Moi! en yleensä harrasta mitään palstajuttuja, mutta nyt ajattelin jonnekin tästä kirjottaa kun niin vaivaa mieltä.
Olen siis serustellut poikaystäväni kanssa pian vuoden. hän armeijaikäinen ja minä lukiossa, eli seurustelu ei ole enää millään teini tasolla. mies on aika menevää sorttia ja vähän välinpitämätön mutta itsepäinen luonne. itse taas olen hieman hiljaisempi ja alistuva.
Jo suhteen alusta mies on mennyt paljon kavereiden kanssa ja laittanut ne minun edelle. tietenkään se ei sinänsä ole ollut este, onhan minullakin kavereita. jossain vaiheessa kuitenkin huomautin asiasta, sillä asenne alkoi olla mielestäni liian välinpitämätön minua kohtaan. olen hieman vanhanaikainen ja odotan mieheltä jonkinlaista oma-aloitteisuutta yhteisten tapaamisten järjestämiseen. asia onneksi korjaantui.
Nyt syksyn mittaan olen kuitenkin alkanut huomata taas samoja piirteitä. viikonloput, ainakin toinen ilta, usein viihdyttiin baarissa. syitä oli aina jos mitäkin "kaveri tuli lomille" tai "en oo pitkään aikaan ollu tän kaverin kans" ym. myös meidän perheen kanssa yhteinen loma espanjassa meni suunnillee samoissa merkeissä, hän joi myös päivisin siihen enemmän kuin pieneen hiprakkaan, ja illalla vielä enemmän. myös vanhempieni läsnäollessa ja minä vielä silloin alaikäinen. huomautettuani asiasta hän vain sanoi että on tullut lomalle ja minun vanhemmat ei hänen juomisiin puutu. no asia unohtui. hän myös olettaa minun tulevan hänen kavereden kanssa hyvin toimeen esim yhteisissä illanvietoissa. kertaakaan ei oltu minun kavereiden juhlissa oltu ja riita siitäkin tuli kun ei mies kertakaikkiaan halunnut saapua paikalle koska ei tuntenut mun kavereita. ja vielä esimerkkinä hänen viikon kestävä lapin reissu poikien kesken. muutaman viestin taisi laittaa, mutta kertaakaan ei soittanut. sanoi että ei viitsi poikien aikana puhua henkeviä, ku vähä hävettää. kuka on käskenyt puhua henkeviä?! ja olen kyllä sitä mieltä että jos minun poikaystävä lähtee lappiin viikoksi niin hän kyllä soittaa minulle, ainakin kerran!
ja pointti miksi tulin tänne siitä puhumaan on se, että emme voi puhua asioista. minä haluaisin ja olen monta kertaa yrittänyt aloittaa, mutta hän aina loukkaantuu kun huomautan esim juomisesta tai siitä että ei ota minua tarpeeksi huomioon ja luulee että yritän haastaa riitaa. josta sitten seuraa puolen tunnin mykkä koulut (miten monet kerrat olen mennyt yksin saunaan...) jonka jälkeen hän ehdottaa sovintoa ja sanoo "unohdetaan koko juttu" eikä asiaa käsitellä loppuun. kun sanon että haluaisin vielä puhua, hän sanoo että "ei näin turhasta asiasta jaksa riidellä", vaikka asia on ehkä minulle tärkeä.
Joten, olenko vain liian kontrollifriikki ja suutun turhasta, vai miten tähän pitäisi suhtautua?
Mies lähti nyt armeijaan ja itkin sitten viimeisenä iltana. lohdutuksen sanojakin tuli tyyliin "kaikki on hyvin" jonka jälkeen hän vain tokaisi että "et voi tehdä tätä mulle, kello on 12 yöllä. äläkä sitte itke joka iltaa ku oon armeijassa". josta tietysti loukkaannuin ja...
poikaystävän epäavoimuus?
6
247
Vastaukset
- A-mies.
Sanot, ettei seurustelu ole teinitasolla-- no, onhan se mahdollista ettei kohdallasi ole, mutta pojan kohdalla on. Tuolla luonteella menee armeijan jälkeen vielä 3-5 vuotta, ennen kuin vaatimasi aikuistyyppinen suhde on mahdollinen. Nyt vielä kaverien kanssa (ilman Sinua!) jatkuva menohalu on liian voimakas.
Toinen huono juttu on juominen, nuoruuttaan ja taustansa vuoksi ehkä ("vanhemmat ei puutu..") ei pätkääkään vielä tajua, mihin se todennäköisesti johtaa. Tulkitsee vain Sinun nipotukseksi ("turhasta ei jaksa riidellä"). Lisäksi haluaisi olla vielä pa*kahousu ("..hävettää puhua henkeviä"). Onko muuten ehtinyt miettiä tai hakea jotain kouluja, kun on vasta armeijassa.
Sulla tietysti nuoruuttasi myös, on vielä turhan romanttinen kuva mielessäsi suhteessa elämisestä. Olet (jo koululaisena) vakaampi luonne ja poika ei ole vielä kypsä sellaiseen, niin kuilu on välillänne siinä suhteessa. Sulla on vielä opiskelut sun muut kommervenkit vielä edessä päin. Mitä miettisit, jos pitäisi ajatella uudestaan alusta alkaen koko suhdejuttu. Nyt suhtaudut raskaasti tilanteeseen (itkettää), miltä tuntuisi jos ajattelisit suhdetta jotenkin kaveripohjaiseksi, osaisitko ottaa kevyemmin ja katsella vaan vapaammin mitä aika tuo tullessaan. Joka tapauksessa liika alistuvaksi ei pidä (kohteliaisuudesta?) heittäytyä, tulee hyväksikäytön mahdollisuutta ja tulee rassaamaan liikaa. Pitää pystyä olemaan ainakin 'yhtä tasa-arvoinen', pitää pysyä latomaan yhtä lailla nuottinsa pöytään, ja jos ei pojan puoleltä käy, niin pystyä tekemään suoratkin johtopäätökset.
Suhteen romanttinen puoli on mahdollista ilmetä vasta sitten, jos sen 'arjen puoli' voi jotenkin järjestyä. Mitä mieltä ajatuksista? - lovingthelife
Tuli kyllä sama mieleen, että todellakin on vielä teinisuhde kyseessä, teinejähän te vielä olette. Tämä on sinun ensimmäinen vakava suhteesi ja tuskin se lopullinen.. armeija-aika saattaa teidät eroittaa tai sitten pitää yhdessä.. veikkaan ensimmäistä, sillä mies kuulostaa sille, että haluaa vielä mennä ja kokea.
- kusipääjätkä se on
ei kauhia mikä kusipääjätkä! se ei ansaitse sua tai ketään tuommosella käytöksellä! itse katselin joskus samanlaista menoa kunnes tajusin, että on niitä parempiakin miehin ja nyt seurustelen unelmien miehen kanssa joka ei ikinä jättäisi minua huomiotta tai välittämättä tunteistani!
JÄTÄ SE SIKA. ei se susta oikeasti välitä jos käyttäytyy noin. jättää sut kun löytää paremman. - miljaja
ensimmäisen kommentoijan ajatuksista olen aika samaa mieltä. poikaystävän menneisyys on tosiaan ollut pelkkää kavereiden kanssa riehumista ja useimmiten sen alkoholin kanssa. mies ei ole seurustellut ennen kunnolla, enkä ole minäkään. oikeassa olet siinäkin, että saatan odottaa suhteelta sitä elokuvaromanssia, odotan siis miehen tekevän paljon eteeni ja petyn jos näin ei tapahdu. mulla on aina ennakko odotuksia kaikesta ja kun ei hän niitä pysty täyttämään niin petyn.
olen miettinyt juuri sitä "etääntymistä" itsekin, toteutus vain on aika onnetonta. usein jostain loukkaannuttuani "kostan" ja jätän vastaamatta viesteihin/puheluihin ja väitän olevani kiireinen. yritän olla etäämpi joka kyllä yleensä huomataan. en vain itse ole sellainen ihminen että pystyisin olla monta päivää ilman mitään yhteyden pitoa ja elää pelkästään omaa elämää.
ja vaikka poikaystäväni käytös on mitä on, niin uskon kuitenkin hänen rakastavan minua. kyllä, hän on ajattelematon ja välillä välinpitämätön, mutta olen yrittänyt ihan tietoisesti ajatella että en voi vaatia liikoja. ehkä se on minussa se vika, että odotan sen tekevän mun eteen niin paljon. kun eihän se ymmärrä! se on justiin sellanen luonne että tekee ensin ja ajattelee sitten. sanoo ensin ja ajattelee myöhemmin. tai ei ajattele ollenkaan.
en vain tiedä miten mun itse pitäis tähän suhtautua, koska loukkaannun niin helposti pienistä asioista. tai no ei ne minun mittakaavassa ole pieniä. odotan vain niin paljon enemmän tältä suhteelta. pitäisikö vain antaa tosiaan sen ajan kulua (niin aijon tehdä) vai tosiaan tehdä riita jokaisesta pienestä asiasta mikä ärsyttää? suhteen lopettamista en kyllä edes harkitse, eikä hän kyllä paremman tullessa eteen jätä minua, sellainen tyyppi hän ei ole. kovin itsekeskeinen vain. - muumi007
> Joten, olenko vain liian kontrollifriikki ja suutun turhasta, vai miten tähän pitäisi suhtautua?
Tämä on hiukan kinkkinen kysymys. Tietysti tarvisit paljon enemmän huomiota poikaystävältäsi ja sinun toiveet ovat muutenkin varsin realistisia. Sanoit kuitenkin että olet tiennyt jo suhteen alusta että poikakaverisi on menevä ja hänen kaverit menevät sinun edelle. Eli olet jo tiennyt mihin olet ryhtymässä. Toisen ihmisen muuttaminen on aina vähän arveluttavaa ja usein mahdotontakin. Parhaassa tapauksessa suhteen molemmat osapuolet huomioivat ja rakastavat toisiaan täysin vapaaehtoisesti. Minun mielestä sinun kannattaa miettiä onko hän sinulle oikeanlainen tyyppi. - Assadaami
(Huom. ulkomainen nappis niin erikoismerkit puuttuu.) Yksinkertaisesti: Kumppanisi ei ole valmis yhta syvaan suhteeseen kuin sina haluaisit. Itse elan juurikin sellaisessa suhteessa jossa mies todellakin huomioi minut kaikessa tekemisessa. En turhia nipota tms. mutta arvostan suuresti sita, etta han aina kysyy ja neuvottelee menoista ym. ja olen sen sanonut myos. Ja sama toisinpain. Kunnioitus on molemminpuolinen.
Mitapa jos laskisit tuon nuorukaisen viela elamaan villia nuoruutta? Silla pahaa pelkaan etta han saattaa kokea suhteenne tukahduttavana ja siita taasen voi seurata myohemmin vaikeuksia esim. pettamisen muodossa (ellei ole pettanyt jo - kaverien yllytys ja Lapin reissu, on tuo nahty.)
Jokainen hetki jonka vietat vaaran kumppanin kanssa on pois ajasta oikean miehen kanssa. Tsemppia kovasti tuli mita tuli, pahaa pelkaan vaan etta aloititte suhteenne liian aikaisin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1201924Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1251818Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2101778Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2561454Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341386Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii4961038Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.50969Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?
Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai237915Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115912Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse347874