jth_12
Satunnaista kirjoittelua harrastuksista.
Vapaa-aikanani: Hiihtoa, pyöräilyä (maastossa ja maantiellä) muuta pientä ulkoilua
Siviilisääty: Varattu
Lapset: Olen ylpeä vanhempi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia13 aloitusta · 241 kommenttia
- Voisiko tuon keskiön kierteet vaatia huoltoa/oikaisua? En tiedä kuinka usein uudessa pyörässä se on vikana, mutta jos kasettikeskiön kiinnitys vetää keskiön vinoon, niin laakerit ei kestä. Sen oikaisun periaatteessa voi tehdä itse (ostaa työkalun), mutta halvempaa teettää muualla.
- Renkaassa on aina oma jäykkyytensä ja sen taivuttaminen vaatii oman voimansa. Uudelleen muotoutuminen vie energiaa -> rengas lämpiää. Samalla kuluu siihen lämmittämiseen polttoainetta. Taloudellinen rengas taipuu vähemmällä energialla ja niin luulen sen olevan myös "vetelämpi" luonnostaan. Ehkä tuo paineen nostamisen tarve kertoo myös samasta, jos kaipaa "normirengasta" pikkusen enemmän painetta.
Pitänee itse kanssa lisätä painetta 2,2 -> 2,5 tai vastaavaa, niin kompensoituu pehmeys.
Profiili ja kuvio varmasti tuo oman lisänsä. Fillarin renkaissa helpompi käsissä tuntea ohut kylkisyys ja se että ne renkaat rullaa herkemmin. Ohut kylki taipuu kevyemmin, niin sormissa kuin ajossa. Ihan sama perusjuttu on autonrenkaissa, vaikkei tekniikassa niin paljoa olisi yhteistä. Ohut kylkinen saattaa rikkoutua herkemmin...
Toiseen autoon on kesärenkailla 16" vanteet (vanteet voi pistää kumpaan tahansa). Katsoo sitten mitkä renkaat siihen hankkii kun on sen aika. Toistaiseksi olen kumminkin tyytyväinen tuohon renkaaseen -- kompromissi aina jossain tulee tehtyä. - Tuo riippuu ihan tekijästä. Joskus se ensimmäinen kerta on tehtävä. Sen verran kumminkin voisi alkutiedoista sanoa, että rihtaaminen on syytä osata jollain tavalla ennen vanteen vaihtoa.
Itse ensimmäistä vannetta vaihtaessa siirsin puola kerrallaan niitä vanteesta toiseen. Ei tarvinnut mitään merkkailuja. Ajoin niillä myös monta vuotta vaikka olikin ensimmäinen (vaihdoin etu- ja takakiekon vanteet tuubivanteesta tavalliseksi). Rihtaus on tullut tehtyä ihan kiekot pyörässä kiinni (ilman erillistä rihtauspukkia). Rihtauspukin voisi tehdä itsekin. Auttaa toisin paikoin merkittävästi.
Toisaalta jos se vanha vanne on vain loivilla mutkilla, niin todennäköisesti normaalisti rihdattavissa. Saattaa olla vaativan puoleinen ensimmäiseksi oikaistavaksi ja ei enää uuden veroista tule.
Kolmanneksi tuossa vanteen vaihdossa suositellaan ostamaan myös uudet puolat. Jää vanha keskiö jäljelle. Osaksi se ohje on mittojen muuttumisen takia. Pitää tarkistaa että kehän halkaisija säilyy puolaukselle samana.
Loput tärkeimmät ohjeet löytyykin YouTubesta :) - Pelkkä pellavaöljy tai vernissa ei kelpaa, kun se talon seinässä /terassin öljyämisessä homehtuu. Terassin käsittelyssäkin tuo vernissan ja tervan sekoitus kestää, kun terva estää homehtumisen. Auton pohjassa tilanne ei ole sama, mutta ei voi myös liikoja odottaa -- auton pohjaa ei myöskään voi verrata veneeseen. Lisäksi pellavaöljy kuuluu hitaasti kuivuviin öljyihin maalauksessa, tulee kova pinta.
Jos auton saa katon alle ja kuivaa käytön jälkeen, niin kestää varmasti pidempään, muutoin saa olla sopiva paikka vuotuiseen auton alustan "pesuun" öljyllä :) Hankalimmat kovot ehkä ei vesisateessa, niin pahasti huuhtoudu. Helpommat kohteet taas pääsee putsaan kokonaan ruosteesta ja suojaamaan paremmin. - Ruosteen päälle ei kannata pistää mitään kovettuvaa. Tossa kevyessä ruosteen kaapimisessa sitä ruostetta jää. Alustamassa spreymuodossa oleva litku on ja ehkä ei tunkeudu ruosteen koloihin yhtä hyvin kuin öljy tai kotelosuoja. Alustamassa on myöhemmin kovaa -> ruosteelle jää oma kuplansa kasvamiselle. Itse laittaisin ennemmin öljyn ja kotelosuojan sekoitusta tai pelkkää kotelosuojaa. Useammin sellaista pehmeätä pitää laittaa, mutta ei kai ruosteen päällä oikein mikään pysy eli sen sinne ja sitten myöhemmin... paremmin jos auto vielä kestää :) Hidastaa ruostumista kumminkin.
Ympäristöystävällisyyden kannalta joku teräketjuöljy olisi jäteöljyä parempi, mutta pysyvyydestä en tiedä, jos nyt mikään öljyt vesisateessa ajoa pitkään kestää. - Kun on kaksi autoa käytettävissä ja toisessa oli viime kesänä vanhat kitkat, niin olihan se ihan toimiva kompromissi vaihtoehto. 25C keleillä oli ajatus josko liian pehmeät ja rikkoontumisen vaara moottoritiellä... Vanha kitkarengas ei ole silloin parhaimmillaan -- liikaa kovettunut ettei kulunut nopeasti kuumallakaan.
Sateella peräkärryn vedossa ne oli melkoiset luistimet. Perille pääsi etuvetoisen kanssa. Kuorma takana korosti liukkautta jarruttaessa ja kiihdyttäessä. Jarruttomassa kärryssä oli melkein maksimikuorma. Aisapainokin oli alle 50kg (muttei paljoa). Sillä yhdistelmällä liikkeelle pääsy loppu kesän sileällä asfaltilla oli jo hitaampaa. Taatusti myös vesiliirron riski kasvaa, vaikkei märkäpito siitä suoraan kerro.
Talvikeleissä kitkoilla ajetaan hitaampaa jäällä kuin nastoilla. Sama sopii myös kesälle ja kesärenkaisiin verrattuna. Pärjää, kun ajaa renkaiden ominaisuuksien mukaan :)
Pitää nyt katsoa vieläkös ne kitkat laitan keväällä alle. Pääsisi sateella vinguttaan renkaita ja luisteleen kaarteissa. - Onko tietoa miten tuo Kumho toimii 205/55 R16 koossa? Vierintävastuksen energialuokka näyttää vaihtelevan Euromasterin kokotaulukossa paljon eli välilä B .. E. Onko rakenne myös kovin erilailla toimiva erinopeusluokissa ja kokoluokissa? Toinen vaihtoehto olisi, että renkaissa olisi suuria yksilöeroja. Jotain vaihtelua muillakin on ja esimerkiksi Goodyear EFFICIENTGRIP PE vaihtelee A .. B samaisen Euromasterin listoissa. Parempi laatu (/kovempi hinta) tarkoittaa tasaisempaa toimintaa??
- Mulla on melkein aloittajaa vastaava Focus vuodelta 2007 ja ajettu 157 tkm. Mitään kalliimpaa vikaa siinä ei ole ollut. Perushuoltoja on tullut tehtyä. Taakse tilasin juuri uudet iskarit, jotta voi vaihtaa ennen katsastusta. Viimeksi katsastuksessa toinen niistä oli vuotanut. Noilla kilometreillä voikin jo vaihtaa.
Itse olen öljyt vaihtanut. Tiedä sitten johtuuko siitä öljynsuodattimen vieressä olevan solenoidin liittimen löystyminen. Huono liitos estää käynnistymisen, startti ei saa sähköä.
Jarrujen osien herkistely (liukupintojen voitelu) varmaan kuuluu seuraaviin perus huoltoihin, mutta näkee sitten tuleeko yllättäviä vikoja eteen. - Vaikuttaako pohjien puhtaus myös jossain määrin tuohon tarttumiseen? Siis sen jälkeen kun voitelu muuten on kunnossa.
- Kun on sopivasti ennakkotietoa, niin helpompi lähteä kysymään kaupasta. Osa myyjistä välittää lähinnä vain sillä hetkellä tulevasta provisiosta.
Harrastelijan/ulkoilijan sukset kai voisi ostaa nettikaupastakin, jos saa perustiedot paikalleen. Kenkiä yleensä (monot kuuluu niihin) en toistaiseksi ole netistä ostanut. Mallin istuvuutta ei tiedä sovittamatta.
Saakohan tällä hetkellä SNS-monoja hyvillä tarjouksilla, vai meneekö vanha varasto kaupaksi muutenkin? NNN helpompi sidetyyppi uusia ostaessa. Se ei häviä markkinoilta ihan heti. - Mikä on hyvä _ohenne_ vanhan pikapidon ohentamiseen? Se pikapito on kai ollut tarjouksessa ja ehkä jo ostaessa kuivunut.
Jos tässä on samaa kuin maaleissa, niin poistoaine ei välttämättä ole sama kuin ohenne. Toisaalta se kuivanut maali ei enää ohenteella notkistu. Monissa maaleissa vesi on ohenteena ja sillä ei poista maalia :) Poistoaineet taitaa viedä maaleista tarttuvuuden, ei käy ohenteeksi.
Laitoin osittain kuivuneeseen pikapitoon nyt lakkabensiiniä. Katsoo nyt saako sitä purkista ulos tai sekoittuuko tasaisemmaksi nesteeksi. Ilman ohennetta jää käyttämättä, ettei ole tappio kokeilla tulosta. - Pitopohjien ominaisuuksia katsoessa tulin tähän http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?41031-Nanogrip-pohjaiset-sukset
Eli toiset pitopohjat ehkä kelpaa vaikka ovatkin normaalimitoitusta löysemmät. Saattaa olla yksi vaihtoehto, jos painoa on 100 Niistäkään ei ole yleissuksiksi. Itse vasta odottelen niitä -5C tai lämpöisempiä kelejä ( että myös silloin ehtii hiihtään). Tällä hetkellä on vanhojen voideltavien suksien keli. Pakkasilla pärjää periaatteessa pitoteipillä (tai kahdella purkkivoiteella).
Jos ja kun pitopohja ei pakkasella luista kunnolla tai pito pois, niin aloittelevan hiihtäjän kokemus niistä pakkasella varmaan on sen mukainen -- kävellen pääsee kovempaa?? - Muutamille suksille näkyy nettisivuillakin mille painolle sopii. Tässä yksi esimerkki https://www.xxl.fi/madshus-nanosonic-carbon-classic-cold-perinteisen-sukset/p/1104187_1_style
Tuolle sukselle 210 cm ja 95 näkyy olevan loppu -- tähän aikaan vuodesta ei kai enää varastoja täytetä. Syksyllä sitten pääsee valitsemaan isommasta valikoimasta tai vaihtoehtoisesti pitää soittaa useampaan liikkeeseen mitä on jäljellä.
Periaatteessa siihen jäykkyyteen vaikuttaa myös hiihtäjän ponnistusvoima eli "kisahiihtäjillä" sama jäykkyys käy kevyemmälle hiihtäjälle.
https://www.haijaa.fi/fi/maastohiihto/hiihtosukset/perinteinen-hiihto.html sivulla kanssa kysytään hiihtäjän paino, kun suksea valitsee. Joutunee ottamaan puhelimen käteen ja soittamaan vielä nettiaikana? Nettisivulla ei näe niin helposti mitä on jäljellä 210 cm mittaisissa suksissa (tai 205 cm). - Maksimi paino taisi olla 50 kg. Maksimi leveys taitaa olla sama kuin pyörässä, olikohan 1,2m.
- Jos tulevaisuudessa siirrytään autoissa biopolttoaineeseen, niin saattaa energiakustannus mennä pyöräilijän eduksi. Tuossa siis verrataan peltoalaa pyöräilijän ruoantuottamiseen ja sen biopolttoaineen tuottamiseen tarvittavaa pinta-alaa (metsäalaa?).
Sähköauton kanssa ainakin aloittajan energiakulut täsmää. Ostaa vain halvan sähköauton & ajelee sillä :) - Rationaalisesti tavallisuus yhtenä kriteerinä. Edellisen auton moottorin jakohihnaa ei vaihdettu päivässä, kun ei ollut tavallinen kokoonpano. Fordeja on tottunnu tavalliset "yleiskorjaamot" huoltaan -- löytyy huolto läheltä työpaikkaa :)
- Laguna mulla oli edellisenä ja luovuin vasta kun mittarissa oli yli 400 tkm. Kyllä rellutkin kestää. Etupyörien laakerit kesti 350 tkm asti (taakse ei vaihdettu).
Saattavat olla yksilöitä ☺️ - Suurempi osa siitä kurtturuususta vielä toistaiseksi jää. Viihtyy hyvin, kun pisimmät varret on 2m pitkiä! Matalammatkin laji käy siihen (leikkaamalla tuokin pysyy matalana).
Tuollainen 2m korkea "metsä" olisi ikävä hävitettävä maastosta, mutta toisaalta saa sitä "paimentaa" pysymään omassa paikassaan.
Aidan ei tarvitse koko matkalta tuottaa hyvin marjaa. Nykyinen tuottaa kiulukoita huomattavasti enemmän kuin pystyy hyödyntämään.
Teresanruusu voisi olla hyvä lisä ja olisi aika talvenkestävä. Ennestään on yksi Valamonruusu, josta saa pistokkaita (pitää tarkistaa jostain onko se). Kestävä sekin on.
Itse olen II-vyöhykkeellä ja sen takia uskaltaa kokeilla noita herkempiä. Sekaan laitan myös Iharuusua (luumuruusujen ryhmään kuuluu ja I-II sekin). Muut Maatiaisen lajit on tarhakurtturuusujen ryhmään kuuluvia (ei samaa kuin kurtturuusut).
Sekalaista ja vähän erivärisiä kukkia saa olla (= siemenistä kylvettynä ei edes tiedä mitä sävyjä löytyy). Useammasta lajista kasvatettuna ainakin vahvemmat jää jäljelle, mutta toisaalta saa vaihtelevuutta. -> Nykyistä ilmeikkäämmän.
Siemenien itämisen onnituminen on vielä arvoitus. "Kesä" niille tarkoitus saada kumminkin ennen kylmäkäsittelyä/talvea. Siis luonnossa kylvetään keväällä ja itävät seuraavana keväänä, jos itävät. - Luumuruusu näyttää lajina sopivan omiin toiveisiin. Siemeniä huomasin Maatiaisessa. Tiedä sitten miten käy idättämisen? Ruusu ei näytä helpoimmalle kylvettävälle.
- Kuinka+kauan+siinä+menee+mustetyynyn+täyttymiseen?