Olen 18-vuotias nuoren naisen alku ja seurustelen 4 vuotta vanhemman miehen kanssa. Mies on todella herttainen ja kiltti, eli näen ainakin tällä hetkellä hänet tulevaisuudessani. Olemme tunteneet nyt vasta vuoden, aloitimme seurustelun 2 kk sitten.
Minua painaa salaisuus, jonka kanssa en ole sinut itseni kanssa. Minua käytettiin seksuaalisesti hyväksi ollessani korkeintaan seitsemänvuotias. Vain hyvä ystäväni tietää tästä tapauksesta.
En voi sanoillakaan kuvailla, miten paljon pelottaa kertoa tapahtuneesta.
En tiedä, miten hän reagoi asiaan; eli voisiko hän jättää minut tämän takia? Sillä uskon, että tämä muuttaa joitain asioita suhteessamme.
Joten miehet, kysynpä siis, miten te suhtautuisitte jos saisitte tietää että seurustelukumppanianne on käytetty hyväksi vuosia sitten? Pistäisittekö välit poikki vaiko arvostaisitteko häntä enemmän rehellisyydestä?
Uskallanko kertoa poikaystävälleni? MIEHET HUOMIO!
16
625
Vastaukset
- ggmgmgm
Kysymys: Onko sinun aivan pakko kertoa hänelle?
Ei ole kenenkään helppo kantaa tuollaista salaisuutta mukanaansa, varsinkaan kumppanin. Se tulee aina mieleen ja se puistattaa ajatuksia, vaikka ei ehkä aja jättämään, mutta se voi olla raskas lasta hänen kantaa harteillaan.
Ymmärrän kyllä, että jos sinulla on jotain traumoja ja jotain tiettyjä asioita et voi tehdä, niin kertoisit sitten, että mies ymmärtää, mutta tuolla kertomuksella on huonotkin puolensa. Mies voi alkaa pelkäämään sitä että koskettaa sinua.
Mutta niin, jos olet kuitenkin asiasta jotenkuten päässyt yli, niin miksi sinun pitäisi sitä muille kertoa?- 23qw34u5r678uiol
Et voi olla noin tyhmä?
Onko joku oikeasti näin tyhmä?
"Onko sinun aivan pakko kertoa hänelle?" Niin, ei toki, pakko ei todellakaan ole kertoa. Uhri päättää ihan itse kehen luottaa niin paljon että kertoo.
"Mutta niin, jos olet kuitenkin asiasta jotenkuten päässyt yli, niin miksi sinun pitäisi sitä muille kertoa? "
Niin, miesystävähän on ihan sama kun "muut" ja mitäs vittua, eihän Se siitä kulu, että paskaakos siitä jauhamaan ja toista tuollaisilla rasittamaan, onhan parisuhteessa suurempiakin asioita, pitää vaan omat ongelmat ominaan ja ennen kaikkea raiskauksen, hyväksikäyttäjän ja pahoinpitelijän uhrin pitää muistaa, että mies voi alkaa pelkäämään: että pili on kuitenkin aina se tärkein. Ei parisuhteessa avautumassa olla!!!
Se raiskaushan on uhrin oma ongelma, ei siitä tarvitse tehdä parisuhteessa numeroa, ja jos joskus on vähän paha mieli, niin mitäs sitten, eikös sellainen ihminen osaa jo tukahduttaa tunteensa ja antaa vaikka väksin... MIten nyt tommonenkin muka vaikuttaa suhteeseen, ja miksi tommosta nyt tarttis kertoa niin. Pöh, tärkeintä ei ole parisuhteessa tuntea toista ja luottaa, vaan nussia ja olla itse onnellinen. Ei ole kivaa kuunnella, jos toiselle on sattunut jotain, siitä kun voi itselle tulla paha mieli. Niinkö?!
Sä olet niin täyttä paskaa, että suhun ei varmaan muuta mahdukaan. Ajatusta sulla ei ole, ja sun on pakko olla tyhmä, vammaisuuteen saakka, koska jos sulla olisi mitään älykkyyttä siunattu, sä et edes vitsillä heittäs tommosta paskaa. Ihan oikeesti, että sä et oikeastaan voi käyttää sanaa "ymmärrän" koska on täysin mahdottomuus, että sä ymmärtäisit. No, onnea äärimmäisestä idiotismista, oli tuo sitten tosissaan kirjoitettu, provo tai vaan aivopieru.
Tietysti, tyhmyydestä on etunsa: tyhjä pää ei stressiä aiheuta. - iuiou
23qw34u5r678uiol kirjoitti:
Et voi olla noin tyhmä?
Onko joku oikeasti näin tyhmä?
"Onko sinun aivan pakko kertoa hänelle?" Niin, ei toki, pakko ei todellakaan ole kertoa. Uhri päättää ihan itse kehen luottaa niin paljon että kertoo.
"Mutta niin, jos olet kuitenkin asiasta jotenkuten päässyt yli, niin miksi sinun pitäisi sitä muille kertoa? "
Niin, miesystävähän on ihan sama kun "muut" ja mitäs vittua, eihän Se siitä kulu, että paskaakos siitä jauhamaan ja toista tuollaisilla rasittamaan, onhan parisuhteessa suurempiakin asioita, pitää vaan omat ongelmat ominaan ja ennen kaikkea raiskauksen, hyväksikäyttäjän ja pahoinpitelijän uhrin pitää muistaa, että mies voi alkaa pelkäämään: että pili on kuitenkin aina se tärkein. Ei parisuhteessa avautumassa olla!!!
Se raiskaushan on uhrin oma ongelma, ei siitä tarvitse tehdä parisuhteessa numeroa, ja jos joskus on vähän paha mieli, niin mitäs sitten, eikös sellainen ihminen osaa jo tukahduttaa tunteensa ja antaa vaikka väksin... MIten nyt tommonenkin muka vaikuttaa suhteeseen, ja miksi tommosta nyt tarttis kertoa niin. Pöh, tärkeintä ei ole parisuhteessa tuntea toista ja luottaa, vaan nussia ja olla itse onnellinen. Ei ole kivaa kuunnella, jos toiselle on sattunut jotain, siitä kun voi itselle tulla paha mieli. Niinkö?!
Sä olet niin täyttä paskaa, että suhun ei varmaan muuta mahdukaan. Ajatusta sulla ei ole, ja sun on pakko olla tyhmä, vammaisuuteen saakka, koska jos sulla olisi mitään älykkyyttä siunattu, sä et edes vitsillä heittäs tommosta paskaa. Ihan oikeesti, että sä et oikeastaan voi käyttää sanaa "ymmärrän" koska on täysin mahdottomuus, että sä ymmärtäisit. No, onnea äärimmäisestä idiotismista, oli tuo sitten tosissaan kirjoitettu, provo tai vaan aivopieru.
Tietysti, tyhmyydestä on etunsa: tyhjä pää ei stressiä aiheuta.Mitä sä riehut? :-D
Lue nyt sinäkin linkittämäni keskustelu ja mieti. Miltä vaikuttaa? Ikävää jos totuus sattuu..... - ggmgmgm
23qw34u5r678uiol kirjoitti:
Et voi olla noin tyhmä?
Onko joku oikeasti näin tyhmä?
"Onko sinun aivan pakko kertoa hänelle?" Niin, ei toki, pakko ei todellakaan ole kertoa. Uhri päättää ihan itse kehen luottaa niin paljon että kertoo.
"Mutta niin, jos olet kuitenkin asiasta jotenkuten päässyt yli, niin miksi sinun pitäisi sitä muille kertoa? "
Niin, miesystävähän on ihan sama kun "muut" ja mitäs vittua, eihän Se siitä kulu, että paskaakos siitä jauhamaan ja toista tuollaisilla rasittamaan, onhan parisuhteessa suurempiakin asioita, pitää vaan omat ongelmat ominaan ja ennen kaikkea raiskauksen, hyväksikäyttäjän ja pahoinpitelijän uhrin pitää muistaa, että mies voi alkaa pelkäämään: että pili on kuitenkin aina se tärkein. Ei parisuhteessa avautumassa olla!!!
Se raiskaushan on uhrin oma ongelma, ei siitä tarvitse tehdä parisuhteessa numeroa, ja jos joskus on vähän paha mieli, niin mitäs sitten, eikös sellainen ihminen osaa jo tukahduttaa tunteensa ja antaa vaikka väksin... MIten nyt tommonenkin muka vaikuttaa suhteeseen, ja miksi tommosta nyt tarttis kertoa niin. Pöh, tärkeintä ei ole parisuhteessa tuntea toista ja luottaa, vaan nussia ja olla itse onnellinen. Ei ole kivaa kuunnella, jos toiselle on sattunut jotain, siitä kun voi itselle tulla paha mieli. Niinkö?!
Sä olet niin täyttä paskaa, että suhun ei varmaan muuta mahdukaan. Ajatusta sulla ei ole, ja sun on pakko olla tyhmä, vammaisuuteen saakka, koska jos sulla olisi mitään älykkyyttä siunattu, sä et edes vitsillä heittäs tommosta paskaa. Ihan oikeesti, että sä et oikeastaan voi käyttää sanaa "ymmärrän" koska on täysin mahdottomuus, että sä ymmärtäisit. No, onnea äärimmäisestä idiotismista, oli tuo sitten tosissaan kirjoitettu, provo tai vaan aivopieru.
Tietysti, tyhmyydestä on etunsa: tyhjä pää ei stressiä aiheuta.Johan riehut. Kuten joku toinen jo sanoi, totuus sattuu.
Minä yritän laajentaa ajatusmaailmaani ja nähdä tilaneen myös toisestakin näkökulmasta, kuin pelkästään sen, joka on tullut raiskatuksi. Ehkä sinut on enemmänkin vähällä älykkyydellä siunattu, koska et osaa muuta ajatella, kuin raiskatuksi tulleen asemaa.
Raiskaus on todella, todella kamala asia. Mielesäni jokainen raiskaaja tulisi heittää linnaan koko loppuelämäkseen ja tarvittaessa leikata se pippelikin irti. Ketään ei tulisi koskaan raiskata, mutta...
Nämä asiat ovat isoja asioita. Monille, varsinkin miehille tuollaisen asian kuuleminen voi olla iso asia, joita he eivät pakolla pysty käsittelemään. Jos kuvittelen itseni miehen asemaan, nainen kun olen, voin kuvitella miten pahalta se saattaa tuntua ja miten nainen muuttuu yllättäen naisesta pieneksi särkyväksi lasienkeliksi, mitä on vaikea koskettaa, koska pelkää, että jollain tavalla saattaa tuoda sen raiskauksen takaisin naisen mieleen, eikä kukaan läheinen halua satuttaa toista. Olihan se mies kuitenkin joka naisen raiskasi ja hän on mies.
Sinä et kysymykseeni kuitenkaan vastannut, muuta kuin haukkumalla ja solvaamalla. Voisi yrittää hitusen opetella vaikka keskustelemaan, ennenkuin alkaa vauhkoamaan ja osoittamaan, että jollain toisella on älykkyys lähes olematon, kun voisi vähän katsoa itseään peilistä.
Ymmärrän raiskatuksi tulleita paremmin kuin uskotkaan, mutta on se miespuolinen kumppani myöskin ihminen. Ei sitä kaikkea pysty ottamaan omille harteille, ei sitä kukaan pysty olemaan täydellinen. Voin sanoa ihan totuudenmukaisesti, että jos naiseni tulisi minulle kertomaan asiasta, se varmasti jäisi pyörimään mieleeni yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Ei sellaista voi kertoa toiselle ja olettaa, että se ei olisi heille iso asia ja jäisi vaivaamaan.
- iuiou
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/ihmissuhteet/1755827/kelpaako-raiskattu-nainen-miehille/
Minusta sinun kannattaisi lukea ylläoleva linkki miesten suhtautumisesta raiskattuihin naisiin ennenkuin kerrot. Kyse ei ole tietenkään ihan samasta asiasta mutta voisi antaa vähän osviittaa. Itselleni on jäänyt kuva että miehiä täytyy kai vähän paapoa ja suojella elämän vaikeilta asioilta. - tavallaatyhmäkysymys
En taatusti pistäisi välejä poikki. Ei ole naisen vika, että häntä on käytetty hyväksi. Mutta jos nainen sen verukkeella alkaa välttelemään seksiä ko. parisuhteessa, mahdollisuus suhteen kariutumiselle nousee huomattavasti.
- Perusteekkari
No käännetäänpä asia toisinpäin: kuinka moni nainen haluaisi olla seksittömässä parisuhteessa? Veruke lienee edelliseltä kirjoittajalta huono sanavalinta, mutta pointti oli hänellä varmaan se, että jos parisuhde konkreettisesti kärsii päivittäisessä elämässä tuosta traumasta, ei liene mieltä jatkaa...
- vanha ämmä
Jepjep! Vinkkinä tulevaan elämään, ei kannata pahemmin kysellä mitään jos ei hyväksy vastausta.... Näin toimimalla opetatte ne miehenne olemaan hiljaa ja puhumattomia ja pakenemaan kaljakeissin kanssa kalaan tai ihan mihin vaan pois luotanne ja puhumaan ainoastaan asioita joita haluatte kuulla oli ne sitten totta tai ei. Jos joku sanoo että seksi on hänelle tärkeää ja itse ei ole samaa mieltä niin on syytä kuunnella ja miettiä toimenpiteitä eikä saada raivaria.
- s i n k k u
Moi
"Joten miehet, kysynpä siis, miten te suhtautuisitte jos saisitte tietää että seurustelukumppanianne on käytetty hyväksi vuosia sitten?"
Suhtautuisin kai kuten ennenkin jos toinen ei muuta halua kuin kertoa, koska itselläni ei ole kokemusta asiasta, (siis miten toinen haluaa tuollaisen asian otettavan huomioon ja suhtauduttavan). Todennäköisesti kysyisin haluaisiko nainen puhua asiasta tai haluaako hän että ottaisin asian jotenkin huomioon.
"Pistäisittekö välit poikki vaiko arvostaisitteko häntä enemmän rehellisyydestä?"
En pistäisi välejä poikki, enkä myöskään usko kertomisen lisäävän tai vähentävän arvotustani. Ajattelisin enemmän toisen kertovan asiasta omasta halusta, helpottaa ehkä hänen oloa kun saa kerrottua asiasta, ehkä halua että ottaisin asian jotenkin huomioon, tms.
Miten muuten haluat toisen huomioivan kyiseisen asian? Jos haluat että toinen "arvostaisi enemmän rehellisyydestä" niin miten tuo käytännön tasolla vietynä sitten tarkoittaisi, jos oletetaan että mies arvostaa jo nyt sinua?- Åhn
Nyt todellakin toivon, että poikaystäväni reagoisi juuri tuollaisella tavalla.
Tarkoitin sanoessani, että hän arvostaisi minua ihmisenä, kuten tähänkin asti on, sekä olisi avoin keskustelemaan asiasta. Minulle hyväksikäyttö on iso juttu, sillä olen kokenut sen ja tuntenut, pitänyt vuosia sisälläni. Ei ole helppoa kertoa asioita, jotka sattuvat todella paljon. En tunne tehneeni mitään väärää, vaikka minua hävettää myöntää, että minulle on tehty julmasti ollessani pieni.
Vaikka olen rehellinen ihminen, inhoan valehtelemista, ilmaisen tunteeni enkä peittele niitä ollenkaan. Olen huomannut elämäni aikana, ettei moni tähän pysty. Hyväksikäyttö on ainut asia, josta vaikenen. - Perusteekkari
Åhn kirjoitti:
Nyt todellakin toivon, että poikaystäväni reagoisi juuri tuollaisella tavalla.
Tarkoitin sanoessani, että hän arvostaisi minua ihmisenä, kuten tähänkin asti on, sekä olisi avoin keskustelemaan asiasta. Minulle hyväksikäyttö on iso juttu, sillä olen kokenut sen ja tuntenut, pitänyt vuosia sisälläni. Ei ole helppoa kertoa asioita, jotka sattuvat todella paljon. En tunne tehneeni mitään väärää, vaikka minua hävettää myöntää, että minulle on tehty julmasti ollessani pieni.
Vaikka olen rehellinen ihminen, inhoan valehtelemista, ilmaisen tunteeni enkä peittele niitä ollenkaan. Olen huomannut elämäni aikana, ettei moni tähän pysty. Hyväksikäyttö on ainut asia, josta vaikenen.Minua ei ainakaan haittaisi tuo asia ollenkaan: eihän nainen itse ole voinut vaikuttaa siihen, onko häntä hyväksikäytetty vai ei. Ja ei se tee naisesta missään määrin huonompaa, jos ei luonnollisesti myöskään parempaa. Jokaisella meistä on elämästämme huonoja muistoja eivätkä ne vaikuta ihmisarvoomme.
Itseasiassa arvostaisin kovasti, jos joku kehtaisi noinkin henkilökohtaisen asian kertoa. Sehän olisi suuri luottamuksen osoitus!
Negatiivisella tavalla tuo vaikuttaisi lähinnä silloin, jos tuo asia ihan konkreettisesti päivittäisissä asioissa nousisi pinnalle. Saattaa kuulostaa kornilta, mutta ikävistä asioista pitää myös osata päästä ylitse.
- Åhn
Hei, kiitos kaikille tämänhetkisistä vastauksista!
Seksiin kyllä kykenen, mutta minua ahdistaa ajatus, että entäpä jos hän tulee hyväksikäyttämään minua jossain vaiheessa? Vaikka tiedän, ettei hän tule, mutta minua pelottaa, sillä enhän minä voi tietää mitä toinen ajattelee. Olen muuten hyvin sosiaalinen ihmisenä, mutta epävarma.
"Onko sinun aivan pakko kertoa hänelle?"
Olen sanonut hänelle, että minulla on ollut ns. värikäs nuoruus takanani. Olen myös kertonut hänelle (ja on hän huomannutkin), että saan sillointällöin ahdistuskohtauksia ja olen masentunut aamuisin. Joten tietenkin se minua helpottaisi kertoa, että minulle on käynyt näin lapsuudessani.
Hän myös ihmettelee useasti ääneen, miksi minulla ei ole aiempia suhteita, sillä olen kaunis ja hymyilen paljon, sekä minulla olisi vientiä. En ole tyhjäpää, minulla on oma persoonallisuuteni enkä pelkää ilmaista omaa mielipidettä. Hänelle ei ole kuitenkaan riittänyt "en ole uskaltanut" vastaukseksi.
Pelkään tätä kohtaloa suhteellamme (poimin yllä linkitetystä Plazan keskustelusta);
"Minut raiskattiin. Minun exäni ei halunnut kuulla koko asiasta, hänelle siitä ei saanut edes puhua. Hän tahtoi tahdollaan pyyhkiä koko ajatuksen mielestään. Asiasta ei sitten puhuttu. Nykyiselleni en ole kertonut."- assssdf
Oletan, ettet ole koskaan asiasta kenelekkään puhunut. Etkö mielummin haluaisi mennä puhumaan ammattiauttajalle, sen sijaan että purkaisit asiaa kumppanillesi?
"Seksiin kyllä kykenen, mutta minua ahdistaa ajatus, että entäpä jos hän tulee hyväksikäyttämään minua jossain vaiheessa? "
Juuri tämän takia sinun kannattaisi ensiksi mennä jollekkin ammattiauttajalle puhumaan ja päästä eroon peloistasi ja traumoistasi, ennenkuin rupeat käsittelemään asiaa kumppanisi kanssa. Koska ajan mittaan, kun tulee noita riitoja ja sen sellaisia, tämä asia tulee esille yhä uudelleen ja uudelleen, jos sitä et ensiksi itsesi kanssa käy lävitse. Suutuspäissäsi saatat ruveta väittämään että puolisosi hyväksikäyttää sinua, saatat huutaa ties mitä.
Etkö sinäkin halua ihan normaalisuhteen miehesi kanssa ja eikö miehesi kanssa ansaitse normaalin suhteen?
Hae apua, ihan itsesi takia. - Åhn
assssdf kirjoitti:
Oletan, ettet ole koskaan asiasta kenelekkään puhunut. Etkö mielummin haluaisi mennä puhumaan ammattiauttajalle, sen sijaan että purkaisit asiaa kumppanillesi?
"Seksiin kyllä kykenen, mutta minua ahdistaa ajatus, että entäpä jos hän tulee hyväksikäyttämään minua jossain vaiheessa? "
Juuri tämän takia sinun kannattaisi ensiksi mennä jollekkin ammattiauttajalle puhumaan ja päästä eroon peloistasi ja traumoistasi, ennenkuin rupeat käsittelemään asiaa kumppanisi kanssa. Koska ajan mittaan, kun tulee noita riitoja ja sen sellaisia, tämä asia tulee esille yhä uudelleen ja uudelleen, jos sitä et ensiksi itsesi kanssa käy lävitse. Suutuspäissäsi saatat ruveta väittämään että puolisosi hyväksikäyttää sinua, saatat huutaa ties mitä.
Etkö sinäkin halua ihan normaalisuhteen miehesi kanssa ja eikö miehesi kanssa ansaitse normaalin suhteen?
Hae apua, ihan itsesi takia.Olen puhuneet asiasta hyvän ystäväni kanssa, kuten ylemmässä viestissä kirjoitin. Olet kuitenkin oikeassa, että minun pitäisi mennä juttelemaan ammattiauttajalle, olen sitäkin miettinyt yhtenä vaihtoehtona.
Minulla on kuitenkin jotenkin tullut käsitys, että heillä ei ole riittävää tunnesidettä, jonka tarvitsen. Mielestäni on muutenkin outoa mennä kertomaan omia huolia ja asioita tuntemattomalle face to face. En kuitenkaan sulje pois tätä mahdollisuutta. - Ramivain
Åhn kirjoitti:
Olen puhuneet asiasta hyvän ystäväni kanssa, kuten ylemmässä viestissä kirjoitin. Olet kuitenkin oikeassa, että minun pitäisi mennä juttelemaan ammattiauttajalle, olen sitäkin miettinyt yhtenä vaihtoehtona.
Minulla on kuitenkin jotenkin tullut käsitys, että heillä ei ole riittävää tunnesidettä, jonka tarvitsen. Mielestäni on muutenkin outoa mennä kertomaan omia huolia ja asioita tuntemattomalle face to face. En kuitenkaan sulje pois tätä mahdollisuutta.>>Minulla on kuitenkin jotenkin tullut käsitys, että heillä ei ole riittävää tunnesidettä, jonka tarvitsen.
Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, minkä psykologina/psykiatrina toimiminen vaatii on kyky eläytyä toisen tunteisiin ja tuntemuksiin, antamatta niiden kuitenkaan vaikuttaa omiin tunteisiin.
Psykiatrit ja psykologit ovat käyneet vuosikausia kouluja ja pohdiskelleet monenlaisia ihmismielen kiemuroita ja mieleen vaikuttavia elämäntilanteita ja -tapahtumia ja hyväksikäyttötapaukset ovat yksi yleisimmistä aiheista.
Jollet aiemmin ole puhunut asiasta ammattilaisen kanssa voisit hyvin koettaa, he ovat juuri siihen koulutettuja ja ovat useimmiten hyvin ymmärtäväisiä, empaattisia ja tahtovat auttaa. Voisit esimerkiksi kysyä mitä mieltä he ovat asiasta, miten poikaystäväsi voisi heidän mielestään mahdollisesti reagoida, miten asia suhteeseen vaikuttaisi ja miten sinun kannattaisi asia ottaa esille. Psykiatrille tai psykologille juttelemisesta ei varmasti ainakaan haittaa olisi, jos et itse koe asian muistelemista erityisen tuskallisena.
Mitä itse alkuperäiseen kysymykseesi tulee, en todellakaan jättäisi, eikä se vähentäisi arvostustani. En tietysti tiedä minkälainen kumppanisi on, mutta minulle olisi suuri luottamuksen osoitus, jos pystyisit kertomaan MINULLE noin suuresta, itseesi vaikuttavasta tuskallisesta asiasta. Mielestäni asiassa ei ole kyse rehellisyydestä, koska ethän valehtele jos jätät kertomatta, vaan enemmän luottamuksen osoituksesta, mikä olisi omiaan vain lujittamaan suhdetta. Toivon että tunnet poikaystäväsi tarpeeksi hyvin ja osaat arvioida asiaa, tsemppiä :-)
- neuvoja.
Arvostaisin häntä rehellisyydestä. En pistäisi välejä poikki.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial11598Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1061553- 121328
Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221051Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva2211038- 124871
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt2816Kuka omistaa keltaisen vanhan aravan?
Pitäs saada rakennuksen omistajaan yhteys, rappukäytävät on siivottomassa kunnossa. Hiekkaa ja roskia rappusissa, lisäks29797Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks43776- 9770