Matematiikka synnyttää elämänkin itsekseen

Mr.K.A.T.

Mitään yliluonnolista ID:tä ei siis tarvita ;)

"Esim. alkulukujen suhteellinen lukuisuus luonnollisten lukujen joukossa lähenee raja-arvoa 0 jonon jatkuessa äärettömiin, joten t. sille, että sattumanvaraisesti valittu luku olisi alkuluku, on täsmälleen = 0; kuitenkin alkulukuja on ääretön määrä."
-"Todennäköisyys", Facta-tietosanakirja,osa SUO-TYY, 1970.

Elikkä vaikka elämän todennäköisyys syntyä abiogeneettisesti itsekseen olisi tarkalleen nolla, itsestään syntyneitä ja evoluutiolla kehittyneitä eläviä planeettoja on silti mahdollista olla universumissa ääretön määrä.

Näin murenee kreationistien höpötodistukset todellisen tieteen kuninkaan - matematiikan - suuren todistusvoiman edessä.

15

244

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • bullshittiä

      ....että sattumanvaraisesti valittu luku olisi alkuluku, on täsmälleen = 0;......

      Todennäköisyys voi rajattomasti lähestyä nollaa mutta ei ole nolla. Vaikka olisi olemassa vain yksi alkuluku ei todennäköisyys silloinkaan olisi nolla.

    • asianharrastaja

      Todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittu luku on alkuluku, riippuu luvun suuruudesta ja pienenee luvun mukana. Jokaiselle valittavalle luvulle se on silti nollaa suurempi. On muuten jopa laskettavissa, jos olettaa Riemannin hypoteesin olevan oikein.

      Transfiniittisten joukkojen (kuten kokonaisluvut) kanssa pelaillessa pitää ollakin tarkkana.

      • Mr.K.A.T.

        ..pohdinnan aiheeksi olisiko tietosanankirjan kirjoittanut kiirehtinyt omiaan sepittämään, jolloin se olisi virhe tietosanakirjassa
        tai elääkö hän jossain toisessa filosofiassa.
        (esimerkiksi voi kysyä onko todennäköisyyden antaminen edes mielekästä äärettömälle rajattomalle joukolle, nyt ei puhuta ihmisestä ja hänen rajallisesta tietokoneestaan).

        Sen sijaan on selvää (matemaatikoille), että
        reaalimaailmantapahtumien (piste)todennäköisyydet on nollia

        p(Bussi tuli pysäkille hetkellä t=t0)=0
        p=0 silti se bussi tuli.

        Täten varmaankin myös
        p(satunnainen reaaliluku on rationaaliluku)=0
        p(satunnainen reaaliluku on kokonaisluku)=0

        Tuossa on tosin eri mahtavuuden joukot.


      • Mr.K.A.T. kirjoitti:

        ..pohdinnan aiheeksi olisiko tietosanankirjan kirjoittanut kiirehtinyt omiaan sepittämään, jolloin se olisi virhe tietosanakirjassa
        tai elääkö hän jossain toisessa filosofiassa.
        (esimerkiksi voi kysyä onko todennäköisyyden antaminen edes mielekästä äärettömälle rajattomalle joukolle, nyt ei puhuta ihmisestä ja hänen rajallisesta tietokoneestaan).

        Sen sijaan on selvää (matemaatikoille), että
        reaalimaailmantapahtumien (piste)todennäköisyydet on nollia

        p(Bussi tuli pysäkille hetkellä t=t0)=0
        p=0 silti se bussi tuli.

        Täten varmaankin myös
        p(satunnainen reaaliluku on rationaaliluku)=0
        p(satunnainen reaaliluku on kokonaisluku)=0

        Tuossa on tosin eri mahtavuuden joukot.

        Tuo reaalimaailmatapahtumien pistetodennäköisyydet on paljon parempi esimerkki kuin vertaamalla alkulukuja maailmankaikkeuteen. Tosin heti tuli mieleen ettei se aikakaan olekaan jatkuva, vaan kvantittunut, eli pistetodennäköisyys on jotain muuta kuin nolla. Vai eikös se näin mene?


      • asianharrastaja
        Mr.K.A.T. kirjoitti:

        ..pohdinnan aiheeksi olisiko tietosanankirjan kirjoittanut kiirehtinyt omiaan sepittämään, jolloin se olisi virhe tietosanakirjassa
        tai elääkö hän jossain toisessa filosofiassa.
        (esimerkiksi voi kysyä onko todennäköisyyden antaminen edes mielekästä äärettömälle rajattomalle joukolle, nyt ei puhuta ihmisestä ja hänen rajallisesta tietokoneestaan).

        Sen sijaan on selvää (matemaatikoille), että
        reaalimaailmantapahtumien (piste)todennäköisyydet on nollia

        p(Bussi tuli pysäkille hetkellä t=t0)=0
        p=0 silti se bussi tuli.

        Täten varmaankin myös
        p(satunnainen reaaliluku on rationaaliluku)=0
        p(satunnainen reaaliluku on kokonaisluku)=0

        Tuossa on tosin eri mahtavuuden joukot.

        Olisi minun kai pitänyt puhua satunnaisesti valitusta kokonaisluvusta, kun alkuluvuista alettiin.

        Transfiniittisten lukujen välille en ole nähnyt määriteltävän todennäköisyyksiä; vain mahtavuuksia. Reaalilukujen joukon mahtavuuttahan emme (Gödel vieköön) tiedä, paitsi että se on numeroituvaa suurempi. Sinun notaatiollasi siis:

        - p(satunnainen reaaliluku ei ole transfiniittinen)=0

        eikä kahta yhtälöä tarvita, koska rationaalilukuja on yhtä paljon kuin kokonaisia (siis joukon mahtavuuden mielessä.


      • asianharrastaja
        asianharrastaja kirjoitti:

        Olisi minun kai pitänyt puhua satunnaisesti valitusta kokonaisluvusta, kun alkuluvuista alettiin.

        Transfiniittisten lukujen välille en ole nähnyt määriteltävän todennäköisyyksiä; vain mahtavuuksia. Reaalilukujen joukon mahtavuuttahan emme (Gödel vieköön) tiedä, paitsi että se on numeroituvaa suurempi. Sinun notaatiollasi siis:

        - p(satunnainen reaaliluku ei ole transfiniittinen)=0

        eikä kahta yhtälöä tarvita, koska rationaalilukuja on yhtä paljon kuin kokonaisia (siis joukon mahtavuuden mielessä.

        Piti olla:

        p(satunnainen reaaliluku ei ole transsendenttinen)=0

        Mielestäni muuten aika vaikuttava seikka.


      • maa_tiainen
        Mr.K.A.T. kirjoitti:

        ..pohdinnan aiheeksi olisiko tietosanankirjan kirjoittanut kiirehtinyt omiaan sepittämään, jolloin se olisi virhe tietosanakirjassa
        tai elääkö hän jossain toisessa filosofiassa.
        (esimerkiksi voi kysyä onko todennäköisyyden antaminen edes mielekästä äärettömälle rajattomalle joukolle, nyt ei puhuta ihmisestä ja hänen rajallisesta tietokoneestaan).

        Sen sijaan on selvää (matemaatikoille), että
        reaalimaailmantapahtumien (piste)todennäköisyydet on nollia

        p(Bussi tuli pysäkille hetkellä t=t0)=0
        p=0 silti se bussi tuli.

        Täten varmaankin myös
        p(satunnainen reaaliluku on rationaaliluku)=0
        p(satunnainen reaaliluku on kokonaisluku)=0

        Tuossa on tosin eri mahtavuuden joukot.

        "p(Bussi tuli pysäkille hetkellä t=t0)=0
        p=0 silti se bussi tuli."

        Bussi tuli, mutta ei ajanhetkellä t=t0.


      • Mr.K.A.T.
        asianharrastaja kirjoitti:

        Piti olla:

        p(satunnainen reaaliluku ei ole transsendenttinen)=0

        Mielestäni muuten aika vaikuttava seikka.

        jos X€[a,b], a,b € N äärellisiä (ja tässä parillisia;), niin
        E(X)=(a b)/2.

        Jos väli on kaikki luonnolliset (tai reaali luvut), niin
        E(X)=(0 oo)/2=oo

        Tälle alkulukuun "törmäysriski"
        p(X prime)= ln(oo)/oo = 0/oo = 0, kuten Facta sanoi..


      • asianharrastaja
        Mr.K.A.T. kirjoitti:

        jos X€[a,b], a,b € N äärellisiä (ja tässä parillisia;), niin
        E(X)=(a b)/2.

        Jos väli on kaikki luonnolliset (tai reaali luvut), niin
        E(X)=(0 oo)/2=oo

        Tälle alkulukuun "törmäysriski"
        p(X prime)= ln(oo)/oo = 0/oo = 0, kuten Facta sanoi..

        En täysin pysty seuraamaan tiivistä notaatiotasi, mutta koetetaanpa verbaalisesti.

        Jokainen kokonaisluku n voidaan katsoa kuuluvaksi kokonaislukuväliin, jonka pituudeksi voidaan ottaa vaikkapa 500 lukua sen kahden puolen. Tälle välille sattuvien alkulukujen määrä voidaan approksimoida kaavalla, johon taisit viitata tai (teoriassa) laskea tarkasti olettaen Riemannin hypoteesin pitävän paikkansa. Lukumäärä alenee suhteellisen tasaisesti n:n kasvaessa, mutta ei mene nollaan äärellisellä n:n arvolla, paitsi satunnaisesti joillakin väleillä.

        Jos törmäämisen todennäköisyydeksi katsotaan äskeinen luku jaettuna välin pituudella, se jää (lähes) aina nollasta poikkeavaksi.

        Tässäkin järkeilyssä voi olla virhe, mutta Factan tapa tehdä jakolaskua transfiniitillä on tietääkseni ainakin epäluotettava.


      • Mr.K.A.T.
        asianharrastaja kirjoitti:

        En täysin pysty seuraamaan tiivistä notaatiotasi, mutta koetetaanpa verbaalisesti.

        Jokainen kokonaisluku n voidaan katsoa kuuluvaksi kokonaislukuväliin, jonka pituudeksi voidaan ottaa vaikkapa 500 lukua sen kahden puolen. Tälle välille sattuvien alkulukujen määrä voidaan approksimoida kaavalla, johon taisit viitata tai (teoriassa) laskea tarkasti olettaen Riemannin hypoteesin pitävän paikkansa. Lukumäärä alenee suhteellisen tasaisesti n:n kasvaessa, mutta ei mene nollaan äärellisellä n:n arvolla, paitsi satunnaisesti joillakin väleillä.

        Jos törmäämisen todennäköisyydeksi katsotaan äskeinen luku jaettuna välin pituudella, se jää (lähes) aina nollasta poikkeavaksi.

        Tässäkin järkeilyssä voi olla virhe, mutta Factan tapa tehdä jakolaskua transfiniitillä on tietääkseni ainakin epäluotettava.

        http://en.wikipedia.org/wiki/Extended_real_number_line#Arithmetic_operations

        esim
        a oo = oo
        a * ±oo = ±oo
        a / ±oo = 0

        jne.


      • asianharastaja
        Mr.K.A.T. kirjoitti:

        http://en.wikipedia.org/wiki/Extended_real_number_line#Arithmetic_operations

        esim
        a oo = oo
        a * ±oo = ±oo
        a / ±oo = 0

        jne.

        Sellaista lukuahan kuin ääretön (oo) ei ole olemassa, joten oikeasti sillä ei voi tehdä laskutoimituksia ja saada tuloksia. Voi määritellä laskutoimituksen ja antaa sen jonkin tai joidenkin tekijäin kasvaa ilman ylärajaa ja saada tiedon, mitä rajaa kohti tulos suppenee. Jos kasvavia tekijöitä on enemmän kuin yksi, voi tulos olla epämääräinen (oo/oo ei ole yksi).

        Alkuperäinen kysymyksemme koski satunnaisesti valitun reaaliluvun todennäköisyyttä olla alkuluku. Se on tietenkin nolla kuten myös sen todennäköisyys olla muu kuin transsendenttiluku. Sensijaan vähän järkevämmin valitulle satunnaiselle kokonaisluvulle, joka ei siis voi koskaan olla (oo), tämä todennäköisyys ei milloinkaan ole nolla, vaikka kyllä suppenee sitä kohti luvun kasvaessa.

        Näin se mielestäni on. Onko todella, vaatisi vastaajakseen oikean matemaatikon, ei harrastajan kuten minä tai populäärikäsikirjan kuten lähteesi.


    • Käsittääkseni kosmologia sanoo, ettei universumi ole kaikissa suhteissa loputon, vaan ainoastaan rajaton. Ts. galakseja on rajallinen määrä, eli mahdollisten paikkojen määrää elämän synnylle ei voi verrata luonnollisiin lukuihin. Rajattomuus tarkoittaa, että samaan suuntaan kulkiessa päätyy lopulta samaan paikkaan (Ajan lyhyt historia).

    • maa_tiainen

      "Elikkä vaikka elämän todennäköisyys syntyä abiogeneettisesti itsekseen olisi tarkalleen nolla, itsestään syntyneitä ja evoluutiolla kehittyneitä eläviä planeettoja on silti mahdollista olla universumissa ääretön määrä."

      Ei kai mitään synny itsekseen? Mitä tarkoitat sanalla itsekseen? Kaikissa lukemissani elämänsyntyteorioissa on jokin, joka synnyttää elämän. Miten on sinun elämänsyntyteoriassasi? Pelkkä määrä? Jos mielestäsi alkuluvut ovat verrannollisia elämän kanssa, niin onko mielestäsi elämä ollut olemassa ikuisesti samoin kuin alkuluvut? Jos ei, niin mikä synnyttää alkulukuja ei-alkuluvuista?

      • Mr.K.A.T.

        joko otat liian kirjaimellisesti, puhuin vertauskuvallisemmin,

        tai sitten kumoat koko itsekseen sanan merkityksen.

        Kvanttifysiikassa itsekseen syntyy uusia hiukkasia ja jopa alkuaineita.


    • asdfasddfasdfe

      evvk

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      91
      1487
    2. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      54
      1033
    3. Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että
      Maailman menoa
      384
      877
    4. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      156
      859
    5. Rakastan häntä

      Jumala, rakastan häntä. Haluan olla hänen omansa. Hänen vierellä. Halata häntä.
      Ikävä
      56
      733
    6. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      124
      727
    7. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      668
    8. Onko mun toinen

      Puoliskoni täällä, huhuuu 😍❤️ Ihanista ihanin 😚😚
      Ikävä
      57
      641
    9. Naiselle Kuuleppa Tämä

      Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä
      Ikävä
      38
      635
    10. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      76
      632
    Aihe