Pyhä yö Taipaleenjoella

Pää kiinni, huumehörhö. Kunnia ja jälkipolvien kiitos Taipaleen, Keljan ja Vuosalmen taistelijoille.

Ja taas on Lapuan lumiauralla töitä.

>Kyseinen hyökkäys oli yhtä typerä kuin Vuosalmen kirkonmäellä Talvisodan lopulla Nurmolaisten toimesta tehty.<

Piti sanomani että Äyräpään kirkonmäelle tehty hyökkäys Talvisodan loppulla oli kuta kuinkin yhtä typerä. Siellä tapatettiin kymmenittäin Nurmolaisia aivan turhaan.

Heikonlaiset ovat tietosi kirjallisuudesta. Jylhä oli varsin tunnettu ja tunnustettu runoilija ja sen lisäksi loistava kääntäjä, eräänlainen Suomen Sandor Petöfi. Jos Saarikoski olisi elänyt Jylhän aikana, hän olisi ollut samanlainen, ehkä upseeri ja sotilaskin! Kirjallisuus oli Jylhän päätoimi.

Reserviluutnantin taktinen koulutus "operatiivisiin iskuihin" oli mitä oli, mutta Koukunniemen vastaisku ei ollut Jylhän määräämä operaatio vaan lähti rykmenttitasolta ja ihan koulutetun kantaeverstin toimesta. Heidät oli alistettu viivytysjoukoille. Rykmentin osia heitettiin niemekkeeseen suoraan keskitysmarssilta tipoittain sitä mukaa kuin paikalle saapuivat. Se oli sitä alkuhämminkiä. Jylhän komppania oli yksi siinä rokassa, osui kärjessä ylläkköön jäisellä pellolla.

Taktiikka parani heti, kun rykmentti alkoi itse vaikuttaa johtotasolla sotaansa.

En näe mitään syytä edesmenneen runoilijan ja sotilaan halventamiseen, näin jouluna.

Bybi kirjoitti:

Heikonlaiset ovat tietosi kirjallisuudesta. Jylhä oli varsin tunnettu ja tunnustettu runoilija ja sen lisäksi loistava kääntäjä, eräänlainen Suomen Sandor Petöfi. Jos Saarikoski olisi elänyt Jylhän aikana, hän olisi ollut samanlainen, ehkä upseeri ja sotilaskin! Kirjallisuus oli Jylhän päätoimi.

Reserviluutnantin taktinen koulutus "operatiivisiin iskuihin" oli mitä oli, mutta Koukunniemen vastaisku ei ollut Jylhän määräämä operaatio vaan lähti rykmenttitasolta ja ihan koulutetun kantaeverstin toimesta. Heidät oli alistettu viivytysjoukoille. Rykmentin osia heitettiin niemekkeeseen suoraan keskitysmarssilta tipoittain sitä mukaa kuin paikalle saapuivat. Se oli sitä alkuhämminkiä. Jylhän komppania oli yksi siinä rokassa, osui kärjessä ylläkköön jäisellä pellolla.

Taktiikka parani heti, kun rykmentti alkoi itse vaikuttaa johtotasolla sotaansa.

En näe mitään syytä edesmenneen runoilijan ja sotilaan halventamiseen, näin jouluna.

Lue lisää

Jos Jylhän päätyö olisi ollut kirjallisuus, niin kyllä hänet olisi laitettu propagandajoukkoihin, joita oli jo Talvisodankin aikana. Palolampi oli samaa sarjaa epäuskottavassa propagoinnissaan. Ei sodan irvokkuus runoilemalla kummene, eikä kuolemasta saa koskaan kaunista. Se kun ei ole kaunista missään (sota)tilanteessa, vaan lähinnä rujoa ja luonnotonta.


"Jos Saarikoski olisi elänyt Jylhän aikana, hän olisi ollut samanlainen, ehkä upseeri ja sotilaskin! Kirjallisuus oli Jylhän päätoimi."

Saarikoski oli nuorena kyvykäs kommunisti, sotilasta hänestä tuskin koskaan olisi saatu, mutta tovereidentoveri kylläkin. Iän myötä taisi olla lähinnä juopporenttu, joka käänsi huolimattomasti jatkuvassa rahapulassaan. Nyt hänen tekemiän sepustuksia on alettu suomentamaan uudestaan ja kunnolla. Oli jo alun perin hullua touhua yrittää käännättää alkukielestä noin nuorella kääntäjällä. Esimerkkiä vaikka Saarikosken antiikin suomennokset ja Homeroksen Odysseia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Saarikoski

Saarikosken antiikin suomennokset

Homeros: Odysseia (1972)



Pitäisikö kaikki Pentti Saarikosken suomentama kirjallisuus suomentaa uudestaan?

http://www.parnasso.fi/parnasso.php?itemid=628

Käännöskritiikki: Loistava ja epäilyttävä

http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=524

http://www.parnasso.fi/index.php?itemid=642

105 kirjoitti:

Jos Jylhän päätyö olisi ollut kirjallisuus, niin kyllä hänet olisi laitettu propagandajoukkoihin, joita oli jo Talvisodankin aikana. Palolampi oli samaa sarjaa epäuskottavassa propagoinnissaan. Ei sodan irvokkuus runoilemalla kummene, eikä kuolemasta saa koskaan kaunista. Se kun ei ole kaunista missään (sota)tilanteessa, vaan lähinnä rujoa ja luonnotonta.


"Jos Saarikoski olisi elänyt Jylhän aikana, hän olisi ollut samanlainen, ehkä upseeri ja sotilaskin! Kirjallisuus oli Jylhän päätoimi."

Saarikoski oli nuorena kyvykäs kommunisti, sotilasta hänestä tuskin koskaan olisi saatu, mutta tovereidentoveri kylläkin. Iän myötä taisi olla lähinnä juopporenttu, joka käänsi huolimattomasti jatkuvassa rahapulassaan. Nyt hänen tekemiän sepustuksia on alettu suomentamaan uudestaan ja kunnolla. Oli jo alun perin hullua touhua yrittää käännättää alkukielestä noin nuorella kääntäjällä. Esimerkkiä vaikka Saarikosken antiikin suomennokset ja Homeroksen Odysseia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Saarikoski

Saarikosken antiikin suomennokset

Homeros: Odysseia (1972)



Pitäisikö kaikki Pentti Saarikosken suomentama kirjallisuus suomentaa uudestaan?

http://www.parnasso.fi/parnasso.php?itemid=628

Käännöskritiikki: Loistava ja epäilyttävä

http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=524

http://www.parnasso.fi/index.php?itemid=642

Lue lisää

Wikitaustainen stallari ei tunne asioita mutta onnettominta on se, ettei hän osaa ajatella itse, tehdä kunnollista synteesiä. Luovuus ja lahjat puuttuvat.

Pitäisikö minun tuoda ensi jouluna?

105 kirjoitti:

Jos Jylhän päätyö olisi ollut kirjallisuus, niin kyllä hänet olisi laitettu propagandajoukkoihin, joita oli jo Talvisodankin aikana. Palolampi oli samaa sarjaa epäuskottavassa propagoinnissaan. Ei sodan irvokkuus runoilemalla kummene, eikä kuolemasta saa koskaan kaunista. Se kun ei ole kaunista missään (sota)tilanteessa, vaan lähinnä rujoa ja luonnotonta.


"Jos Saarikoski olisi elänyt Jylhän aikana, hän olisi ollut samanlainen, ehkä upseeri ja sotilaskin! Kirjallisuus oli Jylhän päätoimi."

Saarikoski oli nuorena kyvykäs kommunisti, sotilasta hänestä tuskin koskaan olisi saatu, mutta tovereidentoveri kylläkin. Iän myötä taisi olla lähinnä juopporenttu, joka käänsi huolimattomasti jatkuvassa rahapulassaan. Nyt hänen tekemiän sepustuksia on alettu suomentamaan uudestaan ja kunnolla. Oli jo alun perin hullua touhua yrittää käännättää alkukielestä noin nuorella kääntäjällä. Esimerkkiä vaikka Saarikosken antiikin suomennokset ja Homeroksen Odysseia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Saarikoski

Saarikosken antiikin suomennokset

Homeros: Odysseia (1972)



Pitäisikö kaikki Pentti Saarikosken suomentama kirjallisuus suomentaa uudestaan?

http://www.parnasso.fi/parnasso.php?itemid=628

Käännöskritiikki: Loistava ja epäilyttävä

http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=524

http://www.parnasso.fi/index.php?itemid=642

Lue lisää

Yrjö Jylhä oli kovin ristiriitainen mies, josta Olavi Paavolaien sanoi: "Viimeinkin olen kohdannut miehen." Olavi oli "miesten ihailija" nuorempana... vanhempana hän tyytyi jo romuluiseen Hertta Kuusiseen. Jylhä taas olisi kevannut monellekin naiselle ja Tulenkantajissa tuntui sutinaa riittävän mm. Elina Vaaran ja Katri Valan kanssa. Jylhä oli pohjimmiltaan naisvihaaja ja ottikin vaimokseen fyysisesti ja psyykkisesti heikon naisen. Jylhä sai miehiin menevältä vaimoltaa kupan. Ristiriitainen luonne ja kenties runosuonen ehtyminen vaimon kuolemaan 1943 johti lopulta siihen, että hän tappoi itsensä joulukuun lopulla 1956! (Kanava 9/2009)

Jylhästä ilmestyi vastikään elämänkerta, jossa nuokin asiat kerrotaan.

Vesa Karonen ja Panu Rajala: Yrjö Jylhä, Talvisodan runoilija, Otava 2009

Vähemmän jylhä kirjoitti:

Yrjö Jylhä oli kovin ristiriitainen mies, josta Olavi Paavolaien sanoi: "Viimeinkin olen kohdannut miehen." Olavi oli "miesten ihailija" nuorempana... vanhempana hän tyytyi jo romuluiseen Hertta Kuusiseen. Jylhä taas olisi kevannut monellekin naiselle ja Tulenkantajissa tuntui sutinaa riittävän mm. Elina Vaaran ja Katri Valan kanssa. Jylhä oli pohjimmiltaan naisvihaaja ja ottikin vaimokseen fyysisesti ja psyykkisesti heikon naisen. Jylhä sai miehiin menevältä vaimoltaa kupan. Ristiriitainen luonne ja kenties runosuonen ehtyminen vaimon kuolemaan 1943 johti lopulta siihen, että hän tappoi itsensä joulukuun lopulla 1956! (Kanava 9/2009)

Jylhästä ilmestyi vastikään elämänkerta, jossa nuokin asiat kerrotaan.

Vesa Karonen ja Panu Rajala: Yrjö Jylhä, Talvisodan runoilija, Otava 2009

Lue lisää

Kuppahan pystyttiin hoitamaan jo tuolloin sota-aikana. Olihan Päätalollakin kuppa ja hän kuvaa tarkoin sen hoitoprosessia eräässä kirjassaan. Oliko YJ:n tauti edennyt niin pitkälle ettei sitä voitu enää parantaa?

Talvisodan runoilija hiipui hiljaa

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Talvisodan runoilija hiipui hiljaa/HS20091202SI1KU01btx


>>Jylhän vaimo Kirsti oli kuollut jo talvella 1943. Jylhä oli jäänyt yksin Stenbäckinkadun asuntoonsa. Satunnainen vierailija saattoi tavata siellä yksinäisen miehen poissaoleva ilme kasvoilla, tupakka huulessa, liuskat levällään ympäri huonetta.

Viimeisiä vuosia hivutti pitkälle kehittynyt sairaus, joka vei elämästä maun ja tunnon. Jylhä kuoli 1956 oman käden kautta veljensä luona Turussa.

Bybi kirjoitti:

Heikonlaiset ovat tietosi kirjallisuudesta. Jylhä oli varsin tunnettu ja tunnustettu runoilija ja sen lisäksi loistava kääntäjä, eräänlainen Suomen Sandor Petöfi. Jos Saarikoski olisi elänyt Jylhän aikana, hän olisi ollut samanlainen, ehkä upseeri ja sotilaskin! Kirjallisuus oli Jylhän päätoimi.

Reserviluutnantin taktinen koulutus "operatiivisiin iskuihin" oli mitä oli, mutta Koukunniemen vastaisku ei ollut Jylhän määräämä operaatio vaan lähti rykmenttitasolta ja ihan koulutetun kantaeverstin toimesta. Heidät oli alistettu viivytysjoukoille. Rykmentin osia heitettiin niemekkeeseen suoraan keskitysmarssilta tipoittain sitä mukaa kuin paikalle saapuivat. Se oli sitä alkuhämminkiä. Jylhän komppania oli yksi siinä rokassa, osui kärjessä ylläkköön jäisellä pellolla.

Taktiikka parani heti, kun rykmentti alkoi itse vaikuttaa johtotasolla sotaansa.

En näe mitään syytä edesmenneen runoilijan ja sotilaan halventamiseen, näin jouluna.

Lue lisää

Jukka L. Mäkelän Taipaleenjoki -kirjassa kerrotaan tuokin Petöfi -juttu, joka oli kuin piruuttaan syötiksi Jylhälle heitetty.

Samaisessa kirjassa on tuota onnetonta taistelua kuvattu kymmenin sivuin.


http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/vesa-karonen-ja-panu-rajala-yrjö-jylhä-talvisodan-runoilija/510437

Syyllisyyden paino

"Harvasanaisen miehen vuonna 1929 solmima avioliitto ei ollut onnellinen. Sekä runoilijalla että Kirsti-puolisolla oli henkilökohtaiset ongelmansa.

Yrjö tunsi vastuuta puolisostaan ja tämän sotavuonna 1943 tapahtuneen kuoleman jälkeen tunsi syyllisyyttä, ettei ollut tehnyt kaikkeaan hänen hyväkseen. Ilmeisesti hän ei kyennytkään. Vaikutelmaksi jää, että Jylhällä ei juuri ollut muuta ongelmanratkaisukeinoa kuin nyrkki.

Olavi Paavolainen totesi tavatessaan Jylhän ensi kerran, että viimeinkin "olen kohdannut miehen", ja tyypilliset suomalaisen miehen ongelmat Jylhässä tuntuvatkin kiteytyneen.

Sodan aikana velvollisuudentunto miehistä ja tunne keskeneräisestä suurtyöstä sai kirjailijan haluamaan selvitä hengissä. Myöhemmin kunnon heikettyä ja työkyvyn mentyä kirjailija päätyi synkkään ratkaisuun. Hän ampui itsensä 30.12.1956 pistoolilla, jollaisia oli hankittu tuhansittain Suomen armeijalle ennen talvisotaa."

105 kirjoitti:

Jukka L. Mäkelän Taipaleenjoki -kirjassa kerrotaan tuokin Petöfi -juttu, joka oli kuin piruuttaan syötiksi Jylhälle heitetty.

Samaisessa kirjassa on tuota onnetonta taistelua kuvattu kymmenin sivuin.


http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/vesa-karonen-ja-panu-rajala-yrjö-jylhä-talvisodan-runoilija/510437

Syyllisyyden paino

"Harvasanaisen miehen vuonna 1929 solmima avioliitto ei ollut onnellinen. Sekä runoilijalla että Kirsti-puolisolla oli henkilökohtaiset ongelmansa.

Yrjö tunsi vastuuta puolisostaan ja tämän sotavuonna 1943 tapahtuneen kuoleman jälkeen tunsi syyllisyyttä, ettei ollut tehnyt kaikkeaan hänen hyväkseen. Ilmeisesti hän ei kyennytkään. Vaikutelmaksi jää, että Jylhällä ei juuri ollut muuta ongelmanratkaisukeinoa kuin nyrkki.

Olavi Paavolainen totesi tavatessaan Jylhän ensi kerran, että viimeinkin "olen kohdannut miehen", ja tyypilliset suomalaisen miehen ongelmat Jylhässä tuntuvatkin kiteytyneen.

Sodan aikana velvollisuudentunto miehistä ja tunne keskeneräisestä suurtyöstä sai kirjailijan haluamaan selvitä hengissä. Myöhemmin kunnon heikettyä ja työkyvyn mentyä kirjailija päätyi synkkään ratkaisuun. Hän ampui itsensä 30.12.1956 pistoolilla, jollaisia oli hankittu tuhansittain Suomen armeijalle ennen talvisotaa."

Lue lisää

Yrjö Jylhän komppanian taistelut ei ole hääviä luettavaa... ja vika ei taatusti ole Mäkelän kerronnassa. Sohlon pataljoonan toimet oli aluksi melko erikoisia. Majuri Sohlo taisi olla nimensä mukainen, nomen est omen. Jylhän komppanian tappiot oli Koukunniemen taistelussa 25 kaatunutta ja 14 haavoittunutta, kun koko Sohlon pataljoona menetti kaikkiaan 42 kaatunutta ja 38 haavoittunutta. (Silloin näyttää useimmat haavoittuneetkin kuolleen eikä tappiosuhde ole 1/3 kuten myöhemmässsä vaiheessa.)

Jukka L. Mäkelä: Taipaleenjoki
WSOY 1971
Yrjö Jylhän komppanian taistelut.
Päällys Raimo Raatikainen

http://sotakirjat.com/taimakela.jpg

Jylhästä vielä sen verran että runonsa hän taisi kirjoittaa sitten välirauhan aikana ja Kiirastuli julkaistiin 1941 eli noin vuosi tapahtumien jälkeen.

105 kirjoitti:

Jukka L. Mäkelän Taipaleenjoki -kirjassa kerrotaan tuokin Petöfi -juttu, joka oli kuin piruuttaan syötiksi Jylhälle heitetty.

Samaisessa kirjassa on tuota onnetonta taistelua kuvattu kymmenin sivuin.


http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/vesa-karonen-ja-panu-rajala-yrjö-jylhä-talvisodan-runoilija/510437

Syyllisyyden paino

"Harvasanaisen miehen vuonna 1929 solmima avioliitto ei ollut onnellinen. Sekä runoilijalla että Kirsti-puolisolla oli henkilökohtaiset ongelmansa.

Yrjö tunsi vastuuta puolisostaan ja tämän sotavuonna 1943 tapahtuneen kuoleman jälkeen tunsi syyllisyyttä, ettei ollut tehnyt kaikkeaan hänen hyväkseen. Ilmeisesti hän ei kyennytkään. Vaikutelmaksi jää, että Jylhällä ei juuri ollut muuta ongelmanratkaisukeinoa kuin nyrkki.

Olavi Paavolainen totesi tavatessaan Jylhän ensi kerran, että viimeinkin "olen kohdannut miehen", ja tyypilliset suomalaisen miehen ongelmat Jylhässä tuntuvatkin kiteytyneen.

Sodan aikana velvollisuudentunto miehistä ja tunne keskeneräisestä suurtyöstä sai kirjailijan haluamaan selvitä hengissä. Myöhemmin kunnon heikettyä ja työkyvyn mentyä kirjailija päätyi synkkään ratkaisuun. Hän ampui itsensä 30.12.1956 pistoolilla, jollaisia oli hankittu tuhansittain Suomen armeijalle ennen talvisotaa."

Lue lisää

Jylhä jätti runon "Näky" pöydälleen ampuessaan itsensä. Runo on omistettu Koukunniemen vastaiskussa kaatuneille. Ei tässä vaimosta ole kysymys. Tuollainen kuolema on aina sotakuolema. Sota ei allekirjoita rauhansopimuksia. Jylhän kaltaisten kohdalla jatkaa "viimeiseen mieheen" vaikka vuosia myöhemmin.

Taipaleesta vielä kirjoitti:

Yrjö Jylhän komppanian taistelut ei ole hääviä luettavaa... ja vika ei taatusti ole Mäkelän kerronnassa. Sohlon pataljoonan toimet oli aluksi melko erikoisia. Majuri Sohlo taisi olla nimensä mukainen, nomen est omen. Jylhän komppanian tappiot oli Koukunniemen taistelussa 25 kaatunutta ja 14 haavoittunutta, kun koko Sohlon pataljoona menetti kaikkiaan 42 kaatunutta ja 38 haavoittunutta. (Silloin näyttää useimmat haavoittuneetkin kuolleen eikä tappiosuhde ole 1/3 kuten myöhemmässsä vaiheessa.)

Jukka L. Mäkelä: Taipaleenjoki
WSOY 1971
Yrjö Jylhän komppanian taistelut.
Päällys Raimo Raatikainen

http://sotakirjat.com/taimakela.jpg

Jylhästä vielä sen verran että runonsa hän taisi kirjoittaa sitten välirauhan aikana ja Kiirastuli julkaistiin 1941 eli noin vuosi tapahtumien jälkeen.

Lue lisää

Tämä Sohlon pataljoona oli reservissä Enkkuassa ja sen 1. komppania Rahkajärvellä, josta pataljoona marssi taistelualueelle koko yön iljanteisella tiellä, jonka aikana jo moni uupui. l/JR 30 Sohlon pataljoona lähti hyökkäykseen heti pitkän marssin jälkeen klo. 04.00 ja sitä mukaan, kun komppaniat saapuivat taistelualueelle, enimmäinen komppania tuli paikalle vasta tunteja myöhemmin Rahkajärveltä. On huomioitava että oli Koukunniemessä oli yö, jota valaisivat palavat ladot ja riihet, kun osastot etenivät kohti Läämäkeä. Vihollisen voimista oli annettu täysin virheellistä tietoa. ll/JR 30 ryhtyi hyökkäykseen ja ottamaan paikka hyvin uupuneelta Metsäpirtin osastolta kello 10.00, 14 tuntia Enkkuasta lähtönsä jälkeen. Tilanne muodostui sekasortoiseksi. l/JR 30 Pataljoonan komentaja Sohlo oli venäläisten saartamana eräässä ladossa. Sohlon pataljoonan ensimmäisessä komppaniassa oli jäljellä vain yksi reservin upseeri, jolloin JR 30 komentajan Kempin oli lähetettävä oma adjutanttinsa ottamaan 1. komppania komentoonsa. l/JR 30 tila oli nyt sellainen, ettei sitä voitu koota paikalla uudelleen, vaan se oli marssitettava uudelleen takaisin Enkkuaan.
Sohlo muuten "murtautui" piiritetystä ladosta vihollisen tulituksessa.

Bybi kirjoitti:

Jylhä jätti runon "Näky" pöydälleen ampuessaan itsensä. Runo on omistettu Koukunniemen vastaiskussa kaatuneille. Ei tässä vaimosta ole kysymys. Tuollainen kuolema on aina sotakuolema. Sota ei allekirjoita rauhansopimuksia. Jylhän kaltaisten kohdalla jatkaa "viimeiseen mieheen" vaikka vuosia myöhemmin.

Lue lisää

"Ei tässä vaimosta ole kysymys"

Kyllä kuppa tuodaan selkeästi esiin:

http://www.pohjolansanomat.fi/cs/Satellite/Kritiikki/1194628134854/artikkeli/taistelujen synkan miehen muotokuva piirretaan esii...

"Yllättävästi Jylhä solmi kuitenkin avioliiton näyttelijäksi pyrkivän Kirsti Svenssonin kanssa. Myöhemmin ratkaisu johti Jylhän itsemurhaan. Syynä oli tyypillinen kirjoittajakyvyn heikentyminen ja etenkin siihen johtanut syfilis, vaimon peruja. Jylhä ampui itsensä vähän yli 50-vuotiaana."

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Kulttuuri/rehti_runopäällikkö_5814731.html

Erikoista kylläkin kirjoitti:

"Ei tässä vaimosta ole kysymys"

Kyllä kuppa tuodaan selkeästi esiin:

http://www.pohjolansanomat.fi/cs/Satellite/Kritiikki/1194628134854/artikkeli/taistelujen synkan miehen muotokuva piirretaan esii...

"Yllättävästi Jylhä solmi kuitenkin avioliiton näyttelijäksi pyrkivän Kirsti Svenssonin kanssa. Myöhemmin ratkaisu johti Jylhän itsemurhaan. Syynä oli tyypillinen kirjoittajakyvyn heikentyminen ja etenkin siihen johtanut syfilis, vaimon peruja. Jylhä ampui itsensä vähän yli 50-vuotiaana."

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Kulttuuri/rehti_runopäällikkö_5814731.html

Lue lisää

Netistä löytyy kaikenlaista, vaikkapa maaseutulehden toimittajan arvioita Jylhän ratkaisun taustoista, mutta eivät ne vielä psykiatrille kelpaisi lausuntoa varten... omaisten mukaan rankan alkoholinkäytön laukaisema masennusta oli taustalla. Ja tuo runon jättäminen pöydälle tekohetkellä oli aika kuvaavaa.

Kuppaa lakattiin pelkäämästä, kun tohtori Fleming eristi homeesta penisilliinin - 1930-luvulla.

Aiheesta on julkaistu kirja ja siitä on tullut jo 2. painoskin. Omani sain kesäkuussa ennakkotilauksena.


Nurmon Eskadroonan vastaisku Äyräpäässä 5.3.1940

Nurmoo-seura ry. 2009, 2010, toinen painos.

ISBN 978-952-92-5919-9

Ainutlaatuinen Paavo Saaren kokoama muistelukokoelma, josta Martti Santavuoren kanssa piti
julkaista kirja heti sodan jälkeen. Uusi sota hautasi ajatuksen. Kirjoitusten alkusanat Paavo Saari 1975.


Täällä lienee sen 1. painos (?)

http://sotakirjat.com/talvisota.htm

http://sotakirjat.com/nurmo.jpg

Nurmon Eskadroonan vastaisku Äyräpäässä 5.3.1040
Ainutlaatuinen Paavo Saaren kokoama muistelukokoelma, josta Martti Santavuoren kanssa piti
julkaista kirja heti sodan jälkeen. Uusi sota hautasi ajatuksen. Kirjoitusten alkusanat uusiksi 1975.
Sidonta ja kansi Seppo M.

Kuppari-runoilija kirjoitti:

Kuppahan pystyttiin hoitamaan jo tuolloin sota-aikana. Olihan Päätalollakin kuppa ja hän kuvaa tarkoin sen hoitoprosessia eräässä kirjassaan. Oliko YJ:n tauti edennyt niin pitkälle ettei sitä voitu enää parantaa?

Talvisodan runoilija hiipui hiljaa

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Talvisodan runoilija hiipui hiljaa/HS20091202SI1KU01btx


>>Jylhän vaimo Kirsti oli kuollut jo talvella 1943. Jylhä oli jäänyt yksin Stenbäckinkadun asuntoonsa. Satunnainen vierailija saattoi tavata siellä yksinäisen miehen poissaoleva ilme kasvoilla, tupakka huulessa, liuskat levällään ympäri huonetta.

Viimeisiä vuosia hivutti pitkälle kehittynyt sairaus, joka vei elämästä maun ja tunnon. Jylhä kuoli 1956 oman käden kautta veljensä luona Turussa.

Lue lisää

Monet ihmiset salailevat sairautensa pitkän aikaa ja sitten ei voida enää mitään tehdä.

En palvo sotaa, vaan toivotan hyvää joulua keskisuomalaisten rykmentin sankarivainajille ja runoilija Jylhälle. Sanoin tavallani hyvää yötä. Tätä sinä et tule milloinkaan ymmärtämään, mikäli olet "mitäs menitte" -tyyppi.

Ole iloinen, kun saat vapaassa maassa mietiskellä kansasi alkuperää.

Bybi kirjoitti:

En palvo sotaa, vaan toivotan hyvää joulua keskisuomalaisten rykmentin sankarivainajille ja runoilija Jylhälle. Sanoin tavallani hyvää yötä. Tätä sinä et tule milloinkaan ymmärtämään, mikäli olet "mitäs menitte" -tyyppi.

Ole iloinen, kun saat vapaassa maassa mietiskellä kansasi alkuperää.

Lue lisää

Sulla sitten kiertää tuo yksi ja ainut levy vuosikymmenestä toiseen? No onhan se sotapsykoosi monelle jäänyt spermassa siirtona lapsiinkin.

joo voitto tuli kirjoitti:

Sulla sitten kiertää tuo yksi ja ainut levy vuosikymmenestä toiseen? No onhan se sotapsykoosi monelle jäänyt spermassa siirtona lapsiinkin.

Kyllä! Voitto tuli.
26.12.1991 Neuvostoliiton korkein neuvosto eli parlamentti hyväksyi NL:n lakkauttamisen. Kremlin ylle nostettiin Venäjän lippu. Huomenna on Voitonpäivä, muista juhlia!

Bybi kirjoitti:

En palvo sotaa, vaan toivotan hyvää joulua keskisuomalaisten rykmentin sankarivainajille ja runoilija Jylhälle. Sanoin tavallani hyvää yötä. Tätä sinä et tule milloinkaan ymmärtämään, mikäli olet "mitäs menitte" -tyyppi.

Ole iloinen, kun saat vapaassa maassa mietiskellä kansasi alkuperää.

Lue lisää

"Ole iloinen, kun saat vapaassa maassa mietiskellä kansasi alkuperää."

Ja paskat EU-Suomi mikään vapaa maa on. Itsenäisyys joka sodissa pelastettiin on nyt myyty pois, lopullisesti, eikä siitä kukaan lopulta välittänyt, et sinäkään.

Suomi on kuolut kirjoitti:

"Ole iloinen, kun saat vapaassa maassa mietiskellä kansasi alkuperää."

Ja paskat EU-Suomi mikään vapaa maa on. Itsenäisyys joka sodissa pelastettiin on nyt myyty pois, lopullisesti, eikä siitä kukaan lopulta välittänyt, et sinäkään.

Lue lisää

On maar suunsoitto vapaampaa täällä kuin Neuvostoliitossa oli - tai Venäjällä vieläkin!

ole hävinneet, se on vaan Neuvostoaikainen näkemys siitä. Meilläkö asukasta kohden maailmassa aseita ?

Työläiset lähtivät yhtenä miehenä puolustamaan vapaata Suomea NL:n kansanvankilan orjajoukkojen hyökkäystä vastaan. Ryssiä kaatui noin 80 000 ja itsenäisyssy säilyi. Stallareita se jurppii vieläkin.

Keljan taisteluissa oli pääroolissa Metsäpirtin omia poikia, joku karjalaispataljoona. Nehän tappelivat aivan hirveällä vimmalla.

Bybi kirjoitti:

Keljan taisteluissa oli pääroolissa Metsäpirtin omia poikia, joku karjalaispataljoona. Nehän tappelivat aivan hirveällä vimmalla.

Viljami Pylkäs oli mm. mukana Keljassa taistelemassa melkein koti rappusillaan. Hänen kotinsa oli aivan taisteluauleen vieressä Haparaisissa.

"Vuoden 1939 marraskuun lopulla puhjenneeseen talvisotaan Pylkäs osallistui konekiväärimiehenä majuri Onni Saarelaisen komentaman erillinen pataljoona 6:n riveissä. Joukko-osastoa sanottiin Karjalaiseksi pataljoonaksi ja sitä pidettiin valiojoukkona, vaikka olikin saanut tavanomaisen koulutuksen. Pataljoona taisteli miesten kotiseudulla Vuoksen ja Taipaleenjoen rannoilla. He puolustivat sananmukaisesti kotiaan.

Joulupäivänä rintamalla oli sakea lumipyry. Huonon sään turvin venäläiset pääsivät ylittämään Suvannon jääkentän. Keljassa tehdyn maihinnousun laajuus jäi suomalaisilta ajoissa huomaamatta ja kun vastahyökkäys pääsi käyntiin, vihollisella oli jo vahva sillanpääasema. Vastaisku epäonnistui.

Tilanne muodostui kriittiseksi, koko rintama oli uhattuna. Kahden päivän taistelun jälkeen avuksi lähetettiin Karjalainen pataljoona sekä kaikki saatavissa oleva tykistö. Kiivaat taistelut jatkuivat yön yli ja muuttuivat aamulla lähitaisteluksi mies miestä vastaan. Suomalaiset pääsivät venäläisten asemiin ja ryhtyivät vyöryttämään niitä.

”Lähdetään ottamaan takaisin ranta!” konekivääriryhmän johtaja huusi Pylkkäälle. Niin sitä mentiin.
Kotinurkillaan taisteleva sotamies opasti ryhmän tuttuja ojia pitkin kohti rantaa. Eräs laskuoja oli niin täynnä kaatuneita vihollisia, että miehet eivät päässeet eteenpäin. ”Tuon talon taakse on kaivettu juoksuhauta”, opas huusi ja osoitti lähes kivijalkaan palanutta rakennusta. ”Ryömitään sinne!” ryhmänjohtaja päätti.He pääsivät juoksuhautaan, joka sekin oli täynnä kaatuneita ja pahoin haavoittuneita vihollisia. Juoksuhautaan oli osunut yksi harvoista suomalaisten tykistökeskityksistä. Suomalaiset teloittivat haavoittuneet ja heittivät ruumiit juoksuhaudan reunan yli. Pohjalle he jättivät sen verran kaatuneita, että ylsivät tähystämään. Ehjäksi jääneet vihollisen konekiväärit he suuntasivat juoksuhaudan toiselle reunalle kohti vihollista. Aseita riitti jokaiselle ja täysiä panosvöitä oli jäänyt yllin kyllin. Miehet ryhtyivät ampumaan ja huomasivat samalla, että vöissä oli myös valojuova-ammuksia. He jatkoivat kuitenkin ampumistaan, koska asemat olivat hyvät. Vihollinen havaitsi heidän sijaintinsa ja ryhtyi ampumaan suorasuuntaustykeillään. Suomalaisten ammuskelu loppui siihen. He kyyristyivät juoksuhautaan. Kohta paikalle saapui komppanianpäällikön lähetti. ”Älkää ampuko, omia ollaan!” Luutnantti käski lopettaa tulituksen, vihollista ei saa ärsyttää. Kerätkää ehjät aseet, miehet tulevat hakemaan niitä. "

Roopen sivuilta poimittua. http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Pylkas Viljam.htm

Bybi kirjoitti:

Keljan taisteluissa oli pääroolissa Metsäpirtin omia poikia, joku karjalaispataljoona. Nehän tappelivat aivan hirveällä vimmalla.

Helmikuun 20.päivänä kenraaliluutnatti Heinrich nimitettiin Kannaksen armeijan komentajaksi ja kenraalimajuri Talvela nimitettiin hänen tilalleen lll armeijakunnan komentajaksi. Eversti Bickin tilalle Taipaleen lohkon komentajaksi tuli 25.2. 1940, 21 divisioonan päälikkö eversti Hersalo. Olikohan jo tuolloin Talvelan ja Blickin huonot välit, syynä Hersalon tuloon Taipaleen lohkon komentajaksi. Mihin Blick siirrettiin?

Roope kertoo Blickistä: http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - Aarne Blick.htm
" Tammikuun puolivälissä 7. divisioonan komentajaksi nimitettiin jääkärieversti Einar Vihma ja Blick siirrettiin Taipaleen lohkon komentajaksi. Syynä komentajavaihdokseen oli, että virkaiässä vanhemmalle Vihmalle piti saada oma divisioona. Blick ja Vihma tulivat hyvin toimeen keskenään.
Tuli raskas helmikuu 1940. Marsalkka Semjon Timošenko laittoi tuulemaan ja eversti Aarne Leopold Blick pani Taipaleella vastaan.


Roope ei mainitsee kyllä: "Tammikuun puolivälissä 7. divisioonan komentajaksi nimitettiin jääkärieversti Einar Vihma ja Blick siirrettiin Taipaleen lohkon komentajaksi." Mutta kun Blickin tilalle tuli helmikuun 25.päivänä eversti Hersalo, Taipaleen lohkon komentajaksi, sitä hän ei mainitse, eikä hänen siitä johtuvaa siirtoaan. Mihin tehtävään Blick nimitettiin sodan viime viikoiksi? Selvitäppäs Bybi. Meniköhän Blick Vuosalmelle.

Pussinperä kirjoitti:

Helmikuun 20.päivänä kenraaliluutnatti Heinrich nimitettiin Kannaksen armeijan komentajaksi ja kenraalimajuri Talvela nimitettiin hänen tilalleen lll armeijakunnan komentajaksi. Eversti Bickin tilalle Taipaleen lohkon komentajaksi tuli 25.2. 1940, 21 divisioonan päälikkö eversti Hersalo. Olikohan jo tuolloin Talvelan ja Blickin huonot välit, syynä Hersalon tuloon Taipaleen lohkon komentajaksi. Mihin Blick siirrettiin?

Roope kertoo Blickistä: http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - Aarne Blick.htm
" Tammikuun puolivälissä 7. divisioonan komentajaksi nimitettiin jääkärieversti Einar Vihma ja Blick siirrettiin Taipaleen lohkon komentajaksi. Syynä komentajavaihdokseen oli, että virkaiässä vanhemmalle Vihmalle piti saada oma divisioona. Blick ja Vihma tulivat hyvin toimeen keskenään.
Tuli raskas helmikuu 1940. Marsalkka Semjon Timošenko laittoi tuulemaan ja eversti Aarne Leopold Blick pani Taipaleella vastaan.


Roope ei mainitsee kyllä: "Tammikuun puolivälissä 7. divisioonan komentajaksi nimitettiin jääkärieversti Einar Vihma ja Blick siirrettiin Taipaleen lohkon komentajaksi." Mutta kun Blickin tilalle tuli helmikuun 25.päivänä eversti Hersalo, Taipaleen lohkon komentajaksi, sitä hän ei mainitse, eikä hänen siitä johtuvaa siirtoaan. Mihin tehtävään Blick nimitettiin sodan viime viikoiksi? Selvitäppäs Bybi. Meniköhän Blick Vuosalmelle.

Lue lisää

Vuosalmelle. Yksi oma rykmentti JR23 pataljoona 8D:stä.

Pussinperä kirjoitti:

Viljami Pylkäs oli mm. mukana Keljassa taistelemassa melkein koti rappusillaan. Hänen kotinsa oli aivan taisteluauleen vieressä Haparaisissa.

"Vuoden 1939 marraskuun lopulla puhjenneeseen talvisotaan Pylkäs osallistui konekiväärimiehenä majuri Onni Saarelaisen komentaman erillinen pataljoona 6:n riveissä. Joukko-osastoa sanottiin Karjalaiseksi pataljoonaksi ja sitä pidettiin valiojoukkona, vaikka olikin saanut tavanomaisen koulutuksen. Pataljoona taisteli miesten kotiseudulla Vuoksen ja Taipaleenjoen rannoilla. He puolustivat sananmukaisesti kotiaan.

Joulupäivänä rintamalla oli sakea lumipyry. Huonon sään turvin venäläiset pääsivät ylittämään Suvannon jääkentän. Keljassa tehdyn maihinnousun laajuus jäi suomalaisilta ajoissa huomaamatta ja kun vastahyökkäys pääsi käyntiin, vihollisella oli jo vahva sillanpääasema. Vastaisku epäonnistui.

Tilanne muodostui kriittiseksi, koko rintama oli uhattuna. Kahden päivän taistelun jälkeen avuksi lähetettiin Karjalainen pataljoona sekä kaikki saatavissa oleva tykistö. Kiivaat taistelut jatkuivat yön yli ja muuttuivat aamulla lähitaisteluksi mies miestä vastaan. Suomalaiset pääsivät venäläisten asemiin ja ryhtyivät vyöryttämään niitä.

”Lähdetään ottamaan takaisin ranta!” konekivääriryhmän johtaja huusi Pylkkäälle. Niin sitä mentiin.
Kotinurkillaan taisteleva sotamies opasti ryhmän tuttuja ojia pitkin kohti rantaa. Eräs laskuoja oli niin täynnä kaatuneita vihollisia, että miehet eivät päässeet eteenpäin. ”Tuon talon taakse on kaivettu juoksuhauta”, opas huusi ja osoitti lähes kivijalkaan palanutta rakennusta. ”Ryömitään sinne!” ryhmänjohtaja päätti.He pääsivät juoksuhautaan, joka sekin oli täynnä kaatuneita ja pahoin haavoittuneita vihollisia. Juoksuhautaan oli osunut yksi harvoista suomalaisten tykistökeskityksistä. Suomalaiset teloittivat haavoittuneet ja heittivät ruumiit juoksuhaudan reunan yli. Pohjalle he jättivät sen verran kaatuneita, että ylsivät tähystämään. Ehjäksi jääneet vihollisen konekiväärit he suuntasivat juoksuhaudan toiselle reunalle kohti vihollista. Aseita riitti jokaiselle ja täysiä panosvöitä oli jäänyt yllin kyllin. Miehet ryhtyivät ampumaan ja huomasivat samalla, että vöissä oli myös valojuova-ammuksia. He jatkoivat kuitenkin ampumistaan, koska asemat olivat hyvät. Vihollinen havaitsi heidän sijaintinsa ja ryhtyi ampumaan suorasuuntaustykeillään. Suomalaisten ammuskelu loppui siihen. He kyyristyivät juoksuhautaan. Kohta paikalle saapui komppanianpäällikön lähetti. ”Älkää ampuko, omia ollaan!” Luutnantti käski lopettaa tulituksen, vihollista ei saa ärsyttää. Kerätkää ehjät aseet, miehet tulevat hakemaan niitä. "

Roopen sivuilta poimittua. http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Pylkas Viljam.htm

Lue lisää

kannattaa suhtautua erittäin varovaisesti eikä missään nimessä käyttää lähdeviitteinä.

ErP6:n virallinen historiikki on seuraava.
Karjalainen pataljoona (Er. P 6) talvisodassa / Susitaival, Paavo
Porvoo : Helsinki, 1963

siirtyi kirjoitti:

Vuosalmelle. Yksi oma rykmentti JR23 pataljoona 8D:stä.

Helmikuun 25.päivän tilanneilmoituksessa päivä oli rauhallinen. Tuona päivänä eversti Hersalo vastaanotti Taipaleen lohkon komentajuuden eversti Blickiltä. Mihän Blick siirrettiin? Laurilallahan oli JR 23.

" Vuosalmelle. Yksi oma rykmentti JR23 pataljoona 8D:stä. "

kirjoituksiin kirjoitti:

kannattaa suhtautua erittäin varovaisesti eikä missään nimessä käyttää lähdeviitteinä.

ErP6:n virallinen historiikki on seuraava.
Karjalainen pataljoona (Er. P 6) talvisodassa / Susitaival, Paavo
Porvoo : Helsinki, 1963

Lue lisää

Mitäs siinä oli väärin. Roopen lähdeteos on aito dokumentti Pylkäksen Rokka teoksen kertomana.
Saman olisin voinut itsekin naputella ko.kirjasta.

Rokka. kirjoitti:

Mitäs siinä oli väärin. Roopen lähdeteos on aito dokumentti Pylkäksen Rokka teoksen kertomana.
Saman olisin voinut itsekin naputella ko.kirjasta.

Osa käyttää Reino Lehväslaihon teoksia dokumenttiaineistona ja osa Robert Brantbergin. Kaikilla meillä on oikeus tulla uskossaan autuaaksi.

sitten. kirjoitti:

Osa käyttää Reino Lehväslaihon teoksia dokumenttiaineistona ja osa Robert Brantbergin. Kaikilla meillä on oikeus tulla uskossaan autuaaksi.

Pylkäksen Rokka teos lainaukset. Mitäs vikaa NYT niissä? Tähän tapaan niitä lainailtiin.

Lohkon komentaja kirjoitti:

Helmikuun 25.päivän tilanneilmoituksessa päivä oli rauhallinen. Tuona päivänä eversti Hersalo vastaanotti Taipaleen lohkon komentajuuden eversti Blickiltä. Mihän Blick siirrettiin? Laurilallahan oli JR 23.

" Vuosalmelle. Yksi oma rykmentti JR23 pataljoona 8D:stä. "

Lue lisää

3. Prikaatin osasto Blickin komentaja 28.11.39-10.12.39,7.D:n komentaja(n sijainen) 10.12.39-16.1.40, Taipaleen lohkon komentaja 16.1. 40-14.3. 40. Siinä sivussa hän oli 21.D:n vt. komentaja 25.2.-5.3.40.

Hersalo oli 21. D:n komentaja Taipaleen-Vuosalmen taisteluissa 10.12. 39 alkaen ja sitten sodan jälkeen 1.8. 40 asti.

Vihma oli 1.Prikaatin komentaja 9.10.39-28.12.39 ja 7.D:n komentaja 28.12.39-1.8.40. Blickin ja Vihman päällekkäisyydet selittyvät sijaisuuksilla lohkojen komentajuuksien aikana.

Lohkojen komentajuuksia hoidettiin vähän sen mukan kenen joukkoja missäkin milloinkin oli.

Lohkon komentaja kirjoitti:

Helmikuun 25.päivän tilanneilmoituksessa päivä oli rauhallinen. Tuona päivänä eversti Hersalo vastaanotti Taipaleen lohkon komentajuuden eversti Blickiltä. Mihän Blick siirrettiin? Laurilallahan oli JR 23.

" Vuosalmelle. Yksi oma rykmentti JR23 pataljoona 8D:stä. "

Lue lisää

21.D
Komentaja
Eversti Hersalo
Esikuntapäällikkö majuri Takkula
JR61
Komentaja everstiluutnantti Laaksonen
JR23
Komentaja everstiluutnantti Laurila.
II/JR61
I/JR62
III/JR63
III/JR24
III/JR26
I/JR23
II/JR23
III/JR23
KevOs8

mainitsemani kirjoitti:

Pylkäksen Rokka teos lainaukset. Mitäs vikaa NYT niissä? Tähän tapaan niitä lainailtiin.

ole vähätellä Lehväslaihon "romsuja" tai Brantbergin enemmän tai vähemmän fiktiivistä tuotantoa vaan ohjata sinutkin dokumenttikirjallisuuden pariin.

Eli.
Karjalainen pataljoona (Er. P 6) talvisodassa / Susitaival, Paavo
Porvoo : Helsinki, 1963

Talvisodassa kirjoitti:

3. Prikaatin osasto Blickin komentaja 28.11.39-10.12.39,7.D:n komentaja(n sijainen) 10.12.39-16.1.40, Taipaleen lohkon komentaja 16.1. 40-14.3. 40. Siinä sivussa hän oli 21.D:n vt. komentaja 25.2.-5.3.40.

Hersalo oli 21. D:n komentaja Taipaleen-Vuosalmen taisteluissa 10.12. 39 alkaen ja sitten sodan jälkeen 1.8. 40 asti.

Vihma oli 1.Prikaatin komentaja 9.10.39-28.12.39 ja 7.D:n komentaja 28.12.39-1.8.40. Blickin ja Vihman päällekkäisyydet selittyvät sijaisuuksilla lohkojen komentajuuksien aikana.

Lohkojen komentajuuksia hoidettiin vähän sen mukan kenen joukkoja missäkin milloinkin oli.

Lue lisää

Blick......" Taipaleen lohkon komentaja 16.1. 40-14.3. 40. "

Minun kahden lähteeni Geijer ja Kimmo Sorko - Kempin rykmentti JR (21)/30viittaukset JR 30 sotapäiväkirjoihin kertovat Blickin luovutaneen Taipaleen lohkon komentajuuden eversti Hersalolle 25.2.1940.
Sikäli mielenkiintoista koska perusteluja ei kumpainenkaan teos esitä komentajuuden siirrosta Blickiltä Hersalolle. Jatkosodan Blickin Talvelan suhteet perääntymisvaiheessa taas ovat hyvinkin selvitetty. Lohkon puolustuksen painopiste oli Vuosalmella Hersalon divisioonan taistelualueella ja siinä ilmeiset perusteet Taipaleen lohkon komentajuuden siirrolle.

"Lohkojen komentajuuksia hoidettiin vähän sen mukan kenen joukkoja missäkin milloinkin oli."

Talvisodassa kirjoitti:

3. Prikaatin osasto Blickin komentaja 28.11.39-10.12.39,7.D:n komentaja(n sijainen) 10.12.39-16.1.40, Taipaleen lohkon komentaja 16.1. 40-14.3. 40. Siinä sivussa hän oli 21.D:n vt. komentaja 25.2.-5.3.40.

Hersalo oli 21. D:n komentaja Taipaleen-Vuosalmen taisteluissa 10.12. 39 alkaen ja sitten sodan jälkeen 1.8. 40 asti.

Vihma oli 1.Prikaatin komentaja 9.10.39-28.12.39 ja 7.D:n komentaja 28.12.39-1.8.40. Blickin ja Vihman päällekkäisyydet selittyvät sijaisuuksilla lohkojen komentajuuksien aikana.

Lohkojen komentajuuksia hoidettiin vähän sen mukan kenen joukkoja missäkin milloinkin oli.

Lue lisää

se, että Talvisodan Historia osa 2 (sivu 121) väittää Blickin siirtyneen Taipaleen lohkon komentajaksi vasta 6.helmikuuta eversti Nurmen (JP4:n rauhanaikainen komentaja) kuoltua liikenneonnettomuudessa.

”Taipaleen lohkon komentaja 16.1. 40-14.3. 40. Siinä sivussa hän oli 21.D:n vt. komentaja 25.2.-5.3.40.”

suinkaan kirjoitti:

ole vähätellä Lehväslaihon "romsuja" tai Brantbergin enemmän tai vähemmän fiktiivistä tuotantoa vaan ohjata sinutkin dokumenttikirjallisuuden pariin.

Eli.
Karjalainen pataljoona (Er. P 6) talvisodassa / Susitaival, Paavo
Porvoo : Helsinki, 1963

Lue lisää

sotasankari Saarelaisen pataljoonan Viljam Pylkäs?

"Karjalainen pataljoona Er. P 6 talvisodassa / Susitaival, Paavo...vaan ohjata sinutkin dokumenttikirjallisuuden pariin."

Kuivaksi menisi historian harrastukseni jos "vaan" sinua tottelisin. Ei maailma ole mustavalkoista. Toki luen ja lainaan myös tutkimuksia ja paljonkin, joskus liiankin paljonkin niitä lainailen. Olen muuten käynyt Haparaisissa Pylkäksen talon kivijalkaa sihtaamassa. Polsut polttivat hänen entisen kotonsa 1990 luvun alkupuolella. Turistikohde ei ilmeisesti sopinut venäläisten pirtaan. Näitä tarinoita ei Susitaivalkaan taida ymmärtää.

sopii kirjoitti:

se, että Talvisodan Historia osa 2 (sivu 121) väittää Blickin siirtyneen Taipaleen lohkon komentajaksi vasta 6.helmikuuta eversti Nurmen (JP4:n rauhanaikainen komentaja) kuoltua liikenneonnettomuudessa.

”Taipaleen lohkon komentaja 16.1. 40-14.3. 40. Siinä sivussa hän oli 21.D:n vt. komentaja 25.2.-5.3.40.”

Lue lisää

käytäntö on käytäntö.

paperi ja kirjoitti:

käytäntö on käytäntö.

toimintatapa tuli selväksi. Oletko tietoinen missä tehtävässä eversti Nurmi toimi 14.tammikuuta- 6.helmikuuta välisen ajan.

"Paperi on paperi ja käytäntö on käytäntö."

Pussinperä kirjoitti:

Viljami Pylkäs oli mm. mukana Keljassa taistelemassa melkein koti rappusillaan. Hänen kotinsa oli aivan taisteluauleen vieressä Haparaisissa.

"Vuoden 1939 marraskuun lopulla puhjenneeseen talvisotaan Pylkäs osallistui konekiväärimiehenä majuri Onni Saarelaisen komentaman erillinen pataljoona 6:n riveissä. Joukko-osastoa sanottiin Karjalaiseksi pataljoonaksi ja sitä pidettiin valiojoukkona, vaikka olikin saanut tavanomaisen koulutuksen. Pataljoona taisteli miesten kotiseudulla Vuoksen ja Taipaleenjoen rannoilla. He puolustivat sananmukaisesti kotiaan.

Joulupäivänä rintamalla oli sakea lumipyry. Huonon sään turvin venäläiset pääsivät ylittämään Suvannon jääkentän. Keljassa tehdyn maihinnousun laajuus jäi suomalaisilta ajoissa huomaamatta ja kun vastahyökkäys pääsi käyntiin, vihollisella oli jo vahva sillanpääasema. Vastaisku epäonnistui.

Tilanne muodostui kriittiseksi, koko rintama oli uhattuna. Kahden päivän taistelun jälkeen avuksi lähetettiin Karjalainen pataljoona sekä kaikki saatavissa oleva tykistö. Kiivaat taistelut jatkuivat yön yli ja muuttuivat aamulla lähitaisteluksi mies miestä vastaan. Suomalaiset pääsivät venäläisten asemiin ja ryhtyivät vyöryttämään niitä.

”Lähdetään ottamaan takaisin ranta!” konekivääriryhmän johtaja huusi Pylkkäälle. Niin sitä mentiin.
Kotinurkillaan taisteleva sotamies opasti ryhmän tuttuja ojia pitkin kohti rantaa. Eräs laskuoja oli niin täynnä kaatuneita vihollisia, että miehet eivät päässeet eteenpäin. ”Tuon talon taakse on kaivettu juoksuhauta”, opas huusi ja osoitti lähes kivijalkaan palanutta rakennusta. ”Ryömitään sinne!” ryhmänjohtaja päätti.He pääsivät juoksuhautaan, joka sekin oli täynnä kaatuneita ja pahoin haavoittuneita vihollisia. Juoksuhautaan oli osunut yksi harvoista suomalaisten tykistökeskityksistä. Suomalaiset teloittivat haavoittuneet ja heittivät ruumiit juoksuhaudan reunan yli. Pohjalle he jättivät sen verran kaatuneita, että ylsivät tähystämään. Ehjäksi jääneet vihollisen konekiväärit he suuntasivat juoksuhaudan toiselle reunalle kohti vihollista. Aseita riitti jokaiselle ja täysiä panosvöitä oli jäänyt yllin kyllin. Miehet ryhtyivät ampumaan ja huomasivat samalla, että vöissä oli myös valojuova-ammuksia. He jatkoivat kuitenkin ampumistaan, koska asemat olivat hyvät. Vihollinen havaitsi heidän sijaintinsa ja ryhtyi ampumaan suorasuuntaustykeillään. Suomalaisten ammuskelu loppui siihen. He kyyristyivät juoksuhautaan. Kohta paikalle saapui komppanianpäällikön lähetti. ”Älkää ampuko, omia ollaan!” Luutnantti käski lopettaa tulituksen, vihollista ei saa ärsyttää. Kerätkää ehjät aseet, miehet tulevat hakemaan niitä. "

Roopen sivuilta poimittua. http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Pylkas Viljam.htm

Lue lisää

Mielenkiintoista. Myrskyhän alkoi aamulla 25.12, kun venäläiset ylittivät Suvannon sekä Patoniemessä, Volossulassa että Keljassa. Kempillä oli kaksi pataljoonaa reservinä, ja hän heitti ne heti Patoniemeen ja Volossulaan. Vastahyökkäys Patoniemessä alkoi jo 08.00, ja alue tyhjennettiin iltayöhän mennessä vihollisesta. Jylhän komppanian miehet sanoivatkin hymysuin: "Kostettiin niille Koukunniemi".

Referoin Sampo Ahton juttua tästä:

Keljasta tilannetiedot tulivat hitaammin. III/JR29 ei saanut yksin vihollista pois 25.12. Sille alistettiin yksi komppania toiseksi joulupäiväksi, mutta ei tullut tulosta. Sitten sinne lähetettiin yksi pataljoonakin III/JR28, mutta hyökkäys tukehtui vereen ja vastuksiin iltamyöhään. Tilanne oli vakava. Venäläiset haistoivat menestystä ja alkoivat tuoda tykistön suojassa lisäjoukkoja Keljaan. Suomalaisten Kekinniemen linnakkeessa olleet joukot saivat sivustatulella suurimman osan estetyksi. Ruumiita tuli Suvannon jäälle hirveästi.

ErP6 tuli aamulla 27.12 raskaalta yömarssilta suoraan taisteluun. Pikayritys meni verisesti munille, mutta karjalaispataljoona oli jo kahden tunnin (!) päästä yrittämässä taas. Seurauksena yksi viime sotien kuumimmista ja uskomattomimmista lähitaisteluista. Teoreettisesti ajatellen uupuneella pataljoonalla ei olisi pitänyt olla mitään mahdollisuuksia vihollisen lyömiseen. Iltaan mennessä pesäkkeet oli kuitenkin puhdistettu ja vihollisen 4.D saanut sellaisen iskun, ettei siitä kuultu kuin sodan loppuvaiheissa. Vuoksen jäältä ja rannalta arviolaskussa oli noin 2000 sotilaan jäännökset. (--)

Lähteenä Sampo Ahto, "Hyökkäykset Taipaleenjoella lyöty takaisin" (Suomi sodassa, 1983).

"Rokkaan kanssasi" kirjoitti:

sotasankari Saarelaisen pataljoonan Viljam Pylkäs?

"Karjalainen pataljoona Er. P 6 talvisodassa / Susitaival, Paavo...vaan ohjata sinutkin dokumenttikirjallisuuden pariin."

Kuivaksi menisi historian harrastukseni jos "vaan" sinua tottelisin. Ei maailma ole mustavalkoista. Toki luen ja lainaan myös tutkimuksia ja paljonkin, joskus liiankin paljonkin niitä lainailen. Olen muuten käynyt Haparaisissa Pylkäksen talon kivijalkaa sihtaamassa. Polsut polttivat hänen entisen kotonsa 1990 luvun alkupuolella. Turistikohde ei ilmeisesti sopinut venäläisten pirtaan. Näitä tarinoita ei Susitaivalkaan taida ymmärtää.

Lue lisää

rivimies eikä suinkaan mikään Rokan Antti. Eli hänestä ei kerrota Susitaipaleen kirjassa mitään. Ehdin käydä katsomassa hänen kotitaloaan kahteenkin kertaan 90-luvun puolivälissä. Kumpi niistä kahdesta oli hänen kotitalonsa. Talo poltettiin 2000-luvun alussa. Jos matkasi sattuu vielä uudestaan siihen suuntaan, niin siinä Kajavasaaren suojassa Kekinniemestä (Kekkilän kartanon mailta. Yksi kakkaa, kaksi kakkaa kanankakkaa) löytyy 20-luvulla rakennetut sivustatulikorsut. Muita helposti saavutettavia löytyy Kiviniemen (Lesovo) motellin alueelta tykkikorsu ja Kiviniemen rautatiesillan molemmin puolin rintamatulikkkorsu.

”Polsut polttivat hänen entisen kotonsa 1990 luvun alkupuolella.”

venäläinen++ kirjoitti:

toimintatapa tuli selväksi. Oletko tietoinen missä tehtävässä eversti Nurmi toimi 14.tammikuuta- 6.helmikuuta välisen ajan.

"Paperi on paperi ja käytäntö on käytäntö."

Lue lisää

kahden pataljoonan osaston komentajana. Hänet määrättiin 9.12. JR 28:n komentajaksi.Keljan lohkon komentajaksi hänet määrättiin 26.12. Liekö jatkanut sitä kuolemaansa 6.2. asti? Jollei muuta tietoa, niin JR 28:n komentaja hän vakanssiltaan oli.

Bybi kirjoitti:

Mielenkiintoista. Myrskyhän alkoi aamulla 25.12, kun venäläiset ylittivät Suvannon sekä Patoniemessä, Volossulassa että Keljassa. Kempillä oli kaksi pataljoonaa reservinä, ja hän heitti ne heti Patoniemeen ja Volossulaan. Vastahyökkäys Patoniemessä alkoi jo 08.00, ja alue tyhjennettiin iltayöhän mennessä vihollisesta. Jylhän komppanian miehet sanoivatkin hymysuin: "Kostettiin niille Koukunniemi".

Referoin Sampo Ahton juttua tästä:

Keljasta tilannetiedot tulivat hitaammin. III/JR29 ei saanut yksin vihollista pois 25.12. Sille alistettiin yksi komppania toiseksi joulupäiväksi, mutta ei tullut tulosta. Sitten sinne lähetettiin yksi pataljoonakin III/JR28, mutta hyökkäys tukehtui vereen ja vastuksiin iltamyöhään. Tilanne oli vakava. Venäläiset haistoivat menestystä ja alkoivat tuoda tykistön suojassa lisäjoukkoja Keljaan. Suomalaisten Kekinniemen linnakkeessa olleet joukot saivat sivustatulella suurimman osan estetyksi. Ruumiita tuli Suvannon jäälle hirveästi.

ErP6 tuli aamulla 27.12 raskaalta yömarssilta suoraan taisteluun. Pikayritys meni verisesti munille, mutta karjalaispataljoona oli jo kahden tunnin (!) päästä yrittämässä taas. Seurauksena yksi viime sotien kuumimmista ja uskomattomimmista lähitaisteluista. Teoreettisesti ajatellen uupuneella pataljoonalla ei olisi pitänyt olla mitään mahdollisuuksia vihollisen lyömiseen. Iltaan mennessä pesäkkeet oli kuitenkin puhdistettu ja vihollisen 4.D saanut sellaisen iskun, ettei siitä kuultu kuin sodan loppuvaiheissa. Vuoksen jäältä ja rannalta arviolaskussa oli noin 2000 sotilaan jäännökset. (--)

Lähteenä Sampo Ahto, "Hyökkäykset Taipaleenjoella lyöty takaisin" (Suomi sodassa, 1983).

Lue lisää

Kurt Erik Bäckman hän oli Kevyt Osasto 21:n komentaja ja vastasi Keljan lohkon puolustuksesta. Tämä sittemmin majurina Viipurissa toheloinut upseeri taisteli joukkoineen miehekkäästi Keljassa kun vihollinen jälleen yritti jään yli klo. 06.10. Pähkenikön kohdalla, jolloin rantaa lähestyi n. pataljoonan suuruinen osasto ja samalla huomattiin Volossulan luona kahden pataljoonan vahvuisen osaston lähestyminen. Pieniä ryhmiä pääsi suomalaisten linjojen lävitse mutta pian ne joutuivat ratsumestari Bäckmannin Kevyt osasto 21. joukkojen tuhoamiksi. Klo. 09.50 venäläisten eteneminen oli pysäytetty estelinjan eteen. Venäläiset vetäytyivät ja jäivät jäälle makaamaan ja alkoivat peräytyä pieninä ryhminä. Jäällä oli mustanaan kaatuneita venäläisiä kertoo eräs Patoniemen taistelukertomus. Tämän linnakkeen tykit osallistuivat torjuntaan sumun hälvettyä klo. 07.30. Myös kenttätykistöpatteristo osallistui hyökkäyksen tukahduttamiseen. Suvannon yli pyrkinyt venäläinen 62.divisioona oli tuotu vasta helmikuussa rintamalle. Patoniemen linnake sai seuraavana päivänä kostoiskun. Linnake sai täysosuman, 8 tuuman kranaatti tunkeutui seinän läpi ja räjähti. Osa ammusvarastosta n. 700 ammusta räjähti ja syttyi sitkeä tulipalo jota oli vaikea saada sammumaan. Kaksi tykkiä meni remonttiin mutta ne saatiin korjattua varaosilla. Ainoastaan yksi tykkimies kaatui muiden poistuessa keskityksen ajaksi kasematista. Myös Järisevän kasemattia ammuttiin suorasuuntauksella koko päivän ajan. Myös tämä kärsi osumista ja viimeinen tykki vaurioitui. Myös miehistökorsu sai täysosuman mutta ilman tappioita, koska korsu oli tyhjennetty.

Raudun ryhmässä kirjoitti:

kahden pataljoonan osaston komentajana. Hänet määrättiin 9.12. JR 28:n komentajaksi.Keljan lohkon komentajaksi hänet määrättiin 26.12. Liekö jatkanut sitä kuolemaansa 6.2. asti? Jollei muuta tietoa, niin JR 28:n komentaja hän vakanssiltaan oli.

Lue lisää

kertoo Nurmesta seuraavaa. Nimitys JR28:n komentajaksi 9.joulukuuta 1939. Siirto Taipaleen lohkon (Ei Keljan) komentajaksi 13.joulukuuta 1939. Kuollut tasoristeysonnettomuudessa 6.helmikuuta 1940. Vaikkakin tuurauksia onkin tapahtunut, niin uskoisin hänen olleen virallinen Taipaleen lohkon komentaja 13.joulukuuta- 6.helmikuuta välisen ajan. Seuraajaksi nimitettiin Blick.

ansioluettelo kirjoitti:

kertoo Nurmesta seuraavaa. Nimitys JR28:n komentajaksi 9.joulukuuta 1939. Siirto Taipaleen lohkon (Ei Keljan) komentajaksi 13.joulukuuta 1939. Kuollut tasoristeysonnettomuudessa 6.helmikuuta 1940. Vaikkakin tuurauksia onkin tapahtunut, niin uskoisin hänen olleen virallinen Taipaleen lohkon komentaja 13.joulukuuta- 6.helmikuuta välisen ajan. Seuraajaksi nimitettiin Blick.

Lue lisää

" Seuraajaksi nimitettiin Blick. "
Kunnes Blick luovutti Taipaleen lohkon komentajuuden Hersalolle 25.2.1940.
Hersalon 21. divisioonasta oli jäljellä vain neljä pataljoonaa jotka olivat jaettu kahdelle lohkolle. Alkuperäisestä 9 pataljoonasta oli kolme siirretty Summaan jo helmikuun alussa ja myöhemmin kahden pataljoonan voimat olivat jaettu täydennysmiehistöksi toisiin pataljooniin. Tässä mietittävää komentajan vaihdoksiin.

Missä Blick? kirjoitti:

" Seuraajaksi nimitettiin Blick. "
Kunnes Blick luovutti Taipaleen lohkon komentajuuden Hersalolle 25.2.1940.
Hersalon 21. divisioonasta oli jäljellä vain neljä pataljoonaa jotka olivat jaettu kahdelle lohkolle. Alkuperäisestä 9 pataljoonasta oli kolme siirretty Summaan jo helmikuun alussa ja myöhemmin kahden pataljoonan voimat olivat jaettu täydennysmiehistöksi toisiin pataljooniin. Tässä mietittävää komentajan vaihdoksiin.

Lue lisää

osapuilleen seuraavasti. Blick 6.helmikuuta lähtien Taipaleen lohkon komentaja mistä hänet ja joukot vaihtoivat lepoon Hersalo ja 21.D:n osat noin 25.helmikuuta.Hersalo 21D:n neljä pataljoonaa siirrettiin 5-6.maliskuuta Vuosalmelle jolloin Blick ja keskisuomalaiset ottivat jälleen rintamavastuun. Tilanteen äärimmäistä kriittisyyttä Vuosalmella kuvaa se, että vielä 12-13.maaliskuuta Taipaleesta siirrettiin II/JR19 Vuosalmelle.

Talvisodan päättyessä erään JR23:n pataljoonan taisteluvahvuus oli noin 50 miestä. 21.D:n taisteluvahvuus noin 1000 miestä.

Pussinperä kirjoitti:

Viljami Pylkäs oli mm. mukana Keljassa taistelemassa melkein koti rappusillaan. Hänen kotinsa oli aivan taisteluauleen vieressä Haparaisissa.

"Vuoden 1939 marraskuun lopulla puhjenneeseen talvisotaan Pylkäs osallistui konekiväärimiehenä majuri Onni Saarelaisen komentaman erillinen pataljoona 6:n riveissä. Joukko-osastoa sanottiin Karjalaiseksi pataljoonaksi ja sitä pidettiin valiojoukkona, vaikka olikin saanut tavanomaisen koulutuksen. Pataljoona taisteli miesten kotiseudulla Vuoksen ja Taipaleenjoen rannoilla. He puolustivat sananmukaisesti kotiaan.

Joulupäivänä rintamalla oli sakea lumipyry. Huonon sään turvin venäläiset pääsivät ylittämään Suvannon jääkentän. Keljassa tehdyn maihinnousun laajuus jäi suomalaisilta ajoissa huomaamatta ja kun vastahyökkäys pääsi käyntiin, vihollisella oli jo vahva sillanpääasema. Vastaisku epäonnistui.

Tilanne muodostui kriittiseksi, koko rintama oli uhattuna. Kahden päivän taistelun jälkeen avuksi lähetettiin Karjalainen pataljoona sekä kaikki saatavissa oleva tykistö. Kiivaat taistelut jatkuivat yön yli ja muuttuivat aamulla lähitaisteluksi mies miestä vastaan. Suomalaiset pääsivät venäläisten asemiin ja ryhtyivät vyöryttämään niitä.

”Lähdetään ottamaan takaisin ranta!” konekivääriryhmän johtaja huusi Pylkkäälle. Niin sitä mentiin.
Kotinurkillaan taisteleva sotamies opasti ryhmän tuttuja ojia pitkin kohti rantaa. Eräs laskuoja oli niin täynnä kaatuneita vihollisia, että miehet eivät päässeet eteenpäin. ”Tuon talon taakse on kaivettu juoksuhauta”, opas huusi ja osoitti lähes kivijalkaan palanutta rakennusta. ”Ryömitään sinne!” ryhmänjohtaja päätti.He pääsivät juoksuhautaan, joka sekin oli täynnä kaatuneita ja pahoin haavoittuneita vihollisia. Juoksuhautaan oli osunut yksi harvoista suomalaisten tykistökeskityksistä. Suomalaiset teloittivat haavoittuneet ja heittivät ruumiit juoksuhaudan reunan yli. Pohjalle he jättivät sen verran kaatuneita, että ylsivät tähystämään. Ehjäksi jääneet vihollisen konekiväärit he suuntasivat juoksuhaudan toiselle reunalle kohti vihollista. Aseita riitti jokaiselle ja täysiä panosvöitä oli jäänyt yllin kyllin. Miehet ryhtyivät ampumaan ja huomasivat samalla, että vöissä oli myös valojuova-ammuksia. He jatkoivat kuitenkin ampumistaan, koska asemat olivat hyvät. Vihollinen havaitsi heidän sijaintinsa ja ryhtyi ampumaan suorasuuntaustykeillään. Suomalaisten ammuskelu loppui siihen. He kyyristyivät juoksuhautaan. Kohta paikalle saapui komppanianpäällikön lähetti. ”Älkää ampuko, omia ollaan!” Luutnantti käski lopettaa tulituksen, vihollista ei saa ärsyttää. Kerätkää ehjät aseet, miehet tulevat hakemaan niitä. "

Roopen sivuilta poimittua. http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Pylkas Viljam.htm

Lue lisää

Täältä löytyy lisää tietoa:

http://www.winterwar.com/battles.htm


The Battle of Kelja

25 - 27 December 1939


http://www.winterwar.com/Battles/Kelja.htm

ratsumestari kirjoitti:

Kurt Erik Bäckman hän oli Kevyt Osasto 21:n komentaja ja vastasi Keljan lohkon puolustuksesta. Tämä sittemmin majurina Viipurissa toheloinut upseeri taisteli joukkoineen miehekkäästi Keljassa kun vihollinen jälleen yritti jään yli klo. 06.10. Pähkenikön kohdalla, jolloin rantaa lähestyi n. pataljoonan suuruinen osasto ja samalla huomattiin Volossulan luona kahden pataljoonan vahvuisen osaston lähestyminen. Pieniä ryhmiä pääsi suomalaisten linjojen lävitse mutta pian ne joutuivat ratsumestari Bäckmannin Kevyt osasto 21. joukkojen tuhoamiksi. Klo. 09.50 venäläisten eteneminen oli pysäytetty estelinjan eteen. Venäläiset vetäytyivät ja jäivät jäälle makaamaan ja alkoivat peräytyä pieninä ryhminä. Jäällä oli mustanaan kaatuneita venäläisiä kertoo eräs Patoniemen taistelukertomus. Tämän linnakkeen tykit osallistuivat torjuntaan sumun hälvettyä klo. 07.30. Myös kenttätykistöpatteristo osallistui hyökkäyksen tukahduttamiseen. Suvannon yli pyrkinyt venäläinen 62.divisioona oli tuotu vasta helmikuussa rintamalle. Patoniemen linnake sai seuraavana päivänä kostoiskun. Linnake sai täysosuman, 8 tuuman kranaatti tunkeutui seinän läpi ja räjähti. Osa ammusvarastosta n. 700 ammusta räjähti ja syttyi sitkeä tulipalo jota oli vaikea saada sammumaan. Kaksi tykkiä meni remonttiin mutta ne saatiin korjattua varaosilla. Ainoastaan yksi tykkimies kaatui muiden poistuessa keskityksen ajaksi kasematista. Myös Järisevän kasemattia ammuttiin suorasuuntauksella koko päivän ajan. Myös tämä kärsi osumista ja viimeinen tykki vaurioitui. Myös miehistökorsu sai täysosuman mutta ilman tappioita, koska korsu oli tyhjennetty.

Lue lisää

>Kurt Erik Bäckman hän oli Kevyt Osasto 21:n komentaja ja vastasi Keljan lohkon puolustuksesta.<

Kurt Erik Bäckman mainitaan 1 kerran Talvisodan historia 1-4 -teoksessa, osassa 2 ja sivulla 290.
Kevyt Osato 21:n komentajaksi hänet on nimitetty 19.1.1940 alkaen.

Siinä maininnassa hän ei ole Keljaa lähelläkään vaan Hopeasalmen ja Sintolanniemen välissä olevassa Vitsaaressa ja päiväys on 9.3.1940.

Laitahan lähteet esille.

KEB. kirjoitti:

>Kurt Erik Bäckman hän oli Kevyt Osasto 21:n komentaja ja vastasi Keljan lohkon puolustuksesta.<

Kurt Erik Bäckman mainitaan 1 kerran Talvisodan historia 1-4 -teoksessa, osassa 2 ja sivulla 290.
Kevyt Osato 21:n komentajaksi hänet on nimitetty 19.1.1940 alkaen.

Siinä maininnassa hän ei ole Keljaa lähelläkään vaan Hopeasalmen ja Sintolanniemen välissä olevassa Vitsaaressa ja päiväys on 9.3.1940.

Laitahan lähteet esille.

Lue lisää

>Vitsaaressa ja päiväys on 9.3.1940<

Vitsaari näkyy tuossa kartassa merkinnän "18.D" tuon D:n yläpuolella

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41KannaksenL%E4nsiosa.html


Vitsaarta hänen osastonsa ei saanut kokonaan haltuunsa, vain puoliksi. Tuon jälkeen heidät vedettiin reserviksi ja sotakin taisi pian loppua.

Talvela antoi tuosta taistelusta Bäckmannille kiitettävän arvion, josta löytyy maininta Veikko Juraman kirjasta Hannuksela vastaan Laurila, eräiden 19. divisioonan komentajien henkilösuhteista v. 1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia (Marktar 2002)


Veikko Jurama: Hannuksela vastaan Laurila
Kustannusosakeyhtiö Marktar 2002.
ISBN: 9525370062 / 952-5370-06-2
EAN: 9789525370065

KEB. kirjoitti:

>Kurt Erik Bäckman hän oli Kevyt Osasto 21:n komentaja ja vastasi Keljan lohkon puolustuksesta.<

Kurt Erik Bäckman mainitaan 1 kerran Talvisodan historia 1-4 -teoksessa, osassa 2 ja sivulla 290.
Kevyt Osato 21:n komentajaksi hänet on nimitetty 19.1.1940 alkaen.

Siinä maininnassa hän ei ole Keljaa lähelläkään vaan Hopeasalmen ja Sintolanniemen välissä olevassa Vitsaaressa ja päiväys on 9.3.1940.

Laitahan lähteet esille.

Lue lisää

Kyllä lähteeni kestää vertailun. Geijer - Talvisodan Taipale.

http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/sankarina-sotaoikeuteen.html

ansioluettelo kirjoitti:

kertoo Nurmesta seuraavaa. Nimitys JR28:n komentajaksi 9.joulukuuta 1939. Siirto Taipaleen lohkon (Ei Keljan) komentajaksi 13.joulukuuta 1939. Kuollut tasoristeysonnettomuudessa 6.helmikuuta 1940. Vaikkakin tuurauksia onkin tapahtunut, niin uskoisin hänen olleen virallinen Taipaleen lohkon komentaja 13.joulukuuta- 6.helmikuuta välisen ajan. Seuraajaksi nimitettiin Blick.

Lue lisää

määrättiin Keljan lohkon komentajaksi 26/27. 12 yöllä. Voi olla, että se oli lyhytkin tilapäistoimi, koska Keljassa oli vain pari pataljoonaa.

Keljan taistelu kirjoitti:

Kyllä lähteeni kestää vertailun. Geijer - Talvisodan Taipale.

http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/sankarina-sotaoikeuteen.html

Lue lisää

Tämä on tuttu sivusto ja tätä B:n vakanssia joku ihmetteli jo aiemminkin: "II/JR 2:n komentajana 16.3. - 15.11.-43"

http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm

"Talvisodassa hän palveli Kev. Os 21. komentajana, II/9 Pr:n komentajana, komppanian päällikkönä."

Kurt Erik Bäckman mainitaan vain yhden (1) kerran Talvisodan historia 1-4 -teoksessa, osassa 2 ja sivulla 290 Sintolan saaren taisteluiden yhteydessä. Kevyt Osasto 21:n komentajaksi hänet on nimitetty 19.1.1940 alkaen.


Miten tuo toinen linkki liittyy asiaan? Porvalin kirja on hieman erikoinen joissakin jutuissaan. Otetaan vaikkapa juttu Turjanlinnan polttajasta on perin erikoinen.

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/aarne-korhonen-poltti-turjanlinnan.html

Onni Palasteen kirjassa Suomussalmen sankarit, on asiasta täysin eri versio, vieläpä Kiannon polttajasta ottaman valokuvan kanssa.

Keljan taistelu kirjoitti:

Kyllä lähteeni kestää vertailun. Geijer - Talvisodan Taipale.

http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/sankarina-sotaoikeuteen.html

Lue lisää

Sitä, että Kevytprikaati, (Ratsuprikaati ym.) joka oli Kannaksen länsiosissa, siirrettiin lll armeijakunnan lohkolle, jonne sen arvioitiin saapuvan joulukuun 27.päivänä, selviää, miten vakavana tilannetta pidettiin.

Saarelaisen pataljoona taisteli Keljan jälkeen Taipaleenjoella. Joukkoja siireltiin tarpeen mukaan. Laurilan ja Liliuksen JR 23 sai myös siirron kuten kaikki tietävät.

Tammikuun 19 päivänä lll armeijakunta sai tiedon, että 21 divisioona, komentajanaan eversti Hersalo, keskitetään ylipäällikön reserviksi armeijakunnan alueelle.
21. divisioona oli sitä muodostettaessa nimeltään 1. täydennysdivisioona. Siltä puuttui tykistö ja se oli suurimmalta osaltaan vanhempaa ikäluokkaa. Siihen kuuluivat:

- JR 61 (majuri U.W.Tiirikkala)
- JR 62 (everstiluutnantti B.O.Ikonen)
- JR 63 (everstiluutnantti K.A.Laaksonen)
-Kev.0s.21 (ratsumestari K.E.Bäckman)

Toiselta puolen Kevyt prikaati helmikuun alussa siirtyi Länsi-Kannakselle, ja raskas patteri, joka oli annettu Sakkolan lohkolle, vedettiin pois.

Geijerin sivut kirjoitti:

Sitä, että Kevytprikaati, (Ratsuprikaati ym.) joka oli Kannaksen länsiosissa, siirrettiin lll armeijakunnan lohkolle, jonne sen arvioitiin saapuvan joulukuun 27.päivänä, selviää, miten vakavana tilannetta pidettiin.

Saarelaisen pataljoona taisteli Keljan jälkeen Taipaleenjoella. Joukkoja siireltiin tarpeen mukaan. Laurilan ja Liliuksen JR 23 sai myös siirron kuten kaikki tietävät.

Tammikuun 19 päivänä lll armeijakunta sai tiedon, että 21 divisioona, komentajanaan eversti Hersalo, keskitetään ylipäällikön reserviksi armeijakunnan alueelle.
21. divisioona oli sitä muodostettaessa nimeltään 1. täydennysdivisioona. Siltä puuttui tykistö ja se oli suurimmalta osaltaan vanhempaa ikäluokkaa. Siihen kuuluivat:

- JR 61 (majuri U.W.Tiirikkala)
- JR 62 (everstiluutnantti B.O.Ikonen)
- JR 63 (everstiluutnantti K.A.Laaksonen)
-Kev.0s.21 (ratsumestari K.E.Bäckman)

Toiselta puolen Kevyt prikaati helmikuun alussa siirtyi Länsi-Kannakselle, ja raskas patteri, joka oli annettu Sakkolan lohkolle, vedettiin pois.

Lue lisää

Geijer - Talvisodan Taipale -kirjaa löytyy hyvin divareista ja niinpä tilasin jo omani.

Talvisodan historia 1-4 -teos on yllättävän hatara monin paikoin, jopa joukkojen sijoittelunkin suhteen. Vaikka kyseessä on vain 105 päivää kestänyt sota ja jonkin verran taustoja noille sotaan johtaville tapahtumille, niin moni asia on jätetty melko vähälle kerronnalle.

Kun verrataan Jatkosodan historia 1-6 teokseen, niin ei voi kuin ihmetellä kerronnan harventuneen entisestäänkin. Siinä kerrottu aikajakso on kesästä 1941-1945 kevääseen ja vain pari kirjaa enemmän. Isot kuvat, joita on paljon, ja huonot kartat vievät kerronnalta sen vähänkin tilan. Se alkuperäinen Suomen Sota 1-11 oli melkoisesti laajempi kerronnan suhteen. Siinä on tekstiä enemmän ja kuvat pienempiä ja niitä oli vähemmän. Samoin kartat ja erilliset karttaliitteet on huomattavasti paremmat kuin tuon uuden laitoksen.

KEB. kirjoitti:

>Kurt Erik Bäckman hän oli Kevyt Osasto 21:n komentaja ja vastasi Keljan lohkon puolustuksesta.<

Kurt Erik Bäckman mainitaan 1 kerran Talvisodan historia 1-4 -teoksessa, osassa 2 ja sivulla 290.
Kevyt Osato 21:n komentajaksi hänet on nimitetty 19.1.1940 alkaen.

Siinä maininnassa hän ei ole Keljaa lähelläkään vaan Hopeasalmen ja Sintolanniemen välissä olevassa Vitsaaressa ja päiväys on 9.3.1940.

Laitahan lähteet esille.

Lue lisää

Kurt Bäckman näyttää päässeen Wikipediaankin. Joku on tehnyt sivustonkin:


Kurt Bäckman

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurt_Bäckman


Kurt Bäckmanista löytyy netistä juttua yllättävän paljon

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8249791

http://www.jrkakkonen.net/historia.htm

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6643135

---

Majuri K. Bäckman mainitaan Suomen Sota 1941-1945 I-X teoksissa vain osissa 2 ja 7.

Osassa 2: Laatokan Karjalan valtaus ja eteneminen Aunuksen kannakselle.
Sivuilla 60, 71, 72, 170, 180, 185, 193, 196 koskien 1941 hyökkäysvaihetta ja 19.D:n vaiheita.

Osassa 7: Venäläisten suurhyökkäys Karjalan kannaksella kesällä 1944.
Sivuilla 258, 278, 452, 492 koskien Viipurin taisteluita.

Jatkosodan historia 1-6 teoksessa majuri K. Bäckman mainitaan seuraavasti:

Osassa 1: Talvisodasta Jatkosotaan. Sota alkaa
Sivuilla 291, 296, 297, 307 1941 hyökkäysvaiheen aikana 19.D:n yhteydessä.

Osassa 2: Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan Kannakselle
Sivuilla 21, 24, 27 koskien 19.D:n hyökkäystä

Osassa 4: Saksalaisarmeijan hyökkäys Pohjois-Suomesta, Asemasota, Vetäytyminen Karjalan kannakselta.
Sivulla 402 koskien Viipurin taisteluita.

Osassa 5: Vetäytyminen Itä-Karjalasta, Torjuntataistelut, Sota Lapissa
Sivuilla 224, 225, 241 Koskien Viipurin taisteluita.


Talvisodan historia 1-4 -teoksessa Kurt Erik Bäckman mainitaan vain 1 kerran.
Osassa 2: Sivulla 290 Sintolan saaren taisteluiden yhteydessä.
Nimihausta löytyy tieto "Kevyt Osasto 21:n komentajaksi hänet on nimitetty 19.1.1940 alkaen."

Perästä kuuluu. kirjoitti:

Geijer - Talvisodan Taipale -kirjaa löytyy hyvin divareista ja niinpä tilasin jo omani.

Talvisodan historia 1-4 -teos on yllättävän hatara monin paikoin, jopa joukkojen sijoittelunkin suhteen. Vaikka kyseessä on vain 105 päivää kestänyt sota ja jonkin verran taustoja noille sotaan johtaville tapahtumille, niin moni asia on jätetty melko vähälle kerronnalle.

Kun verrataan Jatkosodan historia 1-6 teokseen, niin ei voi kuin ihmetellä kerronnan harventuneen entisestäänkin. Siinä kerrottu aikajakso on kesästä 1941-1945 kevääseen ja vain pari kirjaa enemmän. Isot kuvat, joita on paljon, ja huonot kartat vievät kerronnalta sen vähänkin tilan. Se alkuperäinen Suomen Sota 1-11 oli melkoisesti laajempi kerronnan suhteen. Siinä on tekstiä enemmän ja kuvat pienempiä ja niitä oli vähemmän. Samoin kartat ja erilliset karttaliitteet on huomattavasti paremmat kuin tuon uuden laitoksen.

Lue lisää

ns suurelle yleisölle. Suomen sota 1-11 oli tarkoitettu mukana olleille ja siksi taistelut on kuvattu melko tarkkaan pataljoonatasolle ja allekin.

Talvi- ja Jatkosodan historiat on tarkoitettu siis yleistiedoksi, vaikka niissä on kyllä paljon tarkkaakin tietoa. Taistelutapahtumista on helpompi saada yleiskuva kaaviopiiroksen kuin tekstin perusteella. Tarkkoja kuvauksia on loputtomiin operaatioiden, yhtymien ja joukko-osastojen sekä aselajien historiikeissa. Niitä täydentävät muistelmat, elämäkerrat ja haastattelukirjat.

Geijerin sivut kirjoitti:

Sitä, että Kevytprikaati, (Ratsuprikaati ym.) joka oli Kannaksen länsiosissa, siirrettiin lll armeijakunnan lohkolle, jonne sen arvioitiin saapuvan joulukuun 27.päivänä, selviää, miten vakavana tilannetta pidettiin.

Saarelaisen pataljoona taisteli Keljan jälkeen Taipaleenjoella. Joukkoja siireltiin tarpeen mukaan. Laurilan ja Liliuksen JR 23 sai myös siirron kuten kaikki tietävät.

Tammikuun 19 päivänä lll armeijakunta sai tiedon, että 21 divisioona, komentajanaan eversti Hersalo, keskitetään ylipäällikön reserviksi armeijakunnan alueelle.
21. divisioona oli sitä muodostettaessa nimeltään 1. täydennysdivisioona. Siltä puuttui tykistö ja se oli suurimmalta osaltaan vanhempaa ikäluokkaa. Siihen kuuluivat:

- JR 61 (majuri U.W.Tiirikkala)
- JR 62 (everstiluutnantti B.O.Ikonen)
- JR 63 (everstiluutnantti K.A.Laaksonen)
-Kev.0s.21 (ratsumestari K.E.Bäckman)

Toiselta puolen Kevyt prikaati helmikuun alussa siirtyi Länsi-Kannakselle, ja raskas patteri, joka oli annettu Sakkolan lohkolle, vedettiin pois.

Lue lisää

Prikaati siirtyi Kannakselta Laatokan pohjoispuolelle helmikuun puolivälissä ja osallistui mm.- Lemetin motin tuhoamiseen.

Kevyt prikaati oli rauhan ajan kokoonpanoon supisteutn PsD:n nini ennen kuin siitä tuli Panssariprikaati.

Perästä kuuluu. kirjoitti:

Geijer - Talvisodan Taipale -kirjaa löytyy hyvin divareista ja niinpä tilasin jo omani.

Talvisodan historia 1-4 -teos on yllättävän hatara monin paikoin, jopa joukkojen sijoittelunkin suhteen. Vaikka kyseessä on vain 105 päivää kestänyt sota ja jonkin verran taustoja noille sotaan johtaville tapahtumille, niin moni asia on jätetty melko vähälle kerronnalle.

Kun verrataan Jatkosodan historia 1-6 teokseen, niin ei voi kuin ihmetellä kerronnan harventuneen entisestäänkin. Siinä kerrottu aikajakso on kesästä 1941-1945 kevääseen ja vain pari kirjaa enemmän. Isot kuvat, joita on paljon, ja huonot kartat vievät kerronnalta sen vähänkin tilan. Se alkuperäinen Suomen Sota 1-11 oli melkoisesti laajempi kerronnan suhteen. Siinä on tekstiä enemmän ja kuvat pienempiä ja niitä oli vähemmän. Samoin kartat ja erilliset karttaliitteet on huomattavasti paremmat kuin tuon uuden laitoksen.

Lue lisää

Minulle pukki toi kanukki akan, Heather Pringlen Himlerin suuri suunnitelma - teoksen. Geijerin teos on perintökaluja.

kirjalahjaa? kirjoitti:

Minulle pukki toi kanukki akan, Heather Pringlen Himlerin suuri suunnitelma - teoksen. Geijerin teos on perintökaluja.

>Minulle pukki toi kanukki akan<

Pukki toi lapsille lahjat ja vmo sanoi, että mulla on ollut Joulu jatkuvasti kun ostan liikaa kirjoja. Sen kanukki-akan ottaisin vaikka heti kakkoseksi!

Geijerin sivut kirjoitti:

Sitä, että Kevytprikaati, (Ratsuprikaati ym.) joka oli Kannaksen länsiosissa, siirrettiin lll armeijakunnan lohkolle, jonne sen arvioitiin saapuvan joulukuun 27.päivänä, selviää, miten vakavana tilannetta pidettiin.

Saarelaisen pataljoona taisteli Keljan jälkeen Taipaleenjoella. Joukkoja siireltiin tarpeen mukaan. Laurilan ja Liliuksen JR 23 sai myös siirron kuten kaikki tietävät.

Tammikuun 19 päivänä lll armeijakunta sai tiedon, että 21 divisioona, komentajanaan eversti Hersalo, keskitetään ylipäällikön reserviksi armeijakunnan alueelle.
21. divisioona oli sitä muodostettaessa nimeltään 1. täydennysdivisioona. Siltä puuttui tykistö ja se oli suurimmalta osaltaan vanhempaa ikäluokkaa. Siihen kuuluivat:

- JR 61 (majuri U.W.Tiirikkala)
- JR 62 (everstiluutnantti B.O.Ikonen)
- JR 63 (everstiluutnantti K.A.Laaksonen)
-Kev.0s.21 (ratsumestari K.E.Bäckman)

Toiselta puolen Kevyt prikaati helmikuun alussa siirtyi Länsi-Kannakselle, ja raskas patteri, joka oli annettu Sakkolan lohkolle, vedettiin pois.

Lue lisää

Mitä tatkoittaa nuo ensimmäiset kirjaimet ( E/I/JR 63.)?

yrittänyt etsiä kirjoitti:

Mitä tatkoittaa nuo ensimmäiset kirjaimet ( E/I/JR 63.)?

Oliskohan jalkaväkirykmentti 63:n ensimmäisen pataljoonan esikuntajoukkue kyseessä?

En oikeesti tiiä kirjoitti:

Oliskohan jalkaväkirykmentti 63:n ensimmäisen pataljoonan esikuntajoukkue kyseessä?

laskettiin mukaan myös esimerksi komentojoukkue, viestijoukkue jne. Vahvuus oli kymmeniä miehiä eli pieni komppania. Nykyään vastaava nimike onkin esikuntakomppania.Siis oikea tulkinta on JR 63:n esikunta.

sillä esikuntaan kirjoitti:

laskettiin mukaan myös esimerksi komentojoukkue, viestijoukkue jne. Vahvuus oli kymmeniä miehiä eli pieni komppania. Nykyään vastaava nimike onkin esikuntakomppania.Siis oikea tulkinta on JR 63:n esikunta.

Lue lisää

jatkosodan organisaatio. Silloin rykmentin esikuntaan kuului useita joukkueita ja vahvuus oli peräti 209.

Talvisodassa rykmentin esikunnan vahvuus oli 12 upseeria. Esikuntakomppaniassa oli esikunta-, viesti-,pioneeri- ja talousjoukkueet. Vahvuus 169.

Mutta lyhenne E/I/JR 63 tarkoitti siis JR 63:n ensimmäisen pataljoonan esikuntaa. Vahvuus oli komentaja ja 6 upseeria.

yrittänyt etsiä kirjoitti:

Mitä tatkoittaa nuo ensimmäiset kirjaimet ( E/I/JR 63.)?

ALPO REINIKAINEN: Taipaleenjoen tulessa - Posliinipojan talvisota.

Taipaleessa oli kaksi ns. posliinirykmenttiä JR 61 ja JR 63.

lueppas kirjoitti:

ALPO REINIKAINEN: Taipaleenjoen tulessa - Posliinipojan talvisota.

Taipaleessa oli kaksi ns. posliinirykmenttiä JR 61 ja JR 63.

Tuolla toisessa ketjussa laitoinkin esille Taipaleen tapahtumista kertovia kirjoja. Tuo Sorkon linnoituskirja on erityisen hieno ja paljon puhuva olosuhteista joissa tuolloin tapeltiin!


http://keskustelu.suomi24.fi/node/8724076#comment-41744177


Kähösen kirjassa kerrotaan Taipaleen taisteluista aika paljonkin.

Kähönen Urho Voittamattomat pataljoonat. Taipaleen talvisota
Kustannuspiste Oy, 1982, 210 kuvaliite


Taipaleen tapahtumista lisää kirjoja, joita sattuu olemaan hyllyssäni:

Mäkelä Jukka L. Taipaleenjoki
Wsoy, 1971, 254 s.

Reinikainen Alpo Taipaleenjoen tulessa - Posliinipojan Talvisota
Kirjayhtymä, 1980, 355 s.

Sorko Kimmo Linjoja ja linnoituksia Osa 1 - Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939
Kopijyvä, 2003, 257 s., painos: 1

Keljan taistelu kirjoitti:

Kyllä lähteeni kestää vertailun. Geijer - Talvisodan Taipale.

http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/sankarina-sotaoikeuteen.html

Lue lisää

>Kyllä lähteeni kestää vertailun. Geijer - Talvisodan Taipale<

Kylläpä onkin perusteellinen kirja Taipaleen tapahtumista. Kaikki on jo kirjoitettu ja aikoja sitten. Tämäkin jo 1955. Olen edelleenkin samaa mieltä. Uudemmat teokset on aika yleisellä tasolla kulkevia. Vaika kirja on ruotsalaisen tekemä ja käännetty suomeksi, eikä tekijä ole ollut itse mukana, niin aika perusteellisen kirjan on saanut tehtyä. Suosittelen Taipaleen tapahtumista kiinnostuneille.


Geijer - Talvisodan Taipale ja Bäckman

Posti toi tuon mainion kirjan ja totta tosiaan, siellä mainitään Bäckman esim. sivulla 221

Taistelu Taipaleen tukikohdista. Tilanne helmikuun alussa.

21. D

-JR 61 majuri U. W. Tiirikkala
-JR 62 everstiluutnantti B. O. Ikonen
-JR 63 everstiluutnantti Laaksonen
-Kev.Os 21 ratsumestari K. E. Bäckman

KEP. kirjoitti:

>Kyllä lähteeni kestää vertailun. Geijer - Talvisodan Taipale<

Kylläpä onkin perusteellinen kirja Taipaleen tapahtumista. Kaikki on jo kirjoitettu ja aikoja sitten. Tämäkin jo 1955. Olen edelleenkin samaa mieltä. Uudemmat teokset on aika yleisellä tasolla kulkevia. Vaika kirja on ruotsalaisen tekemä ja käännetty suomeksi, eikä tekijä ole ollut itse mukana, niin aika perusteellisen kirjan on saanut tehtyä. Suosittelen Taipaleen tapahtumista kiinnostuneille.


Geijer - Talvisodan Taipale ja Bäckman

Posti toi tuon mainion kirjan ja totta tosiaan, siellä mainitään Bäckman esim. sivulla 221

Taistelu Taipaleen tukikohdista. Tilanne helmikuun alussa.

21. D

-JR 61 majuri U. W. Tiirikkala
-JR 62 everstiluutnantti B. O. Ikonen
-JR 63 everstiluutnantti Laaksonen
-Kev.Os 21 ratsumestari K. E. Bäckman

Lue lisää

mukaan lukien olivat Taipaleessa. On tuossa Geijerin teoksessa jokunen virhe koskien Larnon johtamaa vastaiskua helmikuussa. Larno oli kaasusuojelu-upseeri joka ei osallistunut etulinjan taisteluihin. Hän oli ollut korsussa ajankohtana, jolloin Geijer mainitsee hänet johtaneen kolmatta komppaniaa. Hänellä ei ollut lainkaan taistelukokemusta. Joku taho ilmeisesti antanut Geijerille asiassa väärää tietoa.
Linnanterä teoksessaan Taipaleenjoki tuonelanjoki - arvostelee ko.teosta.

Paavo Linnanterä toimi everstiluutnatti A.A. Kempin l/JR 21(30) (Sohlo) viidentenä komppanian päällikkönä sodan loppuun saakka. Geijer jättää Linnanterän saavutukset jostain kumman syystä sivuun ilman suurempia mainintoja, kun esim. Jukka L. Mäkelä teoksessaan Taipaleenjoki kertoo erittäin tarkkaan Linnanterän tarkka-ammmunta taidoista ja kuinka hän venäjänkielitaitoisena sai viholliset antautumaan karjaistessaan: " Brazei arutziehe" (heittäkää aseenne) yksi venäläinen vielä katsoi Linnanterää julmasti jolloin hän ilmaa keuhkoihin vetäen vielä kovempaa karjaisten sai hänetkin heittämään aseensa ja antautumaan.

Nyt Linnaterällä oli ongelma käsillään, viisi vihollismiestä oli alistunut ukkomauserilla aseistautuneelle luutnantille. Entä nyt, jos nuo viisi miestä hyökkää hänen päälleen? Kuin suojelusenkeli olisi kuullut hänen rukouksensa kun paikalle ilmestyi metsän kätköistä kaksi oman komppanian miestä. Miehet ampumavalmiina aloin kopeloida vankien taskuja mahdollisten nakujen varalta ja etenkin kiinosti jos vaikka vanha kokenut pistooliampuja olisi saannut itselleen himoitun Nagan (nakkaali) pistoolin. Venäjänkieliset komennot "nagai-nagai" sai aikaiseksi sen että jokainen vanki nosti samanaikaisesti tassunsa ylös ja ruikuttivat "niet niet". Kaikesta tapahtuneesta ymmällään Linnanterä kehotti painamaan kädet alas. Pidettyään varansa, koska yksi vanki kaivoi povistakuaan. Jännittyneenä odotin mitä tuleman pitää. Siellä oli sentin paksuinen pakka viiden ruplan seteleitä. Työntäissäni rahoja pois hän taas toisti "niet niet", Yhden setelin Kempin rykmentin ensimmäisen komppanianpäällikkö otti muistoksi ja joka häneltä löytyi vielä sodan jälkeenkin. Linnanterän yrittäessä ratkaista ongelmaa neukkujen käyttäymiseen, hänelle palautui mieleen että Venäjällä solmuruoskaa tai pamppua kutsutaan nagaikaksi ja nämä onnettomat luulivat että he joutuvat nyt ruoskittavaksi.
Tämä tapahtui Patoniemen-Jyväshovin välisellä talvitiellä, jossa Linnanterä törmäsi ketjussa makaavaan kivääriryhmään.

Kemppikin kirjoitti:

mukaan lukien olivat Taipaleessa. On tuossa Geijerin teoksessa jokunen virhe koskien Larnon johtamaa vastaiskua helmikuussa. Larno oli kaasusuojelu-upseeri joka ei osallistunut etulinjan taisteluihin. Hän oli ollut korsussa ajankohtana, jolloin Geijer mainitsee hänet johtaneen kolmatta komppaniaa. Hänellä ei ollut lainkaan taistelukokemusta. Joku taho ilmeisesti antanut Geijerille asiassa väärää tietoa.
Linnanterä teoksessaan Taipaleenjoki tuonelanjoki - arvostelee ko.teosta.

Paavo Linnanterä toimi everstiluutnatti A.A. Kempin l/JR 21(30) (Sohlo) viidentenä komppanian päällikkönä sodan loppuun saakka. Geijer jättää Linnanterän saavutukset jostain kumman syystä sivuun ilman suurempia mainintoja, kun esim. Jukka L. Mäkelä teoksessaan Taipaleenjoki kertoo erittäin tarkkaan Linnanterän tarkka-ammmunta taidoista ja kuinka hän venäjänkielitaitoisena sai viholliset antautumaan karjaistessaan: " Brazei arutziehe" (heittäkää aseenne) yksi venäläinen vielä katsoi Linnanterää julmasti jolloin hän ilmaa keuhkoihin vetäen vielä kovempaa karjaisten sai hänetkin heittämään aseensa ja antautumaan.

Nyt Linnaterällä oli ongelma käsillään, viisi vihollismiestä oli alistunut ukkomauserilla aseistautuneelle luutnantille. Entä nyt, jos nuo viisi miestä hyökkää hänen päälleen? Kuin suojelusenkeli olisi kuullut hänen rukouksensa kun paikalle ilmestyi metsän kätköistä kaksi oman komppanian miestä. Miehet ampumavalmiina aloin kopeloida vankien taskuja mahdollisten nakujen varalta ja etenkin kiinosti jos vaikka vanha kokenut pistooliampuja olisi saannut itselleen himoitun Nagan (nakkaali) pistoolin. Venäjänkieliset komennot "nagai-nagai" sai aikaiseksi sen että jokainen vanki nosti samanaikaisesti tassunsa ylös ja ruikuttivat "niet niet". Kaikesta tapahtuneesta ymmällään Linnanterä kehotti painamaan kädet alas. Pidettyään varansa, koska yksi vanki kaivoi povistakuaan. Jännittyneenä odotin mitä tuleman pitää. Siellä oli sentin paksuinen pakka viiden ruplan seteleitä. Työntäissäni rahoja pois hän taas toisti "niet niet", Yhden setelin Kempin rykmentin ensimmäisen komppanianpäällikkö otti muistoksi ja joka häneltä löytyi vielä sodan jälkeenkin. Linnanterän yrittäessä ratkaista ongelmaa neukkujen käyttäymiseen, hänelle palautui mieleen että Venäjällä solmuruoskaa tai pamppua kutsutaan nagaikaksi ja nämä onnettomat luulivat että he joutuvat nyt ruoskittavaksi.
Tämä tapahtui Patoniemen-Jyväshovin välisellä talvitiellä, jossa Linnanterä törmäsi ketjussa makaavaan kivääriryhmään.

Lue lisää

ei pistooli. Ja nimi on Nagant ei Nagan.

revolveri, kirjoitti:

ei pistooli. Ja nimi on Nagant ei Nagan.

Pistooliaseita on useita eri tyyppejä. Nykyään tavallisimmat ovat itselataavaa kertatulta ampuva pistooli, pyörivällä rullamakasiinilla varustettu revolveri ja taittuvapiippuinen kertalaukausase. Revolverillä pystytään ampumaan koko ammustäyttö lataamatta. Itselataavat pistoolit täytyy ladata ennen ensimmäistä laukausta, jonka jälkeen ase virittyy rekyylin voimalla. Kertalaukausaseita käytetään tavallisesti urheiluammuntaan tai metsästykseen niissä maissa missä pistoolilla metsästys on sallittua. Suomessa pistoolia saa yksityishenkilö käyttää urheiluammunnan ohella ainoastaan ansassa olevan tai loukkaantuneen riistaeläimen lopettamiseen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pistooli

"Nagant on revolveri ei pistooli."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Handgun_collection.JPG
Kokoelma pistooleja. Kuvassa olevat aseet myötäpäivään vasemmasta kulmasta lähtien: Glock G22, Glock G21, Kimber Custom Raptor, Dan Wesson Commander, Smith & Wesson .357, Ruger Blackhawk .357, Ruger SP101, Sig Sauer P220 Combat.

KEP. kirjoitti:

>Kyllä lähteeni kestää vertailun. Geijer - Talvisodan Taipale<

Kylläpä onkin perusteellinen kirja Taipaleen tapahtumista. Kaikki on jo kirjoitettu ja aikoja sitten. Tämäkin jo 1955. Olen edelleenkin samaa mieltä. Uudemmat teokset on aika yleisellä tasolla kulkevia. Vaika kirja on ruotsalaisen tekemä ja käännetty suomeksi, eikä tekijä ole ollut itse mukana, niin aika perusteellisen kirjan on saanut tehtyä. Suosittelen Taipaleen tapahtumista kiinnostuneille.


Geijer - Talvisodan Taipale ja Bäckman

Posti toi tuon mainion kirjan ja totta tosiaan, siellä mainitään Bäckman esim. sivulla 221

Taistelu Taipaleen tukikohdista. Tilanne helmikuun alussa.

21. D

-JR 61 majuri U. W. Tiirikkala
-JR 62 everstiluutnantti B. O. Ikonen
-JR 63 everstiluutnantti Laaksonen
-Kev.Os 21 ratsumestari K. E. Bäckman

Lue lisää

Yksi 1950-luvulla ilmestyneistä ja aidoimmista kuvauksista on Kalle Sistolan "Tapahtui Taipaleessa". Sistola oli joukkueenjohtajana.

Koska se oli jonkun pienkustantajan, jota ei enää ole, teosta on vaikea saada. Mutta jonkun kirjaston varastokappaleena voi löytyä. Dokumentaarinen teos, jossa on sekä joulukuisesta Kirvesmäestä että helmikuisista Terenttilän helvettiviikoista ym.

vinkkiävaan kirjoitti:

Pistooliaseita on useita eri tyyppejä. Nykyään tavallisimmat ovat itselataavaa kertatulta ampuva pistooli, pyörivällä rullamakasiinilla varustettu revolveri ja taittuvapiippuinen kertalaukausase. Revolverillä pystytään ampumaan koko ammustäyttö lataamatta. Itselataavat pistoolit täytyy ladata ennen ensimmäistä laukausta, jonka jälkeen ase virittyy rekyylin voimalla. Kertalaukausaseita käytetään tavallisesti urheiluammuntaan tai metsästykseen niissä maissa missä pistoolilla metsästys on sallittua. Suomessa pistoolia saa yksityishenkilö käyttää urheiluammunnan ohella ainoastaan ansassa olevan tai loukkaantuneen riistaeläimen lopettamiseen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pistooli

"Nagant on revolveri ei pistooli."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Handgun_collection.JPG
Kokoelma pistooleja. Kuvassa olevat aseet myötäpäivään vasemmasta kulmasta lähtien: Glock G22, Glock G21, Kimber Custom Raptor, Dan Wesson Commander, Smith & Wesson .357, Ruger Blackhawk .357, Ruger SP101, Sig Sauer P220 Combat.

Lue lisää

pistoolia ja revolveria. Wikipedia sotkee, mikä osioittaa vain sinne kirjoittavien tietämättömyyttä.

OK. Purin nikkini keväällä, kun tuli pieni tietoturvaongelma tähän palvelimeen. Palataan.

Hyvää Joulua Pussiksellekin toivoo KEB, se aito Kurt Erikistä kirjoittanut... Luehan Sorkon Linnoitus -kirjat 1 ja 2 sekä nämäkin:

http://sotakirjat.com/talvisota.htm


Kimmo Sorko: Linjoja ja linnoituksia I
Korpijyvä kustannus 2003
Talvisodan Taipaleen kanta- ja kenttälinnoittaminen
1919- 1939.
Laajan tutkimustyön I osa.


Tämä on se 2. osa:

http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=165

Talvisodan tiukin puolustuslinja

Kirjassa kuvataan Taipaleen puolustuslohkon talvisodan kanta- ja kenttälinnoitustöiden edistymistä ylimääräisten harjoitusten aikaan ja talvisodan taisteluissa joulukuun 1939 puoliväliin saakka. Kirja on arkistolähteisiin, aikalaiskertomuksiin ja kirjallisuuteen perustuva tutkimus Taipaleen lohkolle rakennetuista kantalinnoitteista sekä rannikkopattereista. Kirjassa kerrotaan myös, miten neuvostojoukkojen keskuudessa syntyi jo talvisodan alkuvaiheessa legenda suomalaisten valtavista linnotteista Kannaksella. Kirjassa on harvinaisia valokuvia ja selkeitä karttoja.




Sorko Kimmo - Seppänen Erkki Kempin rykmentti - Jalkaväkirykmentti 30/21 1939-40
Minerva, 2005, 319 s., painos: 2

Sorko Kimmo Suvannon salpa - Wartiovaaran rykmentti JR 29/20 ja Mannerheimon patteristo III/KTR 10/7 talvisodan Sakkolan puolustuslohkolla 1939-40
Minerva, 2004, 352 s., painos: 1

http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=311

KEB. kirjoitti:

Hyvää Joulua Pussiksellekin toivoo KEB, se aito Kurt Erikistä kirjoittanut... Luehan Sorkon Linnoitus -kirjat 1 ja 2 sekä nämäkin:

http://sotakirjat.com/talvisota.htm


Kimmo Sorko: Linjoja ja linnoituksia I
Korpijyvä kustannus 2003
Talvisodan Taipaleen kanta- ja kenttälinnoittaminen
1919- 1939.
Laajan tutkimustyön I osa.


Tämä on se 2. osa:

http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=165

Talvisodan tiukin puolustuslinja

Kirjassa kuvataan Taipaleen puolustuslohkon talvisodan kanta- ja kenttälinnoitustöiden edistymistä ylimääräisten harjoitusten aikaan ja talvisodan taisteluissa joulukuun 1939 puoliväliin saakka. Kirja on arkistolähteisiin, aikalaiskertomuksiin ja kirjallisuuteen perustuva tutkimus Taipaleen lohkolle rakennetuista kantalinnoitteista sekä rannikkopattereista. Kirjassa kerrotaan myös, miten neuvostojoukkojen keskuudessa syntyi jo talvisodan alkuvaiheessa legenda suomalaisten valtavista linnotteista Kannaksella. Kirjassa on harvinaisia valokuvia ja selkeitä karttoja.




Sorko Kimmo - Seppänen Erkki Kempin rykmentti - Jalkaväkirykmentti 30/21 1939-40
Minerva, 2005, 319 s., painos: 2

Sorko Kimmo Suvannon salpa - Wartiovaaran rykmentti JR 29/20 ja Mannerheimon patteristo III/KTR 10/7 talvisodan Sakkolan puolustuslohkolla 1939-40
Minerva, 2004, 352 s., painos: 1

http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=311

Lue lisää

kiitos kirjavinkeistä.
Noista Sorkon kirjoista Kempin rykmentti 30/21 1939-40 on hyllyssä. Pukki toi Jarmo Niemisen Rintaman poliisi sekä Pasi Tuunaisen Tahtojen taisto teokset. Sorkon Vornan taistelutaival on hänen viimeisin syksyllä hankkimani teos. Lukemisiin.

Hyvää joulua Pussinperälle ja kaikille muillekin.

Herkistyi tuo Kebukkakin Kristuksen juhlana, vaikka Jussin "komentokieli" on mikä on...

kippanen kirjoitti:

Hyvää joulua Pussinperälle ja kaikille muillekin.

Herkistyi tuo Kebukkakin Kristuksen juhlana, vaikka Jussin "komentokieli" on mikä on...

Hyvää joulua myös sinulle. Taisi Jussin esitys vetää monet hiljaseksi vakuuttavuudellaan. Ei Tapani Kansa pääse lähellekkään Björlingin esitystä.

Tässä kiittollisuudella Taipeleen puolustajille.
http://www.youtube.com/watch?v=Fgwr3wrenkQ

Pussinperä kirjoitti:

Hyvää joulua myös sinulle. Taisi Jussin esitys vetää monet hiljaseksi vakuuttavuudellaan. Ei Tapani Kansa pääse lähellekkään Björlingin esitystä.

Tässä kiittollisuudella Taipeleen puolustajille.
http://www.youtube.com/watch?v=Fgwr3wrenkQ

Lue lisää

Hyvää joulua kaikille historiaa harastaville.

http://www.youtube.com/watch?v=ofKk_Etapq4

Pussinperä kirjoitti:

Hyvää joulua kaikille historiaa harastaville.

http://www.youtube.com/watch?v=ofKk_Etapq4

Lue lisää

Hyvää joulua kaikille historiaa harastaville ja Pussikselle samoin.

Tuleeko nyt tavaksi laitaa "terviisiä" aina Joulun seudussa?

Joko Pussis on lukenut Raaka tie Raatteeseen kirjan?

Minä lukaisin kirjan ja löysin sieltä parikin pahaa lipsahdusta...

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4683&start=60

Tuu sinäkin tuonne palstalle...

Pussinperä kirjoitti:

Hyvää joulua kaikille historiaa harastaville.

http://www.youtube.com/watch?v=ofKk_Etapq4

Lue lisää

Hyviä välipäiviä ja uutta vuotta.

Keljassa Saarelaisen pataljoonassa taisteli silloin vielä täysin "tuntematon" Viljami Pylkäs, mutta sittemmin kaikkien tuntema Tuntemattomasta sotilaasta, eli alias Antero Rokka Haparaisten kylän poikia naapurikylän Keljan taisteluissa.

" ...apuun kutsuttiin Karjalan kannaksen asukkaista koottu Erillinen pataljoona 6, vahvuudeltaan noin 800 miestä. "