ku toinen koti muille. Että kun sinne mennään, niin samalla pestään pyykit, tehdään teho-siivoukset, laitetaan ruokaa, käydään pesee mattoja, saunotetaan säännöllisesti jne. Siitä saisi itselleen säännöllisen päivätyön ilman ansioita, jos haluaisi.

Mutta voimia sulle! Mummot tuskin tulevat muuttumaan. Kannattaa hoitaa elintärkeitä asioita, mutta ei uuvuttaa itseään liiallisilla vaatimuksilla. Kukaan mummo ei siihen kuole, että ei pääse saunaan säännöllisesti tai pöydässä ei ole sitä vastaleivottua pullaa.

lukea tarkemmin aloitajan kirjoitus noista matkoista.
Tyhjiä lupauksia ettei mummon tarvitsisi tuntea itsensä yksinäiseksi muiden joukossa.
Luvatut hauskudet olivat valheita.

hyväksikäyttöä on monenlaista, henkistäkin. Oikeampi sana voisi olla huijattu.

Tiedän kyllä mitä tekisin lapsenlapsen kanssa. Katsottaisiin joku toimintamuoto, joka on kivaa kummallekin tai ehkä enemmän lapsenlapselle kiva. Lapsenlapsen vanhempi saa päättää, milloin sopii tavata lapsenlasta pitempiä aikoja. Meillä olisi vastavuoroisuuden periaate. Lapsenlapsi ei olisi koko elämä vaan mukava lisä elämään.

Itse olen sitä mieltä ja niin aion toimia itse vanhuksena, että siinä vaiheessa menen vanhustentaloon, kun arkiset toimet eivät enää suju. Jos en itse huomaa sitä, niin toivon muiden kertovan asiasta minulle. Minua saa käydä katsomassa sen verran, kuin mitkä edellytykset perheillä on vierailla luonani. Mun mummo luultavasti syyttää meitä siitä, että joutuu palvelutaloon joskus tulevaisuudessa. En voisi koskaan syyttää tulevia lapsenlapsiani sellaisesta. Tai edes omia lapsiani. Minusta vanhuus on sujuva elämänjatke aikuisiälle rapistuvine kuntoineen ja tietäähän sen, ettei sitä kotona ikuisuuksia pärjää. En myöskään haluaisi asua esim. lapseni luona vaan omassa paikassa.

lapsenlapsi kirjoitti:

hyväksikäyttöä on monenlaista, henkistäkin. Oikeampi sana voisi olla huijattu.

Tiedän kyllä mitä tekisin lapsenlapsen kanssa. Katsottaisiin joku toimintamuoto, joka on kivaa kummallekin tai ehkä enemmän lapsenlapselle kiva. Lapsenlapsen vanhempi saa päättää, milloin sopii tavata lapsenlasta pitempiä aikoja. Meillä olisi vastavuoroisuuden periaate. Lapsenlapsi ei olisi koko elämä vaan mukava lisä elämään.

Itse olen sitä mieltä ja niin aion toimia itse vanhuksena, että siinä vaiheessa menen vanhustentaloon, kun arkiset toimet eivät enää suju. Jos en itse huomaa sitä, niin toivon muiden kertovan asiasta minulle. Minua saa käydä katsomassa sen verran, kuin mitkä edellytykset perheillä on vierailla luonani. Mun mummo luultavasti syyttää meitä siitä, että joutuu palvelutaloon joskus tulevaisuudessa. En voisi koskaan syyttää tulevia lapsenlapsiani sellaisesta. Tai edes omia lapsiani. Minusta vanhuus on sujuva elämänjatke aikuisiälle rapistuvine kuntoineen ja tietäähän sen, ettei sitä kotona ikuisuuksia pärjää. En myöskään haluaisi asua esim. lapseni luona vaan omassa paikassa.

Lue lisää

"...aion toimia itse vanhuksena, että siinä vaiheessa menen vanhustentaloon, kun arkiset toimet eivät enää suju. Jos en itse huomaa sitä, niin toivon muiden kertovan asiasta minulle. Minua saa käydä katsomassa sen verran, kuin mitkä edellytykset perheillä on vierailla luonani."
Hyvä suunnitelma.

Minulle ei tarvitse tulla kertomaan, että ei suju, mutta minulla ei ole sellaisia varoja, että pystyisin muuttamaan vanhustentaloon.
Ne eivät ole ilmaisia, tiedätkö.

Ja kun ollaan niin perinnön kipeitä, että mietitään mummon testamentit jo hyvissä ajoin, niin uskokaa tai älkää, moni vanhus myy asuntonsa ja maksaa sillä elämisensä vanhusten talossa. On vain sitten toivottava, että rahat riittävät hamaan hautaan saakka.

Moniko sukulainen käy vanhustentalossa katsomassa mummojansa? Siellähän mummolla on kaikki hyvin, kaksi ateriaa päivässä, siivous ja puhtaus talon puolesta, kohtuullista korvausta vastaan. Eihän se enää muita kaipaa, ikäistensä seurassa.

Mutta hyvä kun jo nuorena asennoidut oikein.

Vanhus** kirjoitti:

"...aion toimia itse vanhuksena, että siinä vaiheessa menen vanhustentaloon, kun arkiset toimet eivät enää suju. Jos en itse huomaa sitä, niin toivon muiden kertovan asiasta minulle. Minua saa käydä katsomassa sen verran, kuin mitkä edellytykset perheillä on vierailla luonani."
Hyvä suunnitelma.

Minulle ei tarvitse tulla kertomaan, että ei suju, mutta minulla ei ole sellaisia varoja, että pystyisin muuttamaan vanhustentaloon.
Ne eivät ole ilmaisia, tiedätkö.

Ja kun ollaan niin perinnön kipeitä, että mietitään mummon testamentit jo hyvissä ajoin, niin uskokaa tai älkää, moni vanhus myy asuntonsa ja maksaa sillä elämisensä vanhusten talossa. On vain sitten toivottava, että rahat riittävät hamaan hautaan saakka.

Moniko sukulainen käy vanhustentalossa katsomassa mummojansa? Siellähän mummolla on kaikki hyvin, kaksi ateriaa päivässä, siivous ja puhtaus talon puolesta, kohtuullista korvausta vastaan. Eihän se enää muita kaipaa, ikäistensä seurassa.

Mutta hyvä kun jo nuorena asennoidut oikein.

Lue lisää

Meillä siis mummo on kuuluttanut pitkän aikaa, kuka ei saa penniäkään ja kenet hän ohittaa testamantissaan. Meille olisi ihan sama, vaikkei tiedettäisi uhtään mitään.

Vanhus** kirjoitti:

"...aion toimia itse vanhuksena, että siinä vaiheessa menen vanhustentaloon, kun arkiset toimet eivät enää suju. Jos en itse huomaa sitä, niin toivon muiden kertovan asiasta minulle. Minua saa käydä katsomassa sen verran, kuin mitkä edellytykset perheillä on vierailla luonani."
Hyvä suunnitelma.

Minulle ei tarvitse tulla kertomaan, että ei suju, mutta minulla ei ole sellaisia varoja, että pystyisin muuttamaan vanhustentaloon.
Ne eivät ole ilmaisia, tiedätkö.

Ja kun ollaan niin perinnön kipeitä, että mietitään mummon testamentit jo hyvissä ajoin, niin uskokaa tai älkää, moni vanhus myy asuntonsa ja maksaa sillä elämisensä vanhusten talossa. On vain sitten toivottava, että rahat riittävät hamaan hautaan saakka.

Moniko sukulainen käy vanhustentalossa katsomassa mummojansa? Siellähän mummolla on kaikki hyvin, kaksi ateriaa päivässä, siivous ja puhtaus talon puolesta, kohtuullista korvausta vastaan. Eihän se enää muita kaipaa, ikäistensä seurassa.

Mutta hyvä kun jo nuorena asennoidut oikein.

Lue lisää

tässä tapauksessa mummolla olisi varaa vanhainkotiin.

sinulla on hyvää mummosuhdetta, mutta et voi sen pohjalta edellyttää, että muut ihmiset saisivat olla tyytyväisiä epäkohtiin.

"Vanhempasi inhoavat häntä???omaa äitiään?????"

Mummon käytös on ollut lähes anteeksiantamatonta joitain lapsiaan kohtaan menneisyydessä.

"Miksi mummustasi ei pidetty paikoissa joissa kävitte??"

Hän on suututtanut entisen miehensä puoliset sukulaiset olemalla epäreilu ja oman edun tavoittelija. Välit hänen oman puolen sukulaisiin hänellä on vähän paremmat. Niissä paikoissa käytiin sitten.

"oletko varma ettei vanhempasi laittaneet sinua mummun riesaksi matkoille??"

Joskus lapsena kieltäydyin matkasta ja mummo pyyteli, että tulisit nyt seuraksi ettei tarvi mennä yksin. Tämän hän sanoi viimeiseksi lähes hampaiden välistä. Ja lapsihan suostuu tuossa tilanteessa. Minä olen lähtenyt matkoille silloin kun omat vanhempani ovat olleet kesälomalla kotona. Minun kieltäminen matkallelähdöstä olisi nostanut helvetin irti ja asuttiin mummon talossa...Kun muutetiin pois niin mummo kirosi meidät helvetin syövereihin (mutta soittelee nyt myöhemmin palveluksia...).

Joo, tasan hoidan oman elämäni ensin ja sitten vasta olen käytettävissä muille lähipiirille siinä samalla.

lapsenlapsi kirjoitti:

sinulla on hyvää mummosuhdetta, mutta et voi sen pohjalta edellyttää, että muut ihmiset saisivat olla tyytyväisiä epäkohtiin.

omat mummot kuoli kauan kauan sitten.Jos sinusta tuntuu ettet jaksa,kannattaisiko harkita kotipalvelua, ja tiettyjä palveluita vaikka 2-3kert.vk, se ei paljoa voi mummolle maksaa.

Ja kävisit itse silloin tällöin vierailulla mummilla.

Jos mummin menneisyydessä jotain ikäviäkin asioita ei ne saisi vaikuttaa tähän päivään tähän tilanteeseen.

lapsenlapsi kirjoitti:

"Vanhempasi inhoavat häntä???omaa äitiään?????"

Mummon käytös on ollut lähes anteeksiantamatonta joitain lapsiaan kohtaan menneisyydessä.

"Miksi mummustasi ei pidetty paikoissa joissa kävitte??"

Hän on suututtanut entisen miehensä puoliset sukulaiset olemalla epäreilu ja oman edun tavoittelija. Välit hänen oman puolen sukulaisiin hänellä on vähän paremmat. Niissä paikoissa käytiin sitten.

"oletko varma ettei vanhempasi laittaneet sinua mummun riesaksi matkoille??"

Joskus lapsena kieltäydyin matkasta ja mummo pyyteli, että tulisit nyt seuraksi ettei tarvi mennä yksin. Tämän hän sanoi viimeiseksi lähes hampaiden välistä. Ja lapsihan suostuu tuossa tilanteessa. Minä olen lähtenyt matkoille silloin kun omat vanhempani ovat olleet kesälomalla kotona. Minun kieltäminen matkallelähdöstä olisi nostanut helvetin irti ja asuttiin mummon talossa...Kun muutetiin pois niin mummo kirosi meidät helvetin syövereihin (mutta soittelee nyt myöhemmin palveluksia...).

Joo, tasan hoidan oman elämäni ensin ja sitten vasta olen käytettävissä muille lähipiirille siinä samalla.

Lue lisää

Geenit on samat.
Kaunaista sakkia.

auttaja.. kirjoitti:

omat mummot kuoli kauan kauan sitten.Jos sinusta tuntuu ettet jaksa,kannattaisiko harkita kotipalvelua, ja tiettyjä palveluita vaikka 2-3kert.vk, se ei paljoa voi mummolle maksaa.

Ja kävisit itse silloin tällöin vierailulla mummilla.

Jos mummin menneisyydessä jotain ikäviäkin asioita ei ne saisi vaikuttaa tähän päivään tähän tilanteeseen.

Lue lisää

mutta nyt se on mennyt siihen, että poislähtiessä mummo käskee tekemään sitä tätä ja tuota. Siis näkee, että hän on odottanut jotain kylään, kenelle voi sitten hommat jakaa. Tämä taas aiheuttaa mielipahaa, kun huomaa, että vierailuja ei voi tehdä ilman, että mummolla on ketunhäntä kainalossa. Samaten hän saattaa pyytää kylään ja jossain vaiheessa hän alkaa sälyttää hommiaan eikä ole puhunut mitään etukäteen. Eli peli ei ole reilua, että pyydetään ja tehdään vaan vähän kautta rantain teetetään.

Meillä ainakin äiti on semmoinen, että vaikka hänelle mitä palveluksia tekisi jatkuvasti, niin niistäkin hän sitten marmattaa että kun ei tehty 100 % sillä lailla kuin hän itse olisi ne tehnyt.

Voi voi sentään. Kyllä väliin tulee mieleen että ota joku jolle maksat ja osoittelet sormella koko ajan ja käsket, niin ehkä sitten olet tyytyväinen EDES JOSKUS.

Tyytymättömyys on kauhea piirre ihmisessä.

http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/sospa/shvan/kotipalvelu.htx

Kirjoitat sitten googleen "kotipalvelu ja asuinpaikkakuntasi"

Mummosi on syystä tai toisesta hallitseva ja manipuloiva.
Mikäli toinen ei toimi miten hän haluaa, hän uskoo saavansa tottelevaisuutta aikaan, kun juoruaa kuinka ilkeä olet, jos et pompi hänen tahtonsa mukaan.

Aikanaan, kun autoin iäkästä sukulaistani, kaikki tutut ihmetteli miksi, koska kunnalta löytyy kotipalvelu, joka niin siivoaa kuin käy kaupassa.
Lopulta se kääntyi siihen, että kotipalvelu hoiti hommat mitä olin tehnyt. Tietysti kotipalvelun palvelut maksaa hieman.

Käsittääkseni mummosi pystyy itse käymään kaupassa ja apteekissa.
Olisiko niin, että pelkästään halusta juoksuttaa sinua, hän unohtelee asioita?

Toki voit sanoa noille moittijoille, ettei sinulla ole mitään sitä vastaan, että moittijat itse juoksevat mummosi asioilla.

kuin hyvin, minulla on tuollainen äiti (yli 80v) kuin sinun mummosi. Mikään tällä ei ole koskaan hyvin, vaikka mitä tekisi ja puhuu lapsistaan pelkkää pahaa niille jotka häntä jaksaa kuunnella. Ei siellä oikeastaan kukaan käy enää, sillä hän kyllä jaksaa syyllistää ne jotka sinne eksyvät. Valittaa sitten sitä kun kukaan ei käy, mutta ne jotka käyvät ja yrittävät auttaa häntä ne haukutaan sitten takanapäin ties millaisiksi hyväksikäyttäjiksi ja jonkin asian haluajiksi...?
Itkee jokaiselle sitten vielä sitä kun kukaan ei häntä "auta". Vanhusten talolle olisi paikan saanut mutta ei sinnekään sopinut mennä asumaan, siellä olisi apu aina lähellä. Mukavaa hänellä tuntuu olevan siinä että saa moittia läheisiään sitten siitä että eivät anna apuaan hänelle. Jokaisella on kuitenkin omat perheet, työt ja muut asiat hoidettavana, ei sitä loputtomiin jaksa huonoa itsetuntoakaan kasvattaa marttyyri-ihmisen auttamisessa jossa ei mitään kiitosta oikeasti edes tule, päinvastoin.

Pitää vielä sen verran mainita että tämä muori jaksaa hoitaa omat asiansa itse ihan hyvin vielä ja käy kauppareissutkin itse sekä hoitaa myös raha-asiansa itse... Eikä ilmeisesti aio luopua vielä pitkiin aikoihin raha-asioidensa päättämisestä sillä saattaisi rahapelit ja veikkaukset jäädä tekemättä jos niitä joku toinen hoitaisi hänen puolestaan. Tupakoinnin vuoksi ei varmaan sinne palvelutaloonkaan mene, kun on himotupakoitsija joka polttaa sisätiloissa.
On meinaan aivan hirveä katku tällä siellä kodissaan ettei sinne ihan kuluneilla keuhkoilla ole asiaa. Muorilla keuhkoahtauma mutta eipä se tunnu tämän tahtia yhtään hidastavan. Järkeä tälle on turhaa yrittää puhua, sillä sitä ei ota kuuleviin korviinsa ja suuttuu jos joku sellaista yrittääkin.

sinua paremmin kirjoitti:

kuin hyvin, minulla on tuollainen äiti (yli 80v) kuin sinun mummosi. Mikään tällä ei ole koskaan hyvin, vaikka mitä tekisi ja puhuu lapsistaan pelkkää pahaa niille jotka häntä jaksaa kuunnella. Ei siellä oikeastaan kukaan käy enää, sillä hän kyllä jaksaa syyllistää ne jotka sinne eksyvät. Valittaa sitten sitä kun kukaan ei käy, mutta ne jotka käyvät ja yrittävät auttaa häntä ne haukutaan sitten takanapäin ties millaisiksi hyväksikäyttäjiksi ja jonkin asian haluajiksi...?
Itkee jokaiselle sitten vielä sitä kun kukaan ei häntä "auta". Vanhusten talolle olisi paikan saanut mutta ei sinnekään sopinut mennä asumaan, siellä olisi apu aina lähellä. Mukavaa hänellä tuntuu olevan siinä että saa moittia läheisiään sitten siitä että eivät anna apuaan hänelle. Jokaisella on kuitenkin omat perheet, työt ja muut asiat hoidettavana, ei sitä loputtomiin jaksa huonoa itsetuntoakaan kasvattaa marttyyri-ihmisen auttamisessa jossa ei mitään kiitosta oikeasti edes tule, päinvastoin.

Pitää vielä sen verran mainita että tämä muori jaksaa hoitaa omat asiansa itse ihan hyvin vielä ja käy kauppareissutkin itse sekä hoitaa myös raha-asiansa itse... Eikä ilmeisesti aio luopua vielä pitkiin aikoihin raha-asioidensa päättämisestä sillä saattaisi rahapelit ja veikkaukset jäädä tekemättä jos niitä joku toinen hoitaisi hänen puolestaan. Tupakoinnin vuoksi ei varmaan sinne palvelutaloonkaan mene, kun on himotupakoitsija joka polttaa sisätiloissa.
On meinaan aivan hirveä katku tällä siellä kodissaan ettei sinne ihan kuluneilla keuhkoilla ole asiaa. Muorilla keuhkoahtauma mutta eipä se tunnu tämän tahtia yhtään hidastavan. Järkeä tälle on turhaa yrittää puhua, sillä sitä ei ota kuuleviin korviinsa ja suuttuu jos joku sellaista yrittääkin.

Lue lisää

mummo pystyy menemään kauppaan itse ja pystyy itse tekemään ruokaa.

Tosin yksien juhlien lähetessä autoin häntä (oli muitakin sukulaisia auttamassa) ja olin huomaavinani, että nyt alkaa jo tekemään tiukkaa jotkut tehtävät. Esim. ei muista miten joku asia tehtiin.

Kaupassa hän käy itse ja saa minun puolesta käydäkin. Raha-asiat hän hoitaa menemällä kaupunkiin linja-autolla. Mielestäni tämä on ainakin tähän mennessä toiminut mummon puheiden mukaan. Äitini on vienyt mummoa viime aikoina lääkäriajoille ja niinpä nyt viimeksi lupasin viedä mummon apteekkiin, jonne ei pääse bussilla ja järkeilin, että varmaan reseptit menevät vanhaksi vähän väliä (tarkoittaa matkoja terveyskeskuskseen) ja ehkä mummoni ei pysty enää pitämään lukua kaikista lääkkeistään ja näiden reseptiasioista, joten näin parhaaksi suostua apteekkireissuun.

vanhana saat maistaa omaa lääkettäsi.

tuossa on juuri se, ettei pysty pitämään hyvää tasapainoa oikean kiltteyden ja hyvien rajojen välillä. Koska periaatteessa kukaan ei haluaisi loukata läheistä ihmistä, mutta toisaalta järki yms. käskee taistella vastaan. Tämän sitten huomaa omassa elämässä, että kuinka vaikeaa on olla reagoimatta liian voimakkaasti muiden ihmisten kanssa kanssakäydessä, koska useat ihmiset ovat erilaisia kuin mummo. Eli ettei taivu liikaan tiukkuuteen ja toisaalta liikaan kiltteyteen, mitä on mummon kanssa ollessa tarvittu. Ja sitten se, ettei oikein luota ihmisiin, kun tietää millä tavalla juoksutetuksi on tullut mummon kohdalla.

Se on helppoa sanoa noin, kun asia ei ole omalla kohdalla! Minäkin autan mielelläni kyllä ihmisiä, mutta ainakin minun oman mummoni persoona tekee sen, että auttaminen tuntuu välillä väkinäiseltä. Joskus tuntuu että hänen kanssaan on niin vaikea olla.

Kun ollaan kahvipöydässä, niin hän aloittaa väittelyn siitä, miksi käytän kahvin kanssa maitoa enkä kermaa. Tätä jankkausta kestää 5 minuuttia. Kun en taivu, hän ottaa esille dieetit. Miten semmoisia ei tarvitse edes ajatella. Kyse ei ole siitä et olisin dieetillä, en vain tykkää kerma-kahvista.

Kun laitan leivän päälle tomaatti-viipaleita tai kananmunaa, sekin on väärin. Tomaatit ja kananmunat kuuluu syödä erikseen, ei leivän kanssa. Tätä jankkausta taas kestää jonki aikaa. Monta vuotta olen kuunnellut jankkausta sitä, miten minun pitäisi olla tietyssä ammatissa. Tätä on kestänyt 3-4-vuotta.

Siskollani on vääriä harrastuksia ollut alle kouluikäisenä. Tämä jankkaus on jatkunut jo yli 10-vuotta. Se että hänen tyttärensä asuu n. kolmen km:n päässä hänestä, on liian pitkä välimatka. Vanhempani tekivät todella typerän virheen, kun eivät asu enään samassa korttelissa.

Jos olen käynyt itselleni ostamssa ruokaa, niin osa ruuista pitää piilottaa, sillä ne ovat vääränlaisia. Kun hän tarjoaa ruokaa, siitä ei saa kieltäytyä. Se on hänelle loukkaus. Hän ei hyväksy sitä, että joku ei tykkää tietystä ruokalajista.

Kerran kun kävin kaupassa kesällä hakee itselleni jätskin, tuli mieleeni poiketa mummolla. Kyse oli päähänpistosta, ja kun menin, sain kuulla että "eikö sinulle yhtään tullut mieleen ilahduttaa minua, että olisit tuonut minullekin jäätelöä? Vai tuommosia sinä syöt, mutta mummolle et ajatellut tuottaa mielihyvää.."

Nää esimerkit on vielä vähäisimmistä päästä. Hän myös haukkuu jatkuvasti isääni. Ilmeisesti mikään hänessä ei ole hyvää. Isän uupumuksen hän kyseenalaistaa, mutta vaatii tyttärelleen erityislaatuista kohtelua, kun hänkin uupunut. Kun molemmat vanhempani olivat uupuneet (vieläpä samanaikaisesti) jouduin tekeen lapsuudenkodissa
paljon käytännön kodinhoitoa ja katsomaan siskoni perään. Samaan aikaan olin lukiossa ja työssä. Työ oli myös kodinhoitoa. Kun menin työn jälkeen usein mummolle, olisi sielläkin pitänyt hoitaa hänen kotiaan. Väsymyshän ei ole syy, koska nuori ei voi väsyä. Pahimmillaan jouduin tekeen päivän aikana kolmen eri huushollin hommia, sekä käydä samalla lukiota. En tiedä miten paljon täytyy tehdä, että se on tarpeeksi, ja pitääkö uupua täysin, että väsymys on todellista.

Jos tietäisin missä se sun mummo on niin tulisin oikein mielelläni häntä auttamaan niin te läheiset pääsisitte mummosta eroon.Sanoisin myös mummolle, että älä jätä euron euroa sukulaisillesi. Joka tapauksessa meitä on monenlaisia mummoja mutta kun hekin ovat ihmisiä, ainakin jalanlälistä päätellen.

Minäkin luin koko ketjun läpi. Olipa osin hyytävää tekstiä.

Sai minut vakuuttuneeksi, että hoidan omat asiani ajoissa kuntoon.

Olen seitsenkymppinen vielä työssäkäyvä kymmenen lapsen isoäiti. Ja riittävän varakaskin. En siis ole riippuvainen muista, vielä.
Monet lähelläni olevat sukulaiset ovat sen sijaan olleet riippuvaisia minusta. Ihan ok minulle.

Tämä ketju sai minut ajattelemaan omaa tulevaisuuttani. Hyvä niin.

siis minulla ei ole omaa perhettä vielä. Tekemistä löytyy kyllä. Siksi sitten välillä haksahdan noihin mummon juttuihin, kun mummo soittaa kesken touhujen ja pyytää jotain. Sitten taas muistaakin mistä on kyse, kun ollaan kanssakäymisisssä. Oikeastaan ajattelen, että olen liian vastuuntuntoinen ja kiltti ihminen, ja ihan opetettu siihen. Minulla onkin projektina opetella ulos noista piirteistä. Olen jo pikkuisen alulla noissa asioissa. Meillä esim. isäni on hyvin auttavainen ja uhrautuvainen luonne. Samalla hän olettaa muidenkin ajattelevan niin, isänikin on sinkku tätä nykyään. En saa syyttää ketään liiallisesta vastuuntunnosta ja pienestä helposti kusetettavuudesta, ja olenkin hyvällä toipusen tiellä.

Minun mielestäni useimilla mummoilla on siinä mielessä omaisuutta, että velat on maksettu ja eletty elämää pitempään kuin esim. lastenlapset, jotka ovat lainanmaksuikäisiä.

olen opettelemassa sanomaan ei. Sanoin tässä muutama päivä sitten ei hänelle. Siksipä kirjoitan varmaan vähän tiukkaa tekstiä, kun on vähän tilanne päällä.

Meillä on vähän erilaiset tilanteet. Olet tekemisissä vain joka toinen viikko, mummosi ei ilmeisesti soittele sinulle vaateliaita puheluita kerran viikossa ja vaadi sinua käymään.

Minulla tilanne alkaa olla se, että mummoni ja minun välit ovat menossa huoltosuhteeksi. Menen mummolle sillä mielellä, että olen hänelle juttuseurana ja vähän katson, että miten siellä jaksellaan. Näillä reissuilla taas mummo kääntää homman aina niin, että mitä voisin tehdä. Yleensä kun hän pyytää käymään (ei sano pyytäessään, että hän tarvitsee apua jossain), on aiheena se, että hän tarvitsee jotain. Noin muuten emme ole "tavallisissa merkeissä" oikein yhteydessä enää. Näemme siis n. kerran viikossa.

Siis menen mummolle sillä mielellä, että käyn katsomassa häntä ja jututtamassa kun hänellä on varmaankin yksinäistä. Tämän mummoni kääntää huoltosuhteeksi ottamalla vierailustani hyödyn irti.

Itse asiassa meillä on tämä meininki mennyt siihen pisteeseen, että inhoan ja puollustaudun jo valmiiksi, kun hän alkaa pyytämään jotain. Ja pyytely saa minut todella epävarmaksi (kannattaako tehdä vai ei) ja päiväni menee pilalle vellovien tunteiden takia. Toisaalta vanhaa pitää auttaa, mutta olen tottunut pienen kusetuksen mahdollisuuteen (mummo on sanonut, että hän aikoi jäädä vanhempieni luo asumaan silloin kun asuimme samassa talossa...ja nyt kun hän ei ole saanut sitä ja muistuttelee siitä meitä...niin hän on sitä mieltä, että saamme korvaukseksi hoitaa hänen asioitaan, varsinkin nyt kun olen työttömmänä ja naimaton --> mummon mielestä minun pitäisi asua hänen kanssaan).

kertoa kaikkia tapahtumia, jotten paljasta itseäni. Mutta siis asuimme ennen mummon omistamassa talossa --> vanhempieni eron takia isäni jäi puille paljaille. Hän hankki asunnon eron jälkeen. Äiti muutti omaan taloon meidän lapsien kanssa, ja sai paljon pas*aa niskaan mummoltani tuolloin (huom ei kannustusta). Äitini oli turha haaveilla avusta tai mistään, koska isoäitini oli vihainen. Nyttemmin heidän välit ovat korjaantuneet hieman. Mummoni sisaruksia hoidetaan kotona heidän lastensa toimesta ja meidän mummo siis vaatii nyt samaa. Mummon sisaruksilla taas on vain niin eri tilanne, koska heidän lapsistaan löytyy kotiäitejä, lapsuudenkotiin jääneitä aikuisia lapsia yms. Esim. yhtä mummon sisaren lastenlasta arvostellaan siitä, ettei hän muka hoida tarpeeksi mummoaan, vaikka hän tekee isoäidilleen ruuan päivittäin ja siivoilee...oman osa-aikaisen työpaikan ja perheensä lisäksi.

Meillä taas minä olen viihtynyt aina yksin ja olen asunut yksin aina. Tämä taitaa olla minun elämänvalintani eli en ehkä hanki perhettä, lapsia tai miestä. Näin olen siis hyvä kandidaatti mummoni mielestä huoltohommiin. Kun muutin kotoa opiskelukämppään niin mummoni pyysi minua asumaan luokseen tyhjiin huoneisiin. Näin siis kun halusin itsenäistyä ja elää omaa elämää. Mummoni ei vain hiffaa. Nyt hän sitten vääntää minua huoltajan rooliin kun asun paikkakunnalla ja olen sinkku. Meillä vaan tilanne on se, että kaikki asuu omissa kämpissään ja touhaa omat hommansa eikä vanhakantaista mummojen hoitoa kotona oikein tueta. Sisaruksillani on perheet. Heh, tässä on sellaista, että mummo roikkuu ja roikututtaa väkisin jos en suostu (tai yrittää, huom yritän ryhdistäytyä sanomaan ei:tä paremmin) ja minä pingon pakoon minkä kerkeän. Ei niinku mitään järkeä koko hommassa :)

lapsenlapsi kirjoitti:

kertoa kaikkia tapahtumia, jotten paljasta itseäni. Mutta siis asuimme ennen mummon omistamassa talossa --> vanhempieni eron takia isäni jäi puille paljaille. Hän hankki asunnon eron jälkeen. Äiti muutti omaan taloon meidän lapsien kanssa, ja sai paljon pas*aa niskaan mummoltani tuolloin (huom ei kannustusta). Äitini oli turha haaveilla avusta tai mistään, koska isoäitini oli vihainen. Nyttemmin heidän välit ovat korjaantuneet hieman. Mummoni sisaruksia hoidetaan kotona heidän lastensa toimesta ja meidän mummo siis vaatii nyt samaa. Mummon sisaruksilla taas on vain niin eri tilanne, koska heidän lapsistaan löytyy kotiäitejä, lapsuudenkotiin jääneitä aikuisia lapsia yms. Esim. yhtä mummon sisaren lastenlasta arvostellaan siitä, ettei hän muka hoida tarpeeksi mummoaan, vaikka hän tekee isoäidilleen ruuan päivittäin ja siivoilee...oman osa-aikaisen työpaikan ja perheensä lisäksi.

Meillä taas minä olen viihtynyt aina yksin ja olen asunut yksin aina. Tämä taitaa olla minun elämänvalintani eli en ehkä hanki perhettä, lapsia tai miestä. Näin olen siis hyvä kandidaatti mummoni mielestä huoltohommiin. Kun muutin kotoa opiskelukämppään niin mummoni pyysi minua asumaan luokseen tyhjiin huoneisiin. Näin siis kun halusin itsenäistyä ja elää omaa elämää. Mummoni ei vain hiffaa. Nyt hän sitten vääntää minua huoltajan rooliin kun asun paikkakunnalla ja olen sinkku. Meillä vaan tilanne on se, että kaikki asuu omissa kämpissään ja touhaa omat hommansa eikä vanhakantaista mummojen hoitoa kotona oikein tueta. Sisaruksillani on perheet. Heh, tässä on sellaista, että mummo roikkuu ja roikututtaa väkisin jos en suostu (tai yrittää, huom yritän ryhdistäytyä sanomaan ei:tä paremmin) ja minä pingon pakoon minkä kerkeän. Ei niinku mitään järkeä koko hommassa :)

Lue lisää

Taidanpa olla ainoa tässä ketjussa, joka ymmärtää ja puolustaa sinua, lapsenlapsi. Sinusta väännetään väkisin vanhan isoäitisi huoltajaa ja saat täällä niskaasi mitä ilkeimpiä syytöksiä ahneudesta, sohvalla makailusta ja yleisestä laiskuudesta.

Ei nuorta opiskelijatyttöä voi kukaan pakottaa mummonsa huoltajaksi, ei laki, ei sosiaaliviranomaiset eivätkä tämän foorumin teräväkielisetkään.

Kotiapua saa vanhuksille rahalla, hoitajat voivat käydä täyttämässä lääkeannokset ja lapsenlapselle jää silloin tällöin käynti, pientä seuranpitoa ja mahdollisesti jonkun pikkuaskareen teko. Ei häntä voi velvoittaa enempään.

Näin on marjat.