Voisitteko suositella lähdettä joka kertoisi millainen on ollut tähtitieteellisen maailmankuvan kehitys Suomessa 1900-luvulla. Tarkoitan tähtitiedettä sellaisena kuin se on välittynyt lähinnä suomenkielisten popularisoitujen) kirjojen ja lehtien lukijalle. Neutraalia tietoa, please.
Tällainen lähde pitäisi olla sellainen että se ei perustu suoraan tieteellisiin julkaisuihin koska ne ovat olleet kansalle vaikeammin saatavissa ja vaikeaselkoisempia. Jonkin verran tutkinnassa voisi olla mukana ulkomaisiakin lähteitä vuosisadan alusta jos ovat olleet melko yleisesti saatavilla. Vuosisadan loppupuolella kotimainen tarjonta lienee jo ollut kauttaaltaan riittävää.
Ihanteellinen olisi lähde joka kertoisi erikseen mitä tähtitieteestä Suomessa yleisesti on ajateltu ja tiedetty esim. 1910-, 1930-, 1950-, 1970- ja 1990- luvuilla. Siis kootusti eri vuosikymmenten aikainen näkemys yhdessä, aikalaistensa silmin nähtynä.
Tyyli EI saa olla sellainen että vuotena X ajateltiin että Marsissa on kanavia ja se on niin V***N väärin. Ei myöskään niin että Mr Y kuvitteli että maailmankaikkeudessa syntyy jatkuvasti uusia vetyatomeja ja se on aivan päin H*******Ä. Kerrotaan vaan asiat sellaisina kuin ne aikoinaan ajateltiin, ottamatta kantaa siihen onko se jälkimaailman silmissä väärin vai oikein.
Toki tutkinnassa täytyisi kuitenkin olla mukana myös nykyisen maailmankuvan mukainen painotus eli vaikka esim. galakseista ei niin kovin suuria välttämättä ajateltukaan vuonna 1900 niin kaivettaisiin kuitenkin esiin tähänkin liittyvät näkemykset vaikka rivien välistä.
Ei siis ole tarkoitus arvostella, vaan nähdä maailma aikalaistensa silmin. Voimmehan mekin olla "väärässä".
Maailmankuvan historiaa suomalaisittain
9
283
Vastaukset
- himokirjatoukka
Eräs tapa tutustua aiheeseen on lukea eri ikäisiä tähtitieteen yleisesityksiä 1900-luvulta (ja vähän 1800-luvun lopustakin) ja vetää niistä omat johtopäätöksensä. Niitä nyt ei tietysti ole ihan tasaisesti ilmestynyt.
Tässä muutama keskeinen opus:
Tähtitiede, Ernst Bonsdorff, 1899 (tai sama lyhennettynä)
Newcombin tähtitiede 1913
Tähtimaailma, 1927
Tähtitiede I ja II, Heiskanen, noin 1950
Johdatus tähtitieteeseen, Gunnar Larsson-Leander, 1975
Tähtitieteen perusteet, 2003 (neljäs laitos)
Tuossakin on mainittu monia hyviä:
http://www.kolumbus.fi/~kf8665/temp/kirjat/
Eli itsepalveluperiaatteella se toimii : lue kaikki kirjat ja tee niistä johtopäätökset :-)- Ein kluger Mensch
1900-luvun alkuun tuossa oli ehkä hiukan aliedustusta varsinkin koska Bonsdorff:in kirjaa voi olla vaikea löytää.
Jos saksankieli taipuu niin Meyer:in Das Weltgebäude vuodelta 1898 (toinen painos 1908) on ainakin eräs hyvin kirjoitettu opus jota Suomessakin on ollut. Tiedän koska olen sellaisen löytänyt antikvariaatista:-) - Maxwell Smart
Ein kluger Mensch kirjoitti:
1900-luvun alkuun tuossa oli ehkä hiukan aliedustusta varsinkin koska Bonsdorff:in kirjaa voi olla vaikea löytää.
Jos saksankieli taipuu niin Meyer:in Das Weltgebäude vuodelta 1898 (toinen painos 1908) on ainakin eräs hyvin kirjoitettu opus jota Suomessakin on ollut. Tiedän koska olen sellaisen löytänyt antikvariaatista:-)Toinen suomalaisesta antikvariaatista löytynyt ja siten todistettavasti Suomeen rantautunut kirja on vuodelta 1900, Sir Robert Ball:in "The Story of the Heavens" joka löytyy myös ilmaisena netistä:
http://www.gutenberg.org/etext/27378 - nimetön.
Ein kluger Mensch kirjoitti:
1900-luvun alkuun tuossa oli ehkä hiukan aliedustusta varsinkin koska Bonsdorff:in kirjaa voi olla vaikea löytää.
Jos saksankieli taipuu niin Meyer:in Das Weltgebäude vuodelta 1898 (toinen painos 1908) on ainakin eräs hyvin kirjoitettu opus jota Suomessakin on ollut. Tiedän koska olen sellaisen löytänyt antikvariaatista:-)Ehkä kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto on hyvä lähde. Se sisältää kaikki vuosina 1771-1900 Suomessa julkaistut sanomalehdet.
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html?language=fi - nimetön.
nimetön. kirjoitti:
Ehkä kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto on hyvä lähde. Se sisältää kaikki vuosina 1771-1900 Suomessa julkaistut sanomalehdet.
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html?language=fi11.2.1860. Vilkaiskaa tämän postin päivämäärä 11.2.2010
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?id=412185&conversationId=1&action=entryPage
- kehitys eivaa kehity
Nykypäivän keskivertosuomalaisen tähtitieteellinen kuva on sellainen että Kuussa on vettä, Marsissa sekä Saturnuksen kuissa elämää ja musta aukko sekä pimeä aine ja -energia piileskelevät vähän joka paikassa. Lähistöltä löytyy vaarallisia gammaburstereita, asteroideja, molekyylipilviä, komeettoja, kvasaareja, supernovia ja pulsareita suloisessa sekamelskassa, mutta suuruusluokat ovat kautta linjan hiukan hakusessa. Kaikki laajenee ja sitten ei kuitenkaan. Tähtitieteen perusasioista tiedetään aika vähän. Juuri kukaan ei osaa esim. taivaalta osoittaa kymmentä lähintä paljain silmin näkyvää tähteä. Harva tietää missä suunnassa on muutama lähin galaksi, kaksoistähti tai pallomainen tähtijoukko. Harva tietää edes missä ovat Linnunradan lähimmät kierteishaarat.
- saran kyntömies
En usko että normikansalaisen tähtitieteellinen näkemys on 1900-luvulla kahdessakymmenessä vuodessa kovin paljoa muuttunut. Sikäli tuo jaottelu 1910, 1930, 1950, 1970 ja 1990 on minusta liian tiheä. Kannattaisin esim. jaottelua 1900, 1950, 1990 koska muutos on nopeutunut loppua kohti.
1900-luvun alussa uskottiin että Aurinko jäähtyy ja sammuu muutamissa miljoonissa vuosissa. Ydinreaktioita ei tuolloin tunnettu. Linnunradan ulkopuolinen avaruus oli paljon arvailun varassa. Avaruuden laajeneminen oli tuntematon käsite. Maailmankaikkeus oli deterministinen newtonilainen biljardipallopeli jossa systeemin alkutila määrää koko kehityksen maailman tappiin saakka.
1950-luvustakin on paljon muuttunut. Silloisessa tähtitieteessä esim. mustat aukot ja kvasaarit olivat tuntemattomia. Nykyisen kaltainen kosmologia oli vasta syntymässä. Radioastronomia otti ensiaskeleitaan. Planeettaluotaimet olivat vasta tulossa. Kuukin oli vielä suuri mysteeri. Maapallon mannertenliikuntoteoria ei vielä ollut ottanut tulta
Täsmällisesti ja yksiselitteisesti maailmankuvan kehitystä on aika vaikea seurata. Mutta sen yrittäminen on mielenkiintoista. - eeppisetmittasuhteet
Ainakin 1900-luvun alkuosan voisi suomalaisen popularisoidun tähtitieteen kannalta jakaa osiin Tähtimaailman ja Heiskasen Tähtitieteen ilmestymisvuosien mukaan eli suunnilleen 1927 ja 1950, sillä näillä kirjoilla oli ehkä kaikkein laajimpia kansalaisjoukkoja koskettava merkitys. Heiskasta kansan karttuisa käsi on selaillut ihan sujuvasti parikymmentä vuotta ilmestymisen jälkeen eli 1970-luvulle saakka. Tähtimaailmaa edeltävää alan tärkeintä lähdettä voikin olla vaikeampi nimetä.
- kaivellen älykkääksi
En usko että tuollaista näkökantaa lähteistä juurikaan löytyy. Yleensä kun on puhe jostakin nykyisin suositusta tähtitieteen ideasta niin sen alkuperä kaivetaan esiin vaikka millaisten pölykerrosten alta ja se saa lähteessä hyvin suuren painoarvon vaikka se on aikoinaan luultavasti ollut aikalaisilleen lähes tuntematon tai heidän maailmankuvaansa nähden outo, perusteiltaan kestämätön ja epäilyttävä ajatus. Sellainen vanha halutaan unohtaa jota emme enää hyväksy tai jonka uudempi ajattelutapa on syrjäyttänyt. Sellainen vaan on ihmisen luonto. Haluamme nähdä historian nykypäivän valossa emmekä sellaisena kuin se oikeasti on ollut. Moni voisi ajatella että mekin voimme olla jossakin asiassa väärässä jos paljastuisi että kaikki historian kulku ei yksiselitteisesti osoitakaan juuri siihen malliin jota me nyt kannatamme.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad1011795- 591170
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että4441139- 1701043
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän131822- 58821
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä49766- 84763
- 51718
- 57681