Kapitalistin lisävoitto työläistä riistämättä

Käsitellään asiaa pienissä erissä jotta opetuksen seuraaminen helpottuu.
Asiaa käsiteltäsessä oletetaan tavaroiden arvot olevan tunnettuja vaikka näin ei olekaan oikeassa elämässä mutta marxin koko "taloustiede" rakentuu arvoteorialle ja jos arvoa ei tiedetä niin silloin ei tiedetä mitään muutakaan siinä "taloustieteessä". Se olisi kuin yrittäisi kirjoittaa tuntematta edes kirjaimia - eihän siitä voi mitään tulla.

Ensin käydään läpi tapaus, jossa kapitalistin voitto perustuu pelkästään riistoon.

Kynttilänjalka OY valmistaa sorvattuja kynttilänjalkoja messinkitangosta.
Yhteen kyntilänjalkaan tarvittavan messinkitangon arvo on 100 ja sen yritysmaksaa Aine OY:lle ostaessaan sieltä materiaalin tuotantoonsa.

Yrityksessä materiaalista sorvataan ja hiotaan hieno kynttilänjalka. Siihen tarvittu yhteiskunnallisesti välttämättömän työn arvo on 400.
Lisäksi erilaiset pääomakustannukset ovat 100.
Näin valmiin kynttilänjalan arvoksi tulee 600, siis messinkitangon, pääomakustannusten ja tarvitun yhteiskunnallisesti välttämättömän työn summa.

Työläisen palkka on 200 ja näin kapitalistin kustannukset yhtä kyntilänjalkaa kohti on yhteensä 400, siis messingitangon, pääomakulujen ja palkan summa.

Kapitalisti myy kynttilänjalan sen arvoa vastaavaan hintaan, joka on siis 600.
Näin kapitalistin voitoksi tulee 200, joka on siis myyntihinnasta vähennettynä kustannukset.
Kapitalisti maksoi kaikista muista kustannuksistaan täyden hinnan paitsi työstä jäi maksamatta 200. Siis riisto on 200 ja tässä tapauksessa on on myös sama kuin kapitalistin voitto.

Onko kysyttävää vai menikö asia jakeluun?

..........................

25

68

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jos palkaksi on sovittu tuo 200 ja se tinkimättä maksetaan niin siinäkään kohden ei riistoa ole tapahtunut.

    • No, miten on toveri s.partacus?

      Pystytkö ottamaan osaa keskusteluun vai toteamme jo koulutuksen tässä vaiheessa, että sinun nuttusi tyhjeni jo Kallen avausviestiin ja ymmärsit, mitä tulossa on?

      Ilman sinun myötävaikutustasi ei Kalle taida jatkaa punikkien koulutusta asiassa vaan hän odottaa seuraavan tosi teräväpäisena itseään pitävän marx-tietäjän ilmestymistä palstalle nujertaakseen hänet tiedoillaan kapitalistin mahdollisuudesta saada voittoa riistämättä työläisiään.

      .................................

    • pekka pietarinen

      Aloitit siis kieroksen uudestaan käsittelyn, joka kerran on jo läpikäyty.

      Tavaran arvo 600
      Kiinteä pääoma 200
      Palkat 200
      Lisäarvo/voitto 200

      600 = 200 200 200

      Kapitalisti asetti tuotantoon 400 (tuotantokalusto raaka-aineet ja työvoima) ja kierron lopussa hänelle napsahti tilille 600.
      Hän sai 200 voittoa.

      Normaali kuvio.
      Oletetaan, että kapitalisti oli ulkopuolinen sijoittaja ja tuotannon hoitivat työläiset (alimmasta ylimpään) niinkuin vähänkin suuremmassa yrityksessä nykyisin on.
      Kierron aikana pääoma kasvoi neljästäsadasta kuudeksisadaksi. Kierron alussa kapitalistilla oli pääomaa 400 ja sen lopussa 600. Pääoma kasvoi kahdella sadalla. Emme puutu tässä siihen, että sijoittaja maksoi ylimmille työntekijöille (pääjohtaja, toimitusjohtaja) "voitelurahana" huikeita palkkoja.

      Kapitalistilla on siten sijoitettu pääoma 400 200 uutena arvona.
      On 2 mahdollisuutta. Hän sijoittaa kiertoon uudelleen 400 ja kuluttaa 200 henkilökohtaiseen kulutukseen.
      Tai hän päättää laajentaa tuotantoa ja sijoittaa 400 sijasta 600 uuteen kiertoon ja entisillä ehdoilla korottaa lisäarvontuotannon määrää.

      Kuvion numeroiksi voisi laittaa alkuyhtälöön esim. tuotannon arvoksi 6 milj.
      Kaava olisi 6 milj. = 2 milj. 2 milj. 2 milj.
      Olipa kierron aika kuukausi, vuosi tai 10 vuotta niin sijoitettu pääoma lisääntyy muhevasti työvoiman kulutuksen avulla.

      • pekka pietarinen

        Nimimerkki s.partacus ei lähetä viesitä. Lieköhän palstalla hakkereita, jotka osaavat tehdä kirjoittajille jäynää. Jos näin olisi, se olisi rikollista.

        Tai, voisiko joku kertoa, missä syy voisi olla. Omassa koneessa tai muuten.


      • pekka pietarinen kirjoitti:

        Nimimerkki s.partacus ei lähetä viesitä. Lieköhän palstalla hakkereita, jotka osaavat tehdä kirjoittajille jäynää. Jos näin olisi, se olisi rikollista.

        Tai, voisiko joku kertoa, missä syy voisi olla. Omassa koneessa tai muuten.

        Täällä ei ole vastausvelvollisuutta ja voihan sitä joku jopa S.P:kin olla vaikka hiihtämässä tai mutkamäessä jos ei ole jälkitautina kokovartalokipsissä.

        Hän vastannee kun hänelle sopii!


      • Esimerkki on kovin kaavamainen eikä siten oikein vertailukelpoinen reaaliseen yritystoimintaan.


      • pekka pietarinen kirjoitti:

        Nimimerkki s.partacus ei lähetä viesitä. Lieköhän palstalla hakkereita, jotka osaavat tehdä kirjoittajille jäynää. Jos näin olisi, se olisi rikollista.

        Tai, voisiko joku kertoa, missä syy voisi olla. Omassa koneessa tai muuten.

        Toverilta s.partacus loppui argumentit Kallen kerrottua kuvaavan esimerkin avulla, ettei kapitalistien välisessäkään kaupassa aina hinta vastaa tavaran arvoa - ei voi vastata sillä samaa tavaraa todistettavasti myydään eri hinnoilla eri asiakkaille.

        Katso http://keskustelu.suomi24.fi/node/11320746

        Siinä taisi toverin maailma romahtaa sillä hän ei ollut aikaisemmin ymmärtänyt kapitalistien myyvän samaa tavaraa eri hinnoin ja näin on kiistatta osoitettu, ettei kapitalistienkaan välinen kauppa aina tapahdu tavaran arvoa vastaavaan hintaan.

        Sen jälkeen toveria s.partacusta ei ole palstalla näkynyt. Ehkä toveri vihdoinkin ymmärsi, ettei palstalla marxista keskusteltaessa pärjää valehtelemalla vaan pitää pysyä totuudessa - olipa totuus kuinka vastenmielinen tahansa, ehkä jopa rakastamansa marxin oppien vastainen.

        ........................


    • pekka pietarinen

      Tottakai se on kaavamainen. Mutta se kuvaa sitä, mitä se on todellisuudessa.
      Mikä on lisäarvontuotannon juuri ja miten raha muuttuu pääomaksi. Numeroilla sinänsä ei ole merkitystä.

      Kaava kuvaa toistakin asiaa. Kapitalistit eivät jymäytä toisiaan eivätkä he lisää toistensa kustannuksella omia pääomiaan tavaroiden vaihtoprosessin yhteydessä
      Esimerkissä Kynttilänjalka Oy osti Aine OY:ltä messinkiä arvostaan, joka sisälsi kiinteän pääoman, palkat ja Aine OY:n voiton. Messingin arvo, 100, siirtyy sellaisenaan osaksi kynttilänjalaksi sorvattuun tuotteeseen ja Kynttilänjalka OY:n työläiset työllään luovat siten siihen uutta arvoa.

      • Se on liian kaavamainen eikä anna asiasta oikeaa kuvaa. Tuo muistuttaa Sirolaopiston esimerkkiä jossa halutaan todistaa kapitalismin riistoa jotta kommunismi näyttäisi paremmalta. Alakansakoulun ynnä- ja poislaskun oppikirjassa oli vastaavia esimerkkejä mutta ei niillä kukaan edes pyrkinyt vakuuttamaan sitä mitä yrittäjyys on tai miten se toimii.

        Todellisuus on paljon monisyisempi eikä se koskaan toimi tuolla tavalla. Jos tuo olisi käytännön esimerkki niin jokaisen kannattaisi alkaa kynttilänjalkojen sorvausta harjoittava yritys ja työttömyys olisi historiaa.

        Yksinkertaistaminen sopii typeryksille mutta todellinen maailma lyö niitä nenille heti kun moista todellisuudessa yritetään. Ala nyt perustaa tuota yritystä ja tuo tuloslaskelmat toiselta toimintavuodelta täällä esiin, ensimmäinen menee kuitenkin ketuille.


    • Jatketaan nyt kuitenkin vielä.

      Kynttilänjalka OY valmistaa sorvattuja kynttilänjalkoja messinkitangosta.
      Yhteen kyntilänjalkaan tarvittavan messinkitangon arvo on 100 mutta siitä yritys maksaa vain 90 Aine OY:lle ostaessaan sieltä materiaalin tuotantoonsa.
      Jos et usko näin voivan käydä niin olehan ystävällinen ja esitä vasta-argumenttisi niin, että myös voit kumota tämän viestin, jossa Kalle osoittaa tämän olevan täysin mahdollista ja todellisuutta. Kapitalistien välinen kauppa ei aina tapahdu tavaran arvoa vastaavaan hintaan.

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/11320746

      Yrityksessä materiaalista sorvataan ja hiotaan hieno kynttilänjalka. Siihen tarvittu yhteiskunnallisesti välttämättömän työn arvo on 400.
      Lisäksi erilaiset pääomakustannukset ovat 100.
      Näin valmiin kynttilänjalan arvoksi tulee 600, siis messinkitangon, pääomakustannusten ja tarvitun yhteiskunnallisesti välttämättömän työn summa.

      Työläisen palkka on 200 ja näin kapitalistin kustannukset yhtä kyntilänjalkaa kohti on yhteensä 390, siis messingitangon, pääomakulujen ja palkan summa.

      Kapitalisti myy kynttilänjalan sen arvoa vastaavaan hintaan, joka on siis 600.
      Näin kapitalistin voitoksi tulee 210, joka on siis myyntihinnasta vähennettynä kustannukset.
      Kapitalisti maksoi työstä 200 ja näin siitä jäi maksamatta 200. Siis riisto on 200.
      Mutta kapitalistin voitto onkin 210 joten koko kapitalistin saama voitto ei ole hänen työläisiltään riistämää työntulosta.
      Voitosta on 10 onnistunutta materiaalin sisäänostoa, jolloin kapitalisti onnistui ostamaan tavaran toiselta kapitalistilta sen arvoa vastaavaa hintaa halvemmalla. Näin saatua lisävoittoa kapitalisti ei saanut työläisiään riistämällä joten hän sai osan voitostaan riistämättä työläisiään.

      Onko kysyttävää vai menikö asia jakeluun?

      ............................

      • Kynttilänjalka OY on tehnyt erillisen sopimuksen Aine OY:n kanssa tavaran toimittamisesta ja siihen sopimukseen sisältyy myös Kyntilänjalka OY:n saama alennus.
        Kyllikin Kynttilä OY valmistaa samantapaisia kynttilänjalkoja samoista messinkitangoista mutta heillä ei ole ko. sopimusta vastaavaa sopimusta ja näin Kyllikin Kynttilä OY maksaa samoista messinkitangoista niiden arvoa vastaavan hinnan, 100.

        Näin siis Kynttilänjalka OY saa alennusta sisäänostohintaansa ja ei maksa täyttä arvoa vastaavaa hintaa messinkitangoista.
        Aine OY:n kustannukset kaikkineen yhtä valmistettua tankoa kohden 70 joten Aine OY ei myy tankoja Kyntilänjalka OY:lle tappiolla vaikka hinta onkin tavaran arvoa vastaavaa hintaa alhaisempi.

        .......................


    • s.partacus

      "Voitosta on 10 onnistunutta materiaalin sisäänostoa, jolloin kapitalisti onnistui ostamaan tavaran toiselta kapitalistilta sen arvoa vastaavaa hintaa halvemmalla. Näin saatua lisävoittoa kapitalisti ei saanut työläisiään riistämällä joten hän sai osan voitostaan riistämättä työläisiään."

      Sanoisin, että fysiokraati tai vulgaarimarxilainen tulkitsee juuri noin yksittäistä tappiollista vaihtotapahtumaa. Tekee yksityisestä erillisestä vaihtotapahtumasta yleisen lain ja kun hän ei liitä sitä vaihtotapahtumien ketjuun saa tulokseksi, että vaihto synnyttää tai ei synnytä lisäsarvoa. Toisin sanoen fysikraattimme ei selitä yhtään mitään.
      Katsotaanpa todellisuutta.

      Otetaan aloituksen vaihtotapahtuma
      Tavaran arvo 600
      Kiinteä pääoma 200
      Palkat 200
      Lisäarvo/voitto 200
      600 = 200 200 200
      Kapitalisti asetti tuotantoon 400 (tuotantokalusto raaka-aineet ja työvoima) ja kierron lopussa hänelle napsahti tilille 600.
      Hän sai 200 voittoa.

      Tämänpäiväisessä ap esityksessä messinki maksaa 100 sijasta 90 ja siitä seuraa raaka-aineen halventumisen johdosta seuraavaa.
      590 = 190 200 200. Koska raaka-aine halpenee, halpenee myös Kynttilänjalka OY:n muokattu tavara.
      Lisäarvon absoluuttinen määrä ei muutu.

      antipunikin ajattelun virhe.
      Hän ottaa yhden vaihtotapahtuman, jossa joku myy jostain syystä tavaran alle arvonsa, siis luopuu osasta lisäarvoaan ja ostaja siirtää sen voitoksi tililleen. Tästä ap vetää johtopäätöksen, että tavara itsessään luo uutta arvoa, eikä hoksaa, että myyjä menetti saman verran tavaran arvosta. Myyjä menetti 10 ja ostaja voitti kymmenen, eikä tavaran arvo muuttunut miksikään. Kapitalistien keskinäinen suhde voittoo muuttui. Toinen voitti, toinen menetti. Saman suhteellsen verran.

      jatkuu...

      • Miten myyntihinta vaikuttaa tavaraan kiteytyneen välttämättömän työn määrään - eli marxin mukaan tavaran arvoon?

        Jos se ei siihen vaikuta niin silloin tavara voidaan myydä sen arvoa alempaan hintaan arvon siitä muuttumatta.

        .................


      • "Sanoisin, että fysiokraati tai vulgaarimarxilainen tulkitsee juuri noin yksittäistä tappiollista vaihtotapahtumaa. Tekee yksityisestä erillisestä vaihtotapahtumasta yleisen lain ja kun hän ei liitä sitä vaihtotapahtumien ketjuun saa tulokseksi, että vaihto synnyttää tai ei synnytä lisäsarvoa. Toisin sanoen fysikraattimme ei selitä yhtään mitään."

        Eihän Kalle ole missään väittänyt vaihdon synnyttävän lisäarvoa!!
        Vai onko?
        Missä?
        Millä sanoin?

        Joten älä vääristele asioita vaan yritä ymmärtää todellisuutta niinkuin se on.
        Nyt sinä taas pidät kiinni marxin teorioista etkä näe todellisuutta.

        Haluatko Kallen selittävän sinulle, että mistä kapitalistin saama riistoton voitto tuli sillä et tunnu sitä ymmärtäneen?
        Se on täysin selitettävissä marxin oppien pohjalta kunhan niitä tulkitaan niinkuin ne on kirjoitettu. Sinä et sitä ymmärrä sillä sinä lähdet tutkimaan tapausta väärästä suunnasta - sinä katsot sitä ymmärryksesi mukaan marxin opeista lähtien. Kun taas Kalle tarkastelee todellisuutta ja ymmärtää sen yhteyden teoriaan.
        Tässä kapitalistin saamassa riistottomassa voitossa ei ole mitään ihmeellistä ja se perustuu 100% marxin oppeihin. Hän ei vain ehtinyt kiireiltään käsittelemään muita kuin sen harvinaisen erikoistapauksen, jossa tavara myydään sen arvoa vastaavaan hintaan.
        No, ei kai sitä kaikkea ehdi elämässään pähkäilemään vaikka ei antaisikaan työnteon häiritä pohdiskelujaan.

        Oletko utelias tietämään, että miten tämä riistoton voitto on syntynyt sillä et tuntunut asiaa vielä ymmärtäneen vaikka marx-tietäjänä itseäsi pidätkin?
        Et ymmärtänyt asiaa sillä et ymmärrä todellisuutta - katso aina ensin todellisuutta ja yritä sitten soveltaa näkemäsi teoriaan. Jos siinä onnistut niin teoria tuntuu pitävän paikkansa. Mutta jos lähdet teoriasta ja yrität soveltaa sitä todellisuuteen niin yhteensopivuutta ei ehkä löydy sillä sinulla on ollut väärät teorian lähtöedellytykset - lähdit väärin edellytyksin liikkeelle.
        Mutta lähtemällä todellisuudesta on paljon helpompi löytää teorian mukainen selitys asialle.
        Niinkuin tässäkin tapauksessa. Kapitalisti saa selvästi riistotonta voittoa joten nyt asia täytyy selittää teorian avulla. Meillä on faktaa asiasta joten emme voi sitä kiistää. Jos emme pysty sitä selittämään teoirian avulla niin silloin teoria on virheellinen tai emme ole ymmärtäneet sitä.
        Nyt on asiat niin hyvin, että ko. voitto voidaan todellakin marxin oppien avulla selittää joten todellisuus ei siis kumoa marxia tässä kohtaan - se kumoaa vain kommunistien sairaat teorian tulkinnat. Mutta sehän ei ole mitään uutta.

        ..........................


      • No, miten on punikki?
        Haluatko Kallen selittävän sinulle, että mistä kapitalistin saama riistoton voitto tuli sillä et tunnu sitä ymmärtäneen?

        ........................


    • s.partacus

      ...jatkoa

      Tapauksen erittelyn 2 johtopäätöstä.
      1.
      Tavaran arvo 600
      Kiinteä pääoma 190
      Palkat 200
      Lisäarvo/voitto 210
      600 = 190 200 210

      Messinkikapitalisti menetti 10 ja kynttilänjalkakapitalisti voitti 10. Messinkikapitalistin lisarvo pieneni 10:llä. Lisäarvot yhteensä kapitalisteilla ovat suhteellisesti entiset.. Näin voi toki käydä. Toinen huiputtaisi toista samalla tavalla kuin työmies ostaisi satasen kännykän kaverilta 90:llä.
      Oletuksena on että messinkikapitalisti tuntisi solidaarisuutta kynttilänjalkakapitalistia kohtaan ja suostuisi vapaaehtoisesti luopumaan osasta lisäarvoaan toisen hyväksi ja tekisi niin jatkuvasti! Onko olettamus reaalinen? Ei. Kapitalistit keskenään pyrkivät tasasuhtaiseen vaihtoon ja se toteutuu markkinoiden laajuudessa.
      Yksittäistapaukset eivät muuta lainalaisuutta, koska toisessa vaihdon kohtiossa tapahtuu vastakkainen ilmiö.

      2.
      Tavaran arvo 590
      Kiinteä pääoma 190
      Palkat 200
      Lisäarvo/voitto 200
      590 = 190 200 200

      Tämä kuvaa reaalista taloudellista kehitystä ja kertoo todellisuuden.
      Kapitalistien kesken markkinoiden laajuudessa ei tapahdu toisten riistoa yksittäisten vaihtojen epäedullisuudesta huolimatta, koska se kuvaa vain toisen tappiota ja toisen voittoa. Uutta arvoa ei synny.

      • s.partacus

        ....jatkoa

        Miksi messinkikapitalisti alentaa tavaran hintaa? Siksi koska sen arvo alentuu. Keskimääräinen myyntihinta alalla oli 100 mutta jonkun kiinteän pääoman kulut saattoivat olla 105, toisen 110 ja kolmannen 115 ja nämä saivat keskiarvoa alhaisempaa voittoa. Messinkikapitalisti uudisti tuotantoa, tuotti halvemmalla, alensi messinkitangon hintaa ja pääsi tavoitteeseen. Vanhentuneen tuotannon yritykset menivät nurin ja myyjämme-messinkikapitalistimme otti niiden tuotannon, lisäsi omaa voittoaan määrällisesti, vaikka alensi messingin hintaa arvoaan vastaavaksi.
        Hinnan alennus siirtyy kynttiläjalkakapitalistin tuotteeseen ja tämä kapitalistiryhmä käy yhtä armotonta kilpailua keskenään kuin messinkikapitalistit ja pullauttavat toisiaan pois markkinoilta.

        Kuvasin numeroiden avulla kehittyvää tuotantoa, jota ap ei tunnu ymmärtävän. Kuvasin normaalia markkinoiden toimintaa ja joka toteutuu, mikäli siihen ei oteta esim. työläisten veromarkkojen siirtoa tukemaan tappiollisia kapitalisteja ja siten tukemaan taantuvaa kehitystä. Ja jota nyt harrastetaan EU:n mitassa.
        Markkinoilla vanhentuneen tekniikan kapitalisti putoaa aina laulukuoroon, tavaroiden keskimääräinen arvo ja hinta laskee ja jopa voiton keskimääräinen suhdeluku laskee (tämä laki sisältää suuria yhyeiskunnallisia muutoksia), arvon ja hinnan tasapaino järkkyy alituiseen pyrkien samalla uuteen tasapainoon jne..

        Tämä ap esittämä riistoton voitto on käsitelty vasta ja jossa hän sai nenilleen niin että se punottaa vieläkin.


      • Miten myyntihinta vaikuttaa tavaraan kiteytyneen välttämättömän työn määrään - eli marxin mukaan tavaran arvoon?

        Jos se ei siihen vaikuta niin silloin tavara voidaan myydä sen arvoa alempaan hintaan arvon siitä muuttumatta.

        .................


      • Miten selität, että samaa tavaraa myydään samanaikaisesti eri hinnoilla ja jokainen myynti tapahtuisi kuitenkin tavaran arvoa vastaavaan hintaan?

        ...........................


      • antipunikki kirjoitti:

        Miten myyntihinta vaikuttaa tavaraan kiteytyneen välttämättömän työn määrään - eli marxin mukaan tavaran arvoon?

        Jos se ei siihen vaikuta niin silloin tavara voidaan myydä sen arvoa alempaan hintaan arvon siitä muuttumatta.

        .................

        Teidän tavallanne ei tuotteen arvoa voi määrittää vaan ehkä hinnan.

        Otetaan esimerkki, ostin viime keväänä järkkärirungon hintaan 499€ joka jo silloin oli "alessa" alkuun verrattuna kun se tuli markkinoille. Nyt kuvattuani vajaan vuoden ja muutaman tuhatta kuvaa (ehkä noin 4000) samaa runkoa saa samasta kaupasta hintaan 350€.

        Mikä on tuollaisen järkkärirungon "arvo"? 499€ rungosta saisin ehkä sitä käytettynä myydessäni 250€ (en ole yrittänyt joten tämä on arvio) mutta mikä sen ARVO on?

        Minulle sen arvo on kohtuu hyviä kuvia kohtuu hintaan antava runko kun liitän siihen ainakin tuplahintaisen optiikan. Mutta entä teidän laskujenne mukaan?

        Jos tavaraa ei osteta sijoitusmielessä ei sille kannata edes ajatella muuta arvoa kuin käyttöarvo. Jos taas ostatte sijoitusmielessä kultaharkkoja tai timantteja tai peltohehtaareja niin silloin pörssi sanelee sijoitusten arvon mikä kuten kullan arvo/hinta on jatkuvassa muutoksessa. Mikä sen arvo on teidän laskelmienne mukaan?

        Oletteko koskaan ajatelleet sanojen hinta ja arvo varsin erilaista käsitemaailmaa? Minusta te pyritte samaistamaan niitä mikä on mielestäni varsin omituista jos ei tyhmää toimintaa.


      • Työeläkeläinen kirjoitti:

        Teidän tavallanne ei tuotteen arvoa voi määrittää vaan ehkä hinnan.

        Otetaan esimerkki, ostin viime keväänä järkkärirungon hintaan 499€ joka jo silloin oli "alessa" alkuun verrattuna kun se tuli markkinoille. Nyt kuvattuani vajaan vuoden ja muutaman tuhatta kuvaa (ehkä noin 4000) samaa runkoa saa samasta kaupasta hintaan 350€.

        Mikä on tuollaisen järkkärirungon "arvo"? 499€ rungosta saisin ehkä sitä käytettynä myydessäni 250€ (en ole yrittänyt joten tämä on arvio) mutta mikä sen ARVO on?

        Minulle sen arvo on kohtuu hyviä kuvia kohtuu hintaan antava runko kun liitän siihen ainakin tuplahintaisen optiikan. Mutta entä teidän laskujenne mukaan?

        Jos tavaraa ei osteta sijoitusmielessä ei sille kannata edes ajatella muuta arvoa kuin käyttöarvo. Jos taas ostatte sijoitusmielessä kultaharkkoja tai timantteja tai peltohehtaareja niin silloin pörssi sanelee sijoitusten arvon mikä kuten kullan arvo/hinta on jatkuvassa muutoksessa. Mikä sen arvo on teidän laskelmienne mukaan?

        Oletteko koskaan ajatelleet sanojen hinta ja arvo varsin erilaista käsitemaailmaa? Minusta te pyritte samaistamaan niitä mikä on mielestäni varsin omituista jos ei tyhmää toimintaa.

        Ei tainnut s.p:kään löytää hyviä selityksiä?


    • s.partacus

      "Miten myyntihinta vaikuttaa tavaraan kiteytyneen välttämättömän työn määrään - eli marxin mukaan tavaran arvoon?"

      Lähtökohta on 180 astetta väärin. Se kuvaa kirjoittajan tietämättömyyttä kansantalouden reaaliteeteistä. Hän junnaa oikeasti 1700 luvun ja 1.800 luvun alun taloustieteilijöiden maailmassa. Maailmassa, jossa esitettiin hintojen muodostumisen syiksi sopimuksia ja kas kummaa, rahanomistajien keskinäisiä petoksia toisiaan kohtaan.
      Hinta ei vaikuta arvoon. Se on monesti käsitelty ja tervejärkiselle selkeä käsite.
      Tavaran arvo on perusta (yhteiskunn. välttämätön keski. työmäärä jne). Tavarat ovat käyttöarvoja. Tavaroita tehdään käyttöarvoiksi ja niiden hinta kumpuaa niille yhteisestä "näkymättömästä" arvosta.
      Lyijykynä ei voi maksaa 1..000 euroa tai tietokone 5 euroa. Työn paljoudet ovat aivan metsässä.

      "Miten selität, että samaa tavaraa myydään samanaikaisesti eri hinnoilla ja jokainen myynti tapahtuisi kuitenkin tavaran arvoa vastaavaan hintaan?"

      Tämäkin on käsitelty eikä sadannen kysymyksen jälkeen muutu. Arvo ja hinta vastaavat toisiaan markkinoiden laajuudessa. Ne ovat alituisessa muutoksen tilassa mutta "Marxin näkymätön käsi" toimii. Hinta heiluu yli ja alle arvon sekä ostajalle että myyjälle. Yli ja alihinta poistavat toisensa ja keskihinta on olemassa.

      Hinnan vaihtelu, tuotantokustannusten vaihtelu ja tuotannossa uusien keksintöjen ym. avulla arvo alenee, se on tendenssi, ja hinta laskee.
      Tavaroita saa vaihdella maailman tappiin, eikä niiden arvo alene, ellei se alene tuotantokustannusten arvon alenemisen johdosta.

      • Onko sinun pakko valehdella marxista keskustellessamme?
        Mikä ihme sinua vaivaa - oletko sairaaloinen valehtelija vai etkö pärjää Kallelle totuudessa pysymällä?
        Olet todella säälittävä ressukka - jopa kommunistiksikin.

        "Tämäkin on käsitelty eikä sadannen kysymyksen jälkeen muutu."

        Tämä on taas kerran sinulta valetta.
        Et pysty antamaan lainausta tekstistä, jossa asia on selvitetty, sekä linkkiä viestiin, josta lainaus on otettu.

        Ovatko kaikki punikit yhtä epärehellisiä vai etkö sinä pysty hyväksymään tappiotasi ja yrität sitten valehdellen eteenpäin.

        .....................


      • "Hinta ei vaikuta arvoon."

        Tämä on aivan totta ja Kalle ei ole muuta väittänytkään.
        Mutta miten silloin voisi olla mahdollista, että samaa tavaraa myydään samanaikaisesti eri hinnoilla ja hinta olisi aina tavaran arvoa vastaava?

        Tätä et pysty selittämään - et edes valheitten avulla sillä asia on täysin järjen vastaista. Ainoa järkevä johtopäätös on, että tavaran hinta ja arvo eivät aina ja jokaisessa kaupassa vastaa toisiaan.

        .......................


      • Miten voisi olla mahdollista, että samaa tavaraa myydään samanaikaisesti eri hinnoilla ja hinta olisi aina tavaran arvoa vastaava?

        Tätä et pysty selittämään - et edes valheitten avulla sillä asia on täysin järjen vastaista. Ainoa järkevä johtopäätös on, että tavaran hinta ja arvo eivät aina ja jokaisessa kaupassa vastaa toisiaan.

        Kerrohan, miten kapitalistin voitto muodostuu hänen myydessään tavaran sen arvoa korkeampaan hintaan.
        Osaatko kertoa siitä mitään?
        Osasiko marx?
        Ei?
        Eikö hänellä aika riittänyt asian yleiseen tarkastukseen kaiken ajan mentyä erään erikoistapauksen tutkimiseen ja kuitenkaan hän ei antanut edes työnteon haitata pähkäilyjään?
        Ehkä marxilla järki kuki vähän hitaasti eikä hän sen vuioksi elämänsä aikana ehtinyt pohtimaan kuin yhtä erikoistapausta, jossa tavara myydään sen arvoa vastaavaan hintaan. Vai olisiko tähän erikoistapaukseen tarttuminen johtunut sen yksinkertaisuudesta. Mene ja tiedä.

        .......................


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka oli töllöntyön tekijä?

      Ketä on nyt pidätetty? Oliko syy mustasukkaisuus tyttöystävästä tai oliko muita lieventäviä seikkoja? Katuuko tekijä nyt
      Pieksämäki
      39
      4518
    2. Kotikasvatus siitä se lähtee eli missä meni vikaan että lapsesta tuli puukottaja

      Ottakaa muut oppia, normaali kotielämä. Ei liikaa edes hengellisyyttä.
      Pieksämäki
      52
      2419
    3. Kun kohtaat jotain ainutlaatuista

      ja upeaa, johon rakastut ehkä ensimmäistä kertaa ihan tosissaan. Sitten sähläät kaiken omien epävarmuuksien vuoksi. Eikö
      Ikävä
      48
      1452
    4. Minkälaisessa asunnossa

      haluaisit kaivattusi kanssa asua?
      Ikävä
      93
      1298
    5. Ei tämä enää tervettä oo

      Sydän pamppaillen oon jo tunnin meinannu laittaa sulle viestiä... Sormi tärisee lähetä kuvakkeen kohdalla.
      Ikävä
      28
      1257
    6. Mua ahdistaa

      Tämä juttu. Miksi nainen torjuit minut vaikka kiinnostuksen merkkejä oli? Eihän tämän jutun olisi tarvinut johtaa sen pi
      Ikävä
      38
      1198
    7. Perämoottoreiden huolto melkoisen kallista

      Minulla on tuollainen keskikokoinen perämoottori ja yleistä merkkiä. Kyselin sille keväthuoltoa paikallisista liikkeistä
      Savonlinna
      54
      1159
    8. Jenkkilahkojen kastekaava

      Jenkkilahkojen yhteinen kastekaava on kirjoitettuna Mormonin Kirjaan, Moroni, luku-8 Pienten lapsien vanhempia uhataan
      Kaste
      139
      994
    9. Pasi Turunen: Ensimmäisenä Helluntaina ei kastettu sylivauvoja!

      Tänään 31.5.2026 Pasi Turunen noin vastasi soittajan kysymykseen! Raamattu EI KERRO ketä kastettiin
      Kaste
      161
      975
    10. Mikä siinä on että sinkku yrittää varattua?

      Siis ihan aina yrittävät muiden puolisoita.
      Sinkut
      60
      941
    Aihe