Jos olisin ateisti niin synkältä tämä kaikki tutuisi!

"Kerro mikä olis ilosi lähde vastastaavassa tilanteessa tai vaikka omaisesi olisi kuolemassa. Kerro nyt mistä iloitsisit ilman iankaikkisuususkoa? "

Minä ainakin iloitsen niistä yhteisistä hetkistä läheisten kanssa. Synkästä hetkestä voi jopa löytää huumoria, jos sellaisen huumorintajun omaa.

"Kerro nyt mistä iloitsisit ilman iankaikkisuususkoa?"

Täydestä ja rikkaasta, vapaana eletystä elämästä. Hyvistä muistoista, rakkaista ihmisistä, luonnon upeudesta, taiteesta, kirjallisuudesta. Siitä että tunnen olevani osa elämän suurta kiertokulkua, veljeydestä kaiken elävän kanssa, olemassaoloni yhteydestä mittaamattomiin galakseihin ja mitättömän pieniin atomeihin................jokaisesta päivästä, jokaisesta hetkestä.

Ei elämän rajallisuutta kannata surra.

Elämämme päättyy aikanaan ja sille emme voi mitään.

Sen sijaan voimme nauttia olostamme tällä merkillisellä planeetalla maailmankaikkeuden keskellä. Nauttia tästä, mitä meillä on ja unohtaa mielikuvitusolentojen turhanpäiväisen mielistelyn. Elää aikamme hyvää elämää ja sitten jättää elämä seuraavien sukupolvien käsiin.

ertert kirjoitti:

"Kerro mikä olis ilosi lähde vastastaavassa tilanteessa tai vaikka omaisesi olisi kuolemassa. Kerro nyt mistä iloitsisit ilman iankaikkisuususkoa? "

Minä ainakin iloitsen niistä yhteisistä hetkistä läheisten kanssa. Synkästä hetkestä voi jopa löytää huumoria, jos sellaisen huumorintajun omaa.

Lue lisää

Voin sanoa että jos ei ole taivasuskoa ja iankaikkisuustoivoa niin eipä taida paljon enää nauttia läheisten kassa yhteisistä hetkistä ja puhumattakaan sitten huumorista. Kyllä vierailijat piristävät ja tuvoat vaihtelua, mutta ei kuolemansairas jaksa enää kovinkaan paljon muistella, puhekkin kun on jo vaikeaa ja yleinen heikkous ropassa.
Suoraan sanoen: tuossa tilanteesa ei ole enää elämää maallsiessa mielessä. vain usko ja että pian pääsee taivaankotiin ja kohtaa edeltämenneet rakkaat antaa jotkain. Niin me ainkin todettiin: Se on meidän kokemuksemme.

aloittajanepliikki kirjoitti:

Voin sanoa että jos ei ole taivasuskoa ja iankaikkisuustoivoa niin eipä taida paljon enää nauttia läheisten kassa yhteisistä hetkistä ja puhumattakaan sitten huumorista. Kyllä vierailijat piristävät ja tuvoat vaihtelua, mutta ei kuolemansairas jaksa enää kovinkaan paljon muistella, puhekkin kun on jo vaikeaa ja yleinen heikkous ropassa.
Suoraan sanoen: tuossa tilanteesa ei ole enää elämää maallsiessa mielessä. vain usko ja että pian pääsee taivaankotiin ja kohtaa edeltämenneet rakkaat antaa jotkain. Niin me ainkin todettiin: Se on meidän kokemuksemme.

Lue lisää

''Se on meidän kokemuksemme.''
Ja harhanne, eikä sitä pidä tunkea tervejärkisten ongelmaksi.

PS. Etkö sinä lue Raamattua? Etkö sinä tiedä, että kukaan ei ole vielä mennyt taivaaseen?

aloittajanepliikki kirjoitti:

Voin sanoa että jos ei ole taivasuskoa ja iankaikkisuustoivoa niin eipä taida paljon enää nauttia läheisten kassa yhteisistä hetkistä ja puhumattakaan sitten huumorista. Kyllä vierailijat piristävät ja tuvoat vaihtelua, mutta ei kuolemansairas jaksa enää kovinkaan paljon muistella, puhekkin kun on jo vaikeaa ja yleinen heikkous ropassa.
Suoraan sanoen: tuossa tilanteesa ei ole enää elämää maallsiessa mielessä. vain usko ja että pian pääsee taivaankotiin ja kohtaa edeltämenneet rakkaat antaa jotkain. Niin me ainkin todettiin: Se on meidän kokemuksemme.

Lue lisää

"Voin sanoa että jos ei ole taivasuskoa ja iankaikkisuustoivoa niin eipä taida paljon enää nauttia läheisten kassa yhteisistä hetkistä ja puhumattakaan sitten huumorista."

Puhu vain omasta puolestasi.

aloittajanepliikki kirjoitti:

Voin sanoa että jos ei ole taivasuskoa ja iankaikkisuustoivoa niin eipä taida paljon enää nauttia läheisten kassa yhteisistä hetkistä ja puhumattakaan sitten huumorista. Kyllä vierailijat piristävät ja tuvoat vaihtelua, mutta ei kuolemansairas jaksa enää kovinkaan paljon muistella, puhekkin kun on jo vaikeaa ja yleinen heikkous ropassa.
Suoraan sanoen: tuossa tilanteesa ei ole enää elämää maallsiessa mielessä. vain usko ja että pian pääsee taivaankotiin ja kohtaa edeltämenneet rakkaat antaa jotkain. Niin me ainkin todettiin: Se on meidän kokemuksemme.

Lue lisää

"Se on meidän kokemuksemme."
- Ja se tekee siitä ainoan oikean?

Tuskinpa tätinikään hoitajien ja lääkärin kanssa uskonasioista jutteli. Itsekkin tiedän hoitoalalla työtä tehneenä, että potilaiden kanssa jutellaan vain hoitoon liittyvistä asioista ja vakumuksiin liityvistä vain jos potilas itse haluaa. Jos olisit ollut tässä tilanteessa ammatiasi toteuttamassa niin tätini taivssalaisuus olisi todennäköisesti jäänyt nytkin sinulle salisuudeksi. Minä juttelin hänen kanssaan omaisen roolissa.

aloittajan repliikki kirjoitti:

Tuskinpa tätinikään hoitajien ja lääkärin kanssa uskonasioista jutteli. Itsekkin tiedän hoitoalalla työtä tehneenä, että potilaiden kanssa jutellaan vain hoitoon liittyvistä asioista ja vakumuksiin liityvistä vain jos potilas itse haluaa. Jos olisit ollut tässä tilanteessa ammatiasi toteuttamassa niin tätini taivssalaisuus olisi todennäköisesti jäänyt nytkin sinulle salisuudeksi. Minä juttelin hänen kanssaan omaisen roolissa.

Lue lisää

Taisi vastaukseni ärsyttää? Olen kohdannut ihan henkilökohtaisessa elämässäni kuolemaa ja luopumista, vaikeita tapahtumia.

Minä olen ihminen, omainen, ammattilainen, ystävä, puoliso jne.
Onko inhottavaa, kun ei kaikki pelkää kuolemaa?
Elämä on onnellista ja seesteistä. Täytyy nauttia siitä ja helppoa se on, kun ei turhaa murehdita lähtöä.

Hanuri-Hanna on korkokenkineen ja trumppupöksyineen aina siellä, missä kuolemasta puhutaan.

Hanna tuli aikoinaan hyvin tutuksi lasten kuolemasta annettuihin kommentteihin. Hän oli niiiin iloinen kun sukulaistyttö hukkui rantaan. Kiva hannan mielestä kun pääsi taivaaseen.

Tarkkis kirjoitti:

Hanuri-Hanna on korkokenkineen ja trumppupöksyineen aina siellä, missä kuolemasta puhutaan.

Hanna tuli aikoinaan hyvin tutuksi lasten kuolemasta annettuihin kommentteihin. Hän oli niiiin iloinen kun sukulaistyttö hukkui rantaan. Kiva hannan mielestä kun pääsi taivaaseen.

Lue lisää

"trumppupöksyt"? Sopii kyllä siihen kuvaan minkä hänestä olen saanut, mutta onneksi en ole niitä trumppupöksyjä nähnyt:)

Sellaisia uskovaisia en ymmärrä jotka ovat tätä asiaa vastaan. Koska ei ihmisten kiduttaminen ole hyvä asia. Uskovainen pyrkii aina hyvään. Ja kun taivaaseen se henkilö kuitenkin pääsee. niin miksi pidentää aikaa tähän reissuun. Kivuista ja kärsimyksistä pois, ja taivaaseen viettämään onnellista ja iloista elämää.

No tädillani ei ollut ollenkaan kipuja, vaikka ei jaksanut lopulla liikauttaa edes kättään. Ei hän yhtään kertaa edes maininnut että toivomuksestaan jo kuolla. Oli täydessä ymmärryksessä, utta en usko että olisi pyytänyt kuolinpiikkiä, jos sellainen olisi ollut olememassa.

aloittja.... kirjoitti:

No tädillani ei ollut ollenkaan kipuja, vaikka ei jaksanut lopulla liikauttaa edes kättään. Ei hän yhtään kertaa edes maininnut että toivomuksestaan jo kuolla. Oli täydessä ymmärryksessä, utta en usko että olisi pyytänyt kuolinpiikkiä, jos sellainen olisi ollut olememassa.

Lue lisää

Ja millä sinä, et lähiomainen, olist sellaista "kuolinpiikkiä" saanut edes tädillesi pyytää?

Sinä, multinikkeilevä kasa hevosenpaskaa, olet vielä surkeampi tapaus kuin yksikään koskaan Suomikaksneloselle jotain kirjoitellut hihhuli. Kuole hitaasti perseeseesi survottuun koraaniin.

Olkiukkosi eivät parane vaikka kuinka niitä toistelet.

Ateismi ei vastaakaan kysymykseen materialismista, elämästä tai kuolemasta. Ateismi ei myöskään voi ''pitää paikaansa'', sillä se on uskoon liittyvä käsite, ei tietoon.

Toisekseen, se, että jumala ei olisi olemassa, ei myöskään johtaisi siihen, että emme olisi tietoisia...miten jonkin asian kumoaminen virheellisenä voisi vaikuttaa siihen, minkälaisia olemme...olemme tietoisia, eikä se, että jumala todistetaan humpuukiksi voi mitenkään johtaa siihen, että emme yhtäkkiä olisikaan tietoisia, se johtaisi vain siihen, että jumala ei olekaan selitys tälle kaikelle. Jumala ei myöskään ole ehto elämälle, vaan se on yksi selitys sen alulle. Jos jumala ei siis ole olemassa, niin tämä elämä ja hengellisyys selittyvät jollakin muulla. Elämää on olemassa, ja spekulaatiot siitä, miksi elämää on, on johtanut pitkään tieteelliseen tutkimukseen jota kutsutaan biologiaksi. Suosittelen perehtymään, ja mikäli olet eri mieltä viekä perehtymisen jälkeen, niin olen pahoillani :)

Ja vielä, tarkoituksettomuus ei johda merkitsemättömyyteen! Se johtaa juuri siihen, että elämä itsessään on merkityksekäs, sillä se on ainoaa laatuaan, eikä minkään suuremman voiman seuraus. Tämä ei johda elämän väheksymiseen, vaan päinvastoin. Uskonto on se, joka väheksyy elämän merkitystä tekemällä siitä sekundaarisen, ja taivaasta primäärisen! Tämän takia uskonmurhat ovat niin yleisiä!

Kuolema on luonnollinen prosessi, ja sen kieltäminen on harhaista. Jaakob, sinäkin kuolet, hyväksyt sitä tai et!

Kerro Jaakob mielipiteesi siittiöistä ja munasolusta.
Mitä ne ovat ja mistä ne tulevat?
Luuletko, että jeesus toi sinut haikaralla isille ja äiskälle?

"Jos ateismi pitäisi paikkansa, niin ihmisellä ei olisi olemassakaan mitään henkeä ja sielua eikä siten edes mitään elämää ja tietoisuutta, vaan hän olisi pelkkää materiaa, atomeja, molekyylejä ja sähköimpulsseja."

Ateismi ei edelleenkään ota kantaa sielun tai hengen olemassaoloon, muuten kuin tietysti välillisesti Jumalan sielun tai hengen osalta joihin ei voi uskoa jos itse Jumalaankaan ei usko.

"Eiväthän atomit voi mitenkään kuolla, kun ne ovat elottomia jo ennen "kuolemaansakin""

Atomit ovat vain materian rakennuspalikoita jotka voivat muodostaa monenlaisia kokonaisuuksia, kuten myös eläviä olentoja. Kyseiset kokonaisuudet voivat olla helposti enemmän kuin osiensa summa.

Esimerkiksi lentokoneen osat ovat erikseen lentokyvyttömiä, mutta yhdessä ne kykenevät lentämään. Sinun logiikkasi mukaan lentokone ei voi lentää koska yksittäiset lentokoneen osat ovat lentokyvyttömiä.

"Ateistien mukaan elämällä ei ole mitään tarkoitusta. Tästä seuraa, että sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka joku kuoleekin. Jos elämä on tarpeeton ja turha, niin miksi pitäisi surra jonkun turhanpäiväisen ja tarpeettoman "kuolemaa""

Meillä on aivot joiden ansiosta pystymme ymmärtämään meitä ympäröiviä asioita ja kyseisten aivojen toiminnan sivutuotteena meillä on myös tunteet. Tuntevina olentoina sillä mitä meille itsellemme tapahtuu on suuresti merkitystä ja luonnostaan myös heijastamme kyseistä tunnetta myös muihin ihmisiin ja jopa eläimiin. Jonkun kuoleminen merkitsee meille paljon koska meillä on useimmiten jonkin tason tunteita kuollutta kohtaan ja ventovieraiden kuollessa asia koskettaa meitä enemmän siksi että pelkäämme itse kuolemista.

"Sehän olisi samaa kuin surisi jonkun tiiliskiven, kannon tai kottikärryjen "kuolemaa.""

Avainsana on tunteet. Ihminen luonnostaan tuntee varsin vahvaa tunneyhteyttä muihin lajitovereihinsa ja jopa eläimiin jotka joko muistuttavat omaa lajia tai muuten elävät tiiviisti ihmislajin keskuudessa (kuten kissat, koirat ja muut lemmikit).

Ja ei ole kovin harvinaista että ihmisiltä löytyy myös tunteita elottomia asioita kohtaan, moniin asioihin ihmiselämässä liittyy tunnearvoa ja rakkaan esineen/asian menettäminen voi koskea yhtä paljon kuin jonkun läheisen kuolema. Oli sitten kyseessä elollinen tai eloton asia, tämän kohtalon merkitys meille on suoraan riippuvainen siitä että mitä tunteita meillä kyseistä asiaa kohtaan on.

"Ateismin valheellisuus kuitenkin paljastuu siinä, että vaikka ateistit sanovat kaiken olevan vain materiaa ja siinä tapahtuvia reaktioita, he pitävät viimeiseen asti kiinni omasta elämästään, jota heillä ei pitäisi edes olla, jos ateismi pitäisi paikkansa."

Vaikka olisi olemassa sielu tai henki jotka tuottavat elämän (asia johon ateismi ei edes ota kantaa) niin kyseinen seikka ei olisi mitenkään ristiriidassa Jumalaan uskomattomuuden kanssa koska sielun tai hengen olemassaolo ei vaadi millään tasolla Jumalan olemassaoloon uskomista.

Täten elämää voi täysin olla siinäkin tapauksessa jos ateismi on oikeassa. Teknisesti ateismin sisällä on jopa mahdollista uskoa että joskus on ollut joku Jumala joka maailmankaikkeuden loi, niin kauan kuin kyseinen Jumala ei ole enää olemassa, ei olla mitenkään ristiriidassa ateismin kanssa.

jaakob

"Ateismista käsin ei voida tietenkään edes puhua sellaisista käsitteistä kuin elämä ja kuolema."

- Ei siitä tarvitse puhua mistään käsin, vaan ne ovat realiteetteja. En todellakaan tiedä oletko ihan tavallinen sekopää vai taitava trolli, mutta tuossa sepitelmässäsi ei ole mitään järkeä.

"Ateismista käsin ei voida tietenkään edes puhua sellaisista käsitteistä kuin elämä ja kuolema."
- Ei voikkaan. Uskosta käsin kyllä.

"Jos ateismi pitäisi paikkansa, niin ihmisellä ei olisi olemassakaan mitään henkeä ja sielua eikä siten edes mitään elämää ja tietoisuutta, vaan hän olisi pelkkää materiaa, atomeja, molekyylejä ja sähköimpulsseja."
- Jos ateismi ei pitäisi paikkaansa, jumalaa/jumalia ei olisi...

''Turhaa ihmiselo, jos ei olis enempää.''
Sinun elämäsi on ehkä turhaa, ilman jatkoa, mutta älä sano muiden elämää turhaksi. Pelkäät kuolemaa, siksi kuvittelet itsellesi kuolemanjälkeisen elämän.

Jos sisko lähti vaikka viattomassa lapsuususkossaan niin hän on kerran tätini ja minun kanssa kirakstettujen joukossa ylösnousemusruumiiissa.

aloittajan kommentt kirjoitti:

Jos sisko lähti vaikka viattomassa lapsuususkossaan niin hän on kerran tätini ja minun kanssa kirakstettujen joukossa ylösnousemusruumiiissa.

Avaajana thdyn mielipiteeseesi, että Jumala on säälimätön kusipää. Repäisin Raamatustani 6 sivua, ja heitän huomenna juhannuskokkoon.

Minä avaaja, nimimerkki : mitäpä sanotte - haluan kostaa Jumallani Hänen osaamattomuuden. Keskisormi kohti taivasta!
M.S:

Niin ja "elämä on laiffii."