Olosuhdeselvitys

Vaikka mulla rikosrekisteri olisikin, ei se kenenkään exälle kuulu. Sehän on jokaisen oma asia eikä mun yksityisyys pitäisi kärsiä siitä, että joku on mustasukkainen tai muuten vain sekaisin.

kypsää tekstiä taas. Mikä tätä uusioperhepalstaa oikein vaivaa?

Olosuhdeselvitys tehdään, koska miehen ex haluaa muuttaa tapaamis- ja asumissopimusta. Joten meidät kaikki "osapuolet" haastatellaan ja laput täytetään yms. Syyhän siihen on, mutta tuntuu ihan käsittämättömältä miten ihmistä nöyryytetään ja miten yhtäkkiä munkin elämästä on oikeus jonkun udella ja säilöä niistä asiakirjoja sossuun. Vaikkei elämässäni mitään hämärää olekaan, mutta se ei tee siitä yhtään sen hyväksyttävämpää. Itse kun tietää, että taustalla on oikeasti vain mustasukkaisuus/tyhmyys. Jos lapsi ei muutenkaan halua vaihtaa mitään sopimuksia niin pitääkö sitä sitten kiusata lasta. Ex keksinyt ihan perättömiä juttuja oikeudellle lähettämään haasteeseen yms. Oikeasti tekisi mieli kieltäytyä kaikesta ja jäädä niin ulkopuolelle, mutta jos kieltäydyn tässä tilanteessa. Siitä taitaa olla enemmän haittaa lapselle josta tässä tapellaan. Eikä se ole edes minun lapsi ja tuntuu, että pitää antaa itsestänsä kaikki vain sen yhden hullun takia!

vmdlskejf kirjoitti:

Olosuhdeselvitys tehdään, koska miehen ex haluaa muuttaa tapaamis- ja asumissopimusta. Joten meidät kaikki "osapuolet" haastatellaan ja laput täytetään yms. Syyhän siihen on, mutta tuntuu ihan käsittämättömältä miten ihmistä nöyryytetään ja miten yhtäkkiä munkin elämästä on oikeus jonkun udella ja säilöä niistä asiakirjoja sossuun. Vaikkei elämässäni mitään hämärää olekaan, mutta se ei tee siitä yhtään sen hyväksyttävämpää. Itse kun tietää, että taustalla on oikeasti vain mustasukkaisuus/tyhmyys. Jos lapsi ei muutenkaan halua vaihtaa mitään sopimuksia niin pitääkö sitä sitten kiusata lasta. Ex keksinyt ihan perättömiä juttuja oikeudellle lähettämään haasteeseen yms. Oikeasti tekisi mieli kieltäytyä kaikesta ja jäädä niin ulkopuolelle, mutta jos kieltäydyn tässä tilanteessa. Siitä taitaa olla enemmän haittaa lapselle josta tässä tapellaan. Eikä se ole edes minun lapsi ja tuntuu, että pitää antaa itsestänsä kaikki vain sen yhden hullun takia!

Lue lisää

Tapaamis- ja asumissopimusta voidaan muuttaa vanhempien keskinäisellä sopimuksella ilman minkäänlaisia olosuhdeselvityksiä, joten tosiaan kuulostaa sitä, että kiusaaminen ja mustasukkaisuushan tuossa vain on taustalla. Varsinkin, jos perättömiä juttujakin vielä on keksitty.
En voi muuta sanoa, kuin voih! Tiedän niin tuon tilanteen ja tunteen. Multa löytyy tuhat ja yksi tositarinaa siitä, mitä tuon tyyppinen ex voi keksiä.
Meillä kaikensorttinen älyttömyys jatkui niin kauan, kunnes vihelsimme kokonaan pelin poikki ja lopetimme viranomaispalavereissa juoksemisen. Vuosikausia jatkuneista palavereista ei ensinnäkään ollut lapsen kannalta yhtään mitään hyötyä, ja toisekseen ex kehitteli itse näitä palaveritarpeita mitä älyttömimmistä syistä. Ex itse oli (ja on edelleen) työnvieroksuja ja siis työtön, joten mikä olikaan mukavampaa, kuin keksiä pitkähkön välimatkan päässä asuvalle lapsen isälle viranomaispalavereita, joihin hän joutuu lähtemään kesken työpäivän. Mieheni työnantajan kärsivällisyys oli pahimmillaan melkoisella koetuksella. Itse en osallistunut kuin kahteen palaveriin, koska en oikein keksinyt, kuinka olisin vapaan tarpeen omalle työnantajalleni selittänyt, kyse kun ei kuitenkaan ollut minun lapsestani.
Mutta mieheni juoksi palavereissa vuosia, venyi, keskusteli ja teki yhteistyötä, ja silti exältä löytyi aina jotain uutta neuvottelun ja palaverin tarvetta toinen toisensa perään. Ja jos ex ei saanut viranomaispalaveria aikaiseksi, keksi hän miehelle "palaverin" tarvetta heidän kotonaan.
Toki ymmärrän, että lasta koskevista asioista täytyy neuvotella, sopia ja keskustella. Itselläni kuitenkin on 16-vuotias lapsi, jonka lähivanhempi olen ollut 15 vuotta, eikä tällaisia kummallisia viranomaisneuvottelujen tai "nyt-heti-tänne-minun-luokseni-lapsen-asioista-juttelemaan" -tarpeita ole noiden 15 vuoden aikana kertaakaan ilmaantunut. Ei siitä huolimatta, että sellaisten "kokousten" pitäminen olisi erittäin helppoa, sillä olemme lapsen isän kanssa todella hyvissä väleissä.

Toivon todella, että teillä kaikki kääntyy lopulta parhain päin! Pahimmillaan kun tilanne voi kääntyä siihen, että joka kerta kun ex sanoo HEP, te hyppäätte. Tsemppiä.

tekemiselle kirjoitti:

Tapaamis- ja asumissopimusta voidaan muuttaa vanhempien keskinäisellä sopimuksella ilman minkäänlaisia olosuhdeselvityksiä, joten tosiaan kuulostaa sitä, että kiusaaminen ja mustasukkaisuushan tuossa vain on taustalla. Varsinkin, jos perättömiä juttujakin vielä on keksitty.
En voi muuta sanoa, kuin voih! Tiedän niin tuon tilanteen ja tunteen. Multa löytyy tuhat ja yksi tositarinaa siitä, mitä tuon tyyppinen ex voi keksiä.
Meillä kaikensorttinen älyttömyys jatkui niin kauan, kunnes vihelsimme kokonaan pelin poikki ja lopetimme viranomaispalavereissa juoksemisen. Vuosikausia jatkuneista palavereista ei ensinnäkään ollut lapsen kannalta yhtään mitään hyötyä, ja toisekseen ex kehitteli itse näitä palaveritarpeita mitä älyttömimmistä syistä. Ex itse oli (ja on edelleen) työnvieroksuja ja siis työtön, joten mikä olikaan mukavampaa, kuin keksiä pitkähkön välimatkan päässä asuvalle lapsen isälle viranomaispalavereita, joihin hän joutuu lähtemään kesken työpäivän. Mieheni työnantajan kärsivällisyys oli pahimmillaan melkoisella koetuksella. Itse en osallistunut kuin kahteen palaveriin, koska en oikein keksinyt, kuinka olisin vapaan tarpeen omalle työnantajalleni selittänyt, kyse kun ei kuitenkaan ollut minun lapsestani.
Mutta mieheni juoksi palavereissa vuosia, venyi, keskusteli ja teki yhteistyötä, ja silti exältä löytyi aina jotain uutta neuvottelun ja palaverin tarvetta toinen toisensa perään. Ja jos ex ei saanut viranomaispalaveria aikaiseksi, keksi hän miehelle "palaverin" tarvetta heidän kotonaan.
Toki ymmärrän, että lasta koskevista asioista täytyy neuvotella, sopia ja keskustella. Itselläni kuitenkin on 16-vuotias lapsi, jonka lähivanhempi olen ollut 15 vuotta, eikä tällaisia kummallisia viranomaisneuvottelujen tai "nyt-heti-tänne-minun-luokseni-lapsen-asioista-juttelemaan" -tarpeita ole noiden 15 vuoden aikana kertaakaan ilmaantunut. Ei siitä huolimatta, että sellaisten "kokousten" pitäminen olisi erittäin helppoa, sillä olemme lapsen isän kanssa todella hyvissä väleissä.

Toivon todella, että teillä kaikki kääntyy lopulta parhain päin! Pahimmillaan kun tilanne voi kääntyä siihen, että joka kerta kun ex sanoo HEP, te hyppäätte. Tsemppiä.

Lue lisää

Onkohan meidän puolisoilla sama ex? Kuulostaa ihan samalta koko touhu. Mieheni ei ole palavereissa onneksi juossut ja niitä olisi ollut exän takia monia! Yhdessä palaverissa kävi pojan koululla ja se jäikin viimeiseksi tältä erää. Ei ole mieheni onneksi suostunut pompottamiseen, kun tietää palaverien olevan vain exän keksimiä "ongelmia"! Ihan älytöntä miten tällainen kiusaaminen mahdollistetaan. Kaikki viranomaiset exä on soittanut läpi ja tehnyt miehestäni valituksia ja perättömiä huhuja. Varmaan sossussa ja joka paikassa luullaan, että mieheni on todella huono isä. Kuten monesti todettu, ongelmat ovat exällä, ei meillä. Meidän mielestä, ja myös lapsen, tämä toimii hyvin näin, mutta exällä on pirut päässä huutamassa ja aiheuttaa sitten tämän pakollisen äksönin ennen oikeudenkäyntiä.

Minä en ainakaan aio hypätä enkä anna miehenikään hypätä vaikka kuka sanoisi HEP :) Eipä mieheni onneksi ole ollut hyppäämässäkään. Mietin koko ajan miten voin välttyä koko olosuhdeselvitykseltä ilman ongelmia, mutta siihen ei taida olla mahdollisuutta.

Järki käteen! Kellään ihmisellä ei ole oikeutta viedä kenenkään yksityisyyttä tai vaatia tietoja. Sen asian kanssa vain pitää oppia elämään, että oma poika elää toisen naisen katon alla. Ei kukaan ihminen ole siinä tilanteessa, että olisi oikeutettu vaatimaan henkilökohtaisia tietoja toisesta ihmisestä!

Kyse ei ole mistään peittelyistä tms vaan ihan periaatteesta! Ja siitä, että asiani eivät kuulu muille! Mitäs tämä ex meni pilaamaan välit lapseensa ja mieheensä ja pilaamaan kaikkien elämän. Kärsiköön nyt siitä lopun elämänsä.

10§ sanoo näin:

"Yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.
Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana."

Suomen perustuslaki siis suojaa jokaisen kansalaisen yksityisyyttä. Missään lainkohdassa, muissakaan pykälissä, ei löydy viittausta siihen, että oman puolison entiselle kumppanille pitäisi luovuttaa yksityisyyttään koskevia tietoja. Poikkeuksen tekevät rikokset ja niiden tutkinta, mutta muutoin perustuslaki selväsanaisesti suojaa jokaisen suomalaisen yksityisyyttä.

Itsekin äitinä olen tottakai kiinnostunut, missä ja kenen kanssa lapseni ovat. Mutta pitäisikö tällä samalla logiikalla - lainaus: "On hyvä tietää kaikki asiat vieraista ihmisistä" - selvittää pohjamutia myös lasten kavereiden ja heidän vanhempiensa taustat? Entäpä kummien, tätien, setien ja muiden sukulaisten taustat? Entäpä opettajat, joiden kanssa lapset ovat tekemisissä monta tuntia joka arkipäivä? Olosuhdeselvitys koulutuksineen ja kaikkine taustatietoineen kaikista oman lapsen kanssa tekemisissä olevista ihmisistä, niinkö?

Kuulostaa jokseenkin pakkomielteiseltä - ja perustuslain vastaiselta. Tai sitten ihan vain puhtaasti kateudelta exän nykyistä perhe-elämää kohtaan. Vai vaivaako tuollaista henkilöä kenties tämä?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Epäluuloinen_persoonallisuus

perustuslaki kirjoitti:

10§ sanoo näin:

"Yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.
Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana."

Suomen perustuslaki siis suojaa jokaisen kansalaisen yksityisyyttä. Missään lainkohdassa, muissakaan pykälissä, ei löydy viittausta siihen, että oman puolison entiselle kumppanille pitäisi luovuttaa yksityisyyttään koskevia tietoja. Poikkeuksen tekevät rikokset ja niiden tutkinta, mutta muutoin perustuslaki selväsanaisesti suojaa jokaisen suomalaisen yksityisyyttä.

Itsekin äitinä olen tottakai kiinnostunut, missä ja kenen kanssa lapseni ovat. Mutta pitäisikö tällä samalla logiikalla - lainaus: "On hyvä tietää kaikki asiat vieraista ihmisistä" - selvittää pohjamutia myös lasten kavereiden ja heidän vanhempiensa taustat? Entäpä kummien, tätien, setien ja muiden sukulaisten taustat? Entäpä opettajat, joiden kanssa lapset ovat tekemisissä monta tuntia joka arkipäivä? Olosuhdeselvitys koulutuksineen ja kaikkine taustatietoineen kaikista oman lapsen kanssa tekemisissä olevista ihmisistä, niinkö?

Kuulostaa jokseenkin pakkomielteiseltä - ja perustuslain vastaiselta. Tai sitten ihan vain puhtaasti kateudelta exän nykyistä perhe-elämää kohtaan. Vai vaivaako tuollaista henkilöä kenties tämä?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Epäluuloinen_persoonallisuus

Lue lisää

etteikö niitä voi vaatia! Jos kyse olisi omista lapsistani, vaatisin ehdottomasti tietää ex miehen naisen taustatiedot sekä ihan kaiken mikä häneen liittyisi. Kävisin myös hänen kotonaan tarkastamassa paikan. Vaatisin myös nähdä hänet sekä haatatella ja kunnolla katsastaa, sillä kyse on omista lapsistani ja kenen seuraassa he viettävät aikaa. Ketä voisi sitten syyttää jos lapsilla alkaa mennä huonosti elämä.

En ikinä vosi suostua siihen että omat lapset viettäisi aikaa vieraan ihmisen seurassa ellen häntä tuntisi.

Näin ei ole meillä tarvinnut toimia, koska emme halua laten kanssa olla missään tekemisissä kyseisten naisten kanssa. Mies hyväksyi alussa täysin sen, ettei tuo naisiaan meille, koska epäili itsekin että hänen uudet suhteet ei ole hyvää seuraa meidän lapsille. Meidän asia ratkesi näin, ja olemme erittäin tyytyväisiä ja lapset onnessaan, kun ei tarvi pakolla mennä isän naisia katsomaan.
Nyt aikuisen lapset itse ovat hylänneet isän pyynnön tulla takasin heidän elämään, ja siitäkö mies murtui.

Meillä onnellisia la kirjoitti:

etteikö niitä voi vaatia! Jos kyse olisi omista lapsistani, vaatisin ehdottomasti tietää ex miehen naisen taustatiedot sekä ihan kaiken mikä häneen liittyisi. Kävisin myös hänen kotonaan tarkastamassa paikan. Vaatisin myös nähdä hänet sekä haatatella ja kunnolla katsastaa, sillä kyse on omista lapsistani ja kenen seuraassa he viettävät aikaa. Ketä voisi sitten syyttää jos lapsilla alkaa mennä huonosti elämä.

En ikinä vosi suostua siihen että omat lapset viettäisi aikaa vieraan ihmisen seurassa ellen häntä tuntisi.

Näin ei ole meillä tarvinnut toimia, koska emme halua laten kanssa olla missään tekemisissä kyseisten naisten kanssa. Mies hyväksyi alussa täysin sen, ettei tuo naisiaan meille, koska epäili itsekin että hänen uudet suhteet ei ole hyvää seuraa meidän lapsille. Meidän asia ratkesi näin, ja olemme erittäin tyytyväisiä ja lapset onnessaan, kun ei tarvi pakolla mennä isän naisia katsomaan.
Nyt aikuisen lapset itse ovat hylänneet isän pyynnön tulla takasin heidän elämään, ja siitäkö mies murtui.

Lue lisää

loogiikalla myös sinun exäsi nykyisellä kumppanilla on oikeus tietää kaikki asiat sinusta. Hänhän voi ihan samalla tavoin olla huolissaan siitä, minkälaisen ihmisen kanssa elää se lapsi, jonka äitipuoli hän on.
Eli, arvon ex: ei muuta kuin olosuhdeselvitykset ja koko omakin historia pöytään vaan!

Huh huh minkälaisia hörhöjä tähän maailmaan mahtuu... Jos lasten elämä alkaa mennä huonoksi, niin ei se vika silloin ole entisen puolison uudessa kumppanissa, kyllä se vika edelleen on lasten MOLEMMISSA vanhemmissa.

perustuslaki kirjoitti:

10§ sanoo näin:

"Yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.
Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana."

Suomen perustuslaki siis suojaa jokaisen kansalaisen yksityisyyttä. Missään lainkohdassa, muissakaan pykälissä, ei löydy viittausta siihen, että oman puolison entiselle kumppanille pitäisi luovuttaa yksityisyyttään koskevia tietoja. Poikkeuksen tekevät rikokset ja niiden tutkinta, mutta muutoin perustuslaki selväsanaisesti suojaa jokaisen suomalaisen yksityisyyttä.

Itsekin äitinä olen tottakai kiinnostunut, missä ja kenen kanssa lapseni ovat. Mutta pitäisikö tällä samalla logiikalla - lainaus: "On hyvä tietää kaikki asiat vieraista ihmisistä" - selvittää pohjamutia myös lasten kavereiden ja heidän vanhempiensa taustat? Entäpä kummien, tätien, setien ja muiden sukulaisten taustat? Entäpä opettajat, joiden kanssa lapset ovat tekemisissä monta tuntia joka arkipäivä? Olosuhdeselvitys koulutuksineen ja kaikkine taustatietoineen kaikista oman lapsen kanssa tekemisissä olevista ihmisistä, niinkö?

Kuulostaa jokseenkin pakkomielteiseltä - ja perustuslain vastaiselta. Tai sitten ihan vain puhtaasti kateudelta exän nykyistä perhe-elämää kohtaan. Vai vaivaako tuollaista henkilöä kenties tämä?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Epäluuloinen_persoonallisuus

Lue lisää

Kiitos tästä ihanasta kommentista! Hetken jo mietin, että onkohan oikeassa se joka sanoo, että jokaisella äidillä on oikeus tietää minkälaisen ihmisen kanssa hänen lapsensa elävät. Ihanaa kuulla jonkun äiti ihmisen osaavan ajatella noin järkevästi. Ei minun pidä jakaa itsestäni mitään kenellekään kelle en halua. Minä en ole tässä tehnyt mitään väärää! Silti tuntuu siltä, että minulta viedään kaikki pois vain todellakin sen yhden hullun takia. Se, että en halua kertoa mitään ei tarkoita että minulla olisi salattavaa. En kerro edes hyvänpäivän tutuille asioita itsestäni, miksi siis mieheni exälle?

Olosuhdeselvityshän menee sossun arkistoihin, eikä niitä tietoja jaeta mieheni exälle taikka hänen asianajajalleen. Mutta miksi pitäisi edes niille sossuihmisille kertoa kirjallisesti asioita itsestäni. Haastatteluun voin mennä ja siellä jätän vastaamatta, jos siltä tuntuu. Jos jokin asia ei mielestäni liity millään tapaa mieheni lapsen hyhvinvointiin ja siihen kuinka usein äitiään tapaa tai missä hän asuu. Kuten se mitä olen ikinä opiskellut ja koska ja mitä töitä olen tehnyt yms.

Mikähän on loppujen lopuksi se pointti minun haastattelussa? Oppia tunnin aikana "tuntemaan" minut tai muodostamaan kuva siitä millainen olen ja tekeekö se minusta hyvän vai huonon lapsen elämää ajatellen. Oikeastaan nyt ajatellen en toisaalta edes ymmärrä miksi minua haastatellaan... Miksi ensimmäisenä ei haastatella tätä lasta ja sen perusteella mietitä mitä muuta täytyy tehdä? Kuunneltaisiin mitä lapsella on asiasta sanottavaa ja mietitään kuinka paljon lapsen sana painaa. Ja seuraavaksi vanhemmat kehiin ja jos tarpeelliseksi koetaan niin haastatellaan sitten meitä uusia puolisoita, mutta ei sen takia, että joku exä niin haluaa. Jos sossuihmiset ei koe lapsen puheiden perusteella tarpeelliseksi haastatella uusia puolisoita niin miksi se on sitten vakio käytäntönä? Kyllä lapsen puheista huomaa, jos minussa olisi jotain vikaa ja sen, että onko tässä koko showssa kysymys oikeasti vain exän mustasukkaisuudesta ja halusta veikeuttaa muiden elämää.

Kuinka huonolta se vaikuttaa, jos kieltäydyn vastaamasta kysymyksiin jotka minun mielestäni eivät liity lapsen hyvinvointiin pätkääkään.

samalla kirjoitti:

loogiikalla myös sinun exäsi nykyisellä kumppanilla on oikeus tietää kaikki asiat sinusta. Hänhän voi ihan samalla tavoin olla huolissaan siitä, minkälaisen ihmisen kanssa elää se lapsi, jonka äitipuoli hän on.
Eli, arvon ex: ei muuta kuin olosuhdeselvitykset ja koko omakin historia pöytään vaan!

Huh huh minkälaisia hörhöjä tähän maailmaan mahtuu... Jos lasten elämä alkaa mennä huonoksi, niin ei se vika silloin ole entisen puolison uudessa kumppanissa, kyllä se vika edelleen on lasten MOLEMMISSA vanhemmissa.

Lue lisää

omituinen ja täysin vieras ihminen olisi huolissaan meistä? Eihän hän olisi aiemminkaan ollut vaikka lapset olivat vauvoja ym...Mistä moinen huoli nyt tulisi?

Heh...ja mitään äitipuolia meillä ei ole eikä tule koskaan olemaan. Emmehän moisia naisia hyväksy edes perheeseemme emmekä halua heitä nähdäkkään.

Mutta kyllä äidille kuuluisi tietää, kenen seurassa omat lapset olisi jos moiset naiset väkisin olisivat aikanaan meille ängenneet. Kyllä äidille kuuluu lasten hyvinvointi, ja sitä ei uhka saa mikään vieras ihminen.

Sinä olet ihan väärillä jäljillä.

iuiuiouoju kirjoitti:

Kiitos tästä ihanasta kommentista! Hetken jo mietin, että onkohan oikeassa se joka sanoo, että jokaisella äidillä on oikeus tietää minkälaisen ihmisen kanssa hänen lapsensa elävät. Ihanaa kuulla jonkun äiti ihmisen osaavan ajatella noin järkevästi. Ei minun pidä jakaa itsestäni mitään kenellekään kelle en halua. Minä en ole tässä tehnyt mitään väärää! Silti tuntuu siltä, että minulta viedään kaikki pois vain todellakin sen yhden hullun takia. Se, että en halua kertoa mitään ei tarkoita että minulla olisi salattavaa. En kerro edes hyvänpäivän tutuille asioita itsestäni, miksi siis mieheni exälle?

Olosuhdeselvityshän menee sossun arkistoihin, eikä niitä tietoja jaeta mieheni exälle taikka hänen asianajajalleen. Mutta miksi pitäisi edes niille sossuihmisille kertoa kirjallisesti asioita itsestäni. Haastatteluun voin mennä ja siellä jätän vastaamatta, jos siltä tuntuu. Jos jokin asia ei mielestäni liity millään tapaa mieheni lapsen hyhvinvointiin ja siihen kuinka usein äitiään tapaa tai missä hän asuu. Kuten se mitä olen ikinä opiskellut ja koska ja mitä töitä olen tehnyt yms.

Mikähän on loppujen lopuksi se pointti minun haastattelussa? Oppia tunnin aikana "tuntemaan" minut tai muodostamaan kuva siitä millainen olen ja tekeekö se minusta hyvän vai huonon lapsen elämää ajatellen. Oikeastaan nyt ajatellen en toisaalta edes ymmärrä miksi minua haastatellaan... Miksi ensimmäisenä ei haastatella tätä lasta ja sen perusteella mietitä mitä muuta täytyy tehdä? Kuunneltaisiin mitä lapsella on asiasta sanottavaa ja mietitään kuinka paljon lapsen sana painaa. Ja seuraavaksi vanhemmat kehiin ja jos tarpeelliseksi koetaan niin haastatellaan sitten meitä uusia puolisoita, mutta ei sen takia, että joku exä niin haluaa. Jos sossuihmiset ei koe lapsen puheiden perusteella tarpeelliseksi haastatella uusia puolisoita niin miksi se on sitten vakio käytäntönä? Kyllä lapsen puheista huomaa, jos minussa olisi jotain vikaa ja sen, että onko tässä koko showssa kysymys oikeasti vain exän mustasukkaisuudesta ja halusta veikeuttaa muiden elämää.

Kuinka huonolta se vaikuttaa, jos kieltäydyn vastaamasta kysymyksiin jotka minun mielestäni eivät liity lapsen hyvinvointiin pätkääkään.

Lue lisää

Oikeastaan tosi hienoa huomata, että tämä aihe herättää keskustelua. Tässä kuitenkin olemme perimmäisten kysymysten äärellä: kaikkien tarkoituksena pitäisi olla lapsen paras, mutta joskus joukkoon sattuu joku, joka tahtoo vain tehdä kiusaa. Ja se kiusanteko valitettavasti lähes poikkeuksetta heijastuu myös siihen lapseen.

Yhtä asiaa ihmettelen enemmän kuin mitään muuta: miksi ihmeessä viranomaiset pitää vetää näihin juttuihin mukaan? Jos exää niin kovasti asiat kiinnostavat, miksei hän vain yksinkertaisesti voi avata keskusteluyhteyttä, mennä käymään, jutella asioista niinkuin normaalit ihmiset tekevät? Tekeekö exän uuden perhe-elämän kohtaaminen niin kipeää, että helpompi vaihtoehto on laittaa viranomaiset asialle?
Taatusti joka ikinen demokraattisessa tasavallassa elävä ihminen kokee loukkaavaksi sen, että viranomaiset haluavat tunkeutua omaan yksityiselämään ilman mitään järjellistä syytä.

Kuten sanottua, itsekin olen ollut lähivanhempi jo 15 vuotta. En voisi kuvitellakaan kiusaavani lapseni isää ja hänen seurustelukumppaniaan (tai vuosien varrella laskettuna kumppaneitaan) viranomaisten yhteydenotoilla, jos siihen ei ole selkeää tarvetta. Aivan eri asia olisi, jos lapsen isä olisi esimerkiksi rikollinen tai narkomaani, mutta kun kysymys on "tavallisista ihmisistä". Eivätkö tavalliset, normaalilla järjellä varustetut ihmiset yleensä pysty hoitamaan asiansa ilman viranomaisia?

tekemiselle kirjoitti:

Oikeastaan tosi hienoa huomata, että tämä aihe herättää keskustelua. Tässä kuitenkin olemme perimmäisten kysymysten äärellä: kaikkien tarkoituksena pitäisi olla lapsen paras, mutta joskus joukkoon sattuu joku, joka tahtoo vain tehdä kiusaa. Ja se kiusanteko valitettavasti lähes poikkeuksetta heijastuu myös siihen lapseen.

Yhtä asiaa ihmettelen enemmän kuin mitään muuta: miksi ihmeessä viranomaiset pitää vetää näihin juttuihin mukaan? Jos exää niin kovasti asiat kiinnostavat, miksei hän vain yksinkertaisesti voi avata keskusteluyhteyttä, mennä käymään, jutella asioista niinkuin normaalit ihmiset tekevät? Tekeekö exän uuden perhe-elämän kohtaaminen niin kipeää, että helpompi vaihtoehto on laittaa viranomaiset asialle?
Taatusti joka ikinen demokraattisessa tasavallassa elävä ihminen kokee loukkaavaksi sen, että viranomaiset haluavat tunkeutua omaan yksityiselämään ilman mitään järjellistä syytä.

Kuten sanottua, itsekin olen ollut lähivanhempi jo 15 vuotta. En voisi kuvitellakaan kiusaavani lapseni isää ja hänen seurustelukumppaniaan (tai vuosien varrella laskettuna kumppaneitaan) viranomaisten yhteydenotoilla, jos siihen ei ole selkeää tarvetta. Aivan eri asia olisi, jos lapsen isä olisi esimerkiksi rikollinen tai narkomaani, mutta kun kysymys on "tavallisista ihmisistä". Eivätkö tavalliset, normaalilla järjellä varustetut ihmiset yleensä pysty hoitamaan asiansa ilman viranomaisia?

Lue lisää

Nimenomaan! Mutta itse uskon, että tässä on normaalit järkevät ihmiset kyseessä lukuunottamatta miehen exää. Joten siksi varmaan ollaan viranomaisia vaivaamassa. Ja miksi tämä äiti ei voi pätkääkään ajatella lapsen tahtoa? 13-vuotias tietää oikeasti jo missä haluaa asua. Äiti on perustellut tätä asumisasiaa mm. sillä, että tytön on parempi asua äidin kanssa kuin isän, koska äiti tietää naiseksi kasvamisen asiat paremmin kuin isä... niimpä niin, niin vain isä tietää, että tytöllä on alkanut kuukautiset ja äiti ei. Tämä kertoo mielestäni paljon siitä minkälaiset välit tytöllä ja äitillä on, jos ei äidilleen tuollaista asiaa tahdo kertoa. Tytön äidillä ei selvästi ole kaikki kotona kun ei yhtään tunne lastaan ja sitten vielä yrittää muuttaa vasten kaikkien tahtoa lapsen asumista! Toivottavasti sossunaiset huomaa exän vian päässä ja suosittelee tälle oikeudenlausunnossa psykiatrilla käyntiä.

samalla kirjoitti:

loogiikalla myös sinun exäsi nykyisellä kumppanilla on oikeus tietää kaikki asiat sinusta. Hänhän voi ihan samalla tavoin olla huolissaan siitä, minkälaisen ihmisen kanssa elää se lapsi, jonka äitipuoli hän on.
Eli, arvon ex: ei muuta kuin olosuhdeselvitykset ja koko omakin historia pöytään vaan!

Huh huh minkälaisia hörhöjä tähän maailmaan mahtuu... Jos lasten elämä alkaa mennä huonoksi, niin ei se vika silloin ole entisen puolison uudessa kumppanissa, kyllä se vika edelleen on lasten MOLEMMISSA vanhemmissa.

Lue lisää

jos kerran olosuhteet ovat muuttuneet siitä, millä perusteella lapsi määrätty toiselle osapuolelle niin on oikeus vaatia uutta olosuhdearviointia, varsinkin jos alunperin lähivanhemmuus on väärinperustein myönnetty toiselle osapuolelle yksimielisesti.
lisäksi jos lähivanhempi unohtaa/ei välitä hoitaa lapsen/lasten perusterveyden huollosta kuten neuvola- tai hammashoitola aikoja vaan ne jää etävanhemman tehtäviksi (lähivanhempi toteaa vain et ei jouda aina joku syy).
ja jos etävanhemmalla on uusi mies-/naisystävä jolla on myös lapsi edellisestä suhteesta joka on hänellä kirjoilla ja lisäksi heillä on yhteisiälapsia myös, voi ja on suotavaa että etävänhempi vaatii olosuhteitteiden selvitystä ja tapaamisten uudelleen järjestelyä sisarus suhtteitten ylläpitämiseksi. kyseessähän on kaikkien lassten hyvinvoinnista.

tämä kaikki vasta senjälkeen jos lastenvalvojalla ei päästä sopimukseen Esim: lähivanhempi dominoi koko palaveria eikä tapaamisissa päästä yhteis sopimukseen vaan lähivanhemman päättämään järjestykseen.

Kommenteistasi paistaa läpi se, että sinut on petetty ja jätetty. Ja kyse ei ole aina uusista naisista vaan voi olla myös miehistä. Ihan älytöntä mitä joku voi jauhaa! Edelleen vaadit tietää kaiken exäsi naisista, mutta et niistä opettajista ja kavereiden vanhemmista. Mitä jos se olikin naapurin Pentin vaimo kuka sai ex-miehesi ensimmäisen kerran pettämään sinua ja juuri hänen luonaan lapsesi viettävät jatkuvasti aikaa? Oikeasti, kannattaisi vähän miettiä ja kasvaa!

fcdefsjef kirjoitti:

Kommenteistasi paistaa läpi se, että sinut on petetty ja jätetty. Ja kyse ei ole aina uusista naisista vaan voi olla myös miehistä. Ihan älytöntä mitä joku voi jauhaa! Edelleen vaadit tietää kaiken exäsi naisista, mutta et niistä opettajista ja kavereiden vanhemmista. Mitä jos se olikin naapurin Pentin vaimo kuka sai ex-miehesi ensimmäisen kerran pettämään sinua ja juuri hänen luonaan lapsesi viettävät jatkuvasti aikaa? Oikeasti, kannattaisi vähän miettiä ja kasvaa!

Lue lisää

Jos lapsen huoltoa ja/tai tapaamista koskeva asia menee käräjäoikeuteen, oikeus yleensä pyytää sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen tekemistä. Olosuhdeselvitys voidaan siis tehdä ainoastaan oikeuden pyynnöstä, muuten sossu ei sitä voi/saa tehdä. Olosuhdeselvitys on siis oikeudelle tarkoitettu asioakirja, jonka tarkoituksena on auttaa oikeutta tekemään huolto- ja tapaamisriidassa päätös.

sossupaholainen kirjoitti:

Jos lapsen huoltoa ja/tai tapaamista koskeva asia menee käräjäoikeuteen, oikeus yleensä pyytää sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen tekemistä. Olosuhdeselvitys voidaan siis tehdä ainoastaan oikeuden pyynnöstä, muuten sossu ei sitä voi/saa tehdä. Olosuhdeselvitys on siis oikeudelle tarkoitettu asioakirja, jonka tarkoituksena on auttaa oikeutta tekemään huolto- ja tapaamisriidassa päätös.

Lue lisää

...tietopaketista. Allekirjoittanut luki tämän ketjun surullisin mielin ainakin siltä osin, jossa olosudeselvitys tulkitaan kiusantekona ja mustasukkaisuutena ja ties minä häiriköintinä. Olosuhdeselvityshän tehdään kummallekkin vanhemmalle, ja minään kiusantekona en näe sitä, että vanhemmat eron jälkeen ovat eri mieltä miten tapaamisasiat ja huolto tulisi jakaa. Alkuperäisen tietojahan ei mihinkään yleiseen tietoon levitetä, ja oikeushan pyrkii olosuhdeselvityksen myötä selvittämään, mikä on lapsen etu.

On jotenkin niin pirun surullista ensin lukea yksin- ja yhteishuoltopalstaa jossa moni etävanhempi kokee, että hänet on totaalisesti ulkoistettu omien lastensa elämästä lähivanhemman toimesta, ja täällä sitten jokaikinen lähivanhemman pyyntö etälle osallistua koulun palavereihin ym. tulkitaan kiusantekona ja mustasukkaisuutena ja häiriköintinä. Tätä voisi yksi sun toinen miettiä, että mikä sen yhteishuollon merkitys sitten on, jos sitä exää ei saa pyytää mukaan kouluun selvittämään vaikkapa huonoa koulumenestystä, ei saa pyytää mukaan perheneuvolaan keskustelemaan lapsen ero-oireilusta tai ylipäätänsä sanoa tai pyytää yhtään mitään osallistumista lasten asioihin. Menettääkä lapsi aina sen toisen vanhemman uusperheelle, ja onko yhteishuolto silkka vitsi, joka näyttää hyvältä papereissa, mutta käytännössä on kuiteinkin sama asia kun lähivanhemman yksinhuolto?

fcdefsjef kirjoitti:

Kommenteistasi paistaa läpi se, että sinut on petetty ja jätetty. Ja kyse ei ole aina uusista naisista vaan voi olla myös miehistä. Ihan älytöntä mitä joku voi jauhaa! Edelleen vaadit tietää kaiken exäsi naisista, mutta et niistä opettajista ja kavereiden vanhemmista. Mitä jos se olikin naapurin Pentin vaimo kuka sai ex-miehesi ensimmäisen kerran pettämään sinua ja juuri hänen luonaan lapsesi viettävät jatkuvasti aikaa? Oikeasti, kannattaisi vähän miettiä ja kasvaa!

Lue lisää

Tuo "hahhaahaa,sinut on jätetty ja petetty" -lällätys ei ole mielestäni kovin aikuista..
Tiedät sen sitten itse,kun se kohdalle sattuu..

pirpaviivi kirjoitti:

Tuo "hahhaahaa,sinut on jätetty ja petetty" -lällätys ei ole mielestäni kovin aikuista..
Tiedät sen sitten itse,kun se kohdalle sattuu..

Paperiin.Miesystäväni kävi sen ja exmuija sai yksinhuoltajuuden vaikka kakaroiden isä on tehnyt TÖITÄ koko ikänsä ja minkäänlaista rikoshistoriaakaan hänellä ei ole.Mies teki töitä kolmessa vuorossa perheensä eteen eikä IKINÄ ollut väkivaltainen perheelleen eikä kenellekään.Kaikki johtui EXMUIJAN katkeruudesta ja mustasukkaisuudesta minua kohtaan.Olen siis se uusiomuija.

OLOSUHDESELVITYS !! kirjoitti:

Paperiin.Miesystäväni kävi sen ja exmuija sai yksinhuoltajuuden vaikka kakaroiden isä on tehnyt TÖITÄ koko ikänsä ja minkäänlaista rikoshistoriaakaan hänellä ei ole.Mies teki töitä kolmessa vuorossa perheensä eteen eikä IKINÄ ollut väkivaltainen perheelleen eikä kenellekään.Kaikki johtui EXMUIJAN katkeruudesta ja mustasukkaisuudesta minua kohtaan.Olen siis se uusiomuija.

Lue lisää

...ja sossujen selvityksessä on nimenomaan tuo kolmivuorotyö puhunut miehesi huoltajuutta vastaan. Lienee kuitenkin lapsen etu että huoltajat sovittavat työntekonsa lasten tarpeet huomioiden, ja kolmivuorotyö on kyllä haastavaa jo ydinperheessä, jossa lasten pääasiallisena huoltajana ja arjen pyörittäjänä toimii aina se vanhempi, joka ei vuorotyötä tee. Luonnollisesti tämä vanhempi joka tuon arjen hoitaa on automaattisesti läheisempi lapsille, kun se päivät nukkuva, ja illalla töihin menevä isä. Se on sitä "olla paikalla, vcaan ei läsnä-vanhemmuutta". Miehesi ja lasten isän tulisi eron jälkeen kantaa se vastuu lapsistaan, ja järjestää elämänsä niin, että lapset siihen sopivat. Sitähän hän ei tee, jos jatkaa kolmivuorotyötä ja ulkoistaa omien lastensa hoidon vaikka uudelle vaimolleen, jolla ei lain silmissä ole vastuuta tai velvollisuutta miehen lapsia hoitaa, tai toimia huoltajana.

Vapaastihan voit toki puhua mustasukkaisuudesta ja katkeruudesta, mutta oikeussalin päätös perustuu lapsen etuun.

sossupaholainen kirjoitti:

Jos lapsen huoltoa ja/tai tapaamista koskeva asia menee käräjäoikeuteen, oikeus yleensä pyytää sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen tekemistä. Olosuhdeselvitys voidaan siis tehdä ainoastaan oikeuden pyynnöstä, muuten sossu ei sitä voi/saa tehdä. Olosuhdeselvitys on siis oikeudelle tarkoitettu asioakirja, jonka tarkoituksena on auttaa oikeutta tekemään huolto- ja tapaamisriidassa päätös.

Lue lisää

Käsittääkseni olosuhdeselvitys on vain se "prosessi" ja oikeudelle tämän olosuhdeselvityksen perusteella sossuihmiset tekevät lausunnon siitä mitä he suosittelevat tapeltavista asioista. Lausunto siis menee oikeudelle, olosuhdeselvitys on se prosessi.

nosferatu76 kirjoitti:

...ja sossujen selvityksessä on nimenomaan tuo kolmivuorotyö puhunut miehesi huoltajuutta vastaan. Lienee kuitenkin lapsen etu että huoltajat sovittavat työntekonsa lasten tarpeet huomioiden, ja kolmivuorotyö on kyllä haastavaa jo ydinperheessä, jossa lasten pääasiallisena huoltajana ja arjen pyörittäjänä toimii aina se vanhempi, joka ei vuorotyötä tee. Luonnollisesti tämä vanhempi joka tuon arjen hoitaa on automaattisesti läheisempi lapsille, kun se päivät nukkuva, ja illalla töihin menevä isä. Se on sitä "olla paikalla, vcaan ei läsnä-vanhemmuutta". Miehesi ja lasten isän tulisi eron jälkeen kantaa se vastuu lapsistaan, ja järjestää elämänsä niin, että lapset siihen sopivat. Sitähän hän ei tee, jos jatkaa kolmivuorotyötä ja ulkoistaa omien lastensa hoidon vaikka uudelle vaimolleen, jolla ei lain silmissä ole vastuuta tai velvollisuutta miehen lapsia hoitaa, tai toimia huoltajana.

Vapaastihan voit toki puhua mustasukkaisuudesta ja katkeruudesta, mutta oikeussalin päätös perustuu lapsen etuun.

Lue lisää

Onko parempi, että vanhemmat ovat mielummin työttömänä kotona kuin kolmivuorotyössä? Eiköhän ole merkitystä sillä miten lapsi pärjää kotona jos vanhempi on yön töissä. Eihän se ihannetilanne ole, mutta joskus ei ole muuta työtä saatavilla. Ja kyllä työtätekevät vanhemmat antavat monesti paremmat lähtökohdat lapselle kuin työttömänä kotona koneella istuvat! En toki nyt vähennä työttömien arvoa, mutta ei se ole normaalia, että kotona koko ajan joku odottaa lasta koulusta kotiin ja paapoo. Miten siinä lapsi kasvaa itsenäiseksi ja aikuiseksi? Lapsen kannalta parempi vuorotyö kuin työttömyys! Järjen käyttö on sallittua!

En menisi myöskään suoraltakädeltä sanomaan, että vuorotyöydinperheessä päivät nukkuva isä olisi etäisempi lapsille... ehkä juuri hän on sen takia läheisempi kun sitä ei nähdä niin paljoa. Ja muistathan Nastafari, että vuorotyö tarkoittaa kolmivuorotyötä, ei siellä yövuoroissa olla koko aikaa! Onko syy jättää työssä käymättä jos on lapsi? Moni ammatti nykypäivänä vaatii aamu ja iltavuoroja ja monesti myös niitä yövuoroja! Eikä se tee siitä vahemmasta huonompaa, että käy normaalisti töissä. Työssä käyynin pitäisi olla etu ei rasitee lapselle! Sinäkö lapsesi takia istut kotona työttömänä etkä täten pysty elättämään lastasi ja ostamaan heille mitä he tarvitsevat?

En edes myöskään usko siihen, että oikeussalin päätös perustuu lapsen aina lapsen etuun. Monesti päättävät toisinpäin sen mitä yli 12-vuotias itse tahtoo. Oikeudessa ei oltaisi jos kaikki osapuolet oikeasti ajattelisivat lapsen etua!!!

Ja kyllä vain lainkin silmissä me "uusikot" olemme vastuutta lapsesta. Jos tässäkin tapauksessa isä on töissä ja minä kotona, onhan minulla hemmetti vie velvollisuus ja vastuu tuosta tytöstä jos olen kotona! Lapsia viedään pienestä pitäen hoitoon ja vastuu lapsesta siirretään aina perheen ulkopuoliselle osapuolelle! Sehän on ihan normaalia uusioperheissä, että me uudet puolisot olemme osa lapsen elämää on myös hyvin toivottavaa. Sehän helpottaa kaikkien osaa perheen pyörittämisessä, myös teidän exien! Naurettavaa lapsen pompottelua ja katkeruutta exältä jos uusikot kielletään osallistumasta lapsen elämään! Pitäisi vain hyväksyä se, että eron jälkeen me uuden puolisot astumme kuvaan ja teidän lapsi asuu meidän luona ja kertoo meille asioita mitä te ette edes tiedä. Kannattaisi enemmän keskittyä siihen, että pitää väliit lapsiin kunnossa kuin siihen, että kiusaa muiden elämää!

nosferatu76 kirjoitti:

...tietopaketista. Allekirjoittanut luki tämän ketjun surullisin mielin ainakin siltä osin, jossa olosudeselvitys tulkitaan kiusantekona ja mustasukkaisuutena ja ties minä häiriköintinä. Olosuhdeselvityshän tehdään kummallekkin vanhemmalle, ja minään kiusantekona en näe sitä, että vanhemmat eron jälkeen ovat eri mieltä miten tapaamisasiat ja huolto tulisi jakaa. Alkuperäisen tietojahan ei mihinkään yleiseen tietoon levitetä, ja oikeushan pyrkii olosuhdeselvityksen myötä selvittämään, mikä on lapsen etu.

On jotenkin niin pirun surullista ensin lukea yksin- ja yhteishuoltopalstaa jossa moni etävanhempi kokee, että hänet on totaalisesti ulkoistettu omien lastensa elämästä lähivanhemman toimesta, ja täällä sitten jokaikinen lähivanhemman pyyntö etälle osallistua koulun palavereihin ym. tulkitaan kiusantekona ja mustasukkaisuutena ja häiriköintinä. Tätä voisi yksi sun toinen miettiä, että mikä sen yhteishuollon merkitys sitten on, jos sitä exää ei saa pyytää mukaan kouluun selvittämään vaikkapa huonoa koulumenestystä, ei saa pyytää mukaan perheneuvolaan keskustelemaan lapsen ero-oireilusta tai ylipäätänsä sanoa tai pyytää yhtään mitään osallistumista lasten asioihin. Menettääkä lapsi aina sen toisen vanhemman uusperheelle, ja onko yhteishuolto silkka vitsi, joka näyttää hyvältä papereissa, mutta käytännössä on kuiteinkin sama asia kun lähivanhemman yksinhuolto?

Lue lisää

Olosuhdeselvitystä ei tehdä vain kummallekin vanhemmalle vaan myös meille perheen "ulkopuolisille". Meidät revitään väkisin mukaan koko showhun ajattelematta sitä, että myös meillä on oikeus olla rauhassa. Käsittääkseni minulla olisi mahdollisuus kieltäytyä tästä kun oikein ajattelee, mikä laki minua velvoittaa tekemään asian eteen yhtään mitään!

Miten minun haastattelu ja tietojeni onkiminen selventää mikä on lapsen etu? Jos olisin rikollinen tai lapsi kokisi minut uhkana voisi olla hyvinkin ymmärrettävää miksi minulla on ns. väliä tässä asiassa niin paljon, että on tarpeen lapsen edun kannalta selvittää "mikä olen miehiäni".

Näissä palaveripyynnöissähän on se, että tässä tapauksessa ne ovat täysin keksittyjä ja vain etääidin keksimiä ongelmia. Todellisia ongelmia ei oikeasti ole! Tämä yksi palaveri mihin mieheni osallistui, oli tarpeellinen. Siksi siihen osallistuikin. On niin tapauskohtaista mikä on tarpeellista ja mikä ei, ja kyllä mieheni exänsä niin hyvin tuntee, että tietää koska mennään taas väärällä laidalla.

Melkeinpä pitäisi olla niin, että lähivanhempi saisi lain mukaan päättää asioista yksin. Eroissa monesti on mukana niin paljon katkeruutta ja vihaa, että kun tämä toinen osapuoli on pätkääkään päästä sekaisin, ei yhteisistä päätöksistä vain tule mitään!

cdslcjed kirjoitti:

Onko parempi, että vanhemmat ovat mielummin työttömänä kotona kuin kolmivuorotyössä? Eiköhän ole merkitystä sillä miten lapsi pärjää kotona jos vanhempi on yön töissä. Eihän se ihannetilanne ole, mutta joskus ei ole muuta työtä saatavilla. Ja kyllä työtätekevät vanhemmat antavat monesti paremmat lähtökohdat lapselle kuin työttömänä kotona koneella istuvat! En toki nyt vähennä työttömien arvoa, mutta ei se ole normaalia, että kotona koko ajan joku odottaa lasta koulusta kotiin ja paapoo. Miten siinä lapsi kasvaa itsenäiseksi ja aikuiseksi? Lapsen kannalta parempi vuorotyö kuin työttömyys! Järjen käyttö on sallittua!

En menisi myöskään suoraltakädeltä sanomaan, että vuorotyöydinperheessä päivät nukkuva isä olisi etäisempi lapsille... ehkä juuri hän on sen takia läheisempi kun sitä ei nähdä niin paljoa. Ja muistathan Nastafari, että vuorotyö tarkoittaa kolmivuorotyötä, ei siellä yövuoroissa olla koko aikaa! Onko syy jättää työssä käymättä jos on lapsi? Moni ammatti nykypäivänä vaatii aamu ja iltavuoroja ja monesti myös niitä yövuoroja! Eikä se tee siitä vahemmasta huonompaa, että käy normaalisti töissä. Työssä käyynin pitäisi olla etu ei rasitee lapselle! Sinäkö lapsesi takia istut kotona työttömänä etkä täten pysty elättämään lastasi ja ostamaan heille mitä he tarvitsevat?

En edes myöskään usko siihen, että oikeussalin päätös perustuu lapsen aina lapsen etuun. Monesti päättävät toisinpäin sen mitä yli 12-vuotias itse tahtoo. Oikeudessa ei oltaisi jos kaikki osapuolet oikeasti ajattelisivat lapsen etua!!!

Ja kyllä vain lainkin silmissä me "uusikot" olemme vastuutta lapsesta. Jos tässäkin tapauksessa isä on töissä ja minä kotona, onhan minulla hemmetti vie velvollisuus ja vastuu tuosta tytöstä jos olen kotona! Lapsia viedään pienestä pitäen hoitoon ja vastuu lapsesta siirretään aina perheen ulkopuoliselle osapuolelle! Sehän on ihan normaalia uusioperheissä, että me uudet puolisot olemme osa lapsen elämää on myös hyvin toivottavaa. Sehän helpottaa kaikkien osaa perheen pyörittämisessä, myös teidän exien! Naurettavaa lapsen pompottelua ja katkeruutta exältä jos uusikot kielletään osallistumasta lapsen elämään! Pitäisi vain hyväksyä se, että eron jälkeen me uuden puolisot astumme kuvaan ja teidän lapsi asuu meidän luona ja kertoo meille asioita mitä te ette edes tiedä. Kannattaisi enemmän keskittyä siihen, että pitää väliit lapsiin kunnossa kuin siihen, että kiusaa muiden elämää!

Lue lisää

...mielestäsi löydy mitään muita vaihtoehtoja sen työttömyyden ja kolmivuorotyön välillä? Läheistä suhdetta omiin lapsiin on hieman vaikea työpaikalta käsin rakentaa, sillä lasten kanssa nimenomaan se läsnäolo on ratkaisevaa, minkälaiseksi suhde vanhemman ja lapsen välille muodostuu. Eihän töitä tarvitse lapsen takia lopettaa, mutta työt tehdään siltä pohjalta että saa myös vanhemmuuden hoidettua. Eron jälkeen se ex-vaimo ei ole enää miehen käytettävissä "lapsenvahtina" miehen uranluomista varten, vaan miehen on kyettävä hoitamaan oma isyytensä ilman ex-vaimoa. Tämä yleensä vaatii sen, että ne omat työajat sopeutetaan uuteen elämäntilanteeseen, erovanhemmuuteen, johon kuuluu ne omat lapset.

Kykenen elättämään lapseni, vaikka työtön olenkin, joten minun tarinani ei nyt liity tähän.

Kysehän ei ole siitä, kykenetkö sinä hoitamaan lapsia vai et, ja takaamaan miehelle työuran. Lapsella on vain kaksi vanhempaa, ja heille se hoitovastuu kuuluu. Näin ajatellaan myös oikeudessa, sillä vanhempien perhesuhteet ovat ikuinen prosessi, eikä se ole lapsen edun mukaista että vastuun lapsesta kantaa joku muu kun se oma biologinen vanhempi, sillä niinkuin erotilastot ikävästi osoittavat, erojen määrä sen kun kasvaa, ja uusperheet eivät ole sen kestävämpiä kuin ydinperheetkään. Moni lapsi ehtii ennen aikuisikää kokemaan eron sun toisen, ja mitä heille käteen jää, jos nämä vanhemman tehtävät on aina ulkoistettu sille uusperheen vanhemmalle, joka erossa mitä luultavimmin katoaa elämästä kuitenkin, ja seuraava uusvanhempi astuu biologisen vanhemman saappaisiin?

Kyllä, uusikko on todella osa lapsen arkea, ja hänelle delegoidaan yleensä ainakin osa lapsen hoidosta, ja näinollen hänen taustansa tulisikin tutkia olosuhdeselvityksen yhteydessä. Exällehän näitä tietoja ei anneta.

Yhdelläkään biovanhemmalla ei tosin ole oikeutta siirtää omaa velvollisuutta hoitaa ja kasvattaa lapsiaan kolmannelle osapuolelle siitä syystä, ettei muka itse saa työaikojaan tai elämäänsä järjestettyä niin, että lapset siihen sopisivat. Yhtälailla on kohtuutonta vaatia, että lähivanhempi jakaisi vanhemmuuden ja kasvatusvastuun lapsista miehen uusikon kanssa, jonka kanssa ei alunperin ole lapsiaan tehnyt. Itse en koe ketään kiusaavani sillä, että vaadin exääni hoitamaan omia lapsiaan tapaamisten aikana. Hänen lapsiahan ne ovat. Uusikkohan saa vapaasti auttaa ja elää normaalia perhe-elämää silloin kun lapset ovat siellä, mutta jos ei mies itse ole paikalla, en uusikkoa "lapsenvahdiksi" tarvitse, vaan hoidan lapseni sitten mielummin itse kotona.

Minun mielipiteisiin tosin vaikuttaa se seikka, että olen virallisesti yksinhuoltaja, ja vastuu lapsista on aina minulla, jopa silloin, kun lapset isäänsä tapaavat.

njhijikj kirjoitti:

Olosuhdeselvitystä ei tehdä vain kummallekin vanhemmalle vaan myös meille perheen "ulkopuolisille". Meidät revitään väkisin mukaan koko showhun ajattelematta sitä, että myös meillä on oikeus olla rauhassa. Käsittääkseni minulla olisi mahdollisuus kieltäytyä tästä kun oikein ajattelee, mikä laki minua velvoittaa tekemään asian eteen yhtään mitään!

Miten minun haastattelu ja tietojeni onkiminen selventää mikä on lapsen etu? Jos olisin rikollinen tai lapsi kokisi minut uhkana voisi olla hyvinkin ymmärrettävää miksi minulla on ns. väliä tässä asiassa niin paljon, että on tarpeen lapsen edun kannalta selvittää "mikä olen miehiäni".

Näissä palaveripyynnöissähän on se, että tässä tapauksessa ne ovat täysin keksittyjä ja vain etääidin keksimiä ongelmia. Todellisia ongelmia ei oikeasti ole! Tämä yksi palaveri mihin mieheni osallistui, oli tarpeellinen. Siksi siihen osallistuikin. On niin tapauskohtaista mikä on tarpeellista ja mikä ei, ja kyllä mieheni exänsä niin hyvin tuntee, että tietää koska mennään taas väärällä laidalla.

Melkeinpä pitäisi olla niin, että lähivanhempi saisi lain mukaan päättää asioista yksin. Eroissa monesti on mukana niin paljon katkeruutta ja vihaa, että kun tämä toinen osapuoli on pätkääkään päästä sekaisin, ei yhteisistä päätöksistä vain tule mitään!

Lue lisää

....nimenomaan sitten todistetaan ettei sinulla ole luurankoja kaapissa tai että sinua ei ole tuomittu mm. lapsipornosta, huumausainerikoksesta ym. Eli mitään haittaahan sen teosta ei sinulle ole. joten en oikein käsitä, miksi se niin sinua ahdistaa. Lastensuojelu tulkitsee yleensä tällaiset kieltäytymiset vastahakoisuutena ja yhteistyön hankaloittamisena, joten sinuna suostuisin ilomielin, jos taustasi kerran on puhdas. Huoltajuutta kun selvitetään, halutaan tietysti, että molemmat vanhemmat tukevat toistensa vanhemmuutta, ja vastahakoinen uusi kumppani on kyllä miinus sille vanhemmalle, joka tämän kanssa seurustelee. Älä myöskään anna julki tuollaisia lausumia lastensuojelulle, ettet halua mitään jakaa miehen exän kanssa, se puhuu teitä vastaan.

Eroihin todellakin liittyy todella paljon katkeruutta, vihaa ja surua, ja on jotenkin silkkaa hulluutta että vanhemmat sotkevat kuvioita entisestään perustamalla uusperheitä muutama kuukausi eron jälkeen. Miksi niin kamala kiire? (en nyt tarkoita tätä sinulle henk.koht. , kunhan totean). Onko se oikeasti ihan kohtuutonta, että vanhemmat ensin sopisivat huollot ja tapaamiset, ja katsoisivat miten toimii, ja sitten kun toimii moitteettomasti, niin sitten voisi miettiä parisuihdetta? Tuntuu välillä, että näissä kaikissa tarinoissa täällä on liuta aikuisia jossa kaikki voivat huonosti, ja tappelut jatkuu ja jatkuu. Haluammeko todellakin tällaista lapsillemme? Kyse ei liene enää siitä, että kenen syy ja miksi. Jos kaikki kantaisivat ensisijaisesti huolta lapsistaan eron jälkeen, ja bonuksena sitten ne uusperheilyt sen jälkeen, kun erovanhemmuus sujuu kitkatta, tämän luokan ongelmat harventuisivat huomattavasti, ja lapsillamme olisi huomattavasti helpompi sopeutua ja elää erosta huolimatta.

MIkä tapaamismalli ex-parilla on tähän asti ollut ja mitä muutosta tämä exä hakee?

nosferatu76 kirjoitti:

...mielestäsi löydy mitään muita vaihtoehtoja sen työttömyyden ja kolmivuorotyön välillä? Läheistä suhdetta omiin lapsiin on hieman vaikea työpaikalta käsin rakentaa, sillä lasten kanssa nimenomaan se läsnäolo on ratkaisevaa, minkälaiseksi suhde vanhemman ja lapsen välille muodostuu. Eihän töitä tarvitse lapsen takia lopettaa, mutta työt tehdään siltä pohjalta että saa myös vanhemmuuden hoidettua. Eron jälkeen se ex-vaimo ei ole enää miehen käytettävissä "lapsenvahtina" miehen uranluomista varten, vaan miehen on kyettävä hoitamaan oma isyytensä ilman ex-vaimoa. Tämä yleensä vaatii sen, että ne omat työajat sopeutetaan uuteen elämäntilanteeseen, erovanhemmuuteen, johon kuuluu ne omat lapset.

Kykenen elättämään lapseni, vaikka työtön olenkin, joten minun tarinani ei nyt liity tähän.

Kysehän ei ole siitä, kykenetkö sinä hoitamaan lapsia vai et, ja takaamaan miehelle työuran. Lapsella on vain kaksi vanhempaa, ja heille se hoitovastuu kuuluu. Näin ajatellaan myös oikeudessa, sillä vanhempien perhesuhteet ovat ikuinen prosessi, eikä se ole lapsen edun mukaista että vastuun lapsesta kantaa joku muu kun se oma biologinen vanhempi, sillä niinkuin erotilastot ikävästi osoittavat, erojen määrä sen kun kasvaa, ja uusperheet eivät ole sen kestävämpiä kuin ydinperheetkään. Moni lapsi ehtii ennen aikuisikää kokemaan eron sun toisen, ja mitä heille käteen jää, jos nämä vanhemman tehtävät on aina ulkoistettu sille uusperheen vanhemmalle, joka erossa mitä luultavimmin katoaa elämästä kuitenkin, ja seuraava uusvanhempi astuu biologisen vanhemman saappaisiin?

Kyllä, uusikko on todella osa lapsen arkea, ja hänelle delegoidaan yleensä ainakin osa lapsen hoidosta, ja näinollen hänen taustansa tulisikin tutkia olosuhdeselvityksen yhteydessä. Exällehän näitä tietoja ei anneta.

Yhdelläkään biovanhemmalla ei tosin ole oikeutta siirtää omaa velvollisuutta hoitaa ja kasvattaa lapsiaan kolmannelle osapuolelle siitä syystä, ettei muka itse saa työaikojaan tai elämäänsä järjestettyä niin, että lapset siihen sopisivat. Yhtälailla on kohtuutonta vaatia, että lähivanhempi jakaisi vanhemmuuden ja kasvatusvastuun lapsista miehen uusikon kanssa, jonka kanssa ei alunperin ole lapsiaan tehnyt. Itse en koe ketään kiusaavani sillä, että vaadin exääni hoitamaan omia lapsiaan tapaamisten aikana. Hänen lapsiahan ne ovat. Uusikkohan saa vapaasti auttaa ja elää normaalia perhe-elämää silloin kun lapset ovat siellä, mutta jos ei mies itse ole paikalla, en uusikkoa "lapsenvahdiksi" tarvitse, vaan hoidan lapseni sitten mielummin itse kotona.

Minun mielipiteisiin tosin vaikuttaa se seikka, että olen virallisesti yksinhuoltaja, ja vastuu lapsista on aina minulla, jopa silloin, kun lapset isäänsä tapaavat.

Lue lisää

Miksi pitäisi alkaa muuttamaan töitään tai työaikojaan eron myötä jos on painanut samassa paikassa esim. jo 10 vuotta ja ydin perheen aikana tähän on koko perhe sopeutunut? Ei ole lapset jäänyt silloinkaan yhtään vähemmälle. Ja joillakin ei ole mahdollisuutta edes miettiä muita vaihtoehtoja jos paikkakunnalla ei ole muita töitä tarjolla. Ja miksi se ex- vaimo on muka lasten lapsenvahti nehän on sen omia lapsia? Ja ainakin ylläoleva kirjoittaja näyttää olevan virallinen yksinhuoltaja silloin luultavasti olet lähtenyt siihen "lapsenvahdin" rooliin ihan omasta tahdostasi? Kyllä mielestäni normaalin perheen arkeen kuuluu se että molemmat vanhemmat käyvät töissä on ne sitten kolmi tai nelivuoroisia, pitkiä tai pätkiä päiviä. Ei siitä lapsesta tule yhtään epänormaali jos toinen vanhemmista ei ole päiviä kotona. Itse tiedän muutamia lapsia joiden äiti on ollut kotona siihen saakka kun lapsi menee kouluun. Ei ole ollut helppoa sopeutua iltapäiväkerhoihin kun on aina ollut se paapova äiti siellä kotona laittamassa välipalaleivät ym valmiiksi. Itsenäistyminen on enemmänkin ollut hyvin hankalaa ja lapsen sopeutuminen tekemään asioita itse on hyvinkin vaikeaa. Mutta jokainen tekee tietysti miten parhaaksi näkee. Ja onhan ne lapsetkin yksilöitä.

nosferatu76 kirjoitti:

...mielestäsi löydy mitään muita vaihtoehtoja sen työttömyyden ja kolmivuorotyön välillä? Läheistä suhdetta omiin lapsiin on hieman vaikea työpaikalta käsin rakentaa, sillä lasten kanssa nimenomaan se läsnäolo on ratkaisevaa, minkälaiseksi suhde vanhemman ja lapsen välille muodostuu. Eihän töitä tarvitse lapsen takia lopettaa, mutta työt tehdään siltä pohjalta että saa myös vanhemmuuden hoidettua. Eron jälkeen se ex-vaimo ei ole enää miehen käytettävissä "lapsenvahtina" miehen uranluomista varten, vaan miehen on kyettävä hoitamaan oma isyytensä ilman ex-vaimoa. Tämä yleensä vaatii sen, että ne omat työajat sopeutetaan uuteen elämäntilanteeseen, erovanhemmuuteen, johon kuuluu ne omat lapset.

Kykenen elättämään lapseni, vaikka työtön olenkin, joten minun tarinani ei nyt liity tähän.

Kysehän ei ole siitä, kykenetkö sinä hoitamaan lapsia vai et, ja takaamaan miehelle työuran. Lapsella on vain kaksi vanhempaa, ja heille se hoitovastuu kuuluu. Näin ajatellaan myös oikeudessa, sillä vanhempien perhesuhteet ovat ikuinen prosessi, eikä se ole lapsen edun mukaista että vastuun lapsesta kantaa joku muu kun se oma biologinen vanhempi, sillä niinkuin erotilastot ikävästi osoittavat, erojen määrä sen kun kasvaa, ja uusperheet eivät ole sen kestävämpiä kuin ydinperheetkään. Moni lapsi ehtii ennen aikuisikää kokemaan eron sun toisen, ja mitä heille käteen jää, jos nämä vanhemman tehtävät on aina ulkoistettu sille uusperheen vanhemmalle, joka erossa mitä luultavimmin katoaa elämästä kuitenkin, ja seuraava uusvanhempi astuu biologisen vanhemman saappaisiin?

Kyllä, uusikko on todella osa lapsen arkea, ja hänelle delegoidaan yleensä ainakin osa lapsen hoidosta, ja näinollen hänen taustansa tulisikin tutkia olosuhdeselvityksen yhteydessä. Exällehän näitä tietoja ei anneta.

Yhdelläkään biovanhemmalla ei tosin ole oikeutta siirtää omaa velvollisuutta hoitaa ja kasvattaa lapsiaan kolmannelle osapuolelle siitä syystä, ettei muka itse saa työaikojaan tai elämäänsä järjestettyä niin, että lapset siihen sopisivat. Yhtälailla on kohtuutonta vaatia, että lähivanhempi jakaisi vanhemmuuden ja kasvatusvastuun lapsista miehen uusikon kanssa, jonka kanssa ei alunperin ole lapsiaan tehnyt. Itse en koe ketään kiusaavani sillä, että vaadin exääni hoitamaan omia lapsiaan tapaamisten aikana. Hänen lapsiahan ne ovat. Uusikkohan saa vapaasti auttaa ja elää normaalia perhe-elämää silloin kun lapset ovat siellä, mutta jos ei mies itse ole paikalla, en uusikkoa "lapsenvahdiksi" tarvitse, vaan hoidan lapseni sitten mielummin itse kotona.

Minun mielipiteisiin tosin vaikuttaa se seikka, että olen virallisesti yksinhuoltaja, ja vastuu lapsista on aina minulla, jopa silloin, kun lapset isäänsä tapaavat.

Lue lisää

Siis enhän ole sanonut, että muita vaihtoehtoja ei ole kuin työttömyys ja kolmivuorotyö! Kommentoin vain siihen kolmivuorotyöhön ja vertasin sitä työttömyyteen, koska mielipiteestä paistaa läpi se, että on parempi olla kotona työttömän kuin töissä kolmivuorotyössä!

Tässä tapauksessamme työnteko ei olekaan ongelma, eikä uran luominen tms. Alunperin oli tarkoitus keskustella olosuhdeselvityksestä ja siitä minkä takia uusikon elämään sekaannutaan sen takia.

Enkä todellakaan ymmärrä tätä pointtia, että jos olen kaksin mieheni lapsen kanssa tekemisissä niin minun taustat pitää tutkia ja lapsen äidillä on oikeus tietää minun asioitani. Siis perustahan on se, että jokaisella ihmisellä on lain takaama oikeus yksityisyyteen, jos aihetta on niin silloin voidaan tutkia (esim. tapahtuu jotain rikollista tai lapsi kokee uusikon uhkana/pelkää tätä). On alentavaa ruveta vaatimaan keneltäkään mitään tietoja tms. Enhän minä ole mitään väärää tehnyt!

Voin kuvitella tilanteen, jossa minun lapseni asuisi ex-mieheni ja hänen uuden naisensa luona tai edes kävisi siellä jokatoinen viikonloppu. Olisin varmaankin mustasukkainen, varsinkin jos lapsi puhuu uudesta naisesta ihania asioita. Mutta se kuuluu eroon. Ei sen takia lähdetä ahdistelemaan ja kiusaamaan tätä uusikkoa joka ei ole tehnyt muuta pahaa kuin tullut hyvin toimeen lapseni kanssa. Sehän on ihanne tilanne, että eron jälkeen lapset tulevat uusien puolisoiden kanssa nimenomaan hyvin toimeen eivätkä ajattele meitä uusikoita huonona asiana. Olisi myös sen etävanhemman tehtävä (osasyynä eroon) kannustaa lasta hyväksymään uudet puolisot. Se on elämää, ja niin se menee. Se, että tämä ex ei tiedä mitään uusikon elämästä, ei tarkoita sitä, että lapsi jollain tapaa kärsisi. Ehkä siinä kärsii se ex, mitäs sitten? Kuitenkin täysin syytön eroon ja muihin ongelmiiin normaalisti on tämä uusikko ja häntä ruvetaan jakaamaan!

nosferatu76 kirjoitti:

...mielestäsi löydy mitään muita vaihtoehtoja sen työttömyyden ja kolmivuorotyön välillä? Läheistä suhdetta omiin lapsiin on hieman vaikea työpaikalta käsin rakentaa, sillä lasten kanssa nimenomaan se läsnäolo on ratkaisevaa, minkälaiseksi suhde vanhemman ja lapsen välille muodostuu. Eihän töitä tarvitse lapsen takia lopettaa, mutta työt tehdään siltä pohjalta että saa myös vanhemmuuden hoidettua. Eron jälkeen se ex-vaimo ei ole enää miehen käytettävissä "lapsenvahtina" miehen uranluomista varten, vaan miehen on kyettävä hoitamaan oma isyytensä ilman ex-vaimoa. Tämä yleensä vaatii sen, että ne omat työajat sopeutetaan uuteen elämäntilanteeseen, erovanhemmuuteen, johon kuuluu ne omat lapset.

Kykenen elättämään lapseni, vaikka työtön olenkin, joten minun tarinani ei nyt liity tähän.

Kysehän ei ole siitä, kykenetkö sinä hoitamaan lapsia vai et, ja takaamaan miehelle työuran. Lapsella on vain kaksi vanhempaa, ja heille se hoitovastuu kuuluu. Näin ajatellaan myös oikeudessa, sillä vanhempien perhesuhteet ovat ikuinen prosessi, eikä se ole lapsen edun mukaista että vastuun lapsesta kantaa joku muu kun se oma biologinen vanhempi, sillä niinkuin erotilastot ikävästi osoittavat, erojen määrä sen kun kasvaa, ja uusperheet eivät ole sen kestävämpiä kuin ydinperheetkään. Moni lapsi ehtii ennen aikuisikää kokemaan eron sun toisen, ja mitä heille käteen jää, jos nämä vanhemman tehtävät on aina ulkoistettu sille uusperheen vanhemmalle, joka erossa mitä luultavimmin katoaa elämästä kuitenkin, ja seuraava uusvanhempi astuu biologisen vanhemman saappaisiin?

Kyllä, uusikko on todella osa lapsen arkea, ja hänelle delegoidaan yleensä ainakin osa lapsen hoidosta, ja näinollen hänen taustansa tulisikin tutkia olosuhdeselvityksen yhteydessä. Exällehän näitä tietoja ei anneta.

Yhdelläkään biovanhemmalla ei tosin ole oikeutta siirtää omaa velvollisuutta hoitaa ja kasvattaa lapsiaan kolmannelle osapuolelle siitä syystä, ettei muka itse saa työaikojaan tai elämäänsä järjestettyä niin, että lapset siihen sopisivat. Yhtälailla on kohtuutonta vaatia, että lähivanhempi jakaisi vanhemmuuden ja kasvatusvastuun lapsista miehen uusikon kanssa, jonka kanssa ei alunperin ole lapsiaan tehnyt. Itse en koe ketään kiusaavani sillä, että vaadin exääni hoitamaan omia lapsiaan tapaamisten aikana. Hänen lapsiahan ne ovat. Uusikkohan saa vapaasti auttaa ja elää normaalia perhe-elämää silloin kun lapset ovat siellä, mutta jos ei mies itse ole paikalla, en uusikkoa "lapsenvahdiksi" tarvitse, vaan hoidan lapseni sitten mielummin itse kotona.

Minun mielipiteisiin tosin vaikuttaa se seikka, että olen virallisesti yksinhuoltaja, ja vastuu lapsista on aina minulla, jopa silloin, kun lapset isäänsä tapaavat.

Lue lisää

http://www.hs.fi/juttusarja/salmi/artikkeli/Hei muijat töihin sieltä/1135263821154?ref=fb-share

kolmivuorotyöläinen kirjoitti:

Miksi pitäisi alkaa muuttamaan töitään tai työaikojaan eron myötä jos on painanut samassa paikassa esim. jo 10 vuotta ja ydin perheen aikana tähän on koko perhe sopeutunut? Ei ole lapset jäänyt silloinkaan yhtään vähemmälle. Ja joillakin ei ole mahdollisuutta edes miettiä muita vaihtoehtoja jos paikkakunnalla ei ole muita töitä tarjolla. Ja miksi se ex- vaimo on muka lasten lapsenvahti nehän on sen omia lapsia? Ja ainakin ylläoleva kirjoittaja näyttää olevan virallinen yksinhuoltaja silloin luultavasti olet lähtenyt siihen "lapsenvahdin" rooliin ihan omasta tahdostasi? Kyllä mielestäni normaalin perheen arkeen kuuluu se että molemmat vanhemmat käyvät töissä on ne sitten kolmi tai nelivuoroisia, pitkiä tai pätkiä päiviä. Ei siitä lapsesta tule yhtään epänormaali jos toinen vanhemmista ei ole päiviä kotona. Itse tiedän muutamia lapsia joiden äiti on ollut kotona siihen saakka kun lapsi menee kouluun. Ei ole ollut helppoa sopeutua iltapäiväkerhoihin kun on aina ollut se paapova äiti siellä kotona laittamassa välipalaleivät ym valmiiksi. Itsenäistyminen on enemmänkin ollut hyvin hankalaa ja lapsen sopeutuminen tekemään asioita itse on hyvinkin vaikeaa. Mutta jokainen tekee tietysti miten parhaaksi näkee. Ja onhan ne lapsetkin yksilöitä.

Lue lisää

...samasta syystä voi sitä toista vanhempaa velvoittaa luopumasta kuvitelmistaan että eroperhettä luotsataan samalla kaavalla kuin ydinperhettä, kuin sitä lähivanhempaa. Jatkossahan lähivanhempi, joka kantaa suurimman vastuun arjesta ja kasvatuksesta, tekee sen omin nokkinensa, työaikansa ja perheensä velvoitteet yhteensovittaen. Etä ei ole sen kummempi pulliainen, oli sitten uudelleen naimissa tai ei. En missään vaiheessa kirjoittanut, että vuorotyöläisen lapset kasvavat kieroon. Lähivanhempi tosin harvemmin kykenee jatkamaan kolmivuorotyötä, koska vanhemmuus asettaa omat rajoitteensa. Yksinhuoltajat/lähivanhemmat ovat muuten aika heikoilla työmarkkinoilla, jossa työpaikan vaatimukset ylittävät lähin kyvyn sovittaa nämä kaksi elementtiä yhteen, työ ja perhe.

Jos etävanhempi asettaa työntekonsa ykkösjutuksi ja lapset kakkoseksi, hän ei sovellu lähihuoltajaksi. Tämähän selvitetään ennen oikeuden päätöstä: Kumpi vanhempi kykenee turvaamaan lapselle paremmat olosuhteet, ja päätöstä tehdessä huomiodaan luonnollisesti se, kumpi kykenee hoitamaan sekä työn että lapset. Jos toinen vanhempi on miehensä työnteon takia hoitanut hoitovapaat ja pyörittänyt arkea, ja kantanut kutakuinkin vastuun lapsista yksin, oikeus pyrkii turvaamaan lapsille niin pitkälle kuin mahdollista samat olot kuin ennen eroa. Tästä syystä se työtön, kotona oleva vanhempi on yleensä etusijalla siihen uraa vääntävän vanhempaan nähden.

Yksinhuoltajaksi päädytään yleensä tilanteissa, jossa toinen vanhempi ei omien ongelmiensa takia kykene tasapainoiseen vanhemmuuteen ollenkaan. Eli harvemmin sitä kukaan itselleen vapaaehtoisesti valitsee.

työssä käyvä äiti kirjoitti:

http://www.hs.fi/juttusarja/salmi/artikkeli/Hei muijat töihin sieltä/1135263821154?ref=fb-share

Lue lisää

...vain linkistä. En tosin ole työtävieroksuva äiti, töitä se olen minäkin tehnyt ja töihin olen palaamassa. En tosin puolla käsitystä jonka mukaan yhteiskunnan tehtävä on kasvattaa lapset, vaan se on vanhempien tehtävä, ja tästä syystä eroperheen molemmat vanhemmat eivät voi omaa kasvatus ja hoitovastuutaan siirtää yhteiskunnan harteille, vaan ainakin jomman kumman on sovitettava työaikansa lapsen tarpeet huomioden. En halua lapsillemme tulevaisuutta jossa heidät suljetaan laitoksiin heti syntymän jälkeen ammattilaisten kasvatettavaksi sen takia, että vanhempien urat asetetaan ykkössijalle. Eikö kukaan näe tuon kirjoituksen läpi? Kyse on vain ja ainoastaan rahasta. Kotona lapsiaan hoitava ei tuota yhteiskunnalle rahaa, ei siisti työttömyyskortistoa. Yhteiskuntamme asenteet ovat aina perustuneet sille pohjalle, milloin ne naiset tarvitaan töihin ja milloin ei. Tämä määrittelee sen, onko pitkä imetys lapsen edun mukaista, vai lyhyt aika, onko pitkä kotihoito tarpeen, vai onko parempi viedä hoitoon heti puolivuotiaana. Iso ryhmä ihmisiä on nyt siirtymässä eläkkeelle, ja naisia tarvitaan työmarkkinoille turvaamaan maamme talous. Ei tässä kukaan lapsen etua mieti näissä tutkimuksissa.... Oman käsitykseni mukaan paljon muulla ei ole merkitystä kuin ihmisten välisellä vuorovaikutuksella ja ihmissuhteilla. Rakkaat ihmiset ovat ne, kenet kuolinvuoteellani muistan, en niitä tehtyjä työtunteja ja tienaamiani rahoja. Kaikkea ei rahalla saa...

jhih kirjoitti:

Käsittääkseni olosuhdeselvitys on vain se "prosessi" ja oikeudelle tämän olosuhdeselvityksen perusteella sossuihmiset tekevät lausunnon siitä mitä he suosittelevat tapeltavista asioista. Lausunto siis menee oikeudelle, olosuhdeselvitys on se prosessi.

Lue lisää

Oikeus pyytää olosuhdeselvityksen tekemistä, olosuhdeselvitys on tietysti prosessi, jossa tavataan vanhempia, ja vanhempien nykyisiä puolisoita (jos vanhempi asuu yhdessä uuden puolison kanssa, on luonnollista, että hänetkin tavataan ja että hän osallistuu olosuhdeselvitysprosesiin), mutta kyllä se yleensä laitetaan oikeudelle annetun paperin nimeksikin. Sossun ei tarvitse (mikäli ei halua) suositella mitään, sevitys olosuhteista riittää.

nosferatu76 kirjoitti:

....nimenomaan sitten todistetaan ettei sinulla ole luurankoja kaapissa tai että sinua ei ole tuomittu mm. lapsipornosta, huumausainerikoksesta ym. Eli mitään haittaahan sen teosta ei sinulle ole. joten en oikein käsitä, miksi se niin sinua ahdistaa. Lastensuojelu tulkitsee yleensä tällaiset kieltäytymiset vastahakoisuutena ja yhteistyön hankaloittamisena, joten sinuna suostuisin ilomielin, jos taustasi kerran on puhdas. Huoltajuutta kun selvitetään, halutaan tietysti, että molemmat vanhemmat tukevat toistensa vanhemmuutta, ja vastahakoinen uusi kumppani on kyllä miinus sille vanhemmalle, joka tämän kanssa seurustelee. Älä myöskään anna julki tuollaisia lausumia lastensuojelulle, ettet halua mitään jakaa miehen exän kanssa, se puhuu teitä vastaan.

Eroihin todellakin liittyy todella paljon katkeruutta, vihaa ja surua, ja on jotenkin silkkaa hulluutta että vanhemmat sotkevat kuvioita entisestään perustamalla uusperheitä muutama kuukausi eron jälkeen. Miksi niin kamala kiire? (en nyt tarkoita tätä sinulle henk.koht. , kunhan totean). Onko se oikeasti ihan kohtuutonta, että vanhemmat ensin sopisivat huollot ja tapaamiset, ja katsoisivat miten toimii, ja sitten kun toimii moitteettomasti, niin sitten voisi miettiä parisuihdetta? Tuntuu välillä, että näissä kaikissa tarinoissa täällä on liuta aikuisia jossa kaikki voivat huonosti, ja tappelut jatkuu ja jatkuu. Haluammeko todellakin tällaista lapsillemme? Kyse ei liene enää siitä, että kenen syy ja miksi. Jos kaikki kantaisivat ensisijaisesti huolta lapsistaan eron jälkeen, ja bonuksena sitten ne uusperheilyt sen jälkeen, kun erovanhemmuus sujuu kitkatta, tämän luokan ongelmat harventuisivat huomattavasti, ja lapsillamme olisi huomattavasti helpompi sopeutua ja elää erosta huolimatta.

MIkä tapaamismalli ex-parilla on tähän asti ollut ja mitä muutosta tämä exä hakee?

Lue lisää

Siis huomaatko itse yhtään kommenttisi puutetta. Nimenomaan minun Ei pitäisi joutua todistamaan, että minulla ei ole luurankoja kaapissa. Minäkin olen vain ihminen ja elän elämääni. On jännää miten juuri äidit ovat sitä mieltä, että miehensä uusi puoliso pitää kollata läpi! Esimerkiksi mieheni ei ole kiinnostunut pätkääkään exänsä uudesta puolisosta. Hänelle riittää, että lapsi tulee toimeen hänen kanssaan eikä pelkää häntä tai muuten koe uhaksi tms. Jos ongelmia tällä saralla ilmenisi, asiaa selvitettäisiin! Näinhän sen nimenomaan pitäisi mennä. Tiedän tasan tarkkaan, että lapsi ei puhu minusta sellaisia asioita joiden perusteella hänen äitinsä pitäisi minun asioitani ruveta selvittelemään. Kyllä tällaisissa uusioperhetilanteissakin pitäisi vain sokeasti luottaa uusiin puolisoihin, jos ei ole aihetta huolestua. Ja kyllä sen lapsesta huomaa jos jotain vikaa jossakin on! Sehän on nimenomaan kunnianloukkaus, että joutuisin hakemaan otteen rikosrekisteristäni ja todistamaan, että olen kunnollinen ihminen! Mikään laki ei velvoita eronneita pareja raportoimaan uusista suhteista mihinkään! Pelkkä muuttoilmoitus riittää jos ei tarvitse tukia kelasta taikka soskusta hakea!

Miten se puhuu meitä vastaan jos ilmaisen mielipiteepi siitä, että mielestäni minun asiani ei kuulu tälle exälle enkä halua olla tämän kanssa missään tekemisissä? Mähän olisin kumma uusikko, jos haluaisin ruveta kaveeraamaan kyseisen henkilön kanssa kun hänen energiansa muutenkin jo kuluu siihen, että yrittää urkkia minusta asioita tyttäreltään.

Ei kannattaisi ihan noin yleistää uusioperheiden perustamista tai edes eron jälkeen seurustelemaan aloittamista. Silloin kun rakastuu niin se on menoa. Ei sitä voi suunnitella, että ainakaan vuoteen en aio rakastua tms. Tapauskohtaista tämäkin. Tässä tapauksessa tosin meidän seurustelun aloittamisella oli hyvin aikaa eron jälkeen. Lapsi oli jo selkeästi asettunut uuteen elämään isänsä kanssa.

pitäis syynätä myös se, kenelle annetaan oikeus edes yrittää tulla raskaaksi. Sen verran törkeitä lasten huolenpidon laiminlyöntejä on tullu nähtyä. Että jos vaikka alotettais se syynääminen niistä biologisista äideistä, joilla se suurin vastuu lapsesta kuitenkin on. Siirrytään vasta niiden äitien syynäämisen jälkeen sitten niihin isien uusikkoihin. Ja eiväthän uusikot kuulemma edes ole puolisojensa lasten perhettä, jos oikein olen jotkut täällä näkemäni keskustelut ymmärtänyt... Miksi muuten perheen ulkopuolisia ihmisiä pitää syynätä?
HUI! Minkälaista yhteiskuntaa kohti oikein olemme menossa???

hitto soikoon kirjoitti:

pitäis syynätä myös se, kenelle annetaan oikeus edes yrittää tulla raskaaksi. Sen verran törkeitä lasten huolenpidon laiminlyöntejä on tullu nähtyä. Että jos vaikka alotettais se syynääminen niistä biologisista äideistä, joilla se suurin vastuu lapsesta kuitenkin on. Siirrytään vasta niiden äitien syynäämisen jälkeen sitten niihin isien uusikkoihin. Ja eiväthän uusikot kuulemma edes ole puolisojensa lasten perhettä, jos oikein olen jotkut täällä näkemäni keskustelut ymmärtänyt... Miksi muuten perheen ulkopuolisia ihmisiä pitää syynätä?
HUI! Minkälaista yhteiskuntaa kohti oikein olemme menossa???

Lue lisää

Olosuhdeselvitys toimitetaan pyynnöstä miehesi exälle. Tähän on kenenkään turha tulla rykimään soskun vaitiolovelvollisuudesta tai laista, sillä minun edessäni tässä pöydällä on omasta pyynnöstäni saatu olosuhdeselvitys lasteni isän luota.
Ja kyllä, siinä on juttua myös lasteni isän nykyisen avovaimon asioista.

hitto soikoon kirjoitti:

pitäis syynätä myös se, kenelle annetaan oikeus edes yrittää tulla raskaaksi. Sen verran törkeitä lasten huolenpidon laiminlyöntejä on tullu nähtyä. Että jos vaikka alotettais se syynääminen niistä biologisista äideistä, joilla se suurin vastuu lapsesta kuitenkin on. Siirrytään vasta niiden äitien syynäämisen jälkeen sitten niihin isien uusikkoihin. Ja eiväthän uusikot kuulemma edes ole puolisojensa lasten perhettä, jos oikein olen jotkut täällä näkemäni keskustelut ymmärtänyt... Miksi muuten perheen ulkopuolisia ihmisiä pitää syynätä?
HUI! Minkälaista yhteiskuntaa kohti oikein olemme menossa???

Lue lisää

he ovat ulkopuolisia ihmisiä! Ei kukaan vanhempi anna lastaan täysin vieraalle ihmisille, ellei tunne häntä. Se on jo vastuutonta.
Meillä ei koskaan ole lapset menneet isän luo jos hällä on ollut vieraita naisia, eivät mene edelleenkään, koska he eivät kuulu sukuumme eikä ystäväpiiriimme.
Emme ole alistuneet moiseen käytäntöön. Sen verran olemme arvokkaapia ihmisiä, ettei kaikkea tarvi hyväksyä kotiimme. Meille riittää omat suku, ja tuttavat, uusia emme kaipaa. Mies pitäkööt ihan omanaan naisensa, meitä ei kiinnosta.
Lapsia ei saa pakottaa asioihin, joihin eivät halua, joa joista tietää että se on haitaksi.

juustoraasteleipä kirjoitti:

Olosuhdeselvitys toimitetaan pyynnöstä miehesi exälle. Tähän on kenenkään turha tulla rykimään soskun vaitiolovelvollisuudesta tai laista, sillä minun edessäni tässä pöydällä on omasta pyynnöstäni saatu olosuhdeselvitys lasteni isän luota.
Ja kyllä, siinä on juttua myös lasteni isän nykyisen avovaimon asioista.

Lue lisää

Ei siihen tarvita pyyntöä, se tulee automaattisesti oikeudenkäyntipapereiden mukana, täytyyhän osapuolten saada kaikki asiaan vaikuttavat asiakirjat.

Emme tunne ainoataka kirjoitti:

he ovat ulkopuolisia ihmisiä! Ei kukaan vanhempi anna lastaan täysin vieraalle ihmisille, ellei tunne häntä. Se on jo vastuutonta.
Meillä ei koskaan ole lapset menneet isän luo jos hällä on ollut vieraita naisia, eivät mene edelleenkään, koska he eivät kuulu sukuumme eikä ystäväpiiriimme.
Emme ole alistuneet moiseen käytäntöön. Sen verran olemme arvokkaapia ihmisiä, ettei kaikkea tarvi hyväksyä kotiimme. Meille riittää omat suku, ja tuttavat, uusia emme kaipaa. Mies pitäkööt ihan omanaan naisensa, meitä ei kiinnosta.
Lapsia ei saa pakottaa asioihin, joihin eivät halua, joa joista tietää että se on haitaksi.

Lue lisää

hiilihanko heiluu ja höyryävä sonta lentää joka suuntaan...

Blatkun,blatkun kirjoitti:

hiilihanko heiluu ja höyryävä sonta lentää joka suuntaan...

Kuvittelet asioita joista et tiedä! Se mikä sulle on sontaa, voi olla toiselle täyttä totta.

Ihanaa, että teitä ahdasmielisiä urpoja löytyy maailmasta. Muutenhan meitä selväjärkisiä harvinaisuuksia ei olisikaan! Kiitos kun musitutit taas minua siitä, että olen sitä ällikkäämpää kansaa!

fgesfef kirjoitti:

Ihanaa, että teitä ahdasmielisiä urpoja löytyy maailmasta. Muutenhan meitä selväjärkisiä harvinaisuuksia ei olisikaan! Kiitos kun musitutit taas minua siitä, että olen sitä ällikkäämpää kansaa!

Lue lisää

ahdasmielinen? Miksi sua niinpelottaa, jos joku penkoo sun asioita? Sehän on jo lapsen tähden pakko. Kerrro nyt vaan menneisyytesi ilman salailua, niin ei tarvi kauaa jakkaa tuon asian kanssa.

täti joka utelee kirjoitti:

ahdasmielinen? Miksi sua niinpelottaa, jos joku penkoo sun asioita? Sehän on jo lapsen tähden pakko. Kerrro nyt vaan menneisyytesi ilman salailua, niin ei tarvi kauaa jakkaa tuon asian kanssa.

Lue lisää

paska ja hanki oma elämä !
tai vedä vaikka itses......

lissu on vammainen kirjoitti:

paska ja hanki oma elämä !
tai vedä vaikka itses......

omasta elämästä!! Voi ihme.... jos jollaa menee hyvin, niin ei se ole sulta pois. Hanki harrastus,vaikka pituushyppy tai pajunkerääminen.

mee hoitoon kirjoitti:

omasta elämästä!! Voi ihme.... jos jollaa menee hyvin, niin ei se ole sulta pois. Hanki harrastus,vaikka pituushyppy tai pajunkerääminen.

noin katkeran ämmän joka täyttää tyhjää elämäänsä vittuilemalla netissä elämän täytyy olla maan päällinen helvetti. Moni vetäis itsensä jojoon jos joutuisi sun elämääsi elämään vammaisena ja mielenvikaisena, mutta ei meidän lissu, mikäs pahan tappas

Tässä tapauksessa olosuhteet eivät olleet muutamassa kuukaudessa tapaamissopimuksen teon jälkeen muuttuneet lainkaan. Toki tämän shown aloittamisesta on kulunut jo aikaa ja olosuhteet ovat sinä aikana muuttuneet. Mutta olosuhteiden osittainen muuttuminen ei siis ole ollut syy. Lähinnä outoa, että etävanhempi juuri sopimuksen voimaan tullessa hakee jo muutoksia. Kuka niihin siinä vaiheessa suostuu kun juuri on saatu elämä sopimuksen kanssa aluilleen?

fslfkoeofe kirjoitti:

Tässä tapauksessa olosuhteet eivät olleet muutamassa kuukaudessa tapaamissopimuksen teon jälkeen muuttuneet lainkaan. Toki tämän shown aloittamisesta on kulunut jo aikaa ja olosuhteet ovat sinä aikana muuttuneet. Mutta olosuhteiden osittainen muuttuminen ei siis ole ollut syy. Lähinnä outoa, että etävanhempi juuri sopimuksen voimaan tullessa hakee jo muutoksia. Kuka niihin siinä vaiheessa suostuu kun juuri on saatu elämä sopimuksen kanssa aluilleen?

Lue lisää

Älä suostu moiseen. Tuskimpa miehesikään haluaa sinua noin syvälle tuohon asiaan. Pakollisen selvityksen perusteet tuskin täyttyvät tilanteessanne.

yhäri ruikuttaja ;) kirjoitti:

Älä suostu moiseen. Tuskimpa miehesikään haluaa sinua noin syvälle tuohon asiaan. Pakollisen selvityksen perusteet tuskin täyttyvät tilanteessanne.

Selvitys on pakollinen, jos oikeus sitä pyytää, ei siihen sen enempää perusteluja tarvita. Tietysti voit kieltäytyä, silloin kieltäytymisesi kirjataan selvitykseen. Jos isän nykyinen puoliso ei halua olla mukana selvityksessä, se tietysti antaa sen kuvan, että hän ei ole kiinnostunut miehensä lapsista ja se taas huonontaa isän mahdollisuuksia saada haluamansa päätös oikeudessa. Eli jos haluat vaikeuttaa miehesi asemaa oikeudenkäynnissä, niin siitä vain kieltäytymään.

sossupaholainen kirjoitti:

Selvitys on pakollinen, jos oikeus sitä pyytää, ei siihen sen enempää perusteluja tarvita. Tietysti voit kieltäytyä, silloin kieltäytymisesi kirjataan selvitykseen. Jos isän nykyinen puoliso ei halua olla mukana selvityksessä, se tietysti antaa sen kuvan, että hän ei ole kiinnostunut miehensä lapsista ja se taas huonontaa isän mahdollisuuksia saada haluamansa päätös oikeudessa. Eli jos haluat vaikeuttaa miehesi asemaa oikeudenkäynnissä, niin siitä vain kieltäytymään.

Lue lisää

Mutta perustelut voidaan vaatia.
Tosin ilman järkeviä perusteluita ei noita selvityksiä yleensä oikeus vaadi. Pelkkä
katkeran exn kiusaamisenhalu ei siis riitä syyksi !