Kysymys ujoille

Kyllä voi..., ite oon aika ujo, javiimeksi juuri pari kuukautta sitten aika hyvännäkönen muija teki alotteen, annoin sitten vaan pakit, kun tuli vaan semmonen panikoiva olo... Ja en ole koskaan tehnyt aloitetta juuri ujouteni takia...

Harmittiko jälkikäteen?

Mä olen aina pyrkinyt käyttäytymään hyvin ja asiallisesti kaikkia kohtaan, joten tylyjä pakkeja en ole koskaan antanut. Aloitteita jätän kyllä itse tekemättä ihan jatkuvasti, ihan muutamia kertoja elämäni aikana olen uskaltautunut pyytämään tyttöä kahville vaikka kiinnostaviin tapauksiin törmää lähes päivittäin.

Nää kyllä pätee kaikki ihan naisiinkin.

Olen muutaman kerran antanut just tollaset tylyt pakit mutta se oli sillion kun olin vielä ala-ikäinen.
Harmittaahan se.

Joo, olen pari kertaa panikoinut kun tollainen tilanne on tullut ihan puun takaa. Ekalla kerralla annoin pakit, tokalla sössötin jotain ja annoin numeroni, mutta naisesta ei sen jälkeen kuulunut mitään. Eipä noi silti juuri harmita, kun en kummastakaan neidistä ollut sen kummemmin kiinnostunut, minkä takia nää tapaukset tulikin niin yllättäen.

Oletko ap varma, ettet vaan itsekin olis kuvitellut ihastuksissasi näiden miesten kiinnostusta? Varsinkin työympäristöissä jotkut saattavat olla tosi ystävällisiä tai mukavia ilman sen kummempia taka-ajatuksia, mutta ihastuneena tulkitsee kaiken niin kuin haluaa.

Miesten antamat tylyt pakit voi johtua siitäkin, että ovat niitä saaneet itse niin paljon naisilta kun ovat menneet tekemään aloitteita. Suomessa vain harvat naiset osaavat / viitsivät antaa pakit kohteliaasti, eikä siis ole ihme, jos myös miesten käytös kylmenee.

"Oletko ap varma, ettet vaan itsekin olis kuvitellut ihastuksissasi näiden miesten kiinnostusta? Varsinkin työympäristöissä jotkut saattavat olla tosi ystävällisiä tai mukavia ilman sen kummempia taka-ajatuksia, mutta ihastuneena tulkitsee kaiken niin kuin haluaa."

No eihän sitä 100% varma tietenkään voi olla, mutta kaikki merkit kyllä olleet sen suuntaisia että olisivat olleet ihastuneita/kiinnostuneita. Mm. jatkuvaa tuijotusta, katsekontaktin hakemista, lähelle hakeutumista ja siinä pyörimistä, samassa asennossa kuin minä (kuulemma merkki kiinnostuksesta, ihailemaansa henkilöä tiedostamattaan jäljittelee) kyselee jatkuvasti kuulumisia, asioita elämästäni, v-loppusuunnitelmia jne, hermostunut jutellessaan kanssani, pyytää saada ottaa kuvan jne. Ja ei ollut työympäristössä.

Kyllä hyvin kriittisesti olin puntaroinut asiaa, että ovatko kiinnostuneita vai eivät, mutta kuten sanoin, niin todella paljon vaikuttivat sitä olevan (vaikka en itse aluksi edes ollut heistä kiinnostunut) että olisin voinut vaikka vannoa heidän sitä olevan.

Voihan toki silti olla että eivät olleet kiinnostuneita, en minä sitä kiellä. Mutta kyllä minusta edelleen tuntuu siltä että olivat, mutta myös ujoja, jotka panikoituivat ja ryssivät sillä kaiken. Ja onhan tänne tullut jo näitä vastauksia, että toisille ujoille miehille tämmöinen on ihan tuttua toimintaa ja tällaista tapahtuu, joten ihan mahdollista että kyse oli tästä.

"Kysymys ujoille"

Olen ujo, mutta enpäs kerro! Hä hä hä hää!!

"Ujo mies, oletko joskus antanut tylyt pakit aloitteen tehneelle naiselle jouduttuasi paniikkiin ujouden takia?"

25v aikana kukaan nainen ei ole mielestäni tehnyt selkeää aloitetta, mutta en todellakaan antaisi tylyjä pakkeja :)

En tiedä miten voisi elää itsensä kanssa sen jälkeen jos niin harvinainen tapahtuma kävisi toteen, että kiinnostava nainen tekisi aloitteen ja itse antaisi pakit pelkän ujouden takia :/

voi mennä eli jatka vaan painostusta. kyllä se sitten tehoaa

olenko jättänyt tekemättä aloitetta??? joka päivä

Olen saanut tylyjä pakkeja nimenomaan ujoilta naisilta.

Käsitykseni mukaan ujo tai ehkä hieman sosiaalisesti kömpelö ei osaa hoitaa tilannetta ja menee sen takia tavallaan mahdollisesti paniikkiin.

Sen takia lopetinkin ujojen naisten iskemisen ylipäätään koska väsyin siihen että heillä on kovat odotukset miehille, mutta odottavat että heitä lähestyy joku komea mies juuri oikealla sanoin ja lopuille he antavat osaamattomuuttaan tylyt pakit jos lähestyjä ei miellytä tai heidän käytöksensä on kaikkea muuta kuin mukavaa sille lähestyjälle.

Ujot, olipa mies tai nainen kaivaa omaa kuoppaansa jos ei sentään ystävällisesti osaa suhtautua lähestyjään.

Olipa ujo tai ei niin käytöstapoja tulee olla.

"Ujo mies, oletko joskus antanut tylyt pakit aloitteen tehneelle naiselle jouduttuasi paniikkiin ujouden takia?"

- Olen, varsinkin nuorempana ja varsinkin, jos en yhtään ole sillä mielellä liikkeellä että naista etsiskelisin. Baarissa kun on nauttinu vähän alkoholia, ujous jää sen sijaan taka-alalle, mutta siellä olen joskus töykeä naisille siksi, kun naisiltakin saa yleensä niin jäätäviä vastaanottoja jos menee jutteleen. Ei siis mitään motivaatiota olla kohtelias antaessani naiselle pakkeja.

"Voiko ujo mies mennä vaan niin kipsiin, solmuun ja paniikkiin ihastuksensa tehdessä aloitteen, että pelkoreaktiona päästäkseen pakoon tilanteesta antaa vain pakit ja tylyttää, vaikka oikeasti tykkäisikin naisesta? Oletko itse tehnyt joskus näin?"

- Näin on käynyt. Erään harrastuksen parissa muutaman kerran, siellä kävi pari tapausta joista olin tosissaan kiinnostunut ja katseet kohtas usein. Yrittivät tulla juttusillekin, mutta kipsaantuminen tapahtui ja annoin varmasti aika tylyn vakutelman kun en osannu oikein mitään siinä jutella. On harmittanu jälkeenpäin, kun olivat kumpikin tosi söpöjä tyttöjä ja mukavan oloisia.

"Entä oletko jättänyt tekemättä aloitteen ujouden/ylpeyden tms. takia vaikka olet ollut todella ihastunut/rakastunut? Käsittääkseni tällaisia miehiä on hyvin paljon. "

- Olen. Sekä ujouden, että ylpeyden. Viimeksi mainittuja ovat sellaset tapaukset, jolloin nainen selvästi osoittaa kiinnostusta ja antaa selviäkin signaaleja, että juttusille sais tulla. Mutta kun ei itse tuu, vaikka huomaa etten itse osaa/halua/uskalla tulla. En ymmärrä, miksei nainen voi tossa tilanteessa tulla yhtään vastaan ja olla itse aloitteellinen. Toisaalta, ei mua nuo viimeseen asti miehen aloitetta odottavat naiset kiinnostakaan, kertoo vain pinnallisuudesta ja siitä, että elävät joissakin typerissä etikettisäännöissä, joiden mukaan miehen pitää olla se "aloitteellinen ritari", joka käy pokaamassa naisensa.

Omien ja aika monien muiden kokemusten perusteella, sekä myös ujojen miesten omien todistusten perusteella aion tästälähin kiertää ujot miehet kaukaa. Aloitteiden teko heitä kohtaan on turhaa, se johtaa vain heidän panikoitumiseen ja torjuntaan eivätkä he itse koskaan tee aloitetta.

Kaverimielessä juttelu ja näin tutustuminen ujoon mieheen on mahdotonta, sillä jos tämä on ihastunut, hän menee paniikkiin ja pakenee välittömästi paikalta.

Ilmeisesti ainut keino jolla ujon miehen voi saada tai ujo mies voi päästä suhteeseen on, että ujo mies ja joku nainen, jonka kanssa he jo valmiiksi ovat kavereita ihastuvat toisiinsa.

Jos joskus kiinnostun tai huomaan ujon miehen kiinnostuneen itsestäni, päätän saman tien vain unohtaa koko jutun ja vältellä tyyppiä. Niin säästyvät molemmat paljolta mielipahalta.

Yksi tyttö tuli kerran keskustassa penkillä istuessani istumaan viereeni ja alkoi juttelemaan. Hän kyseli mm. illan suunnitelmiani. Ujona ja muutenkin huonon itsetunnon omaavana en missään vaiheessa olettanut hänen olleen kiinnostunut "siinä mielessä", joten en lähtenyt jutteluun mukaan kauhean innokkaasti. Myöhemmin aloin miettimään hänen aikeitaan. Jos tuo oli aloite, niin vaikutin varmaan aika välinpitämättömältä, vaikka näin ei olisi todellakaan ollut jos olisin ymmärtänyt tilanteen.

"Ujo mies, oletko joskus antanut tylyt pakit aloitteen tehneelle naiselle jouduttuasi paniikkiin ujouden takia?"

Tuollaisessa tilanteessa antaisin kohteliaat ja niin huomaamattomat pakit, ettei nainen edes hoksaisi saaneensa pakkeja :)

"Entä oletko jättänyt tekemättä aloitteen ujouden/ylpeyden tms. takia vaikka olet ollut todella ihastunut/rakastunut? Käsittääkseni tällaisia miehiä on hyvin paljon."

Tiedä siitä ihastuksesta, mutta aloitteita jätän tekemättä ihan aina ja jatkuvasti. Tiedä sitten johtuuko ujoudesta vai ylpeydestä. Tuskin ainakaan jälkimmäisestä :)

En ole koskaan antanut pakkeja, mutta nuorena olen varmaan mokannut monia tilanteita, koska pelkäsin kuollakseni sitä, että joku näkisi minut tytön kanssa ja keksisi siitä jonkun pilkan aiheen. Aloitetta en ole uskaltanut tehdä oikeastaan koskaan, joten kokemukset suhteista ovat edelleen nollassa, vaikka ikä lähestyy 30:tä.

Kukaan ei ole koskaan tehnyt aloitetta. Mutta uskoisin pystyväni antamaan asialliset pakit. Tosin olisin tästä utopistisesta tilanteesta niin hämilläni, että varmasti tekisin jotain typerää.

Ujouteni takia en ole tehnyt yhtään aloitetta, vaikka olen ollut todella kiinnostunut/ ihastunut.

Enpä usko, että mies antaisi pakkeja jos on naisesta oikeasti kiinnostunut. Nuo viisi kertaa viittaisivat valitettavasti siihen, että olet saattanut tehdä ainakin osittaisen virhearvion.

Mies tuskin haluaisi enempää mättöä ankeaan elämäänsä hylkäämällä ainoan todellisen kiinnostuksen kohteensa. Jos siis kiinnostuneelle miehelle tarjotaan sitä mikä miehelle kuuluukin, ottaa hän omansa vuorenvarmasti.

Jatka siis etsimääsi hiukan tarkemmalla sihtauksella jatkossa!

Ei ujolla miehellä oo varaa antaa pakkeja. Todennäkösyys siihen, että kiva näinen lähestyy, on suunnilleen sama kuin voittaa lotossa viis kertaa putkeen.

Enpä tiedä, olenko niinkään ujo, mutta annoin pakit tai ainakin nainen tulkitsi niin.

Todella suloinen ja kiva nainen ilmoitti pitävänsä kovasti minusta, ukkomiehestä. Nainen tiesi minun olevan ukkomies.

Jossain vaiheessa kaikki tuntui menevän liian lujaa ja silloin tuli käyttäydyttyä niin, että nainen tulkitsi sen pakkien antamiseksi. Se kaduttaa, että hänen sydämensä taisi saada ison kolhun. Kolhu tuli minullekin. Menetin ystävän. Nyt jälkeenpäin olen pyytänyt anteeksi, että annoin hänelle silloin liikaa toiveita. Toisaalta minunkin elämästäni puuttui jotain.

En, en koskaan...Suukkoakaan en ole antanut kenellekään!!! Suukon olen saanut kyllä (joskus 1. luokalla tyttö pussasi).
Että eiköhän se aikamonella ujolla miehellä rajoitu tämmöiseen ;D

Minua tosipaikan tullen ujoa naista tuli tapaamaan ujo mies toisesta maasta. Tapasimme vuosi sitten netissä..homma eteni verkkaisasti, "annoin aika viileetä" pidemmän aikaa, mutta lopulta kaveri rohkaistui ja sanoi että haluaa todella tavata minut. En antanut pakkeja ja heppu osti lennot suomeen. Ensitapaaminen oli aivan uskomaton, molemmat olivat haltioituneita ja kuoharihan siinä poksautettiin..ja hommat etenivät intohimoisesti tämän vertauskuvan myötä..MUTTA koska oli vähän liian jännää olla yhdessä, ujoilu kävi jo sietämättömäksi ja me taiteilijahahmot tissuttelimme ujouteemme lopulta koko yhteisen viikon...ei mennyt ihan putkeen ja eronhetki oli oikeastaan täysi mahalasku....nyt on vain syvä hiljaisuus :( ja ikävä sitä aikaa kun vain iloisesti keskustelimme netissä..

"Entä oletko jättänyt tekemättä aloitteen ujouden/ylpeyden tms. takia vaikka olet ollut todella ihastunut/rakastunut?"

En ole koskaan tehnyt aloitetta vaikka olisin ollut kuinka ihastunut, koska tiedän etten kelpaisi kuitenkaan.

minä oon ihastunut ujoon mieheen. Voi että oon ihastunut siihen. :( EN USKALLA itse tehdä aloitetta. Mitä jos tää mies ei ole kiinnostunut minusta, vaikka koenkin, että olisi..

"Ujo mies, oletko joskus antanut tylyt pakit aloitteen tehneelle naiselle jouduttuasi paniikkiin ujouden takia?"

Ei ole tarvinnut antaa pakkeja kun kukaan ei ole tullut tekemään aloitetta, ehkäpä parempi näin, menisin ujona miehenä varmaan aikamoiseen paniikkiin enkä saisi varmaankaan sanaa suustani.

"Voiko ujo mies mennä vaan niin kipsiin, solmuun ja paniikkiin ihastuksensa tehdessä aloitteen, että pelkoreaktiona päästäkseen pakoon tilanteesta antaa vain pakit ja tylyttää, vaikka oikeasti tykkäisikin naisesta? Oletko itse tehnyt joskus näin?"

Tuo on mahdollista, itse ei ole koskaan tarvinnut antaa pakkeja.

"Entä oletko jättänyt tekemättä aloitteen ujouden/ylpeyden tms. takia vaikka olet ollut todella ihastunut/rakastunut? Käsittääkseni tällaisia miehiä on hyvin paljon."

Ujouden takia kylläkin ja aloitteentekeminen on nykyään almost impossible, joten parempi jättää naiset rauhaan ja keskittyä omaan elämään.

"Entä oletko jättänyt tekemättä aloitteen ujouden/ylpeyden tms. takia vaikka olet ollut todella ihastunut/rakastunut? Käsittääkseni tällaisia miehiä on hyvin paljon."

Voi voi, monta kertaa. Ei auttanut vaikka tyttö kirjoitti lapun jossa tunnusti rakastavan minua ja minä rakastin tätä. Mutta ei auttanut. On niin iso lukko vain tuossa sydämmessä. Jotta olisin voinut tutustua ko. tyttöön, minun olisi pitänyt saada häneltä puhelin-numero. Siihen aikaan ei ollut sähköposteja (94-96), se olisi ollut toinen vaihtoehto.

Tilanne missä on paljon ulkopuolisia ihmisiä, en voi tutustua naiseen josta tykkään. Nykyään on vähän sama tilanne menossa työpaikan ruokalassa, mutta sieläkin on paljon ulkopuolisia ihmisiä ja yksi ihastus.

kyllä hmp umph jos nainen alkaa lähenteleen tai koskettelee housuista..varmaan menis taju kun alkais tekee semmostii.

Mulkkaan päivät pääksytysen viehättäviä naisia ja haaveilen kuinka ihanaa elämä olisi heidän kanssaan.

No nyt joku nainen lähestyy, alan panikoida.

Yhtäkkiä näenkin mielessäni lihavan nalkuttavan ämmän, typerät kakarat, kissan joka raapii sohvat, koiran jota joudun kusettamaan monta kertaa päivässä, asuntolainan ja vittumaiset appivanhemmat.

Ei kiitos, painu helvettiin siitä seireeni minä en alistu.

en ole , mutta luultavasti naisen mielestä olen :( lähinnä juossut karkuun

En ole antanut pakkeja. En ole voinut koska en ole ikinä saanutkaan osakseni lähestymisyrityksiä, kukaan about ikäiseni nainen/tyttö ei koskaan ole edes alkanut puhumaankaan minulle ensimmäisenä, ei vaikka kuinka olisi työ/harrastus/koulu tms juttu kyseessä. eli ei edes vaikka olisi "syy" puhuakin, EI EDES VILKAISTA SILMIINKÄÄN VAIKKA VASTAAN KÄVELISIN vaan katse moppaa seiniä / lattiaa / ihan mitä muuta vain muttei minua :D enkä tarkoita että mulkata pitäisi.. kai minä olen sitten niin vastenmielinen ulkonäöltäni tai jotain sellaista.. :(

Vaan aina ei voi voittaa ja jotkut eivät voita koskaan mitään. Osani on olla häviäjä näissä naisjutuissa. En osaa viedä "hommaa" eteenpäin jos jotain säätöä olisikin. Olen aika keskustelutaidoton/epäsosiaalinen naisten keskuudessa.. Mutta tuomitaanko minut jo etukäteen tälläiseksi ennen kuin on edes sanaakaan vaihdettu..?
Ja ei, itse en kulje pääpainoksissa, mutta ehkä naamani vain näyttää epävarmuuttani ulospäin. Olen oikeasti elämäniloinen ja pirteä kaveri, nauran paljon ja haluan olla muutenkin positiivinen jos minun kanssani toimii, näistä ominaisuuksista olen kavereiltanikin saanut kuulla..

Lueskelin näitä kirjoituksia ja luulen nyt ymmärtäväni oman kokemukseni josta olen ollut hämilläni ja miettinyt mistä se johtui ja oliko vika minussa.
Minäkin nimittäin tutustuin kesällä ujoon mieheen (hän oli vähä maistissa) ja sattumalta tavattiin joitaqkin kertoja ja olen 99% varma että hän oli kiinnostunut ja meidän välillä olis ollut jotain.
Kuitenkin kun rohkaistuin laittamaan viestin jossa vähän avauduin omista tunteistani ja kutsuin käymään niin hän ei enää vastannut eikä edes tervehtinyt ohiajaessaan.
Tästä vois tosiaan loukkaantua, mutta oon aika varma että se johtui hänen ujoudestaan...