Moukari

Periaatteessa: mitä pidempi vaijeri, sitä parempi. Mutta ei käytännössä. Moukari pitäisi saada lähtemään ylös-eteen n. 45 asteen kulmassa. Liian pitkä vaijeri aiheuttaa sen, että kuula osuu maahan, tai sitten lähtökulma jää liian pieneksi.
Moukaria heitetään myös max neljällä pyörähdyksellä (Juri Sedyh maailman huipuista heitti muuten kolmella!). Liian pitkä vaijeri eka pyörähdyksissä vie heittäjältä energiaa ---> pyörähdykset hitaampia ---> maksimienergiaa ei saada käyttöön irtoamisvaiheessa.
Moukarinheitto on muutenkin aikamoista fysiikkaa ja myös fysiologiaa . Pitkät kädet (vaijerin jatkona) ja iso perse (painopiste alhaalla) ovat eduksi . Aivorakenteen myös pitäisi olla sikäli stabiili, ettei tule liikaa kilpailujännitystä, eikä seurausilmiöitä jatkuvasti samaan suuntaan pyörimisestä. :-).

Mr. Hammer kirjoitti:

Periaatteessa: mitä pidempi vaijeri, sitä parempi. Mutta ei käytännössä. Moukari pitäisi saada lähtemään ylös-eteen n. 45 asteen kulmassa. Liian pitkä vaijeri aiheuttaa sen, että kuula osuu maahan, tai sitten lähtökulma jää liian pieneksi.
Moukaria heitetään myös max neljällä pyörähdyksellä (Juri Sedyh maailman huipuista heitti muuten kolmella!). Liian pitkä vaijeri eka pyörähdyksissä vie heittäjältä energiaa ---> pyörähdykset hitaampia ---> maksimienergiaa ei saada käyttöön irtoamisvaiheessa.
Moukarinheitto on muutenkin aikamoista fysiikkaa ja myös fysiologiaa . Pitkät kädet (vaijerin jatkona) ja iso perse (painopiste alhaalla) ovat eduksi . Aivorakenteen myös pitäisi olla sikäli stabiili, ettei tule liikaa kilpailujännitystä, eikä seurausilmiöitä jatkuvasti samaan suuntaan pyörimisestä. :-).

Lue lisää

Juri Sedyh pyörähti neljä kertaa, muut näyttivät ja näyttävät heittävän viidellä pyörähdyksellä. Voit nähdä sen seuraamalla suorituksia. Älä katso hidastuksia, koska niissä suoritus on usein pätkitty. Ts. Sedyh oli aika sälli.

muun raskaan mällin paikka on sitten tarvinnut ilmeisesti olla vaijerin kiinnityskohdan vastakkaisella puolella tilavuuskeskiön sivussa ???
Eikös joku lasten leikkikalu toimi vähän samalla tavalla, eli nousee aina makuulta pystyyn kun massakeskipiste on pallon tilavuuskeskiön sivussa?
Onkohan ne laittomat moukaritkin paljastuneet juuri niin, kun vaijeri on noussut betonialustalla pystyyn?

jos varren/vaijerin pituudella on näin suuri vaikutus, eikö voittajiksi tule henkilöitä, joilla on pitkät kädet ja suuri massa. Tällöinhän kuulan pyörimissäde on suurin.
Veikkaan, että heittotekniikalla ja kaverin powerilla on suurin vaikutus.

D---O kirjoitti:

jos varren/vaijerin pituudella on näin suuri vaikutus, eikö voittajiksi tule henkilöitä, joilla on pitkät kädet ja suuri massa. Tällöinhän kuulan pyörimissäde on suurin.
Veikkaan, että heittotekniikalla ja kaverin powerilla on suurin vaikutus.

Lue lisää

jos oikein tarkkaan katsot mestaritason moukarinheittäjiä
niin isoja, pitkäkätisiä miehiä ovat...

elohopea tai kirjoitti:

muun raskaan mällin paikka on sitten tarvinnut ilmeisesti olla vaijerin kiinnityskohdan vastakkaisella puolella tilavuuskeskiön sivussa ???
Eikös joku lasten leikkikalu toimi vähän samalla tavalla, eli nousee aina makuulta pystyyn kun massakeskipiste on pallon tilavuuskeskiön sivussa?
Onkohan ne laittomat moukaritkin paljastuneet juuri niin, kun vaijeri on noussut betonialustalla pystyyn?

Lue lisää

Nestemäinen elohopeapallo siirtyy tietysti heittäjän pyöriessä "keskipakoisvoiman" ansiosta juuri vaijerin kiinnityskohdan vastakkaiselle puolelle. En tiedä, miten homma paljastui, tuon jutun luin muistaakseni aika vanhasta "Urheilun Pikkujättiläisestä".
Vähän asian sivusta: minusta hyvä kirja teemasta on "Kevyt moukari" (ruots. Släggkastaren"), kirjoittaja Per Enquist.

Mutta pystyykö pitemmän varren kanssa pyörimään yhtä kovaa kuin lyhyemmän varren kanssa?

elohopea tai kirjoitti:

muun raskaan mällin paikka on sitten tarvinnut ilmeisesti olla vaijerin kiinnityskohdan vastakkaisella puolella tilavuuskeskiön sivussa ???
Eikös joku lasten leikkikalu toimi vähän samalla tavalla, eli nousee aina makuulta pystyyn kun massakeskipiste on pallon tilavuuskeskiön sivussa?
Onkohan ne laittomat moukaritkin paljastuneet juuri niin, kun vaijeri on noussut betonialustalla pystyyn?

Lue lisää

Aikoinaan jotkut neropatit yrittivät jatkaa varren fysikaalista pituutta käyttämällä onttoa kuulaa, jonka sisällä oli juuri elohopeaa. Tämä manipulointi kiellettiin ja ja kuulan on oltva yhtenäistä ainetta. En tiedä, onko aineen koostumuksesta tarkempia määräyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Aikoinaan jotkut neropatit yrittivät jatkaa varren fysikaalista pituutta käyttämällä onttoa kuulaa, jonka sisällä oli juuri elohopeaa. Tämä manipulointi kiellettiin ja ja kuulan on oltva yhtenäistä ainetta. En tiedä, onko aineen koostumuksesta tarkempia määräyksiä.

Lue lisää

Varmaan köyhdytetty uraani olisi hyvä moukarin raaka-aine. Sen tiheys on non 2,5-kertainen teräsvaluun verrattuna ja näin myös ilmanvastus pienempi.

En nyt viitsi ryhtyä laskemaan, kuinka paljon pitemmälle uraanimoukari tästä syystä lentäisi.

Anonyymi kirjoitti:

Varmaan köyhdytetty uraani olisi hyvä moukarin raaka-aine. Sen tiheys on non 2,5-kertainen teräsvaluun verrattuna ja näin myös ilmanvastus pienempi.

En nyt viitsi ryhtyä laskemaan, kuinka paljon pitemmälle uraanimoukari tästä syystä lentäisi.

Lue lisää

Minäkään en VIITSI nyt laskea, mikä tulos saataisiin jos moukari olisi osmiumia, platinaa tai vetyä.

kuitenkin ratkaisee paljon. Huhtalan Harri sanoi mullejoskus aktiiviaikanaan, että 80 metrin kaaressa lähellä muokarin irroittamishetkeä heittäjään kohdistuu rasitus, joka vastaa 300 kg:n maastavetoa. (Olin silloin itse voimanostaja)
Isolle ja oikeasti vahvalle 300 kg ei ole ylivoimainen rauta, mutta kun se rasitus tapahtuu nopeassa liikkeessä onkin asia jo toinen.

En ole saanut "muista lähteistä" varmistusta arvolle, mutta pidän sitä uskottavana.

voima.... kirjoitti:

kuitenkin ratkaisee paljon. Huhtalan Harri sanoi mullejoskus aktiiviaikanaan, että 80 metrin kaaressa lähellä muokarin irroittamishetkeä heittäjään kohdistuu rasitus, joka vastaa 300 kg:n maastavetoa. (Olin silloin itse voimanostaja)
Isolle ja oikeasti vahvalle 300 kg ei ole ylivoimainen rauta, mutta kun se rasitus tapahtuu nopeassa liikkeessä onkin asia jo toinen.

En ole saanut "muista lähteistä" varmistusta arvolle, mutta pidän sitä uskottavana.

Lue lisää

Yritäppä pitää vastaan kun joku vetää 300 kg voimalla sinua sivusuunnassa! Niin lyö tennarit tyhjää ja Huhtala lähtisi moukarinsa mukana! Ehkä käytetty kokonaisenergia on sama mutta kyllä 300kg maastaveto on rankempi suoritus.

voima.... kirjoitti:

kuitenkin ratkaisee paljon. Huhtalan Harri sanoi mullejoskus aktiiviaikanaan, että 80 metrin kaaressa lähellä muokarin irroittamishetkeä heittäjään kohdistuu rasitus, joka vastaa 300 kg:n maastavetoa. (Olin silloin itse voimanostaja)
Isolle ja oikeasti vahvalle 300 kg ei ole ylivoimainen rauta, mutta kun se rasitus tapahtuu nopeassa liikkeessä onkin asia jo toinen.

En ole saanut "muista lähteistä" varmistusta arvolle, mutta pidän sitä uskottavana.

Lue lisää

Noin se on. 80 metrin heittoon tarvitaan noin 28-29 m/s lähtönopeus. Jos moukaripallo pyörii 2 m säteellä, on moukarin varteen vaikuttava keskeisvoima noin mv²/r = 7,5*28²/2 = 2940 N eli vastaa noin 300 kg..

Anonyymi kirjoitti:

Noin se on. 80 metrin heittoon tarvitaan noin 28-29 m/s lähtönopeus. Jos moukaripallo pyörii 2 m säteellä, on moukarin varteen vaikuttava keskeisvoima noin mv²/r = 7,5*28²/2 = 2940 N eli vastaa noin 300 kg..

Lue lisää

Moukarinheittäjän pyöriessä hähen kehonsa painopiste ei ole paikallaan vaan kiertää pienisäteistä kehää, sen lisäksi että etenee kohti ringin etureunaa. Moukarin ja kehon keskipakoisvoimat kumoavat toisensa. Kenkien kitkan päätehtävänä on saada aikaan kiihtyvä pyörimisliike.
Vetovaiheessa saatetaan moukariin hieman lisävauhtia ja nostetaan sitä parempaan lähtökulmaan. Selkää taivutetaan taakse, siten voidaan lyhentää moukarin pyörimissädettä ja kiihdyttää sen vauhtia.

passiivisesta massasta työntäjän ympärillä olisi. Sekin pitäisi omalla lihasvoimalla kiihdyttää pyörivään liikkeesen.

mitä hyötyä kirjoitti:

passiivisesta massasta työntäjän ympärillä olisi. Sekin pitäisi omalla lihasvoimalla kiihdyttää pyörivään liikkeesen.

taidat olla oikeassa. Menin harhaan niiden pitkan vaijerin kaikkivaltaisuuden puolestapuhujista.

Joskus olen polkenut sellaista polkupyörää, jossa on wattimittari. Muistaakseni johonkin 700 W tehoon olen päässyt. Siinä oli pelissä vain jalat. Kyllä tuo 1250 W on ihan uskottava, kun on isot miehet kyseessä. Siinä heitossa ovat jalat hetken paikallaan ja vartalon kierrolla vauhditetaan moukaria, sitten jalkoja pyöräytetään 180 astetta ja taas vauhditetaan. Isot lihakset ovat käytössä.

Tuo selviää helpoiten pitkävarsilekan pyörityksen maailmanmestaruuskilpailuissa. Voittajalle 100 euroa jokaista varren millimetriä kohti. Voittaja löytyy varmasti!

Anonyymi kirjoitti:

Tuo selviää helpoiten pitkävarsilekan pyörityksen maailmanmestaruuskilpailuissa. Voittajalle 100 euroa jokaista varren millimetriä kohti. Voittaja löytyy varmasti!

Luultavasti sille vaijerin päässä olevalle painolle pitäisi saaada juoksemalla alkuvauhtia ja sitten vaan lyhyt äkkikäännös oikean (tai vasempaan), pysähdys ja pyörinnän aloitus.

Otetaanpa esimerkki: tempaus 200 kg, jossa tangon painopiste nousee 0,5 sekunnissa 1,2 m korkeuteen → 200*9,81*1,2/0,5 = 4709 W

Anonyymi kirjoitti:

Otetaanpa esimerkki: tempaus 200 kg, jossa tangon painopiste nousee 0,5 sekunnissa 1,2 m korkeuteen → 200*9,81*1,2/0,5 = 4709 W

Tuleeko jollekin mieleen suurempi ihmisen tuottama teho/työ?

Mitä jos 70 kiloinen kiipeilijä nousee 10 metrin korkeuteen 6 sekunnissa?

Anonyymi kirjoitti:

Tuleeko jollekin mieleen suurempi ihmisen tuottama teho/työ?

Mitä jos 70 kiloinen kiipeilijä nousee 10 metrin korkeuteen 6 sekunnissa?

Tarvitaan 1145 W teho tuon 6 s ajan. Tuotahan voi kokeilla kerrostalon portaissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuleeko jollekin mieleen suurempi ihmisen tuottama teho/työ?

Mitä jos 70 kiloinen kiipeilijä nousee 10 metrin korkeuteen 6 sekunnissa?

Voitaneen päätellä, että suoraan jonkin painavan esineen liikuttelu (kuten nostopainot, kuula, moukari) ja äärimmäisen nopea ja jopa repivä suoritus (alle sekunti) tuottaa eniten hetkellistä tehoa. Ja siis jopa kertaluokkaa 5 kilowattia.

Omankin painon liikuttelu saattaa tuottaa isoja tehoja - 1000 ... 3000 wattia - joko useiden sekuntien tai jopa kymmenien sekuntien ajan (pikajuoksu, pikaluistelu, pyöräily, seinäkiipeily).

Anonyymi kirjoitti:

Otetaanpa esimerkki: tempaus 200 kg, jossa tangon painopiste nousee 0,5 sekunnissa 1,2 m korkeuteen → 200*9,81*1,2/0,5 = 4709 W

Väärin laskettu.
Kokonaistyö joka 0,5 sekunnissa tehdään kuluu tangon ja painojen potentiaalienergian lisäksi myös nostajan itsensä potentiaalienergiaan, sekä molempien liike-energian lisäämiseen. Sen työn kun jaat aikavälillä saat mekaaniseksi keskitehoksi yli 10 kW.
Ja lisäksi syntyy lämpöä lihaksistoon, eihän lihasten hyötysuhde ole 100%. Mekaanisen tehon ja lämpötehon summa on siis vieläkin suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin laskettu.
Kokonaistyö joka 0,5 sekunnissa tehdään kuluu tangon ja painojen potentiaalienergian lisäksi myös nostajan itsensä potentiaalienergiaan, sekä molempien liike-energian lisäämiseen. Sen työn kun jaat aikavälillä saat mekaaniseksi keskitehoksi yli 10 kW.
Ja lisäksi syntyy lämpöä lihaksistoon, eihän lihasten hyötysuhde ole 100%. Mekaanisen tehon ja lämpötehon summa on siis vieläkin suurempi.

Lue lisää

Taitaa pitää paikkansa.

Ns. PJP tai CMJ (Peak Jumping Power) kuvaa sitä huippu-urheilijan tuottamaa tehoa, jonka hän saa hetkellisesti aikaiseksi hyppytestissä, jossa kaikki suuret lihasryhmät ovat käytössä. Tämä teho on maksimissaan noin 5000 wattia hetkellisesti.

Jos kuvitellaan, että painonnostaja käyttää liikkeessään kaiken voimansa (PJP) liikuttaakseen sekä itseään että painoja (maximal power output), olemme noin 10 kilowatin tehossa, jossa hyötysuhdetta ei ole huomioitu. Tästä kuitenkin vain puolet on ns. power outputia eli todellista voiman- tai tehontuottoa. Suurin mitattu tehontuotto (power output) koskaan on 4800 wattia, kyseessä 110-kiloinen painonnostaja.

Edellä kuvattua ei pidä sotkea jatkuvaan tehontuottoon. Jos ihmisen pitäisi tuottaa generaattorilla vaikkap oma sähkönsä, tavis voisi tuottaa 50 - 100 wattia tunnin ajan, hyväkuntoinen nuori 150 - 250 wattia kahden...kolmen tunnin ajan ja atleetti 300 - 500 wattia neljän...viiden tunnin ajan.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin laskettu.
Kokonaistyö joka 0,5 sekunnissa tehdään kuluu tangon ja painojen potentiaalienergian lisäksi myös nostajan itsensä potentiaalienergiaan, sekä molempien liike-energian lisäämiseen. Sen työn kun jaat aikavälillä saat mekaaniseksi keskitehoksi yli 10 kW.
Ja lisäksi syntyy lämpöä lihaksistoon, eihän lihasten hyötysuhde ole 100%. Mekaanisen tehon ja lämpötehon summa on siis vieläkin suurempi.

Lue lisää

Kun otetaan huomioon tangon korkeus maasta, nostomatkaksi tulee enintään metri. Ja nosto kestää kauemmin kuin 0,5 s. Netissä kerrotaan, että painonnostajan käyttämä maksimiteho voi olla 4-6 kW haarukassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kun otetaan huomioon tangon korkeus maasta, nostomatkaksi tulee enintään metri. Ja nosto kestää kauemmin kuin 0,5 s. Netissä kerrotaan, että painonnostajan käyttämä maksimiteho voi olla 4-6 kW haarukassa.

Lue lisää

Tempaus ja työntö ovat eri lajit. Molemmissa painot nostetaan reilusti yli kahden metrin korkeuteen, toisessa lajissa kerralla ja toisessa aluksi rinnalle, josta ylös. Videolta voi tarkastaa, mikä vaiheista on nopein.

Joku oikea fyysikko voisi yrittää laskea kuulantyöntäjän tuottamaa voimaa tai tehoa. Nyt kolme parimetristä ja 120-kiloista ukkelia työnsi Dohassa kukin 22,90 m.

Lähtötiedot

Kovacsin Tulos 22,91 m, kuulan paino on 7,3 kiloa, kuulan lähtökorkeus kehästä 2,15 m, kuulan lähtökulma 38 astetta, kuulan lähtönopeus 15 m/s, työntajän reisilihaksiin kohdistuva voima max. 3000 N, työntökäteen kohdistuva voima max. 650 N, suorituksen kesto 1,1 sekuntia, loppukiihdytyksen kesto (käden ojennus) 0,22 sekuntia.

Anonyymi kirjoitti:

Tempaus ja työntö ovat eri lajit. Molemmissa painot nostetaan reilusti yli kahden metrin korkeuteen, toisessa lajissa kerralla ja toisessa aluksi rinnalle, josta ylös. Videolta voi tarkastaa, mikä vaiheista on nopein.

Joku oikea fyysikko voisi yrittää laskea kuulantyöntäjän tuottamaa voimaa tai tehoa. Nyt kolme parimetristä ja 120-kiloista ukkelia työnsi Dohassa kukin 22,90 m.

Lähtötiedot

Kovacsin Tulos 22,91 m, kuulan paino on 7,3 kiloa, kuulan lähtökorkeus kehästä 2,15 m, kuulan lähtökulma 38 astetta, kuulan lähtönopeus 15 m/s, työntajän reisilihaksiin kohdistuva voima max. 3000 N, työntökäteen kohdistuva voima max. 650 N, suorituksen kesto 1,1 sekuntia, loppukiihdytyksen kesto (käden ojennus) 0,22 sekuntia.

Lue lisää

Työnnössä on eri vaiheita. Ensin painojen veto jaloilla niin, että tanko on suunnilleen polven korkeudella. Sen jälkeen tangon veto mahdollisimman ylös selän jalkojen ja käsien avulla. Sitten "pudottautuminen" tangon alle syväkyykkyyn. Lopuksi nousu seisovaan asentoon.
Suurin teho käytetään toisessa vaiheessa. Siinä tanko nousee runsaassa puolessa sekunnissa noin puolesta metristä tyypillisesti 120-130 m korkeuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Työnnössä on eri vaiheita. Ensin painojen veto jaloilla niin, että tanko on suunnilleen polven korkeudella. Sen jälkeen tangon veto mahdollisimman ylös selän jalkojen ja käsien avulla. Sitten "pudottautuminen" tangon alle syväkyykkyyn. Lopuksi nousu seisovaan asentoon.
Suurin teho käytetään toisessa vaiheessa. Siinä tanko nousee runsaassa puolessa sekunnissa noin puolesta metristä tyypillisesti 120-130 m korkeuteen.

Lue lisää

"Siinä tanko nousee runsaassa puolessa sekunnissa noin puolesta metristä tyypillisesti 120-130 m korkeuteen."

Tuossa on jo voimaa! Edes helikopteri ei pysty nostamaaan noin nopeasti 120 - 130 metrin korkeuteen. Heh....

Julkisuus on takuuvarma, vaikka et muistaisi kahvasta hellittääkään. 70 meträ pitkä moukarinkaari kahvasta kiinnipitäen pääsee varmasti Guinnessin ennätysten kirjaan.

Anonyymi kirjoitti:

Julkisuus on takuuvarma, vaikka et muistaisi kahvasta hellittääkään. 70 meträ pitkä moukarinkaari kahvasta kiinnipitäen pääsee varmasti Guinnessin ennätysten kirjaan.

Tuskinpa. Satukirjaan korkeintaan, jos sinnekään.

Miusta....? Kaffasta....?

--

Moukarinheitto vaatii ihan älyttömästi voimaa, nopeutta ja koordinaatiota, jota kukaan ei osaa luonnostaan. Ainoa verrokkilaji teknisyydessä voisi olla seiväshyppy. Lapsikin osaa juosta ja hypätä, vaikka tulos onkin huonompi kuin muilla.