ikävä

Eikö se ole jotenkin sairasta, että ikävöi ihmistä, joka petti ja satutti tosi pahasti. Ihmeellistä miten typerä ihmismieli voi olla.. Ikävöidä nyt ihmistä, joka on sielulle ja mielelle kuin myrkkyä, mutta sitä vain ajattelee niitä hyviä asioita eikä halua muistaa pahoja, tyhmää.
111147
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Joka hemmetin päivä taistelua itseni kanssa etten yrittäisi ottaa yhteyttä, lähettää edes yhtä lyhyttä tekstiviestiä, vaikka mies petti tosi häijysti ja jätin hänet samantien. Ystävät ovat tyytyväisiä, "hyvä kun pääsit siitä p****sta eroon, pysykin nyt irti kun kuitenkin alkaa jossain vaiheessa naukua perääsi". Nyökkäilen pontevasti ja samalla sydän hiljaa rukoilee yhteydenottoa mieheltä... Yritän jopa keksiä välillä kaikenlaisia selityksiä miehen teolle, vaikka tapahtuneessa ei ole mitään epäselvää.

Odotan ensimmäistä yötä jota en vietä suurimmaksi osaksi valvoen (miehellä oli tapana soittaa öisin) ja toivoen puhelua, odotan päivää jolloin ajatus miehestä ei ole kokoajan päällimmäisenä, vaan iloitsen aidosti jostain muusta jutusta.

Tiedän kyllä että jatkossa mies satuttaisi vain lisää jossain vaiheessa, ja ajan kuluessa vahvistun torjumaan hänet, jos joskus paluuta yrittää. Tällä hetkellä ottaisin hänet heti takaisin, joten järki toivoo ettei mitään yhteydenottoa tulisi. Mutta sydän ikävöi ja itkee täysillä perään, järjetöntä...

Äänestä
  • Itsestä tuntui eron jälkeen samalta... muutaman kuukauden kuluttua tuosta tilanteesta tuli maailman ihanin tunne.... Sellainen tunne, että ihan sama. Se oli niin vapauttava.
    Erosta on nyt useampi vuosi ja olen todella tyytyväinen, kun en ottanut takaisin (oli kyllä tulossa).
    Maailmassa on vielä miehiä, jotka kothelevat hyvin. Turha olla sellaisen miehen kanssa, joka ei arvosta sinua.

    Tsemppiä...

    1Äänestä

  • Se tulee si muutaman viikon tai kuukauden päästä kun uusi tajuaa että mitä luultavammin pettää häntä samoin kuin mitä petti sua noinhan ne yleensä pettäjillä mennee

    Äänestä

minäkin ikävöin häntä, välillä enemmän ja välillä vähemmän, mutta mikään ei takaisin tuo. Odotan soittoa, yhteydenottoa jos hän vaikka olisi tulossa käymään. Yritän muistella niitä ikäviä asioita ja listata ne ylöskin, ja iskostaa ajatuksia siihen miten hän loukkasi minua jo ennen kuin jätti minut, mutta mikään ei taida auttaa. Välillä itken hysteerisesti mennyttä ja ikävää, tuntuu välillä että ei selviä millään...mutta jos tämä joskus helpottaisi, erosta 5 viikkoa...

1Äänestä
  • Jonninjoutavaa haikailla poikien/miesten perään. Hyvä kun pääsitte eroon. Pitää aina ajatella järjen kanssa asiat!

    Äänestä

  • Keksikää muuta kirjoitti:

    Jonninjoutavaa haikailla poikien/miesten perään. Hyvä kun pääsitte eroon. Pitää aina ajatella järjen kanssa asiat!

    Miten rakkautta voisi järjellä ajatella?... En minä ainakaan osaa "kylmällä järjellä" ajatella suhteessa kun sydän lähtee aina täysillä mukaan. Tunteet jylläävät täysillä, ihania upeita hetkiä, järisyttävää seksiä, ikävöintiä ja naurua, mutta harvemmin mitään loogista ajattelua.

    Miten voisi järkevästi rakastua?

    Mies otti kuin ottikin Facebookin kautta yhteyttä lyhyellä viestillä; kehotin paneskelemaan uutta rakkauttaan ja jättämään minut rauhaan. Ensi yönä taidan nukkua hyvin:)

    1Äänestä

  • tunne.. kirjoitti:

    Miten rakkautta voisi järjellä ajatella?... En minä ainakaan osaa "kylmällä järjellä" ajatella suhteessa kun sydän lähtee aina täysillä mukaan. Tunteet jylläävät täysillä, ihania upeita hetkiä, järisyttävää seksiä, ikävöintiä ja naurua, mutta harvemmin mitään loogista ajattelua.

    Miten voisi järkevästi rakastua?

    Mies otti kuin ottikin Facebookin kautta yhteyttä lyhyellä viestillä; kehotin paneskelemaan uutta rakkauttaan ja jättämään minut rauhaan. Ensi yönä taidan nukkua hyvin:)

    Toi kuullosti vähän yleistämiseltä, että haikaillaan vain miesten perään. Olen ehkä heikkoluontoinen mies, mutta ikävöin ja haikailen entisen vaimoni perään. Ei osaa/halua heittää pitkää suhdetta pois, vaikka kerran varmasti ja kerran todistamattomasti petti mua. Järjellä ajatellen ei mitään syytä haikailuun, mutta miks kaikkea pitää ajatella järjellä. Liialla järjenkäytöllä tukahduttaa hyviäkin tunteita.

    Äänestä

  • tunne.. kirjoitti:

    Miten rakkautta voisi järjellä ajatella?... En minä ainakaan osaa "kylmällä järjellä" ajatella suhteessa kun sydän lähtee aina täysillä mukaan. Tunteet jylläävät täysillä, ihania upeita hetkiä, järisyttävää seksiä, ikävöintiä ja naurua, mutta harvemmin mitään loogista ajattelua.

    Miten voisi järkevästi rakastua?

    Mies otti kuin ottikin Facebookin kautta yhteyttä lyhyellä viestillä; kehotin paneskelemaan uutta rakkauttaan ja jättämään minut rauhaan. Ensi yönä taidan nukkua hyvin:)

    Sä et voi tehdä yhtään päätöstä miettimättä asian käytännön järjestelyä tai käytännön kysymyksiä myös.
    Vaikka olis miten kova tunne tahansa.
    Sun pitää syödä nukkua, peseytyä ja käydä töissä tai koulussa.
    Ja rläyyäö itsesi.
    Kylmyys on näiden pohdintaa..
    Riittääkö rahat?
    Kumpi maksaa ja mitä maksaa?
    Mitä olisi teidän arki?
    Miten jakstte kotityöt.
    Entäs harrastukset?
    Olisitko aina hänen mukanaan niissä?
    Liikkumassa elämässä hänen kanssaan ?
    Hänen tavallaan?
    Vai onko sinulla jotain omas mille pitääkin olla
    Aikaa ja tilaa?
    Suhteessa asiat jaetaan katnnön tasolla
    Kylmyyttä eli käytäntöä ei voi ohittaa.
    Sillä elämä tapahtuu kylmuyydesdä
    Eli käynnissä eläen ja jokien
    Ei siellä perkerm korvien välissä!
    Haavemaailmassa!
    Eli on pakko osata tai oppia olemaan kylmä eli käytännöllinen tai
    Jää asiat temättö ja elämä elämältä
    Et sä sitä suhdettakasn jos sä et monet edes tapaamaan kiinnostavaa ihmistä ..
    Sekin on kylmyyttä eli toimintaa eli käytännöllistä asioiden hoitoa!

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Sä et voi tehdä yhtään päätöstä miettimättä asian käytännön järjestelyä tai käytännön kysymyksiä myös.
    Vaikka olis miten kova tunne tahansa.
    Sun pitää syödä nukkua, peseytyä ja käydä töissä tai koulussa.
    Ja rläyyäö itsesi.
    Kylmyys on näiden pohdintaa..
    Riittääkö rahat?
    Kumpi maksaa ja mitä maksaa?
    Mitä olisi teidän arki?
    Miten jakstte kotityöt.
    Entäs harrastukset?
    Olisitko aina hänen mukanaan niissä?
    Liikkumassa elämässä hänen kanssaan ?
    Hänen tavallaan?
    Vai onko sinulla jotain omas mille pitääkin olla
    Aikaa ja tilaa?
    Suhteessa asiat jaetaan katnnön tasolla
    Kylmyyttä eli käytäntöä ei voi ohittaa.
    Sillä elämä tapahtuu kylmuyydesdä
    Eli käynnissä eläen ja jokien
    Ei siellä perkerm korvien välissä!
    Haavemaailmassa!
    Eli on pakko osata tai oppia olemaan kylmä eli käytännöllinen tai
    Jää asiat temättö ja elämä elämältä
    Et sä sitä suhdettakasn jos sä et monet edes tapaamaan kiinnostavaa ihmistä ..
    Sekin on kylmyyttä eli toimintaa eli käytännöllistä asioiden hoitoa!

    Taas palstasetä kaivoi ikivanhan aloituksensa ja jatkoi juttua kuin olisi eilen alkanut. Mitä tämä kertoo teille?

    Äänestä

  • tunne.. kirjoitti:

    Miten rakkautta voisi järjellä ajatella?... En minä ainakaan osaa "kylmällä järjellä" ajatella suhteessa kun sydän lähtee aina täysillä mukaan. Tunteet jylläävät täysillä, ihania upeita hetkiä, järisyttävää seksiä, ikävöintiä ja naurua, mutta harvemmin mitään loogista ajattelua.

    Miten voisi järkevästi rakastua?

    Mies otti kuin ottikin Facebookin kautta yhteyttä lyhyellä viestillä; kehotin paneskelemaan uutta rakkauttaan ja jättämään minut rauhaan. Ensi yönä taidan nukkua hyvin:)

    Ei ole kukaan sua si riittävän kovaa satuttanu si jos et osaa tunteitasi suojata

    Äänestä

Omalla tavallaan on mutta minkä ihminen tunteilleen voi ja ihmismieli on siitä jännä kapistus että se suojelee ihmistä jos ei sattunu riittävästi on helpompaa kätkeä pahat asiat mielen syövereihin ja olla muistelematta niitä ja kyllä ne muistuu taas mieleen kuin salama kirkkaalta taivaalta kun erehdyt laskemaan saman ihmisen lähellesi ja tämä taas satuttaa sua samoin kuin aikaisemminkin

Äänestä

Kommentoi aloitusta


piupaupiu kirjoitti:

Eikö se ole jotenkin sairasta, että ikävöi ihmistä, joka petti ja satutti tosi pahasti. Ihmeellistä miten typerä ihmismieli voi olla.. Ikävöidä nyt ihmistä, joka on sielulle ja mielelle kuin myrkkyä, mutta sitä vain ajattelee niitä hyviä asioita eikä halua muistaa pahoja, tyhmää.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu