ikävä

piupaupiu

Eikö se ole jotenkin sairasta, että ikävöi ihmistä, joka petti ja satutti tosi pahasti. Ihmeellistä miten typerä ihmismieli voi olla.. Ikävöidä nyt ihmistä, joka on sielulle ja mielelle kuin myrkkyä, mutta sitä vain ajattelee niitä hyviä asioita eikä halua muistaa pahoja, tyhmää.

11

1131

    Vastaukset 11

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tunne..

      Joka hemmetin päivä taistelua itseni kanssa etten yrittäisi ottaa yhteyttä, lähettää edes yhtä lyhyttä tekstiviestiä, vaikka mies petti tosi häijysti ja jätin hänet samantien. Ystävät ovat tyytyväisiä, "hyvä kun pääsit siitä p****sta eroon, pysykin nyt irti kun kuitenkin alkaa jossain vaiheessa naukua perääsi". Nyökkäilen pontevasti ja samalla sydän hiljaa rukoilee yhteydenottoa mieheltä... Yritän jopa keksiä välillä kaikenlaisia selityksiä miehen teolle, vaikka tapahtuneessa ei ole mitään epäselvää.

      Odotan ensimmäistä yötä jota en vietä suurimmaksi osaksi valvoen (miehellä oli tapana soittaa öisin) ja toivoen puhelua, odotan päivää jolloin ajatus miehestä ei ole kokoajan päällimmäisenä, vaan iloitsen aidosti jostain muusta jutusta.

      Tiedän kyllä että jatkossa mies satuttaisi vain lisää jossain vaiheessa, ja ajan kuluessa vahvistun torjumaan hänet, jos joskus paluuta yrittää. Tällä hetkellä ottaisin hänet heti takaisin, joten järki toivoo ettei mitään yhteydenottoa tulisi. Mutta sydän ikävöi ja itkee täysillä perään, järjetöntä...

      • Kokenut123

        Itsestä tuntui eron jälkeen samalta... muutaman kuukauden kuluttua tuosta tilanteesta tuli maailman ihanin tunne.... Sellainen tunne, että ihan sama. Se oli niin vapauttava.
        Erosta on nyt useampi vuosi ja olen todella tyytyväinen, kun en ottanut takaisin (oli kyllä tulossa).
        Maailmassa on vielä miehiä, jotka kothelevat hyvin. Turha olla sellaisen miehen kanssa, joka ei arvosta sinua.

        Tsemppiä...


      • Anonyymi00010

        Se tulee si muutaman viikon tai kuukauden päästä kun uusi tajuaa että mitä luultavammin pettää häntä samoin kuin mitä petti sua noinhan ne yleensä pettäjillä mennee


    • surukevät

      minäkin ikävöin häntä, välillä enemmän ja välillä vähemmän, mutta mikään ei takaisin tuo. Odotan soittoa, yhteydenottoa jos hän vaikka olisi tulossa käymään. Yritän muistella niitä ikäviä asioita ja listata ne ylöskin, ja iskostaa ajatuksia siihen miten hän loukkasi minua jo ennen kuin jätti minut, mutta mikään ei taida auttaa. Välillä itken hysteerisesti mennyttä ja ikävää, tuntuu välillä että ei selviä millään...mutta jos tämä joskus helpottaisi, erosta 5 viikkoa...

      • Keksikää muuta

        Jonninjoutavaa haikailla poikien/miesten perään. Hyvä kun pääsitte eroon. Pitää aina ajatella järjen kanssa asiat!


      • tunne..
        Keksikää muuta kirjoitti:

        Jonninjoutavaa haikailla poikien/miesten perään. Hyvä kun pääsitte eroon. Pitää aina ajatella järjen kanssa asiat!

        Miten rakkautta voisi järjellä ajatella?... En minä ainakaan osaa "kylmällä järjellä" ajatella suhteessa kun sydän lähtee aina täysillä mukaan. Tunteet jylläävät täysillä, ihania upeita hetkiä, järisyttävää seksiä, ikävöintiä ja naurua, mutta harvemmin mitään loogista ajattelua.

        Miten voisi järkevästi rakastua?

        Mies otti kuin ottikin Facebookin kautta yhteyttä lyhyellä viestillä; kehotin paneskelemaan uutta rakkauttaan ja jättämään minut rauhaan. Ensi yönä taidan nukkua hyvin:)


      • *
        tunne.. kirjoitti:

        Miten rakkautta voisi järjellä ajatella?... En minä ainakaan osaa "kylmällä järjellä" ajatella suhteessa kun sydän lähtee aina täysillä mukaan. Tunteet jylläävät täysillä, ihania upeita hetkiä, järisyttävää seksiä, ikävöintiä ja naurua, mutta harvemmin mitään loogista ajattelua.

        Miten voisi järkevästi rakastua?

        Mies otti kuin ottikin Facebookin kautta yhteyttä lyhyellä viestillä; kehotin paneskelemaan uutta rakkauttaan ja jättämään minut rauhaan. Ensi yönä taidan nukkua hyvin:)

        Toi kuullosti vähän yleistämiseltä, että haikaillaan vain miesten perään. Olen ehkä heikkoluontoinen mies, mutta ikävöin ja haikailen entisen vaimoni perään. Ei osaa/halua heittää pitkää suhdetta pois, vaikka kerran varmasti ja kerran todistamattomasti petti mua. Järjellä ajatellen ei mitään syytä haikailuun, mutta miks kaikkea pitää ajatella järjellä. Liialla järjenkäytöllä tukahduttaa hyviäkin tunteita.


      • Anonyymi00007
        tunne.. kirjoitti:

        Miten rakkautta voisi järjellä ajatella?... En minä ainakaan osaa "kylmällä järjellä" ajatella suhteessa kun sydän lähtee aina täysillä mukaan. Tunteet jylläävät täysillä, ihania upeita hetkiä, järisyttävää seksiä, ikävöintiä ja naurua, mutta harvemmin mitään loogista ajattelua.

        Miten voisi järkevästi rakastua?

        Mies otti kuin ottikin Facebookin kautta yhteyttä lyhyellä viestillä; kehotin paneskelemaan uutta rakkauttaan ja jättämään minut rauhaan. Ensi yönä taidan nukkua hyvin:)

        Sä et voi tehdä yhtään päätöstä miettimättä asian käytännön järjestelyä tai käytännön kysymyksiä myös.
        Vaikka olis miten kova tunne tahansa.
        Sun pitää syödä nukkua, peseytyä ja käydä töissä tai koulussa.
        Ja rläyyäö itsesi.
        Kylmyys on näiden pohdintaa..
        Riittääkö rahat?
        Kumpi maksaa ja mitä maksaa?
        Mitä olisi teidän arki?
        Miten jakstte kotityöt.
        Entäs harrastukset?
        Olisitko aina hänen mukanaan niissä?
        Liikkumassa elämässä hänen kanssaan ?
        Hänen tavallaan?
        Vai onko sinulla jotain omas mille pitääkin olla
        Aikaa ja tilaa?
        Suhteessa asiat jaetaan katnnön tasolla
        Kylmyyttä eli käytäntöä ei voi ohittaa.
        Sillä elämä tapahtuu kylmuyydesdä
        Eli käynnissä eläen ja jokien
        Ei siellä perkerm korvien välissä!
        Haavemaailmassa!
        Eli on pakko osata tai oppia olemaan kylmä eli käytännöllinen tai
        Jää asiat temättö ja elämä elämältä
        Et sä sitä suhdettakasn jos sä et monet edes tapaamaan kiinnostavaa ihmistä ..
        Sekin on kylmyyttä eli toimintaa eli käytännöllistä asioiden hoitoa!


      • Anonyymi00008
        Anonyymi00007 kirjoitti:

        Sä et voi tehdä yhtään päätöstä miettimättä asian käytännön järjestelyä tai käytännön kysymyksiä myös.
        Vaikka olis miten kova tunne tahansa.
        Sun pitää syödä nukkua, peseytyä ja käydä töissä tai koulussa.
        Ja rläyyäö itsesi.
        Kylmyys on näiden pohdintaa..
        Riittääkö rahat?
        Kumpi maksaa ja mitä maksaa?
        Mitä olisi teidän arki?
        Miten jakstte kotityöt.
        Entäs harrastukset?
        Olisitko aina hänen mukanaan niissä?
        Liikkumassa elämässä hänen kanssaan ?
        Hänen tavallaan?
        Vai onko sinulla jotain omas mille pitääkin olla
        Aikaa ja tilaa?
        Suhteessa asiat jaetaan katnnön tasolla
        Kylmyyttä eli käytäntöä ei voi ohittaa.
        Sillä elämä tapahtuu kylmuyydesdä
        Eli käynnissä eläen ja jokien
        Ei siellä perkerm korvien välissä!
        Haavemaailmassa!
        Eli on pakko osata tai oppia olemaan kylmä eli käytännöllinen tai
        Jää asiat temättö ja elämä elämältä
        Et sä sitä suhdettakasn jos sä et monet edes tapaamaan kiinnostavaa ihmistä ..
        Sekin on kylmyyttä eli toimintaa eli käytännöllistä asioiden hoitoa!

        Taas palstasetä kaivoi ikivanhan aloituksensa ja jatkoi juttua kuin olisi eilen alkanut. Mitä tämä kertoo teille?


      • Anonyymi00011
        tunne.. kirjoitti:

        Miten rakkautta voisi järjellä ajatella?... En minä ainakaan osaa "kylmällä järjellä" ajatella suhteessa kun sydän lähtee aina täysillä mukaan. Tunteet jylläävät täysillä, ihania upeita hetkiä, järisyttävää seksiä, ikävöintiä ja naurua, mutta harvemmin mitään loogista ajattelua.

        Miten voisi järkevästi rakastua?

        Mies otti kuin ottikin Facebookin kautta yhteyttä lyhyellä viestillä; kehotin paneskelemaan uutta rakkauttaan ja jättämään minut rauhaan. Ensi yönä taidan nukkua hyvin:)

        Ei ole kukaan sua si riittävän kovaa satuttanu si jos et osaa tunteitasi suojata


    • Anonyymi00009

      Omalla tavallaan on mutta minkä ihminen tunteilleen voi ja ihmismieli on siitä jännä kapistus että se suojelee ihmistä jos ei sattunu riittävästi on helpompaa kätkeä pahat asiat mielen syövereihin ja olla muistelematta niitä ja kyllä ne muistuu taas mieleen kuin salama kirkkaalta taivaalta kun erehdyt laskemaan saman ihmisen lähellesi ja tämä taas satuttaa sua samoin kuin aikaisemminkin

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yli 3 Vuotta sinä jaksoit

      ja yrititit ottaa selvää minusta. Aika hämmästyttävää. Naiselle.
      Ikävä
      92
      1672
    2. Miksi kumppaniehdokkaan oma elämä on teille ongelma?

      Täällä monesti kuulee vaatimuksia siitä, että kumppaniehdokkaalla ei saisi olla lemmikkejä, lapsia, kavereita, eksiä, su
      Sinkut
      456
      1218
    3. Mikä on viimeinen

      este joka vielä pitää sinut ja kaivattusi erillään?
      Ikävä
      86
      1130
    4. Näin kaivattuni viimeksi...

      ...? Se tuntui kuin... ?
      Ikävä
      69
      1029
    5. Oikea nainen

      On äärimmäisen naisellinen, pienikokoinen, kapeaharteinen, pienet kapeat kasvot, paksut huulet, kauniit hiukset, upeat t
      Sinkut
      186
      1023
    6. Harmi että välimme

      Menivät niin solmuun.
      Ikävä
      93
      897
    7. Ny se loppuu ( Kuhmo)

      Yhtiö on myyty. Notta yyteet meleko äkkiä, notta. Pelastautukoon ken voi. Notta se on tuulista pian.
      Kuhmo
      33
      755
    8. Se ei silloin ollut sattumaa

      vaan tarkkaan suunniteltu juttu. 🪤
      Ikävä
      65
      675
    9. Minä olen käyttänyt mustan magian riittejä ja taikoja aiheuttaakseni epäonnea ja pahaa joillekin

      Ne jutut on toimineet. Olen harjoittanut tätä parisenkymmentä vuotta
      Ikävä
      172
      661
    10. Olen pahoillani mies ihan kaikesta

      Et sinä ole edes tehnyt mitään väärää. Eihän kenestäkään ole pakko tykätä. Pyydän anteeksi kaikkea häiriköintiä, joka on
      Ikävä
      60
      652
    Aihe