Ympärileikkaus laillista ja hyödyllistä.

Tarkoittaako tämä kenties sitä, että erehtyväinen jumala laittoi vahingossa miehille liikaa nahkaa paikkaan, josta se tulee nyt leikata pois itse? Onko mitään takuu- tai palautejärjestelmää jonka kautta voisi pyytää muutoksen tuotteen rakennusohjeisiin jotta vältyttäisiin tältä toimenpiteeltä?

"Leikkaus myös auttoi häntä kiinnittymään uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöönsä."
Elikä kotouttaminen on turhaa puuhaa, parempi siinä tapuksessa että kiinnittyvät yhteisöihinsä kotimaassaan, eivätkä täällä, sitäpaitsi ne kyllä levittävät niitä papilloomaviruksiaan naisiin väkisin pusikoissa iltahämärän aikaan enemmän kuin esinahkansa säilyttäneet kantaväestöön kuuluvat.

Ympärileikkaus on kastraatiota vastaava loukkaus lapsen kehon koskemattomuutta vastaan, lapsen saamat psyykkiset vammat ovat mittavat ja purkautuvat aikuisiässä erinlaisina väkivallantekoina ja ongelmina seksuaalielämässä.
Tämän takia Lähi-Itään pitää viedä laivalastittain liennytystä.
personal.inet.fi/cool/djfunk/marsula/pics/tummeli.jpg

It is now generally accepted that under the impact of Oedipal strivings and castration anxiety, children at the phallic stage are disposed to experience fantastic fears of bodily damage. Masturbation, medical treatment, traumas, accidents have been shown by many to create disturbances in the psychic life of the child (Coleman 1950; Deutsch 1942; Jessner et al. 1952; Miller, 1951). Anna Freud has indicated that '...any surgical interference with the child's body may serve as a focal point for the activation, reactivation, grouping, and rationalization of the ideas of being attacked, overwhelmed and (or) castrated....The actual experience of the operation lends a feeling of reality to the repressed fantasies, thereby multiplying the anxieties connected with it. Apart from the threatening situation in the outer world, this increase of anxiety presents an internal danger which the child's ego has to face. Where the defence mechanisms available at the time are strong enough to master these anxieties, all is well; where they have overstrained to integrate the experience, the child reacts to the operation with neurotic outbreaks; where the ego is unable to cope with the anxiety released, the operation becomes a trauma for the child' (Freud, A., 1952)

J uutalaisten tunteet sijaitsee esinahassa!

A man aged 72 writes that he has felt mutilated and deformed and "mad about being circumcised...today I am absolutely furious!"

Vuotias mies 72 kertoo, että hän on tuntenut silvotaan ja epämuodostuneita "Hulluna on ympärileikattu ... tänään olen aivan raivoissani!"

Another reports that he believes circumcision to be "barbaric" and that he is "resentful and hateful" towards his parents.

Toinen kertoo, että hän uskoo ympärileikkaus on "barbaarista" ja että hän on "vihainen ja vihamielistä" kohtaan hänen vanhempansa.

"I am now 50 years old," another writes, "not a day has passed since my circumcision that I have not suffered from pain and rage."

"Olen nyt 50-vuotias", toinen kirjoittaa, "ei päivä on vierähtänyt ympärileikkaus, jota en ole kärsinyt tuskaa ja raivoa."

One is impressed that the writers have not felt free to discuss their feelings except to an occasional close friend.

Yksi on vaikuttunut siitä, että kirjoittajat eivät ole tuntenut keskustella vapaasti tunteitaan paitsi satunnaisesti läheinen ystävä.

"I have never said these things before," one of them writes, "it helps to be able to tell someone."

"En ole koskaan sanonut nämä asiat ennen", yksi heistä kirjoittaa, "se auttaa voi kertoa jonkun.

" Another writer said, "The one time I spoke of my circumcision in therapy, I cried for a full hour and could have cried longer."

Toinen kirjoittaja sanoi, "kerran puhuin minun ympärileikkaus terapiassa, itkin ja koko tunti ja olisi voinut huusi kauemmin."

Fear of rejection and ridicule might explain a hesitancy to reveal their feelings.

Pelko hylkäämisestä ja pilkan saattaa selittää epäröintiä paljastaa tunteitaan.

One man spoke of his feelings of mutilation to a doctor who told him, "Don't be ridiculous! Be glad with what you've got."

Yksi mies puhui tunteista silpominen on lääkäri, joka sanoi hänelle: "Älä ole naurettava! Ole iloinen siitä, mitä olet saanut."

"When I tried to tell my mother," another writes, "she ridiculed me by saying, `What do you care if you've lost a little skin?'"

"Kun yritin kertoa äidilleni," toinen kirjoittaa ", hän pilkkasi minua sanomalla," Mitä sinä välitä, jos olet menettänyt hieman iho? "

For three of the men, the sense of mutilation and loss were severe enough to ponder the possibility of seeking a surgical foreskin restoration.

Kolmen miesten tunne silpominen ja menetys oli niin vaikea miettiä mahdollisuutta pyytää kirurginen esinahka palauttaminen.