jth_12
Satunnaista kirjoittelua harrastuksista.
Vapaa-aikanani: Hiihtoa, pyöräilyä (maastossa ja maantiellä) muuta pientä ulkoilua
Siviilisääty: Varattu
Lapset: Olen ylpeä vanhempi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia13 aloitusta · 241 kommenttia
- Taitaa olla laakereiden lukitusmutterit vähän löysällä kun tuota tekee. Sinänsä tuosta ei osaa sanoa mitä se pikalukituksen liian tiukalle kääntäminen tarkoittaa, kun liikaa on aina liikaa... Käsin vääntämällä silla lyhyellä vivulla ei helpolla vedä liian tiukalle.
Pieni vastus laakereissa voi tulla jäykästä vaseliinista tai tiivisteistä, mutta muuten ne ei saisi jäykästi pyöriä. Ylimääräisiä ääniäkään ei ole hyvä kuulua -- hiekka ja lika laakereissa syö laakeripinnat. Liian ohut öljy myös aikanaan lähtee pois ja laakerit kuivuu.
Sanoisin, että etsi pyörän huoltoon soveltuva opas ja avaa laakerit. Samalla ne voi putsata ja pistää uudet vaseliinit. Lopuksi pistetään oikeaan kireyteen (opaskirja neuvoo paremmin kuin tämä kirjoitus).
Uudessa pyörässä laakereiden kireys voi olla pielessä tehtaan jälkeen. Se huolto ja tarkistukset tekemättä? - Hyviä ohjeita tuolta löytyy. Homman voi tehdä huomattavasti paremmin kuin tavallinen pyöräilijä tarvii. Vasta-alkajakin pääsee liikkeelle, jos on sopivasti uskallusta ja ymmärrystä jännitysten mekaniikasta. Youtubesta katsoessa hakusanoiksi vaikka bicycle wheel truing
Olen myös itseoppinut tuossa hommassa ja tulokset on ollu mun ajoihin riittäviä :) Kisoissa en käy ja vaatimuksetkaan ei ole sen tasoisia. Tussin tai liidun kanssa merkkaamalla pääsee aika pitkälle "peruspyöräilijä". Kahden viimeksi kasaamani kiekon kanssa käytin Parktoolin puolan kireysmittaria. Ilmankin pärjää, kun kireyden kuulee soinnissa tai tuntee sormissa. LInkki simppeliin työkaluun http://www.parktool.com/product/spoke-tension-meter-tm-1 Netistä tilattuna taisi olla 50e ( nyt perittävä ALV).
Uusien kiekkojen kanssa olisin päässyt halvemmalla, kun olisin ostanut uudet valmiiksi kasatut. Mielenkiintoista puuhaa :) - Eikös Tiagra ja 105 ole melkein sama -- tarkkuus -1... :)
Satulasta ei ole mitään mainintaa. Kaiketi joku 10..15e "yleissatula", niin käyttäjälle sopivaan vaihto menee vähillä ylimääräisillä kuluilla. Silti edulllinenkin voi olla käyttäjän mitoille sopiva, mutta ei kai sitä tiedä kokeilematta. - Luulisi kiekkojen merkitsevän kisakäytössä paljon. Pyörivän massan vähennys kai merkitsee enemmän kuin muun massan vähennys. Tälläsellä peruspyöräilijällä ei taida niin isoa eroa olla -- omat vanteet on Mavic CXP33 ja 105:n navat, niin kestää riittävästi kuormaa ja arkikäyttöä. Kisakäyttöön ei kai 32 puolaisia laiteta (mutta itse kasatessa luotin tuolla saavani vankat kiekot).
Noissa ilmoitusten kiekoissa luki vain Shimano eli jotain halvinta vannetta, puolaa ja napaa? - Jos osat on vähintään Tiagra tasoa, niin pääsee sillä jo aika pitkälle. Usein vain ne erikseen luetellut on sitä. Vanhaa sarjaa molemmat pyörät on kumminkin kun rataspakat on 9-lehtisiä. Uudemmat on 10vaihteisia (tai 2x10 jos on täsmällinen). 9 riittää ihan hyvin ja ketjujen kanssa pääsee hivenen helpommalla (saattaa kestää pidempään).
Vanteiden laadullakin on merkitystä, mutta onko näissä usein halvinta ja jos joku kaipaa parempaa, niin ostaa uuden sarjan? Maksaa niistä 300e tai enemmän. Hyvin tehdyt kestää painavammankin polkijan (/kovemmat tärskyt).
Jos ostaa tuosta pyörän 750e ( polkimet, kengät, kypärän, vaatteet), niin eiköhän pyörästä vielä puolet saa vuoden päästä? Saa tuntumaa pyöräilyyn. Käytetyn kanssa ehkä saa melkein saman myydessä kuin ostaessa maksaa, jos huollot tehdään... - Löytyykö jostain summittaista ohjetta kanootin mallille?
Ajatus on ensin tehdä joku pienoismalli ja katsoa miten homma menee. Siinä uimisella ei ole niin väliä, jos työtavat ja vaiheet on vastaavia kuin isommassakin. Ison kanootin (tai kajakin) mallin pienentäminen 1:5 taitaa tehdä taivutukset ja muut vaiheet erittäin tarkoiksi. Jos rimatkin pienentää samoin, niin ei taida enää käydä isomman kanootin harjoittelukappaleesta.
Tuleeko rimakanootista raskas, jos käyttää epoksin sijasta polyesteritäytettä kuten on lasikuituisissa. Vai eikö se tartu kunnolla puuhun & puu helpommin lahoaa pois välistä... - Tuohon sulavaan menoon tarvii vuosien lenkkeilyn ja muutenkin hyvän peruskunnon? Pelkästään sohvalla haaveilemalla siihen ei pääse. Tarvitaanko myös lahjakkuutta?
Joka tapauksessa kohtuullisella työllä näkee parannusta myös omassa hiihdossa. Tänä talvena menee selvästi paremmin kuin viime talvena, enää ei naama punota yhtä kovasti "perusvauhdissa" :) - Sekalaisella lenkkeilyllä tuntuu hiihtovauhti paranevan eli ei aina samanlaista. Jos tulee paljon tunteja, niin lisätunnit saa mennä kevyemmällä vauhdilla -- ilman hengästymistä. Välillä 30min lenkkejä ja toisinaan 60min, 90min, 120min.
Tasatyönnön kanssa saa myös vauhtia perinteisen hiihtoon. Saa jalat hivenen levätä tekee hyvää vatsalihaksille.
Itse haaveilen pääseväni joskus PK-sykkeillä 10km/h vauhtia. Siinä on riittävästi tavoitetta yli nelikymppiselle. Saattaa onnistua ensi talvena, kun ei unohda kesälläkään kuntoilua. Huippunopeudesta ei ole niin väliä, jos löytää kevyen rennon menon. - Itse laittaisin jotain kaksikomponenttista liimaa, kun ne ei kutistu kuivuessaan. Sillä liimaa puutapit.
Miten sitten on niiden puutappien kanssa, jos pääsee kastuun. Kuivuvatko koskaan ja turpoavatko kostuessaan? Jos suksia säilyttää sisällä tai muuten kuivassa, niin tuosta ei tule ongelmaa. -> varmempaa kun tappi ei ole liian tiukka ja ei pääse halkaisemaan suksea. - Eikö tähän ole mitään yleistä vastausta?
Siklaajilla voisi olla suositus käyttää kelin mukaista sikliä, mutta onko sitten erot merkittäviä "vain" kilpakäytössä. Siis tavallisella hiihtäjällä suksien kuviointi menee puhtaasti harrastukseksi ja se aika on pois ladulta... Ei tuo varsinaista hyötyä terveyskuntoiluun.
Eli jos kerran pari vuodessa vetää suksen pohjan sileällä terässiklillä, niin se riittää yleissuksien voiteluun?? - Ylikunto periaatteessa on mahdollinen. Tiedä sitten kuinka monella suomalaisella tulee liikaa VK:ta. Omassa kuntoilussa ja varsinkin hiihdossa tuo turhan kovaa vetäminen on helposti riskinä. Ainakin alkutalvesta hiihto kulkee hitaammin, menee kovemmilla sykkeillä. Toinen on että esim. 3h viikottaisella kuntoilulla ylikunto ei ole niin äkkiä riskinä, kun ehtii palautuun.
Vähän ja kovaa ei ole mikään tarkoitus. Lumitöissä saa nyt sellaista sopivaa PK-alueen kuntoilua. Käytännössä helposti alle, jos ei pidä vauhtia. - Äkkiäkös noita sauvoja lyhentää. Hiihtää vähän ja lyhentää sentin pari kerralla. Mukavinta olisi, jos pääsisi kokeileen lainavälineillä muitakin pituuksia.
Mulla suhde on 0,917 ja voisi hiukan lyhentää, mutta tiedä sitten paljonko eroa huomaisi, ainakaan vauhdissa. Toinnen on että tuo pituus sopii skiken kanssa, _jos_ sitä tulee sulan maan aikaan harrastettua.
Käytännössä tuntuu tasatyöntö menevän niin pertsan sauvoilla kuin luistelun sauvoilla. Suurin vika löytyy vaatimattomista vatsalihaksista, niitä ei korjaa sauvojen pituuden muutoksilla... - Mitä tekisi hartioille tehdä suuri osa lenkistä pelkällä tasatyönnöllä?
Jos ei muuta niin saisi tasatyönnön tehokkuutta ainakin parannettua ja samalla tekee hyvää vatsalihaksille :) Jos tekniikka ei ole heti kohdallaan, niin väsyneenä voi etsiä erilaisia vaihtoehtoja ja kevyempää tekniikkaa. Kädet voi olla työnnön alussa/aikana myös lähellä kehoa. - Itse hankin pari vuotta sitten luistelusukset ja nyt on kolmas talvi hiukan aktviisempaa hiihtoa (=pieni lenkki ainakin kerran viikossa). Tässäkään ikä ei ole esteenä oppimiselle, jos ei ole fyysisiä rajoituksia. Mulla selvästi yli puolet hiihdoista on kuitenkin mennyt perinteisellä, johtuu osaksi lähiladuista ja siitä että perinteisessäkin riittää hiomista.
Luistelemassa olen käynyt alkutalven vähälumisilla keleilä tai muuten vain luistavemmilla keleillä, suojalla kun ei viitsi perinteisiä voidella, .... Hiljalleen tuntuu tekniikka löytyvän paremmin jos olisi ollut parempi pohjakunto, niin pääsisi nopeammin liikkeelle. Kasvaa se kunto vielä tässäkin iässä, jos vain lähtee aikaisempaa enemmän lenkkeileen :) - Toisissa ohjeissa on mukana voiteluraudalla tasoitus. En ole juuri nyt katsonut ohjeita, mutta eiköhän pohjavoiteen voi hyvin lämmittämällä tasoittaa. Päälle tulevien kerrosten lämmittämisen kanssa tulee ongelmaksi sekoittuminen.
Miten kuumennat vain sen päälimmäisen ja jätät pohjan entiselleen? - Julkisilla ja koneilla hoidetuilla reiteillä ei tarvitse olla ruuhkaa.
Jos lähtee liikkeelle klo 20.30, kuten itse eilen, niin ainuttakaan hiihtäjää ei näkynyt 12km kiertolenkillä. Joku rusakko tuli vastaan, mutta muuten rauhallista. Tuo latu kulkee peltojen ja metsien läpi ilman valaistusta ja se taitaa karsia aika monen hiihtäjän.
Täällä etelämpänä saisi olla enemmän lunta, että voisi lähteä paremmin umpihankeen hiihtään. Edellisen suojan jälkeen on tullut vain vähän lunta, että se pieni lumi kantaa kapeammankin suksen. - Ylikunto ei ole riskinä jos pysyy sopivan matalatehoisessa liikkumisessa (peruskuntoalueella, pystyy hengittään nenän kautta tai puhumaan liikkuessa). Kaiken liikkumisen ei sitä tarvitse olla, mutta jos parin tunnin osuus on reippaampaa ja loput peruskuntotehoistaliikuntaa, niin saa kulutettua paljon energiaa & turvallisesti.
Jos sitten tekee 2..3h lenkin, niin sellaisen aikana energia otetaan rasvoista. Jos vain itsekin ehtisi pitkille lenkeille :) - Aloittaja on jo kymmenen kertaa käynyt lenkillä eikä ole suksia myymässä, niin hankalin vaihe on jo ohitettu?? Kun on sopivasti palautumisaikaa, niin pääsee sitä heikompi kuntoinenkin alkuun.
Itse olisin pari vuotta saattanut sukset myydäkin ekan lenkin jälkeen, jos joku olisi tullut kysymään... - Jos on jotain muuta luistelutaustaa, niin saattaa päästä nopeammin perusluisteluun kiinni kuin perinteiseen hiihtoon. Ihan sama opettelu tekniikassa on lähtee hinkkaamaan perinteisen tekniikkaa kohdalleen kuin luistelua.
Oma vaatimaton tuntuma on, että samalla keskinopeudella perinteinen ja luistelu vaatii yhtä paljon kuntoa (= mennään vastaavilla sykkeillä). Hitaasti luistelu vain on vaativampaa kuin perinteisen meno hitaasti. Tasatyöntö on olennaista perinteisessä. Luistelusuksilla tasatyöntö menee hivenen kevyemmin, kun puuttuu pito. Mulla pito ottaa päkiöille noustessa vähän kiinni, pieni jarrutus. Tekniikka vikaa..?
En ole luistelun asiantuntuja kun alle 500km hiihdettynä niillä, mutta pääsee sitä liikkeelle ennenkuin se eka 500km on hiihdetty :)
Maisemista se myös on kiinni millä hiihtää, aika monella molempi parempi :) Osa lähilenkeistä menee vain pertsalla ja toisinaan mukava vaihtaa luisteluun. Retkiluistimetkin saa kiinni niihin luistelumonoihin helposti... Pääsee vähemmällä työllä kevyesti. - Silloin kun lain mukaan siellä ei saa kävellä ja tulee kolari, niin viulut maksaa se joka menee sääntöjä vastaan. Toisilla latu-urilla on kiertosuunta ohjeistettu ja mäissä laskijat eivät osaa odottaa kävelijöitä.
Noista on joskus käyty oikeutta ja maanomistajan luvalla ylläpidetyllä ladulla ladulla kävelijä on joutunut kärsimään itse sairaalakulunsa. Kannattaa käyttää tervettä järkeä laduilla liikkuessa.