Uskovaisten äly

Kyllä islamilaisissakin maissa on ihmisiä, jotka eivät usko yliluonnolliseen. He ovat vain hissukseen ja piilossa, kuten kristityissäkin maissa silloin kun usko oli täällä voimissaan.

Muuten "kuoleman jälkeinen elämä" ei olisi heille mysteeri kovinkaan pitkään.

tyhmiä olla.

Oletko ateistisella ristiretkellä? Ensinnäkään en usko että on YHTÄÄN virallista tutkimusta joka työntäisi kätensä tuollaiseen ampiaispesään eli alkaisi etsimään älykkyysosamääräeroja sen perusteella mihin ihmisen sattuu uskomaan. Itse en usko että äly on tässä asiassa ratkaiseva tekijä.

Sama koskee muslimien ja kristittyjen välisiä eroja. Jo kulttuurilliset erot ovat sen verran suuren johtuen uskontojen maantieteellisistä painotuksista.

Tiesithän että älykkyystesti vaatii tietynlaista koulutusta jotta se kertoo vertailukelpoisesti ihmisten älykkyyden. Esim. Afrikassa älykkyystestitulokset ovat keskimäärin huonompia kuin muualla maailmassa vaikka on hyvin epätodennäköistä että ihmiset siellä olisivat imbesillejä. Koulutuksen puute vaikuttaa älykkyystesteihin todella negatiivisesti. On arveltu että älykkyys on 50/50 geenien ja kasvatusympäristön(koti, koulu jne) tulos.

Uskontoon liittyminen ei ole merkki älykkyyden heikkoudesta, vaan ihmisen tunne-elämän asioista. Ajattelu ja järki eivät ole sama asia kuin älykkyys joka kertoo loogisesta ajattelun kapasiteetista. Siksi moni älykäs ihminen voi olla tunne-elämältään hakosessa ja toisaalta vähemmän älykäs voi olla erittäin tasapainoinen.

Onnellisuus ei johdu älystä koska ihminen varsinkin länsimaissa käyttää aikaa paljon turhan ajatteluun, analysointiin menneestä ja tulevaisuudesta. Tämä on hyvä keino irtautua hetken onnesta ja paeta. Samoin egon paisuttaminen johtuu siitä että tasapainoa ei ole. Länsimaissa ajatellaan usein että juuri egoon liittyvät asiat luovat onnellisuuden; raha, valta, tunnettavuus, imago, status.

No menemättä liian filosofoinniksi, jokainen joutuu sen onnen itse etsimään.

Mutta jokseenkin häiriintyneeltä tuo hakemalla hakemisesi vaikuttaa, aivan kuin etsisin vain vahvistuksia siitä että ateisti olisi jotenkin parempi ihminen? Näinhän ei ole suuntaan tai toiseen.

ON AIKA TUNNUSTAA HENKISYYS YHDEKSI ÄLYKKYYDEN ULOTTUVUUDEKSI!



Daniel Goleman loi 90-luvulla käsitteen emotional Intelligence, tunneäly. Tunteiden käsittelyn taitavuus, sekä omien että toisten, on niin kiistämätön älykkääseen mielen toimintaan liitettävä ominaisuus, että voi vain ihmetellä, miksi asiaa ei ole ymmärretty aikaisemmin. Siihen aikaisempaan yleisesti hyväksyttyyn älykkyyden määrittelyyn, jonka laati Harwardin kasvatustieteen professori Howard Gardner, kuuluivat seuraavat seitsemän älykkyyden lajia:

1.

•Kielellinen älykkyys
2.

•Loogis-matemaattlnen älykkyys
3.

•Visuaalis-spatiaalinen älykkyys
4.

•Musiikillinen älykkyys
5.

•Ruumiillis-kinesteettlnen älykkyys
6.

•lnterpersoonallinen eli "sosiaalinen" älykkyys
7.

•lntrapersoonallinen eli intuitiivinen älykkyys

Gardnerin määrittelyn jälkeen älyä ei enää rajoitettu syntymälahjana saatavaan loogiseen järkeen vaan sanan merkitykseen liitettiin kyvykkyyden, lahjakkuuden, taitavuuden ja osaamisen sisältöä. Yhä yleisemmin hyväksytään, että älykkyyttä voidaan kehittää kaikissa sen ilmenemismuodoissaan.



EMOTIONAL INTELLIGENCE, TUNNEÄLY


Tällä hetkellä tunneäly on kaikkien aikaansa seuraavien yritysten koulutusohjelmien ykkösaihe. Sen hallitsemisen avulla uskotaan saatavan entistä parempi tulos työelämässä. Koulutustarjonta tavallisille kansalaisille tuntuu alkavan pienellä viiveellä.



Daniel Goleman on liittänyt tunneälyyn piirteitä Gardnerin inter- ja intrapersoonallisista älyistä. Hän jakaa tunneälyn kahteen pääryhmään.



Henkilökohtaiset taidot

Niistä joista riippuu, kuinka hyvin tulemme toimeen itsemme kanssa ja niihin kuuluvat



ITSETUNTEMUS

1.

•Omat tunteet: Omien tunteiden ja niiden vaikutusten tunnistaminen
2.

•Itsearviointi: Käsitys omista rajoista ja vahvoista puolista
3.

•Itseluottamus: Varmuus omasta arvosta ja pätevyydestä



ITSEHALLINTA

1.

•Itsekuri: Haitallisten tunteiden ja mielihalujen hallinta
2.

•Luotettavuus: Rehellisyys ja ammattietiikan noudattaminen
3.

•Tunnollisuus: Vastuun kantaminen omasta toiminnasta
4.

•Joustavuus: Muutoksiin sopeutuminen
5.

•Innovatiivisuus: Avoin suhtautuminen uusiin ajatuksiin ja näkökulmiin



MOTIVOITUMINEN

1.

•Kunnianhimo: Halu kehittyä tai pyrkiä yhä parempiin suorituksiin
2.

•Sitoutuminen: Ryhmän tai organisaation päämäärien omaksuminen
3.

•Aloitekyky: Valmius tarttua tilaisuuteen
4.

•Optimismi: Into pyrkiä kohti päämääriä esteistä huolimatta

http://www.kolumbus.fi/reinochrisse/html/aly.html