Parisuhteesta?

Girl 22

Olen seurustellut 3,5 vuotta. Ei asuta vielä yhdessä poikakaverini kanssa, vaan hän asuu meillä kotona mun kanssa. Nyt on tullut ajatuksia siitä että haluanko oikeasti muuttaa hänen kanssaan yhteen? kestänkö sitä? Esimerkiksi se että, poikakaverini ryyppää joka toinen vklp (Olen huomioinut sen :D ). Kun lähetään baareileen niin lähen toiselle paikkakunnalle kavereitteni kanssa ja poikakaverini jää baareileen sit kavereittensa kanssa kotipaikkakunnalle. Ikinä ei enään ryypätä yhdessä, tai oikeastaan tehdä mitään yhdes. Nähdään joka päivä ja katotaan tvtä tai muuta, mutta ei esimerkiksi lähetä ajelemaan tai vietetä vklp yhdessä. Tämä on mulle ihan ok, koska en näen kavereitani sitten vklp. mutta jotenki vaan niinku mietityttää..kertokaa omia kokemuksia tai että onko normaalia parisuhteessa olla tekemättä mitään yhdessä.... :| Vaikea olisi päästä eroon poikakaveristani, koska rakastan häntä niin paljon.

3

104

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • treytdhctfg

      Tuskinpa vain epäilyksen siemen on turhaan alkanut mielessäsi itää... Osaatko kuvitella jatkoa niin, että asuisitte "oikeasti" yhdessä, siis yhdessä hankkimassanne asunnossa? Olisiko tilanne jatkossakin niin, että koti olisi poikaystävällsei ikään kuin "varikko", jossa käydään syömässä ja nukkumassa, mutta vapaa-aikana hengailtaisiin muissa kuvioissa erikseen?

      Luvalla sanoen, ei hyvältä kuulosta... Seurustelunne on jatkunut jo sentään noinkin pitkään, mutta ei ole kehittynyt juuri mihinkään? Vähän ihmetyttää päälle parikymppinen nuori mies, joka tykkää asua tyttiksen "kotona"..? No onhan se varmaankin hyvä ja edullinen ratkaisu, mutta eipä kerro erityisesti hänen halustaan panostaa teidän YHTEISEEN tulevaisuuteen. Onko hän koskaan kertonut, mitä ajattelee jatkosta - ei kai hän ikuisesti halua kotonasi notkua?

    • girl 22

      Siis poikaystäväni on monesti sanonu että nyt muutetaan pois täältä, mutta rahallisesti se ei ole kannattanut, sovittiin että syksyllä muutetaan ja lujaa. Poikaystävääni ahdistaa yli kaiken asua meillä, kun ei voi olla niinku itte haluaa ja pitää kunnioittaa mun vanhempia. Ymmärrän sen toisaalta. ja sen takia miksi poikakaverini asuu meillä niin sillä ei ole täällä ketään kenen tykönä asua ja kai se odottaa että muutetaan yhteen. Mutta ainut mikä harmittaa yli kaiken kun ei enää tehdä mitään hirveesti yhdessä, molemmilla on ns. omat piirinsä ja kumpikaan ei kuulu niihin piireihin. Mutta välis tuntuu kyllä niinkin että hän ei ole valmis sitoutumaan ja on todella varovainen. äääh.. Mutta eiköhän kesän aikana näy että mitä tapahtuu, itte vaan kauheasti miettii koko ajan että onko järkeä edes yrittää kokeilla asua yhdessä omassa kämpässä. Ja ryyppäämisestä olen motkottanut ja hän vaan sanoo aina että pitää mennä vielä kun on nuori ja lässyn lässyn. Yks juttu pitää ottaa huomioon, olen hänen ensimmäinen vakava parisuhde, tuntuu ettei poikakaverini ymmärrä kuinka todellisuudessa pitäisi olla parisuhteessa.. Ja mummonsa ja pappansa kasvattanut hänet että tuntuu jotenkin että siellä kasvatuksessakin on jotain mätää ollut...

      • treytdhctfg

        Kommentoin vain tuota yhtä lausetta: ", tuntuu ettei poikakaverini ymmärrä kuinka todellisuudessa pitäisi olla parisuhteessa.." Come on - miten moni meistä tietää, miten parisuhteessa pitäisi olla? Ei välttämättä vielä puolet vanhempanakaan kuin te nyt olette, koska ihmiset ovat erilaisia ja uuteen parisuhteeseen lähtiessä vastassa on eri ihminen kuin aiemmassa. Elämä on jatkuvaa opettelemista - mutta sen, että huomioi toisen ihmisen - on hän sitten seurustelukumppani, oma äiti, oma mummo tai kuka tahansa - pitäisi tulla luonnostaan ilman, että sitä pitää kenenkään opettaa. Se, että lähtökohdat ovat erilaiset ei ole lupa olla piittaamaton.

        Ehkä pojan olisi hyvä opetella asumista ja elämistä YKSIN ensin - aikuinen ihminenhän hän on ja jossain välissä jokaisen pitää opetella seisomaan omilla jaloillaan...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on loppuelämäsi suunnitelma

      Kaivattuasi kohtaan? Olet päättänyt jotain?
      Ikävä
      113
      1218
    2. Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun

      ...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa
      Ikävä
      120
      1071
    3. Uskaltaisitko vielä

      Lähestyä vai et kaivattuasi?
      Ikävä
      134
      959
    4. Keitä täällä on??

      Kertokaa nimenne!! 🤔
      Ikävä
      96
      802
    5. "Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut

      Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten
      Maailman menoa
      302
      772
    6. Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä

      Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait
      Ikävä
      81
      686
    7. Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:

      Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap
      Iisalmi
      54
      616
    8. Lienee aika luopua siitä kaikesta

      mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j
      Ikävä
      64
      592
    9. Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen

      Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist
      Ikävä
      48
      579
    10. Mitä toivot

      Kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      75
      514
    Aihe