Tyydyttääkö uskomattomuus

"Nautitteko olemalla uskomatta mihinkään henkiseen "

En koe uskonnottomuutta jonakin aktiivisena toimintana, joka tuottaisi sinänsä nautintoa. Mutta kuitenkin, jos pohdin vaihtoehtona sellaista tilannetta, että ottaisin totena vaikkapa Raamtun tarinat Jumalasta ja uskoisin ihmisen olevan kuolematon, niin totisesti olen tyytyväinen siitä, ettei tilanne ole sellainen.

Samalla tavalla olen tyytyväinen siihen tilanteeseen, etten sairasta mitään vakavaa tautia enkä ole päihderiippuvainen.


"Sääliksi käy uskomattomia tavallaan "

Tunne on molemminpuoleinen.

Uskonnottomuuteni on seuraus siitä, että mitään yliluonnollista ei ole havaittu.
Taivas-Helvetti-paketin jättäminen muiden "iloksi" on ihan ok.
Tosin esim raamatun yliluonnollisen ideaa ei edes tarvitse miettiä, koskapa se on aivan liian epälooginen, sadistinen ja kaiken järjen vastainen mielikuvituspaketti. Samoin muut uskonnot.
Samalla jätän horoskoopit, taiat ja muut ajatustelukujutut niille, joita ne viehättää.
Itseäni ei uskomukset kiinnosta, kuin siitä näkökulmasta, että ne kertoo aika paljon ihmisten enemmistön luonteesta selittää asiat epärationaalisesti, taikajutuilla.

Kyllä:)

Nautin elämästäni. Ei tarvitse sääliä :)

psst miksi yhä olet niin ilkeä?

PArhaan tyydytksen saa kun saa vittuilla kunnolla näille uskovaisille jotka ei pysty perustelmaan uskoaan ,uskomattoman ei tarvitse perustella mitään kun ei ole mihin uskoa.
Itse tunnen rommin voiman ja se on paljon uskottavampi kuin esim uskoa johonkin satukirjaan.
Mielestäni uskovaiset pitäisi lahdata jottei olisi sotia eikä erimielisyyksiä ,ei lupaa kivittaa toista rasvalettiä jonka typerät uskonnot antaa myöten.
Mutta olet varmaan aika tyhmä uskontosi kanssa kun säälit sellaista mistä et tiedä mitään ,uskottomuus tai mihinkään satupeikkoihin uskomattomuus on vapautta..
Mielestäni uskovaisia pitäisi saada lain puitteissa vaikka kivittää perjantaisin etenkin niitä pedofiileja.

Ei varmaan. Olisi elämä todella tylsää näin jo reilusti keski-ikäisenä. Edessä olisi ehkä muutama vuosikymmen, kehon kunto alkaa väitämättä rapistumaan, ikäluokka harvenee. Mitä järkeä olis sitten odotella elämän hiipumista ja siten lopulta hetkeä, kun sydän pysähtyy ja sitten särkän täytöksi.
Kun on iankakkinen ulotuvuus, se antaa todellakin lisäpotkua ja intoa tälle ajallisellekin taipaleelle. Vanhenemiseen ja voimien ehtymiseen tulee ihan erilainen syvällisyys ja ulottuvuus.

Nautitteko olemalla uskomatta mihinkään henkiseen
-Tuohon kysymyksenasetteluun vastaan: En.
Sitten, nautinko elämästä enemmän uskonnottomana: Kyllä.
En siis nauti siitä että olisin uskomatta johonkin - vaan siitä, että ilman uskontoa voin nähdä luonnon erilailla: varsinkin persoonallisiin henkiolentoihin uskovat uskonnot saattavat olla liian irrallaan luonnosta. Ilman uskontoa (tai sopivan luonnonuskonnon kanssa) voit tuntea olevasi osa luontoa - siis enemmän kuin "osa luomakuntaa" - olet luonto.

Itse uskon maailman luojaan ja materian aikaansaajaan
-Ok.

tunnettuun aikajanaan. Sääliksi käy uskomattomia tavallaan
-Uskomatonta kyllä, minua harmittaa se mistä sinä olet saattanut jäädä paitsi. Olen elänyt uskovaisena, eli olen sen puolen nähnyt. Nyt jokunen vuosi uskonnottomana on paljastanut toisen puolen. Jokainen voi itse kokeilla.

javisst!

Nautitko siitä, että 2 2=4?

Omista valinnoista voi nauttia. Tosiasioiden tulokset ovat vain tosiasioita.

Rautalankaa: Uskonnot ovat aina valintoja. Valinnan varaa voi olla enemmän tai vähemmän riippuen siitä missä olet syntynyt. Jokainen uskova on kuitenkin sen oman uskonsa jollakin perusteella valinnut, joten siitä valinnasta on silloin mahdollisuus myös nauttia.

Oma ateismini on puhtaasti päättelyn tulos. Mikään ei viittaa minkään jumalan/jumalien olemassa oloon. Voin tietenkin nauttia siitä, että ymmärrän ateismin olevan samanlainen fakta kuin esimerkiksi 2 2=4. Itse ateismissa ei tietenkään ole mitään nauttimista. Sehän on vain sitä, että ei usko jumalien olemassoloon.

>>>Sääliksi käy uskomattomia tavallaan

Ei näy tyydyttävän. Kaikki tämänkin palstan ateistit ovat jättäneet palstansa ja loikkineet "Kirkko kuulolla -palstalle".

Pakko heidän on livetä ihmisten pariin.

Miksi uskoa kun totuus on uskomaton , ja kun ymmårrämme tuon totuuden niin siitä syntyy uskomaton elämä, jossa kaikki kärsimys ristiriidat ja väkivaltaisuus häviää ikuisiksi ajoiksi, koska usko tuo ristiriitojen aiheuttaja on kuollut ja kuopattu

Ei näytä tyydyttävän. Palsta latistuu ja kuolettuu.Joukkopako uskovaisten suojaan?

Ystävyydellä, tässä päivän musiikkipirtelö- nauti edes hetki. Elämästä !

http://www.youtube.com/watch?v=Q7byveGOgUQ

Uskomaton elämä on todella uskomatonta henkistä elämää, uskonnollinen
elämä on vain illuusio siitä koska se materiasta syntyneenä aikaan sitoutunutta ,
joten se ei ole, ajatonta ja kuolematonta elämää, jota me perimmältään olemme, mutta tuo materiasta kehityksen kautta ajatuksen luoma elämä, on sulkenut sen ulkopuolelleen, hallitakseen ihmismieltä
Tuo ajallinen ja persoonallinen elämä, on psykologisena perimänä, ollut jo Aatamin ajoista lähtien
Ettehän te tietenkään tätä asiaa ymmärrä kun kun koko elämänne ajan on toitotettu tuota uskonnollista kaavaa ikuisena totuutena, eikä teidän ajattellunne voi mennä tämän ulkopuolelle, sillä se omihmisellä primänä perisyntinä, olit uskovainen tai ateisti.

Kiitos elämälle joka olet ainut todellinen ja kuolematon

Kun ruumis kuolee, sielu jatkaa olemassaoloaan.