äitiä ei enää ole....

bigRED85

...ja tuntuu kuin ei olisi enää minuakaan. En tunnista itseäni enkä sitä ihmistä joka joskus olin. Miten minulle voi käydä näin ja mitä olen tehnyt, että näin käy minulle. Missä minun äitini nyt on ja mitä minä nyt teen???

Jos joku jaksaisi kuunnella, ymmärtää ja kirjoittaa takaisinkin.

[email protected]

5

432

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Luonnollista

      Kaikille meille käy noin.Jokaiselta kuolee läheisiä jossain elämän varrella.Itseltäni kuollut paljon ja osa nuorena."Hukassa" oleminen läheisen kuoleman jälkeen kuuluu asiaan,"pakka" kääntyy ja on etsittävä paikkansa uudestaan.Kannattaa lukea vaikka täältä netistä surusta ja sen vaiheista ja tarpeen tullen hakea apua vaikka sururyhmistä tai terapiasta.Usko pois,aika parantaa.Tulee hyviäkin hetkiä,iloisiakin asioita elämään,vaikka nyt ei siltä tuntuisi.Suru on "terve" reaktio menetykseen ja se kannattaa kohdata ja käydä läpi .Siihen ei saa jäädä kuitenkaan"kiinni",vaan jätkaa omaa,ainutkertaista elämäänsä.Äitisikin toivoisi varmasti tätä yli kaiken.Missä äitisi nyt on..?Itse miettinyt samoja asioita,enkä osaa sanoa,missä läheiseni nyt ovat.Toiset uskovat taivaaseen,toiset jälleensyntymiseen jne.Omalla kohdallani olen lopetellut miettimistä,kun en löydä vastausta.Tsemppiä,aurinko paistaa kyllä suurimman suruajan jälkeen vielä,kunhan teet oman hyvinvointisi eteen,mitä on tarpeen ja sinulle hyväksi.

      • JK

        VAI NIIN


    • Mapsu11

      Minä olin samassa tilantessa neljä vuotta sitten. Äitini kuoli yllättäen. Löysin hänet kotoaan kuolleena. Siihen päättyi eräs aikakausi. Aluksi tuntui,että siihen päättyi myös minun elämäni. Olin todella hukassa melko pitkään. Masennuin. Joka aamu heräsin vastentahtoisesti,ajattelin etten vaan voi elää loppuelämääni ilman äitiä. Sinnittelin eteenpäin. Suru painoi päälle raskaana, elämä tuntui harmaalta ja turhalta. Aika kului. Jotenkin kummasti ajan myötä alkoi nähdä jotain valon pilkahduksiakin. Päivä päivältä eteenpäi. Suru hieman helpotti,mutta ikävä ei helpota koskaan. Jos ajattelen sitä tilannetta kun äidin löysin tai hautajaisia, itken aina. Vieläkin,nejän vuoden jälkeen. Ikävä on ja pysyy, mutta elämässä mennään eteenpäineikä asia ole koko ajan mielessä - enään. Alussa oli ja melko kauan.
      Suuresti voimia!!

    • Hei!
      Otan osaa suruusi! Olet varmaankin syntynyt v.85. Olet nuori.
      Eilen laskettiin hautaan minun ystäväni. Häneltä jäi 12 ja 14-vuotiaat lapset. Se tuntuu kovalta.
      Varmaan sinunkin surusi on kova. Olet ehkä surutyön shokkivaiheessa.
      Äitisi lepää tiedottomana. Häntä ei siis ole enää missään olemassa. Kun Jeesus tulee toisen kerran,Hän herättää kaikki uskossa kuolleet. Tiedätkö,oliko äitisi uskossa? Silloin sinulla olisi jälleennäkemisen toivo. Jätä elämäsi Jeesukselle. Hän voi lohduttaa sinua hellimmin. Suojelusenkeli on aina rinnallasi. Lue Raamattua. Aloita Uuden Testamentin puolelta Johanneksen evankeliumista. Voit lukea myös Psalmeja Vanhasta Testamentista. Niissä mennään surun syövereihin ja voit samaistua niihin.

      Sinä et ole tehnyt mitään,miksi sinulta on äiti otettu pois. Se ei johdu mitenkään sinusta. Eikä se johdu äidistäsikään. Ei se ole hänenkään syytään.

      Sinulla on nyt edessäsi surutyö. Voisitko lukea seppo Jokisen kirjan Isän ikävä. Siinä kerrotaan myös tästä surutyöstä. Olisi tärkeää ymmärtää mitä kaikkea se sisältää.

      Jos tuntuu liian vaikealta olla asian kanssa yksin,niin mene keskustelemaan vaika seurakunnan diagonissan kanssa. Se on ilmaista. Puhu asiasta niille jotka haluavat kuunnella. Näin saat purkaa tuskaasi.

      Toivotan sinulle voimia ja Jeesuksen läsnäoloa ja enkelien varjelusta.

      T.Sinikka

    • läheisiä menettänyt

      Onko sinulla työtä / koulua? Omalla kokemuksella se auttaa paljon - äitini kuoli n. 1,5 vuotta sitten. Oli pakko käydä koulussa ja paneutua ammattiasioihin sen lisäksi että tietysti järjesteli hautajaisia ja puuhaili kyseisen asian parissa useamman viikon ajan... Vaikka olin ollut monissa hautajaisissa aiemminkin (sukulaisia ja tuttuja), niin ne äidin hautajaiset oli vaikeimmat... - ja huokaisin helpotuksesta sitten illalla kun olivat ohi...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      165
      1586
    2. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      104
      921
    3. Mikä teidän jutussa on ongelmana?

      Missä meni pieleen?
      Ikävä
      75
      743
    4. 51
      635
    5. Koillis motor

      Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa
      Suomussalmi
      16
      605
    6. ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla

      Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann
      Haapavesi
      40
      537
    7. Tehdäänkö tänään toiveista totta?

      Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..
      Ikävä
      45
      498
    8. Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?

      Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m
      Suhteet
      158
      486
    9. Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä

      Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;
      Maailman menoa
      187
      426
    10. Missä näet kaivattuasi?

      Mitä teet silloin? Tuleeko pakene reaktio? Vai hellä tunne ja ere..
      Ikävä
      26
      419
    Aihe