yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kristallipallostani näen, että olet tehnyt sivut FrontPagella. Se käyttää sisäisesti sellaisia osoitteita kuin kerrot ja korjaa ne sitten kunnollisiksi, kun siirrät sivut palvelimeen FrontPagella. Jos siirrät ne jollain muulla tavalla, menee huonommin.

    Joten ratkaisu on käyttää FrontPagen toimintoa sivujen siirtämiseen.

    Jos kristallipalloni näytti tilanteen väärin, niin vastaus on todennäköisesti silti sama, vähän yleisemmässä muodossa vain: siirrä sivut samalla ohjelmalla, jolla olet ne tehnyt.
  2. Komitatiivi (esim. "tovereinesi") on vahvasti paperinmakuinen sija, paitsi joissakin sanonnoissa. Käyttäisitkö sitä puhuessasi tovereidesi kanssa? Sitä paitsi "tovereittesi kanssa" tai "tovereidesi kanssa" on vain joissakin tilanteissa korvattavissa sanalla "tovereinesi".
  3. Oivallukselta, hoksaamiselta tai äkkäämiseltä tuo kuulostaa. Tai sitten näennäissyvälliseltä sanoilla leikkimiseltä, jolle sopisi nimeksi stiiknafuulia.
  4. "Laulanta" ei ole verbin "laulaa" muoto (siis sen taivutuskaavan eli paradigman osa) vaan substantiivijohdos, kuten myös "laulu" ja "laulaminen". Johdoksen ja kantasanan merkitysten suhde on usein aika epäsäännöllinen, selvästi epäsäännöllisempi kuin perusmuodon ja taivutusmuodon suhde.

    Sana "näentä" on muoto-opillisesti vastaava johdos. Se löytyy Nykysuomen sanakirjastakin. Mitään erityistä vakiintunutta merkitystä sillä ei ole. Koska se on harvinainen, sen voisi ajatella otettavaksi termikäyttöön. Toisaalta olisi hyvä, että merkitys ei ole selvästi ristiriidassa sanan "näennäinen" merkityksen kanssa. ("Näennäinen" ei ole johdos sanasta "näentä", mutta se voisi olla ja saattaa assosioitua siihen.)
  5. Jos näppäimistössä on kuvaamasi kaltainen näppäin (tarkenäppäin), niin siinä todennäköisesti on Ä-näppäinkin. Amerikkalaisessa näppiksessä ei ole kumpaakaan. Silti on koko joukko tapoja kirjoittaa ääkkösiä. Yleiskäyttöinen (kaikkialla Windowsissa) joskin vähän kömpelö tapa on Alt-0228 = ä jne. Wordissa taas toimii helpommin muistettava Ctrl-: a = ä jne. (eli Ctrl-Shift-. a). Windows XP:ssä fiksuissa ohjelmissa (WordPad, MS Word) toimii myös e4 Alt-x.

    Selitys, ettei _voi_ kirjoittaa ääkkösiä, ei siis yleensä ole pätevä. Sen sijaan selitys, ettei osaa tai ei viitsi, saattaa pitää paikkansa. Eri asia on, miten hyvä selitys se on.
  6. Noin sata vuotta sitten tehtiin kielikiistoissa ratkaisu, jossa suhteellisen mielivaltaisesti päätettiin mm. -oli-, -oni- ja -omi-loput lyhytvokaalisiksi, alkuperään katsomatta. Siksi "biomi". Ks. tarkemmin
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.3.html#vokpit

    Kyseessä on termi, jota ei kannata ruveta itse suomentelemaan muilla sanoilla. Kasvitieteessä puhutaan kasvillisuusvyöhykkeistä, jolloin tarkoitetaan suunnilleen samaa kuin biomilla.
  7. Kuulitkohan sen 1. huhtikuuta jonain vuonna?

    Biologisesti suhteellisen varmaa on, että ihmiskunnan historiassa on todella ollut "kapeikko", jolloin lajin yksilömäärä oli hyvin pieni, ehkä muutamia tuhansia. Tämä toisaalta ei kerro mitään kielestä, sillä
    a) ei ole tietoa, puhuiko ihminen silloin mitään kieltä
    b) muutaman tuhannen populaatioon mahtuu mainiosti monia aivan erilaisia kieliä, kuten nykyisinkin Uudessa-Guineassa.

    Varmasti huuhaan puolelle mennään, jos väitetään tiedettävän jotain muka silloin puhutun kielen sanoja. Tämä pitäisi tunnistaa jo siitä, että vertailevan kielentutkimuksen keinoin päästään enintään muutaman tuhannen vuoden taakse, ja tietysti kuva hämärtyy sitä enemmän, mitä kauemmas mennään.

    Jos ei tässä vaiheessa sytytä, niin silloin ovat historian ja biologian aikaskaalat pahasti sekaisin. Ihmislajin synty ajoitetaan nykyisin yleensä 150 000 - 200 000 vuoden taakse.
  8. Katkelma ei tietenkään ole Raamatusta, ja tietysti kreikassa on refleksiivinen pronomini (joka muuten on eri asia kuin resiprookkinen). Kiinnostavaa tässä on lähinnä se, mistä kysymys on saanut alkunsa ja mitä sillä ajetaan takaa.

    Tosin lieneekö se _kielellisesti_ kiinnostava kysymys?

    (Veikkaisin, että joku on keksinyt oman jeesuksensa, raamattunsa ja teologiansa, sekoittanut siihen yleistä gnostilaisuutta ja yrittää nyt muka kysymyksiä esittämällä käännyttää muita kannalleen tai saada itselleen uskonvahvistusta. Opin toteaminen huuhaaksi olisi sekin uskonvahvistusta, koska se tekisi kysyjästä vainotun marttyyrin. Mutta mahdollista on sekin, että joku on vain lukenut sellaisia oppeja.)
  9. Suomen kielessä kuitenkin esiintyy myös sana "suodin". Käyttöesiintymiä löydät vaikkapa Googlella. Sanakirjoista löydät sen ehkä sellaisena, että siihen liittyy huomautus "par. suodatin", mutta tämä juuri osoittaa, että sana esiintyy kielessä - vieläpä niin yleisenä, että on pidetty tarpeellisena erikseen kehottaa käyttämään sen tilalla toista sanaa.

    Suomen kielessä on kyllä verbi "suotaa". Tavallisempi on "suodattaa", mutta se on itse asiassa vain johdos sanasta "suotaa" (ja tarkoittaa samaa kuin kantasanansa, joten se on loogisesti ottaen tarpeeton johdos, vaikka onkin päässyt yleiseen käyttöön).
  10. Oikeastaan yksinäisklusiilien (k, p, t muualla kuin yhtymissä kk, pp, tt) astevaihtelu on jäämässä suomen kieleen vanhaksi jäänteeksi, toki vielä laajassa käytössä olevaksi. _Uudet_ sanat jäävät yleensä sen ulkopuolelle. Tämä koskee käytännössä kaikkia lainasanoja mutta myös kielen vanhoista aineksista muodostettuja uusia sanoja, paitsi ehkä järjestelmällisiä johdoksia.

    Niinpä taivutamme tupo : tupon emmekä tupo : tuvon. Samoin Haka : Hakan (vaikka yleisnimenä vielä haka : haan).

    Selvissä, aiempiin johdostyyppeihin perustuvissa johdoksissa astevaihtelu vielä yleensä säilyy, esimerkiksi suodin : suotimen. Mutta yleinen taivutus viive : viiveen jo osoittaa toisenlaista suuntaa (vaikka johtuukin osittain myös siitä, ettei johtosuhdetta tunneta tai ajatella).

    Astevaihtelu on ehkä muutenkin hitaasti katoamassa suomesta. Taivutetaanhan nykyisin jo kielitoimiston luvallakin alpi : alpin eikä alpi : alven (joka on vielä Nykysuomen sanakirjan mukaan ainoa mahdollinen taivutus).

    Suomalaisiin erisnimiin astevaihteluttomuus on tunkenut osittain sepitettyjen (mm. suomalaistamisessa otettujen) nimien takia, osittain siksi, että Rydin, Raateen, Longan ym. isokenkäisten toiveisiin on suostuttu tai vaatimuksiin on alistuttu (eli taivutetaan ikään kuin nimet olisivat Rytti ja Lonkka, ja Raade olisi vieras nimi). Sellaista ovat sitten pienempikenkäiset ruvenneet matkimaan.

    Mutta astevaihtelu kuitenkin on niin vahvassa suomen kielessä, että yksinäisklusiilien astevaihtelu tuskin ehtii hävitä suomesta edes suurimmaksi osaksi. Sitä ennen nimittäin suoritamme ihmiskunnan historiassa varsin tavallisen toimenpiteen: vaihdamme kielemme. (Englantihan on jo hyvää vauhtia sivuuttamassa suomen ylemmän opetuksen, tieteen, tekniikan ja kansainvälistyvien suuryritysten kielenä. Lisäksi se tunkeutuu suomen kieleen niin vahvasti, että syntyvää sekakieltä ei kohta enää kukaan viitsi puolustaa. Näin pääsemme astevaihtelun pohtimisestakin.)
  11. Tarkemmin ks. Ruotsin akatemian sanakirjasta
    http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
    jossa on aika kivasti etymologisia selityksiäkin, vaikka tämä sana siis on aika selvä. Tosin tuo sanakirja esittää toiseksi vaihtoehdoksi selityksen, että "menföre" on substantiivijohdos (nykyisin kadonneesta) sanasta "men-för" 'vaikeapääsyinen', mutta alkuperä on silloin olennaisesti sama.
  12. Käsitys siitä, että 0-alkuiset vaihtoehdot olisivat oktaalilukuja (mihin minäkin olen joskus narahtanut, kunnes oikaistiin), johtunee siitä, että C:ssä ja joissakin muissa ohjelmointikielissä kokonaislukuvakiot ovat oktaalisia, jos ne alkavat nollalla.

    Todellisuudessa ne ovat desimaalisia mutta Dos-koodin mukaisia.

    Esimerkiksi kun
    ¿ = Alt + 0191 TAI Alt + 168
    niin tämä johtuu siitä, että ylösalaisen kysymysmerkin koodi Windows Latin 1:ssä (windows-1252) on 191 ja Dos-koodisivulla CP 850 (cp850) 168.

    Eihän esimerkiksi 0191 ole lainkaan oktaaliluku, koska siinä on numero 9.

    Olen itse totutellut käyttämään 0-alkuisia vaihtoehtoja, vaikka ne ovat pitempiä. Useimmat Windows Latin 1 -koodit nimittäin ovat samat kuin ISO Latin 1 -koodit ja Unicode-koodit, joten niiden muistamisesta on enemmän hyötyä, ja väkisinkin koodeja jää muistiin, jos niitä käyttää usein. Dos-koodit taas ovat menneisyyden jäänteitä.
  13. Käyttämäsi koodit eivät ole Ascii-koodeja. Esimerkiksi ylösalainen huutomerkki ¡ ja ylösalainen kysymysmerkki ¿ eivät lainkaan kuulu Ascii-merkistöön. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/chars.html#ascii

    ("Ascii" vai "ASCII"? Molempia voi perustella. "ASCII" perustuu siihen, että ilmaus on alkujaan lyhenne. "Ascii" perustuu siihen, että se luetaan sanana, [askii] tai [äskii]. Suomen kielen sääntöjen - tosin osittain tulkinnanvaraisten sääntöjen - mukaan sanana ääntyvät lyhenteet eli akronyymit kirjoitetaan sanojen tapaan.)
  14. Juoksin
    Vanhan kaupungin kautta kotiin.

    Ja näin olet onnistunut hämmentämään ja harhaanjohtamaan käyttäjiä. Jos tarkoitus on tehdä arvoituksia tms. viihdettä, niin tuo voi toimia ihan hyvin.
  15. Jos käytät väriä, jota käyttäjän koneessa ei voi (sen jossakin tilassa), niin kone käyttää sitä lähinnä olevaa väriä. Ei tässä ole muuta ongelmaa kuin että värit eivät toistu tarkasti sellaisina kuin haluat, mutta se on selvää muutenkin.

    Mutta onko nyt puhe pintojen väreistä, tekstin väreistä, GIF-kuvista vai JPEG-kuvista? Nämä ovat eri asioita.
  16. Et kerro, mitä kielenopasta olet lukenut, ja lausuma "na-tunnuksella merkityt sanat pitää yhdistää aina ja vain lauseen subjektiin" on outo. Yleensä sanotaan, että essiivissä oleva sana on subjektin ja predikaatin yhteinen määrite. Lauseessa "hän kirjoitti väsyneenä" essiivissä oleva sana kertoo, millaisena (tässä: missä tilassa) hän kirjoitti.

    Kannattaako tästä pitää kiinni? Osittain. Käytännössä ja kielioppienkin mukaan essiivin käyttö on väljempää. Mutta holtittomaksi sitä ei kannata päästää. Kielen kokonaisrakennetta ei pitäisi liiaksi horjuttaa. Jos sijamuotojen tehtävät täysin hämärtyvät, hämärtyvät myös ajatukset, tai ainakin niiden ilmaukset.

    On tulkintakysymys (tavallaan koulukuntakysymys), mikä on lauseen "Mies löydettiin kuolleena kotoaan Pihtiputaalla" subjekti. Verbi on koulukielioppien mukaan passiivissa, vaikka tieteellisissä kieliopeissa on jo laajasti myönnetty, että kyse ei ole passiivista vaan erityisestä persoonamuodosta. Luonnollisin tulkinta on, että "mies" on objekti, vaikkakin sijainniltaan ja muodoltaan poikkeava.

    Voisi pohtia sitäkin, eikö luonnollista olisi sanoa "Mies löytyi kuolleena kotoaan Pihtiputaalla" (vaiko "Pihtiputaalta"? tätäkin voisi miettiä). Tässä kieliopillinen rakenne on selvä: "mies" on subjekti, "löytyi" predikaatti (vaikkakin merkitykseltään passiivinen, koska "löytyä" on verbin "löytää" passiivijohdos).

    Mitä sitten tulee myönnytyksenä-tapauksiin, niin niissä on kyse essiivin väljentyneestä, fraasinomaisesta käytöstä, joka toki jäljittelee vieraita esikuvia. Sellaisesta ei tarvitse luopua, mutta vierauden voi tiedostaa, ja kenties tämä johtaa löytämään luontevampia ilmaisukeinoja. Tässä tapauksessa koko virke on niin raskas, että se oikeastaan pitäisi purkaa osiin ja koota ihan uudella tavalla, kenties parilla virkkeellä. Silloin virkkeen ilmaisema asiakin usein kirkastuisi. Tyylikin paranisi, sillä nythän on tosiaan kaksi myönnytyksenä-fraasia. Toisto on joskus hyvä tehokeino eikä sitä pidä liiaksi pelätä, mutta usein toisto hiukan särähtää, ellei se ole harkittu ja punnittu.

    Yritänpä harjoituksen vuoksi:
    "Tasavallan kannattajien vastalauseessa Ståhlberg ja Alkio olivat päätyneet ehdottamaan historiallista kompromissia. Siinä oli tehty se myönnytys kuningasvallan kannattajille, että presidentillä on laajat valtaoikeudet ja hänet valitaan valitsijamiesvaaleilla. Tämän mukainen ratkaisu tehtiinkin vuoden 1919 hallitusmuodossa, vaikka Castrénin hallitus olikin ehdottanut eduskunnan tekemää vaalia, joka olisi ollut myönnytys sosiaalidemokraateille."

    Ilmaisuun "sivistyneenä arvauksena" tai "valistuneena arvauksena" tulee monikin sortuneeksi. Onhan se niin hienontuntuinen käännöslaina ("as an educated guess"). Mutta sellainen lipsuminen on toki toinen asia kuin se, että rupeaa sitä erityisesti puolustelemaan ja suorastaan mollaamaan tyhmiksi niitä, jotka eivät sitä ymmärrä. Essiivisyys ei tässä ole suurin ongelma.

    Mitä taas tulee lausumaan "mutta kyllä minusta ihminen, jolle lainattujen tekstinosien ymmärtäminen on vaikeaa, on jotenkin tavallista tyhmempi ja ikävämpi", niin se on paljonpuhuva. Toivottavasti olet löytänyt tai löydät itsellesi ammatin, jossa ei tarvitse työkseen kirjoittaa muille ihmisille.
  17. Kirjoitat:
    "Kuulepas paukapää besserwisser."

    Käyttäydyt moukkamaisesti syytäessäsi jonain XYZ:na solvauksia sellaisen ihmisen niskaan, joka esiintyy tunnistettavana henkilönä eli on ilmoittanut henkilöllisyytensä foorumin tietoihin. Eikö äitisi tai opettajasi koskaan opettanut sinulle, miten häpeällistä ja iljettävää on esittää nimettömiä syytöksiä vielä kiihkeän solvaavasti?

    Voisit tietysti karistaa osan häpeästä päältäsi kertomalla suomalaisen miehen tai naisen tavoin oman nimesi edes nyt.

    Kirjoitat: "Olen oppinut - - suomea 0-ikävuodesta alkaen", mutta epäselväksi jää, miksi et ole nykyiseen ikääsi mennessä oppinut kirjoittamaan suomea oikein. Ei "0-ikävuodesta" ole oikeaa suomea.

    Nimen "Szymborska" (jonka muuten nyt kirjoitat väärin) ääntämisohjeessa tein virheen, jonka myönsin. Sinä et ilmeisesti pysty myöntämään mitään omaa virhettäsi. Minun virheeni oli kertoa lukemani ääntämisohje tarkistamatta, mitä kieltä nimi on ja mitä muut lähteet sanovat. Sinun virheesi on ala-arvoinen, törkeä kirjoittelu, jossa ilmeisesti kiihotat itsesi yhä pahempaan. Etkä myönnä omia virheitäsi, joita muuten teet koko ajan lisää.

    Mitä sitten nimien ääntämykseen "maailmalla" tulee, niin se todellakin vaihtelee, eikä aina ole mahdollista sanoa yksiselitteisesti, mikä on "oikea" ääntämys. Kun ihminen muuttaa toiseen maahan tai tulee laajasti tunnetuksi, kenties ns. maailmankansalaiseksi, hänen nimensä voi muuttua sekä äänne- että kirjoitusasultaan. Hän itsekin saattaa omaksua uuden asun. Kannattaako silloin vielä ajatella, että nimen alkuperäinen kieli yksinään on ratkaiseva? Pitäisikö nimi "Sinebrychoff" korjata sekä kirjoitus- että äänneasultan venäläiseen muotoon, koska se on venäläinen nimi?

    Kirjoitat:
    "Milloin minä olen kuvitellut, wttä Mtislav-nimi olisi puolalainen?"

    Kirjoitusvirheistä näkee, että olet kiihkoissasi. Toinen virheistä on vieläpä nimessä, jota keskustelu koskee.

    Sinun kuvitelmistasi en tiedä muuta kuin sen, että sinä olet kuvitellut:

    "kirjoitin, ettei se ole puolalainen! Sinä kuitenkin nettiripulissasi kiirehdit antamaan puolalaiset ääntämisohjeet siihenkin - ja väärin."

    On pelkästään sinun kuvitelmaasi, että annoin puolalaiset ääntämisohjeet. Missä sanoin ääntämisohjeita tai nimeä puolalaiseksi?

    Jotain sentään myönnät:
    "Täytyy vetää himpun sanoja takaisin: Wislawa (siis sillä kenoviivalla) on kyllä naisetunimikin:"
    Vai että himpun verran. Kyse oli siitä, onko kyseessä etunimi vai ei. Väitit, että ei ole, ja se siis on. Kuinka paljon enemmän väärässä voisi olla?

    Lähetät oikein terveisiäkin:
    "Terveisiä vaan Jyväskylän yliopistoon."
    Kenelle? Olen kyllä menossa Jyväskylässä käymään ensi kuussa, mutta kertoisitko, kenelle pitäisi viedä terveisiä ja keneltä.

    Lopuksi yllyt melkoiseen tekopyhyyteen:
    "Haluan keskustella kohteliaasti - netikettiä noudattaen - jos asiaa on -"

    Sanooko netikettisi todella, että esittämäsi kaltaiset henkilöön käyvät vuodatukset (esim. paukapää besserwisser"), vieläpä nimettöminä esitettyinä, ovat soveliaita? Onko se käsityksesi kohteliaisuudesta?

    Tosin kirjoitit "haluan". Mutta en usko, että tarkoitit sitä.
  18. Mikään mainitsemistasi muotoiluista ei ole oikein - järkevän kielenkäytön mielessä.

    (Otsikossa oleva kysymyksesi on siis luontevasti muotoiltu: luontevassa suomessa potentiaalia käytetään lähes yksinomaan epäilevissä lauseissa.)

    Kieliopillisesti oikea lause on vaihtoehdoistasi toinen:
    "Mittaustuloksia ei ole pilattu liiallisella tarkkuudella."
    Muistakin saadaan kieliopillisesti oikeita, kun viimeinen sana korjataan luvultaan ja sijaltaan oikeaksi:
    "Mittaustulosten ei voitane sanoa olevan ainakaan liiallisella tarkkuudella pilattuja."
    "Mittaustulokset eivät ole liiallisella tarkkuudella pilattuja."

    Oikein on sanoa:
    "Mittaustulokset ovat liian epätarkkoja."
    Tämähän on se, mitä tarkoitetaan. Tai ehkä vielä suoremmin:
    "Mittaukset on tehty kelvottomasti."
    Se sitten tietysti jo vaatisi jonkinlaisen yksilöinnin ja perustelun. Tässä onkin yksi syy siihen, että kritiikki esitetään niin usein ajatus- ja lausemössönä eikä yksinkertaisilla lauseilla: kun asia sanotaan suoraan, pitäisi myös kyetä vastaamaan huutoonsa.

    Jos asia pyritään sanomaan ironisesti, isketään yleensä kirves kiveen. Usein kompastutaan jo ironisen muotoilun luomaan raskaaseen kielelliseen ilmaukseen, jota ei aina saada edes kieliopillisesti oikeaksi.
  19. Ajatus paavien nimien täydestä suomalaistamisesta on tietysti ajatusleikkinä jossain määrin hauska, mutta silloin se kannattaisi aloittaa listan alusta: Pekka, Liinus, Leettus, Lemenssi, Evaristus, Santtu jne.

    Mutta ihan oikeastikin olen nähnyt kirjoitettavan suomeksi, että uusi paavi on "Benedict XVI". Tähänhän ollaan menossa: tietoa luetaan englanniksi ja levitetään eteenpäin suomeksi sen kulkematta ymmärtäväisen mielen kautta.

    Paavien nimiä on suomalaistettu epäjohdonmukaisesti (esim. Benedictus-asu säilytetään, mutta Clemens on suomeksi Klemens), mutta asiaa ei yhtään auttaisi lisäsotkun luominen. Käytännössä paavien nimien asut ovat suomenkielisessä kunnollisessa kirjallisuudessa varsin vakiintuneita, poikkeuksena lähinnä Sixtus ~ Sikstus. Saatetaan jopa kirjoittaa esim. "Sixtus II" mutta "Sikstuksen kappeli", koska ei tiedetä, että kappeli on saanut nimensä Sixtus-nimisestä paavista (Sixtus IV). Joku taitaa vielä kirjoittaa "Sikstiiniläiskappelista"!

    Suomen katolisen kirkon ylläpitämä suomenkielinen paavien luettelo muuten löytyy sivulta
    http://www.catholic.fi/kirkko/paavit.htm
  20. Osaathan sinä kirjoittaa asiallisestikin, kun vain yrität.

    Szymborska-nimen osalta olet ilmeisesti oikeassa, vaikka tämäkin nimi saatetaan maailmalla ääntää s-alkuisena.

    Mstislav-nimeä taas en väittänytkään puolalaiseksi, vaan sellaiseksi sen kuvittelit sinä. Slaavilaisissa kielissä sananloppuinen v ääntyy yleensä soinnittomana eli lähinnä f-äänteenä (vrt. kirjoitusasuun "Sinebrychoff", joka tarkoittaa asua, joka nykysääntöjen mukaan translitteroidaan "Sinebryhov").

    Pään paukuttamisesta olet huolehtinut sinä. Jos sinulla on asiallista kritiikkiä, kannattaisi esittää se alun alkaen asiallisesti.

    Wislawa kyllä on etunimi, joskin siihen kuuluu poikkiviiva l:ään - mutta tältä osin kommentoin vain todennäköistä ääntämystä sen pohjalta, mitä tänne oli kirjoitettu.
    21. 131 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt