Onko kristinusko yksi uskonto?

Jehovan todistajat ja mormonit ovat mullekin entuudestaan tutut esimerkit. Jos heitä ei lasketa kristinuskoon, niin näitä abrahamilaisia uskontoja on enemmän kuin kolme: yleisesti kai ajatellaan niin, että kristinusko, juutalaisuus ja islam ovat abrahamilaisia uskontoja.
Siihen listaan on siis tulossa kaksi lisää, mormonit ja Jehovan todistajat.

... *luterilainen*

"Onko kristinusko yksi uskonto?"

On. Kristittyjen hengelliset kokemukset vastaavat pitkälti toisiaan ja noudattavat samaa kaavaa.

Kristillistä kirkkoa voisi puolestaan verrata kylään tai kaupunkiin, jossa on monia erilaisia perheitä. Kahta samanlaista perhettä, tai ylipäätään mitään ihmisten muodostamaa yhteisöä, ei ole.

kaarne kirjoitti:

Jehovan todistajat ja mormonit ovat mullekin entuudestaan tutut esimerkit. Jos heitä ei lasketa kristinuskoon, niin näitä abrahamilaisia uskontoja on enemmän kuin kolme: yleisesti kai ajatellaan niin, että kristinusko, juutalaisuus ja islam ovat abrahamilaisia uskontoja.
Siihen listaan on siis tulossa kaksi lisää, mormonit ja Jehovan todistajat.

Lue lisää

Teologiassa käytetään termiä "juutalaisperäiset uskonnot".

Jehovan todistajat ja mormonit eivät listalle kuulu, koska eivät täytä edellä mainitsemiani virallisia kristinuskon kriteerejä.

*Faith* kirjoitti:

Teologiassa käytetään termiä "juutalaisperäiset uskonnot".

Jehovan todistajat ja mormonit eivät listalle kuulu, koska eivät täytä edellä mainitsemiani virallisia kristinuskon kriteerejä.

Lue lisää

Juutalaisperäisiä uskontoja on siis viisi: kristinusko, juutalaisuus, islam, mormonit ja Jehovan todistajat. Ainakin tähänastisen listauksen mukaan. Onko nyt oikein?

kaarne kirjoitti:

Juutalaisperäisiä uskontoja on siis viisi: kristinusko, juutalaisuus, islam, mormonit ja Jehovan todistajat. Ainakin tähänastisen listauksen mukaan. Onko nyt oikein?

Vain kristinusko, juutalaisuus, islam.

Noita Jehovan todistajien ja mormonien kaltaisia ryhmiä, jotka ovat omasta mielestään kristittyjä, mutta eivät täytä kristinuskon kriteerejä, on toki muitakin. Ehkäpä suurin niistä on Vapaamuurarit, joka on paitsi epäkristillinen, myös satanistinen lahko. Myös Jehovan todistajien ja mormonien taustalta löytyy historiallinen yhteys Vapaamuurareihin ja molemmissa lahkoissa harjoitetaan magiaa. Oppia on haettu aikoinaan Haitin voodoo-papeilta.

*Faith* kirjoitti:

Vain kristinusko, juutalaisuus, islam.

Noita Jehovan todistajien ja mormonien kaltaisia ryhmiä, jotka ovat omasta mielestään kristittyjä, mutta eivät täytä kristinuskon kriteerejä, on toki muitakin. Ehkäpä suurin niistä on Vapaamuurarit, joka on paitsi epäkristillinen, myös satanistinen lahko. Myös Jehovan todistajien ja mormonien taustalta löytyy historiallinen yhteys Vapaamuurareihin ja molemmissa lahkoissa harjoitetaan magiaa. Oppia on haettu aikoinaan Haitin voodoo-papeilta.

Lue lisää

Väärin. Myös jehovan todistajuus ja mormonismi pohjautuvat kuitenkin kristinuskoon siinä missä kolminaisuuden kieltävä helluntailaisuudenkin muoto. Ne ovat siis juutalaisperäisiä uskontoja ollessaan kristinuskosta eriytyneitä suuntauksia.

Teet nyt luokittelua tunteella, et järjellä.

höpsis... kirjoitti:

Väärin. Myös jehovan todistajuus ja mormonismi pohjautuvat kuitenkin kristinuskoon siinä missä kolminaisuuden kieltävä helluntailaisuudenkin muoto. Ne ovat siis juutalaisperäisiä uskontoja ollessaan kristinuskosta eriytyneitä suuntauksia.

Teet nyt luokittelua tunteella, et järjellä.

Lue lisää

"Teet nyt luokittelua tunteella, et järjellä."

En tee luokittelua lainkaan. Kerron voin, mikä on virallinen luokitus.

Eivät sellaiset ihmiset kristittyjä ole, joiden mukaan Jeesus oli pelkkä profeetta tai muu kuolevainen. Jehovan todistajien ja mormonien oppi muistuttavat enemmän islamin uskoa ja juutalaisuuttakin kuin kristinuskoa.

*Faith* kirjoitti:

"Teet nyt luokittelua tunteella, et järjellä."

En tee luokittelua lainkaan. Kerron voin, mikä on virallinen luokitus.

Eivät sellaiset ihmiset kristittyjä ole, joiden mukaan Jeesus oli pelkkä profeetta tai muu kuolevainen. Jehovan todistajien ja mormonien oppi muistuttavat enemmän islamin uskoa ja juutalaisuuttakin kuin kristinuskoa.

Lue lisää

Lukaisin pikaisesti jehovista ja ja mormoneista ja kyllä ne nettilähteiden mukaan melko selvästi juutalaisperäisiä ovat.
Mutta se ei ole mun pohdinnan keskiössä, vaan ihan se, miten ne uskonnon rajat määritetään tai tunnistetaan.

Siksi mua kiinnostaa tuo käyttämäsi termi virallinen luokitus.
Osaatko sanoa, minkä tahon luokitus on saanut virallisen luokituksen arvon? Onko se virallista luokittelua suorittava taho joku ekumeeninen neuvosto vai puhutko epämääräisemmästä yleisesti hyväksytystä enemmistökäsityksestä kristittyjen kesken vai mistä?

En ole asettamassa mitään ansaa, vaan vilpittömästi pohdin ryhmän muotoutumista ja ryhmän tunnistamista sosiaalisesti ja teologisesti.
Tämä liittyy luonnonuskontoihin, jossa piirissä on herännyt keskustelua siitä, mikä tarkalleen on uskonto ja mikä on yleisemmin uskomusperinne jne. Olen hakemassa vertailumateriaalia. Kristinuskoa on opillisesti muotoiltu pitkään ja hartaasti, siksi ajattelin että sen piiristä löytyisi kiinnostavia vastauksia

*Faith* kirjoitti:

"Teet nyt luokittelua tunteella, et järjellä."

En tee luokittelua lainkaan. Kerron voin, mikä on virallinen luokitus.

Eivät sellaiset ihmiset kristittyjä ole, joiden mukaan Jeesus oli pelkkä profeetta tai muu kuolevainen. Jehovan todistajien ja mormonien oppi muistuttavat enemmän islamin uskoa ja juutalaisuuttakin kuin kristinuskoa.

Lue lisää

Kyse ei kai ollut kristinuskosta vaan juutalaisperäisistä uskonnoista? Siihen kategoriaan menee luultavasti satamäärin uskontoja.

kaarne kirjoitti:

Lukaisin pikaisesti jehovista ja ja mormoneista ja kyllä ne nettilähteiden mukaan melko selvästi juutalaisperäisiä ovat.
Mutta se ei ole mun pohdinnan keskiössä, vaan ihan se, miten ne uskonnon rajat määritetään tai tunnistetaan.

Siksi mua kiinnostaa tuo käyttämäsi termi virallinen luokitus.
Osaatko sanoa, minkä tahon luokitus on saanut virallisen luokituksen arvon? Onko se virallista luokittelua suorittava taho joku ekumeeninen neuvosto vai puhutko epämääräisemmästä yleisesti hyväksytystä enemmistökäsityksestä kristittyjen kesken vai mistä?

En ole asettamassa mitään ansaa, vaan vilpittömästi pohdin ryhmän muotoutumista ja ryhmän tunnistamista sosiaalisesti ja teologisesti.
Tämä liittyy luonnonuskontoihin, jossa piirissä on herännyt keskustelua siitä, mikä tarkalleen on uskonto ja mikä on yleisemmin uskomusperinne jne. Olen hakemassa vertailumateriaalia. Kristinuskoa on opillisesti muotoiltu pitkään ja hartaasti, siksi ajattelin että sen piiristä löytyisi kiinnostavia vastauksia

Lue lisää

Kristityiksi on ihan alusta saakka kutsuttu ihmisiä, jotka pitävät Jeesusta Vanhassa testamentissa luvattuna Messiaana ja uskovat hänen nousseen ylös kuolleista. Nikean kirkolliskokouksessa v. 350 jKr. kriteeriksi tuli myös kolminaisuusoppi. Tosin sekin on jo (Jeesuksen omin sanoin) Raamatussa.

Esim. Jehovan todistajia ei pidetä kristittyinä, koska he eivät usko kolminaisuusoppiin, persoonalliseen Pyhään Henkeen, Jeesuksen fyysiseen taivaaseen astumiseen ja uskon kautta saatavaan armoon. Heidän opistaan siis puuttuu koko kristinuskon ydin.

(Ikuisuus)kysymystä siitä, mikä on uskontoa ja mikä ei, tutkii uskontotiede. Tunnetuimmat kriteerit löytyvät täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ninian_Smart#Uskonnon_ulottuvuudet

*Faith* kirjoitti:

... *luterilainen*

"Onko kristinusko yksi uskonto?"

On. Kristittyjen hengelliset kokemukset vastaavat pitkälti toisiaan ja noudattavat samaa kaavaa.

Kristillistä kirkkoa voisi puolestaan verrata kylään tai kaupunkiin, jossa on monia erilaisia perheitä. Kahta samanlaista perhettä, tai ylipäätään mitään ihmisten muodostamaa yhteisöä, ei ole.

Lue lisää

Niin tekevät samaa kaavaa noudattavat... ikävä kyllä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot
http://www.huffingtonpost.com/huff-wires/20091018/af-nigeria-child-witches/

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9955763
"Jeesus on tie
1.7.2011 20:09
Jokainen bedofiili toiaan saa syntinsä anteeksi, jos hän antaa Jeesuksen sovintoveren virran puhdistaa sydämensä, hallelujaa kiitos Jeesus!
Jos parannusta ei tule, niin sinun raukan käy huonosti.
Keneltä, kysyi yksi mäntti?!!!
Jumalalta!"

Jumalaa pilkkaavaa saatanallisuutta:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10835053#comment-57305312
"teuta
8.8.2012 00:24
Kyllä minä ja paavi sen tiedämme , pitäisikö kysyä Jumalalta vielä ."

Jeesusta pilkkaava paavalilaisen vale:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9944923
"teuta
21.6.2011 18:31
KIITOS VAAN TARJOUKSESTA , MUTTA SULTAHAN JO LOPPUI
KOKONAAN TUO PAHNA TUSKA ., KUN TULI KESÄ JA KÄRPÄSET,
AIVAN OIKEIN OLET KOPIONUT JP :N ASIAN .Mat. 5:43-48
SE ON JOKAINEN PEFOFIILI SAA SYNTINSÄ ANTEEKSI , JOS
HÄN KATUU TEKOAAN JA TAHTOO TEHDÄ PARANNUKSEN .
JA ANOO ANTEEKSI /TEKEE RIPIN."

leuhkii rippi ja salarippi rituaaleilla suojeltuja rikollisia suojaavalla opillaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9817522#comment-57826957
"teuta
22.4.2011 22:35
Ok !se on sillälailla että Es/Lestois on 2tiedossa joista toinen on sen verran vanha että on jo kerinnyt tuomionsa kärsinyt .
sitten salassa n.7-13,
VL:n on n.100 joista 30 käsitellään , salassa n.100-400.
En tiedä mitä varten pitäisi vielä muuta tietää. "

*Faith* kirjoitti:

Kristityiksi on ihan alusta saakka kutsuttu ihmisiä, jotka pitävät Jeesusta Vanhassa testamentissa luvattuna Messiaana ja uskovat hänen nousseen ylös kuolleista. Nikean kirkolliskokouksessa v. 350 jKr. kriteeriksi tuli myös kolminaisuusoppi. Tosin sekin on jo (Jeesuksen omin sanoin) Raamatussa.

Esim. Jehovan todistajia ei pidetä kristittyinä, koska he eivät usko kolminaisuusoppiin, persoonalliseen Pyhään Henkeen, Jeesuksen fyysiseen taivaaseen astumiseen ja uskon kautta saatavaan armoon. Heidän opistaan siis puuttuu koko kristinuskon ydin.

(Ikuisuus)kysymystä siitä, mikä on uskontoa ja mikä ei, tutkii uskontotiede. Tunnetuimmat kriteerit löytyvät täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ninian_Smart#Uskonnon_ulottuvuudet

Lue lisää

Kiinnostava linkki, jossa on aika isoja asioita suppeassa muodossa. Perehdyn tähän varmasti paremmin sopivan hetken tullen.

Joo, minä en siis ole kyseenalaistamassa mitään käsityksiä, ainoastaan kartoittamassa niitä kevyellä keskusteluotteella.

asdfghjgfds kirjoitti:

Kyse ei kai ollut kristinuskosta vaan juutalaisperäisistä uskonnoista? Siihen kategoriaan menee luultavasti satamäärin uskontoja.

Maailmanuskonnot (kristinusko, juutalaisuus, islam, hindulaisuus ja buddhalaisuus) jaetaan kahteen ryhmään: juutalaisperäisiin ja intialaisperäisiin uskontoihin. Lisäksi eri puolilla maailmaa esiintyy erilaisia shamanistisia uskontoja.

kaarne kirjoitti:

Kiinnostava linkki, jossa on aika isoja asioita suppeassa muodossa. Perehdyn tähän varmasti paremmin sopivan hetken tullen.

Joo, minä en siis ole kyseenalaistamassa mitään käsityksiä, ainoastaan kartoittamassa niitä kevyellä keskusteluotteella.

Lue lisää

Ok. :)

*Faith* kirjoitti:

Maailmanuskonnot (kristinusko, juutalaisuus, islam, hindulaisuus ja buddhalaisuus) jaetaan kahteen ryhmään: juutalaisperäisiin ja intialaisperäisiin uskontoihin. Lisäksi eri puolilla maailmaa esiintyy erilaisia shamanistisia uskontoja.

Lue lisää

Ja mihinhän jehovan toditajat kuuluvat? Juutalaisperäisiin.

kaarne kirjoitti:

Lukaisin pikaisesti jehovista ja ja mormoneista ja kyllä ne nettilähteiden mukaan melko selvästi juutalaisperäisiä ovat.
Mutta se ei ole mun pohdinnan keskiössä, vaan ihan se, miten ne uskonnon rajat määritetään tai tunnistetaan.

Siksi mua kiinnostaa tuo käyttämäsi termi virallinen luokitus.
Osaatko sanoa, minkä tahon luokitus on saanut virallisen luokituksen arvon? Onko se virallista luokittelua suorittava taho joku ekumeeninen neuvosto vai puhutko epämääräisemmästä yleisesti hyväksytystä enemmistökäsityksestä kristittyjen kesken vai mistä?

En ole asettamassa mitään ansaa, vaan vilpittömästi pohdin ryhmän muotoutumista ja ryhmän tunnistamista sosiaalisesti ja teologisesti.
Tämä liittyy luonnonuskontoihin, jossa piirissä on herännyt keskustelua siitä, mikä tarkalleen on uskonto ja mikä on yleisemmin uskomusperinne jne. Olen hakemassa vertailumateriaalia. Kristinuskoa on opillisesti muotoiltu pitkään ja hartaasti, siksi ajattelin että sen piiristä löytyisi kiinnostavia vastauksia

Lue lisää

"Lukaisin pikaisesti jehovista ja ja mormoneista ja kyllä ne nettilähteiden mukaan melko selvästi juutalaisperäisiä ovat.
Mutta se ei ole mun pohdinnan keskiössä, vaan ihan se, miten ne uskonnon rajat määritetään tai tunnistetaan.

Siksi mua kiinnostaa tuo käyttämäsi termi virallinen luokitus.
Osaatko sanoa, minkä tahon luokitus on saanut virallisen luokituksen arvon? Onko se virallista luokittelua suorittava taho joku ekumeeninen neuvosto vai puhutko epämääräisemmästä yleisesti hyväksytystä enemmistökäsityksestä kristittyjen kesken vai mistä?"

Aloituksessa linkittämäsi uskonnot.fi-sivuston omista luokitteluperiaatteista on linkissä
http://www.uskonnot.fi/lisatietoja/listausperusteet/
“Luokituksen taustalla on kolme keskeistä periaatetta: 1) luokitus perustuu historialliseen taustaan, 2) se nojaa uskonnontutkimuksessa yleisesti vakiintuneisiin tapoihin jäsentää maailman uskontoperinteitä ja 3) lisäksi on pyritty luomaan luokitus, joka olisi mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä.”

Eli sivusto (joka on Kirkon tutkimuskeskuksen & Uusien uskonnollisten liikkeiden tutkijaverkosto USVA ry:n hanke) seuraa uskontotieteen luokittelutapoja (mm. historiallista), ei perinteisten kirkkojen teologisia luokitteluja. Tämän mukaisesti mormonit historialliselta taustaltaan on sivultolla luokiteltu kristityiksi:
“Esimerkki 1: MAP-kirkko. Monet kristityt ovat sitä mieltä, että esimerkiksi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko (MAP-kirkko) on opinkäsityksissään etääntynyt klassisesta kristinuskosta siinä määrin, että sitä ei voida pitää enää kristillisenä. Vastaavia kristilliseltä taustalta nousseita yhteisöjä, joissa joko kielletään jakamattoman kirkon uskontunnustuksissa määritelty Jumalan kolminaisuus tai se käsitetään perinteisestä poikkeavalla tavalla, on länsimaissa lukuisia muitakin. MAP-kirkossa esimerkiksi hyväksytään Raamatun rinnalle muita pyhiä kirjoituksia kuten Mormonin kirja, sen käsitys kolminaisuudesta on toinen kuin klassisessa kristinuskossa ja lisäksi siihen kuuluu rituaaleja, jotka ovat aiemmille kristillisille kirkoille tuntemattomia. Silti MAP-kirkon historiallinen ja kulttuurinen tausta on kiistatta Yhdysvaltojen 1800-luvun protestanttisessa kristillisessä miljöössä. Myös sen käsitteistö ja identiteetti on peräisin kristinuskosta: MAP-kirkko pitää itse itseään ”palautettuna” tai ”uuden valtuutuksen” saaneena kristillisenä kirkkona. Näin ollen luokituksessamme yhteisö on sijoitettu kategoriaan ”kristinusko”.”

2+4=? kirjoitti:

"Lukaisin pikaisesti jehovista ja ja mormoneista ja kyllä ne nettilähteiden mukaan melko selvästi juutalaisperäisiä ovat.
Mutta se ei ole mun pohdinnan keskiössä, vaan ihan se, miten ne uskonnon rajat määritetään tai tunnistetaan.

Siksi mua kiinnostaa tuo käyttämäsi termi virallinen luokitus.
Osaatko sanoa, minkä tahon luokitus on saanut virallisen luokituksen arvon? Onko se virallista luokittelua suorittava taho joku ekumeeninen neuvosto vai puhutko epämääräisemmästä yleisesti hyväksytystä enemmistökäsityksestä kristittyjen kesken vai mistä?"

Aloituksessa linkittämäsi uskonnot.fi-sivuston omista luokitteluperiaatteista on linkissä
http://www.uskonnot.fi/lisatietoja/listausperusteet/
“Luokituksen taustalla on kolme keskeistä periaatetta: 1) luokitus perustuu historialliseen taustaan, 2) se nojaa uskonnontutkimuksessa yleisesti vakiintuneisiin tapoihin jäsentää maailman uskontoperinteitä ja 3) lisäksi on pyritty luomaan luokitus, joka olisi mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä.”

Eli sivusto (joka on Kirkon tutkimuskeskuksen & Uusien uskonnollisten liikkeiden tutkijaverkosto USVA ry:n hanke) seuraa uskontotieteen luokittelutapoja (mm. historiallista), ei perinteisten kirkkojen teologisia luokitteluja. Tämän mukaisesti mormonit historialliselta taustaltaan on sivultolla luokiteltu kristityiksi:
“Esimerkki 1: MAP-kirkko. Monet kristityt ovat sitä mieltä, että esimerkiksi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko (MAP-kirkko) on opinkäsityksissään etääntynyt klassisesta kristinuskosta siinä määrin, että sitä ei voida pitää enää kristillisenä. Vastaavia kristilliseltä taustalta nousseita yhteisöjä, joissa joko kielletään jakamattoman kirkon uskontunnustuksissa määritelty Jumalan kolminaisuus tai se käsitetään perinteisestä poikkeavalla tavalla, on länsimaissa lukuisia muitakin. MAP-kirkossa esimerkiksi hyväksytään Raamatun rinnalle muita pyhiä kirjoituksia kuten Mormonin kirja, sen käsitys kolminaisuudesta on toinen kuin klassisessa kristinuskossa ja lisäksi siihen kuuluu rituaaleja, jotka ovat aiemmille kristillisille kirkoille tuntemattomia. Silti MAP-kirkon historiallinen ja kulttuurinen tausta on kiistatta Yhdysvaltojen 1800-luvun protestanttisessa kristillisessä miljöössä. Myös sen käsitteistö ja identiteetti on peräisin kristinuskosta: MAP-kirkko pitää itse itseään ”palautettuna” tai ”uuden valtuutuksen” saaneena kristillisenä kirkkona. Näin ollen luokituksessamme yhteisö on sijoitettu kategoriaan ”kristinusko”.”

Lue lisää

Kiitos kommentista. En ollut älynnyt tutustua tuohon luokituksen perusteet-osioon.

On siis ainakin kolmen laisia perusteita,joilla uskontoja luokitellaan: uskontotieteellisiä, sosiaalisia ja teologisia, eivätkä ne ole keskenään identtisiä. Sinänsä kiinnostavaa.

Mua itseäni kiinnostaa tässä ketjussa ehkä se, miten yksittäiset uskovat mieltävät asian ja mitä perusteita he käyttävät.
Siinä mielessä tuo oma linkitykseni ei ollut paras mahdollinen, se vain oli helposti löytynyt listaus, joten en sen suuremmin miettinyt.

Oikeassa olet. :)

Ehkä näin. Tuo ei kuitenkaan vastaa mun uskontoja ja kirkkoja koskevaan kysymykseen.

" oli niitä yksi tai useampi kirkko tai uskonto, niin se ei pelasta ihmistä. uskonnot ovat harhaa. vain Jeesus pelastaa ja hän ei ole uskonto eikä kirkko. "

- tuosta Jumalanhullukin antaa 10 pistettä

t. Jumalanhullu

Mulle sopi hyvin sekin, jos ihan vaan vastaat siihen mitä kysyin :-)

Arvaan sinun tarkoittavan että mikään kirkko ei ole mielestäsi kristitty. Se on mulle yhtä hyvä vastaus kuin mikä tahansa muukin.
Mihin kirkkoon tai liikkeeseen itse katsot kuuluvasi?

Kuulostat vähän balttikselta. Jos olet, niin voit reilusti kirjoittaa sillä nikillä.

kaarne kirjoitti:

Mulle sopi hyvin sekin, jos ihan vaan vastaat siihen mitä kysyin :-)

Arvaan sinun tarkoittavan että mikään kirkko ei ole mielestäsi kristitty. Se on mulle yhtä hyvä vastaus kuin mikä tahansa muukin.
Mihin kirkkoon tai liikkeeseen itse katsot kuuluvasi?

Kuulostat vähän balttikselta. Jos olet, niin voit reilusti kirjoittaa sillä nikillä.

Lue lisää

Kirjoitit:
"Arvaan sinun tarkoittavan että mikään kirkko ei ole mielestäsi kristitty. Se on mulle yhtä hyvä vastaus kuin mikä tahansa muukin.
Mihin kirkkoon tai liikkeeseen itse katsot kuuluvasi?

Kuulostat vähän balttikselta. Jos olet, niin voit reilusti kirjoittaa sillä nikillä. "

Päin vastoin! KIRKKO USKOVAISINEEN ON KRISTITTY!
Paavali osoitti myös teoillaan ettei ole Jeesuksen oppien seuraaja vaan Jeesuksen vihaaja joka mm. tapatti perustamalleen kristinuskolle ensimmäisen marttyyrin joka oli leskiä ja köyhiä auttava Jumalallisuuden sielullisuuden omaava mies:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhä_Stefanos

1.Korinttolaiskirje:
15:9 Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.

2 Korinttolaiskirje 12:
7 Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi.
8 Tämän tähden olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta.

HUOM! Raamatun Paavali ei ilmoittanut eroa saatanasta saaneensa joten siitä voitte vetää totuuden tai uskonne selvyyden erot asian suhteen.
Ei ole merkitystä sillä, että pyysikö Paavali eroa uskoon tulemista ennen tai jälkeen sillä usko on saatanaa tai/ja saatanaa palvelevaa herraa jumalalaksi uskomista. (mm. katekismuksen ensimmäinen käsky)

SIIS:
Kristityt ja kristilliset ovat eri ryhmiä.
Kristityt = Paavalin perustamien rikollisten seurakuntien uskovaisia.
ja
Kristilliset = Jeesuksen perustamien seurakuntien ja sen oppien seurakuntalaisia.
Älkää sotkeko näitä toisistaan eroavia oppeja ja seurakuntia toisiinsa!

*/Nikeistä keskustelut eivät kuulu tälle palstalle!/

Etsimättä tulee mieleen vanhoillislestadiolaisuus, yksi luterilaisen kirkon herätysliikkeistä. Heidän mielestään kaikki muut ovat matkalla kadotukseen paitsi he itse.
Vanhoillislestadiolaiset eivät ole suinkaan ainoita "ainoita oikeita pelastuvia kristittyjä", vaan heidän kaltaisiaan on muitakin. Myös tavalliset luterilaiset ovat herkästi mitätöimässä toistensa uskoa ja pelastustietä, jos näkemykset eroavat liiaksi toisistaan, yleensä konservatiivi-liberaali -akselilla. He julistelevat toisiaan paholaisen leirin asukkaiksi.

Tuollainen ei vaikuta siihen, että kaikki nuo toisiaan vääräuskoisina pitävät ovat kristittyjä. Heitä nimittäin yhdistävät ne asiat, jotka vaaditaan, jotta uskonto olisi kristinuskoa: usko kolmiyhteiseen Jumalaan (Isä Luojana, Poika Lunastajana ja Pyhä Henki Pyhittäjänä) sekä Kristuksen ylösnousemukseen.
Siis siihen, ovatko jotkut kristittyjä määritelmällisesti, ei vaikuta kristittyjen keskinäiset oppiriidat ja kadotukseen tuomitsemiset. Jos vaikuttaisi, maailmanlaajuista kristikuntaa ei olisi, vaan olisi vain keskenään kristittyjen tittelistä riiteleviä ryhmiä :D.

Kristinuskon rajat lienee määritelty jossain kristikunnan yhteisessä elimessäkin, mutta tämä on arveluani, en tiedä onko näin. Toivottavasti joku pappi vastaa. Virallista rajojen vetämistä kuitenkin on, koska esim. jehovalaisuutta ja mormonismia ei pidetä kristinuskoon kuuluvina. Niiden lisäksi on muitakin, pienempiä uskontoja, jotka pohjautuvat Raamatun Jumalaan ja Jeesukseen, ja yhden sellaisen uskonnon edustajan kanssa olen jutellut aikanaan aika paljon; sen uskonnon nimi oli Ihmeiden oppikurssi.

kristittyjä kirjoitti:

Etsimättä tulee mieleen vanhoillislestadiolaisuus, yksi luterilaisen kirkon herätysliikkeistä. Heidän mielestään kaikki muut ovat matkalla kadotukseen paitsi he itse.
Vanhoillislestadiolaiset eivät ole suinkaan ainoita "ainoita oikeita pelastuvia kristittyjä", vaan heidän kaltaisiaan on muitakin. Myös tavalliset luterilaiset ovat herkästi mitätöimässä toistensa uskoa ja pelastustietä, jos näkemykset eroavat liiaksi toisistaan, yleensä konservatiivi-liberaali -akselilla. He julistelevat toisiaan paholaisen leirin asukkaiksi.

Tuollainen ei vaikuta siihen, että kaikki nuo toisiaan vääräuskoisina pitävät ovat kristittyjä. Heitä nimittäin yhdistävät ne asiat, jotka vaaditaan, jotta uskonto olisi kristinuskoa: usko kolmiyhteiseen Jumalaan (Isä Luojana, Poika Lunastajana ja Pyhä Henki Pyhittäjänä) sekä Kristuksen ylösnousemukseen.
Siis siihen, ovatko jotkut kristittyjä määritelmällisesti, ei vaikuta kristittyjen keskinäiset oppiriidat ja kadotukseen tuomitsemiset. Jos vaikuttaisi, maailmanlaajuista kristikuntaa ei olisi, vaan olisi vain keskenään kristittyjen tittelistä riiteleviä ryhmiä :D.

Kristinuskon rajat lienee määritelty jossain kristikunnan yhteisessä elimessäkin, mutta tämä on arveluani, en tiedä onko näin. Toivottavasti joku pappi vastaa. Virallista rajojen vetämistä kuitenkin on, koska esim. jehovalaisuutta ja mormonismia ei pidetä kristinuskoon kuuluvina. Niiden lisäksi on muitakin, pienempiä uskontoja, jotka pohjautuvat Raamatun Jumalaan ja Jeesukseen, ja yhden sellaisen uskonnon edustajan kanssa olen jutellut aikanaan aika paljon; sen uskonnon nimi oli Ihmeiden oppikurssi.

Lue lisää

Ai niin, eiväthän katolisen kirkonkaan mielestä pelastu katolilaisuuden ulkopuolella olevat, jos he vain ovat kuulleet siitä mutta eivät ole kääntyneet siihen.

Uskonnot jakaantuvat aina väistämättä keskenään erimielisiin ryhmiin ja kuppikuntiin. Ihmiset kun ovat sellaisia, oli kyse mistä ismistä hyvänsä. Jos ihan keskeisimmät ydinopit pysyvät yhteisinä, ollaan silti saman uskonnon edustajia, vaikka kuinka innokkaasti toisiaan vääräuskoisiksi tuomitaan.

kristittyjä kirjoitti:

Ai niin, eiväthän katolisen kirkonkaan mielestä pelastu katolilaisuuden ulkopuolella olevat, jos he vain ovat kuulleet siitä mutta eivät ole kääntyneet siihen.

Uskonnot jakaantuvat aina väistämättä keskenään erimielisiin ryhmiin ja kuppikuntiin. Ihmiset kun ovat sellaisia, oli kyse mistä ismistä hyvänsä. Jos ihan keskeisimmät ydinopit pysyvät yhteisinä, ollaan silti saman uskonnon edustajia, vaikka kuinka innokkaasti toisiaan vääräuskoisiksi tuomitaan.

Lue lisää

Joo. Minusta se on erikoinen tilanne, että nämä olisivat samaa uskontoa. Pelastus ja sen saavuttamisen keinot on kuitenkin kristinuskon keskiössä. Jos jotkut ryhmät katsovat tuon keskeisen ominaisuuden puuttuvan toisiltaan, niin on kummallista että ne pitävät silti toisiaan saman uskonnon edustajina.

Mutta ymmärrän toki yleisen perusteen uskonoppien yleisistä piirteistä, joilla kristinuskoiset ryhmät tunnistavat toisensa.

Aivan äkkiä ei näytä syntyvän erimielisyyttä siitä, mitkä ryhmät ovat kristittyjä, mitkä eivät. Uskontunnustukset ovat määräävässä asemassa. Niissä on muotoiltu uskon keskeisimmät perusteet ja sen kautta tunnistetaan, mitkä ryhmät ovat kristittyjä.

Uskontunnustukset ovat keskeisessä roolissa ryhmien tunnustamisessa kristinuskon joukkoon, muut seikat ovat sille alisteisia.
Noin minä sen ymmärrän ja korjata toki saa, jos aihetta on.

Vl-lestat katsovat olevansa ainoita pelastukseen menijöitä ja vapaissa suunnissa katsotaan, että pitää olla ns. uudesti syntynyt. Tämä käsitys pitää sisällään erilaisia kriteereitä siitä mitä se pitää sisällään ja sen ulkopuolella olevat eivät pelastu kuten edesmenneellä kirkko kuulolla palstalla oli hyvin havaittavissa, monet jyrkimmistä kirjoittajista edustivat nimenomaan vapaiden suuntien uskonnollista käsitystä ja esim. liberaalit tuomittiin säännönmukaisesti Helvettiin.

kristittyjä kirjoitti:

Ai niin, eiväthän katolisen kirkonkaan mielestä pelastu katolilaisuuden ulkopuolella olevat, jos he vain ovat kuulleet siitä mutta eivät ole kääntyneet siihen.

Uskonnot jakaantuvat aina väistämättä keskenään erimielisiin ryhmiin ja kuppikuntiin. Ihmiset kun ovat sellaisia, oli kyse mistä ismistä hyvänsä. Jos ihan keskeisimmät ydinopit pysyvät yhteisinä, ollaan silti saman uskonnon edustajia, vaikka kuinka innokkaasti toisiaan vääräuskoisiksi tuomitaan.

Lue lisää

Katolilaisuudessa on kai kantaa lievennetty ainakin jossakin määrin, pelastusksen voisi ansaita muissakin kirkkokunnissa, tosin katolilaisuuden määrittelemin ehdoin. Näin muistelisin. Olisiko ollut edellisen paavin kannanotto?

kaarne kirjoitti:

Joo. Minusta se on erikoinen tilanne, että nämä olisivat samaa uskontoa. Pelastus ja sen saavuttamisen keinot on kuitenkin kristinuskon keskiössä. Jos jotkut ryhmät katsovat tuon keskeisen ominaisuuden puuttuvan toisiltaan, niin on kummallista että ne pitävät silti toisiaan saman uskonnon edustajina.

Mutta ymmärrän toki yleisen perusteen uskonoppien yleisistä piirteistä, joilla kristinuskoiset ryhmät tunnistavat toisensa.

Aivan äkkiä ei näytä syntyvän erimielisyyttä siitä, mitkä ryhmät ovat kristittyjä, mitkä eivät. Uskontunnustukset ovat määräävässä asemassa. Niissä on muotoiltu uskon keskeisimmät perusteet ja sen kautta tunnistetaan, mitkä ryhmät ovat kristittyjä.

Uskontunnustukset ovat keskeisessä roolissa ryhmien tunnustamisessa kristinuskon joukkoon, muut seikat ovat sille alisteisia.
Noin minä sen ymmärrän ja korjata toki saa, jos aihetta on.

Lue lisää

Tässä on nyt sekaisin ruohonjuuritaso ja virallisempi taso. Ruohonjuuritasolla (yksittäiset kristityt ja heidän muodostamansa ryhmät) luokittelevat toisiaan kristityiksi ja ei-kristityiksi monenkarvaisten asioiden mukaan, kuten kasteopin, eettisten kysymysten ym. ym., mitä kaikkia asioita lienee historian saatossa ollutkaan.

Virallisemmalla tasolla mennään uskontunnustusten mukaan. Toki niin tekevät myös monet yksittäiset kristityt. Ja toki yhteiset uskontunnustuksetkaan eivät ole saaneet virallisia kirkkoja pitämään toisiaan kristillisinä, ajatellaan vain läntisen ja itäisen kirkon välirikkoa tai katolista kirkkoa ja luterilaisia 1500- ja 1600-luvuilla ja myöhemminkin.

Kristinuskoa ei saa millään ahdetuksi kovin yksinkertaiseen ja selvämuotoiseen pakettiin. Aina se pursuaa kuitenkin jostakin kohdasta ulos. Minusta se kertoo sen elinvoimasta. Jos jokin aate saadaan hyvin selvän kaavan sisään, jossa se myös pysyy, se on kyllä silloin jo kuoleva aate.

kaarne kirjoitti:

Joo. Minusta se on erikoinen tilanne, että nämä olisivat samaa uskontoa. Pelastus ja sen saavuttamisen keinot on kuitenkin kristinuskon keskiössä. Jos jotkut ryhmät katsovat tuon keskeisen ominaisuuden puuttuvan toisiltaan, niin on kummallista että ne pitävät silti toisiaan saman uskonnon edustajina.

Mutta ymmärrän toki yleisen perusteen uskonoppien yleisistä piirteistä, joilla kristinuskoiset ryhmät tunnistavat toisensa.

Aivan äkkiä ei näytä syntyvän erimielisyyttä siitä, mitkä ryhmät ovat kristittyjä, mitkä eivät. Uskontunnustukset ovat määräävässä asemassa. Niissä on muotoiltu uskon keskeisimmät perusteet ja sen kautta tunnistetaan, mitkä ryhmät ovat kristittyjä.

Uskontunnustukset ovat keskeisessä roolissa ryhmien tunnustamisessa kristinuskon joukkoon, muut seikat ovat sille alisteisia.
Noin minä sen ymmärrän ja korjata toki saa, jos aihetta on.

Lue lisää

lisäys vielä

Siis pelastus ja keino sen saavuttamiseksi ovat kaikkien kristityiksi luettavien uskossa samat. Ne sisältyvät uskoon kolmiyhteiseen Jumalaan. Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi pelastamaan maailman, ja jos uskoo tuon, on kristitty.

Kristityt ovat kuin joukko, joka on kulkemassa paikasta A paikkaan B. Riitaa tulee siitä, mitä reittejä pitäisi valita. Jotkut lähtevät tarpomaan suon poikki, toiset kiertävät metsän kautta ja kuka mistäkin. Suon valitsevat sanovat, että metsään eksyy eikä pääse perille, metsän valitsevat sanovat että suohon uppoaa.
Minkä reitin nyt mikäkin ryhmä valitsee, he ovat kuitenkin osa sitä joukkoa, joka on lähtenyt matkaan kulkemaan paikasta A paikkaan B.

kristittyjä kirjoitti:

Tässä on nyt sekaisin ruohonjuuritaso ja virallisempi taso. Ruohonjuuritasolla (yksittäiset kristityt ja heidän muodostamansa ryhmät) luokittelevat toisiaan kristityiksi ja ei-kristityiksi monenkarvaisten asioiden mukaan, kuten kasteopin, eettisten kysymysten ym. ym., mitä kaikkia asioita lienee historian saatossa ollutkaan.

Virallisemmalla tasolla mennään uskontunnustusten mukaan. Toki niin tekevät myös monet yksittäiset kristityt. Ja toki yhteiset uskontunnustuksetkaan eivät ole saaneet virallisia kirkkoja pitämään toisiaan kristillisinä, ajatellaan vain läntisen ja itäisen kirkon välirikkoa tai katolista kirkkoa ja luterilaisia 1500- ja 1600-luvuilla ja myöhemminkin.

Kristinuskoa ei saa millään ahdetuksi kovin yksinkertaiseen ja selvämuotoiseen pakettiin. Aina se pursuaa kuitenkin jostakin kohdasta ulos. Minusta se kertoo sen elinvoimasta. Jos jokin aate saadaan hyvin selvän kaavan sisään, jossa se myös pysyy, se on kyllä silloin jo kuoleva aate.

Lue lisää

Jep. Ymmärrän tämän. Se on aloitukseni yksi tarkoitus, kuulostella näitä erilaisia ja eritasoisia luokitusaspekteja ja niiden käyttöä.

Eri tasot voi olla mullä vähän sekaisin, en ole alan tuntija millään tasolla.

kaarne kirjoitti:

Jep. Ymmärrän tämän. Se on aloitukseni yksi tarkoitus, kuulostella näitä erilaisia ja eritasoisia luokitusaspekteja ja niiden käyttöä.

Eri tasot voi olla mullä vähän sekaisin, en ole alan tuntija millään tasolla.

Lue lisää

Jes. Kerroin mitä mieleeni tuli ja miten asian näen. Puheripuli tosin näyttää mua vaivaavan.

Kirjoitit tuolla ylempänä että "pohdin ryhmän muotoutumista ja ryhmän tunnistamista sosiaalisesti ja teologisesti.
Tämä liittyy luonnonuskontoihin, jossa piirissä on herännyt keskustelua siitä, mikä tarkalleen on uskonto ja mikä on yleisemmin uskomusperinne jne. Olen hakemassa vertailumateriaalia. Kristinuskoa on opillisesti muotoiltu pitkään ja hartaasti, siksi ajattelin että sen piiristä löytyisi kiinnostavia vastauksia."

Onko tässä nyt kysymys lähinnä Karhun kansasta, ja onko se joutunut tuollaisen asian eteen, kun siitä on tullut virallinen uskonto? Jos, niin onko siitä keskustelua jossain päin nettiä? Kiinnostaisi lukea.

Kirjauskonnoilla on siinä mielessä helppoa, että niillä on pyhät tekstinsä, joihin tukeutua ja joiden pohjalta riidellä :). Luonnonuskonnoilla ei ole, ja tiedot niistä ovat sirpaleisia, jos ne ovat entisiä uskontoja.

Kristinuskon uskontunnustukset muuten on luotu torjumaan harhaoppeina pidettyjä oppeja, jotka olivat silloin voimissaan. Tarvittiin yhteinen vihollinen, jotta saatiin aikaan nuo "virallisemman tason kriteerit".

kristittyjä kirjoitti:

Jes. Kerroin mitä mieleeni tuli ja miten asian näen. Puheripuli tosin näyttää mua vaivaavan.

Kirjoitit tuolla ylempänä että "pohdin ryhmän muotoutumista ja ryhmän tunnistamista sosiaalisesti ja teologisesti.
Tämä liittyy luonnonuskontoihin, jossa piirissä on herännyt keskustelua siitä, mikä tarkalleen on uskonto ja mikä on yleisemmin uskomusperinne jne. Olen hakemassa vertailumateriaalia. Kristinuskoa on opillisesti muotoiltu pitkään ja hartaasti, siksi ajattelin että sen piiristä löytyisi kiinnostavia vastauksia."

Onko tässä nyt kysymys lähinnä Karhun kansasta, ja onko se joutunut tuollaisen asian eteen, kun siitä on tullut virallinen uskonto? Jos, niin onko siitä keskustelua jossain päin nettiä? Kiinnostaisi lukea.

Kirjauskonnoilla on siinä mielessä helppoa, että niillä on pyhät tekstinsä, joihin tukeutua ja joiden pohjalta riidellä :). Luonnonuskonnoilla ei ole, ja tiedot niistä ovat sirpaleisia, jos ne ovat entisiä uskontoja.

Kristinuskon uskontunnustukset muuten on luotu torjumaan harhaoppeina pidettyjä oppeja, jotka olivat silloin voimissaan. Tarvittiin yhteinen vihollinen, jotta saatiin aikaan nuo "virallisemman tason kriteerit".

Lue lisää

"Onko tässä nyt kysymys lähinnä Karhun kansasta"
Ei sinänsä. Luonnonuskontojen ominaispiirre on se, että niillä ei ole muotoiltua oppia ja ne ovat usein kietoutuneet arjen detaljeihin, riitteihin, esineidenja tapojen hengellisiin merkityksiin.
Luonnonuskontojen piirissä keskustellaan jonkun verran juuri suurten maailmanuskontojen ja etnisten luonnonuskontojen olemuksellisesta erosta. Yksi selkeä näkemys on se, että luonnonuskonnoissa olisi toisenlainen uskonto- ja uskokäsitekin kuin suurilla maailmanuskonnoilla tai erityisesti näillä juutalaisperäisillä uskonnoilla.
Sen toisenlaisen uskonto- ja uskokäsityksen ymmärtäminen voi olla työlästä, jos on koko ikänsä elänyt esim. kristillisen usko- ja uskontokäsityksen parissa.

Luonnonuskonnoista voi lukea suomeksi esim. Lehto ry:n sivuilta, Taivaannaula-blogista Hiitola-foorumista tai vaikka Karhun kansan omalta foorumilta.

kaarne kirjoitti:

"Onko tässä nyt kysymys lähinnä Karhun kansasta"
Ei sinänsä. Luonnonuskontojen ominaispiirre on se, että niillä ei ole muotoiltua oppia ja ne ovat usein kietoutuneet arjen detaljeihin, riitteihin, esineidenja tapojen hengellisiin merkityksiin.
Luonnonuskontojen piirissä keskustellaan jonkun verran juuri suurten maailmanuskontojen ja etnisten luonnonuskontojen olemuksellisesta erosta. Yksi selkeä näkemys on se, että luonnonuskonnoissa olisi toisenlainen uskonto- ja uskokäsitekin kuin suurilla maailmanuskonnoilla tai erityisesti näillä juutalaisperäisillä uskonnoilla.
Sen toisenlaisen uskonto- ja uskokäsityksen ymmärtäminen voi olla työlästä, jos on koko ikänsä elänyt esim. kristillisen usko- ja uskontokäsityksen parissa.

Luonnonuskonnoista voi lukea suomeksi esim. Lehto ry:n sivuilta, Taivaannaula-blogista Hiitola-foorumista tai vaikka Karhun kansan omalta foorumilta.

Lue lisää

Kyllä mä muistan jossain määrin, millaista oli pienenä lapsena, kun kaikki ympärillä oli vielä sielullista, siis muistan sitä animismia. Muistan myös omia tapoja ja riittejä, joilla oli "hengellinen" merkitys. Se oli kokonaisvaltaista elämistä yhteydessä ympäristöönsä, sellaista, mille en löydä sanaa. "Mystinen" ei ole oikea sana. Silloin ei vielä tuntenut kristinuskon uskonto- ja uskokäsitystä. Tuolta pohjalta voi jotenkin ymmärtää eron kristinuskon ja luonnonuskontojen välillä, koska jälkimmäisissä on kai samaa kuin tuolloisessa kokemusmaailmassani.
Kiitos noista foorumivinkeistä.
.

Eli: kristinusko voi olla melkein mitä tahansa? Riittää, että uskotaan Jeesuksen olevan Jumalan poika. Sitten voidaan sen ohessa opettaa mitä tahansa. Kristitty voi siis hyvällä omalla tunnolla sanoa, ettei Jeesus syntynyt neitseestä, Jumala ei luonut maailmaa ja kadotusta ei ole. Kunhan vain uskoo, että Jeesus oli Jumalan poika.

Se riittää kirjoitti:

Eli: kristinusko voi olla melkein mitä tahansa? Riittää, että uskotaan Jeesuksen olevan Jumalan poika. Sitten voidaan sen ohessa opettaa mitä tahansa. Kristitty voi siis hyvällä omalla tunnolla sanoa, ettei Jeesus syntynyt neitseestä, Jumala ei luonut maailmaa ja kadotusta ei ole. Kunhan vain uskoo, että Jeesus oli Jumalan poika.

Lue lisää

Enhän niin sanonut, oikeastaan uskontunnustuksessa kaikki on kiteytetty selvästi.
Samaan aikaan samaa asiaa pohtii tällainen kirjoitus;

http://www.kotimaa24.fi/uskotko-ylosnousseeseen-kristukseen-kuten-kirkko-opettaa-vai-jotenkin-muuten/

kirjoitit:
"Kaarne, kristinusko on oma kokonaisuus, johon kuuluu kaikki ne, jotka tunnustavat Jeesuksen lihaan tulleeksi Jumalan pojaksi, joka sovitti kaikkien synnit golgatan keskimmäisellä ristillä."

Mitä arvoa on itsensä tällaiseksi tunnustaneiden uskovaisten kokonaisuudella???
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/uskontunnustus.html
'Meillä ei ole järkeä. Meillä ei ole ymmärrystä. Me emme kykene noudattamaan ihmisille säädettyä lakia. Olemme syntisiä; Järkemme ei voi käsittää Jumalaa.
(mielenvikaisia ja/tai rikollisia ja/tai alempiarvoisia).'

HUOM! Lukekaa tarkkaan sivun nuoli > linkkien sivujen tiedotkin!
Tuosta uskontunnustuksen kokonaisuudesta selviää, että ollakseen tosi uskovainen pitää kieltää Luojaltaan saamansa Jumalan Valtakunnan kaltaisuudensa sekä ihmisyydensä ja olla ymmärtämätön rikollinen mm. Jumalaa ymmärtämätön väärän todistuksen antajana jne.

Eivätköhän nuo liene?

En tunne islamia. Käsittääkseni siinä on vähemmän eri suuntauksia kuin kristinuskossa. Onko heille islamin reunoilla selkeää, mikä on islamia ja mikä ei?

kaarne kirjoitti:

Eivätköhän nuo liene?

En tunne islamia. Käsittääkseni siinä on vähemmän eri suuntauksia kuin kristinuskossa. Onko heille islamin reunoilla selkeää, mikä on islamia ja mikä ei?

Lue lisää

Kun tutkailee hiukan islamin uskoa, huomaa että aivan sama ilmiö on havaittavissa kuin kristinuskossakin. Ihmiset ovat ihmisiä kaikkialla, joten aina löytyy uusia muotoja ja tulkintoja. Mitä ahtaammat käsitykset, sitä varmemmin sivuhaaroja syntyy koska ei ole tilaa tulkinnoille. Ne uskonnot joissa ei ole tarkkoja opillisia rajoja, todennäköisesti kestävät ilman ”jakaantumista” paremmin?

”Ensimmäisten 150 vuoden aikana oli monia koulukuntia, joista monien väitettään olleen sahabojen eli profeetan seuralaisten perustamia.”

”Neljää sunnaislamin lakikoulukuntaa ei pidetä eri lahkoina taikka ryhminä…”

”Sunnaislamin uudet tulkinnat

Barelvi
Deobandi
Muslimiveljeskunta
Salafismi ja Wahhabismi
Sufilaisuus”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sunnalaisuus

Sitten toinen pääsuuntaus:

”Šiialaiset eli ši'iitit jakaantuvat kahteen pääryhmään: kaksitoista- ja seitsemänšiialaisiin eli ismaililaisiin.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Šiialaisuus

Kehitys on ollut samaa kuin kristinuskossa esim. kreikkalaiskatolisen ja roomalaiskatolisen näkemyksien kanssa. Nämäkin ovat sittemmin jakaantuneet ja saaneet erilaisia liikkeitä seurakseen.

”Suufilaisuus syntyi Lähi-idässä 700-luvulla. Se erosi šiialaisudesta erilliseksi liikkeeksi. Tariqoja eli suufilaisia liikkeitä on sekä sunneilla, šiioilla että muilla pienemmillä islamilaisilla ryhmittymillä…”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suufilaisuus

”Dervissit ovat luostariyhteisöön järjestäytyneitä sufilaismunkkeja.

Koska islam on nuorempaa perua, se tavallaan kulkee kristinuskon perässä. Kuten kristinuskossa on syntynyt mm. karismaattisia liikkeitä taitaa islamiinkin sellaisia länsimaistumisen myötä syntyä?

”Ahmadialaisuus on uusislamistinen lähetystyötä tekevä järjestö. Sillä on toimintaa myös länsimaissa…”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Islamin_suuntaukset

mummomuori kirjoitti:

Kun tutkailee hiukan islamin uskoa, huomaa että aivan sama ilmiö on havaittavissa kuin kristinuskossakin. Ihmiset ovat ihmisiä kaikkialla, joten aina löytyy uusia muotoja ja tulkintoja. Mitä ahtaammat käsitykset, sitä varmemmin sivuhaaroja syntyy koska ei ole tilaa tulkinnoille. Ne uskonnot joissa ei ole tarkkoja opillisia rajoja, todennäköisesti kestävät ilman ”jakaantumista” paremmin?

”Ensimmäisten 150 vuoden aikana oli monia koulukuntia, joista monien väitettään olleen sahabojen eli profeetan seuralaisten perustamia.”

”Neljää sunnaislamin lakikoulukuntaa ei pidetä eri lahkoina taikka ryhminä…”

”Sunnaislamin uudet tulkinnat

Barelvi
Deobandi
Muslimiveljeskunta
Salafismi ja Wahhabismi
Sufilaisuus”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sunnalaisuus

Sitten toinen pääsuuntaus:

”Šiialaiset eli ši'iitit jakaantuvat kahteen pääryhmään: kaksitoista- ja seitsemänšiialaisiin eli ismaililaisiin.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Šiialaisuus

Kehitys on ollut samaa kuin kristinuskossa esim. kreikkalaiskatolisen ja roomalaiskatolisen näkemyksien kanssa. Nämäkin ovat sittemmin jakaantuneet ja saaneet erilaisia liikkeitä seurakseen.

”Suufilaisuus syntyi Lähi-idässä 700-luvulla. Se erosi šiialaisudesta erilliseksi liikkeeksi. Tariqoja eli suufilaisia liikkeitä on sekä sunneilla, šiioilla että muilla pienemmillä islamilaisilla ryhmittymillä…”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suufilaisuus

”Dervissit ovat luostariyhteisöön järjestäytyneitä sufilaismunkkeja.

Koska islam on nuorempaa perua, se tavallaan kulkee kristinuskon perässä. Kuten kristinuskossa on syntynyt mm. karismaattisia liikkeitä taitaa islamiinkin sellaisia länsimaistumisen myötä syntyä?

”Ahmadialaisuus on uusislamistinen lähetystyötä tekevä järjestö. Sillä on toimintaa myös länsimaissa…”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Islamin_suuntaukset

Lue lisää

Mua kiinnostava kysymys on sitten se, onko islamissa kehitys edennyt niin, että eri suuntauksiin jakaantumisten päistä alkaa löytyä sellaisia suuntauksia, joita islamin ytimessä ei enää tunnusteta islamiin kuuluviksi. Uskontotieteen ja/tai teologian tasolla.

"Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah, ja Muhammed on Hänen sanansaattajansa"
http://www.islamopas.com/shahada.html

Onko islamin uskontunnustus tässä, kaikessa lyhyydessään ja ytimekkyydessään.? Riittääkö tämä ominaisuus siihen, että jokin suuntaus tai yhteisö tunnistetaan ja tunnustetaan islamiksi? Luulisi että jotain muutakin edellytetään,kuten Koraanin tunnustamista auktoriteetiksi.
_______

Kristillisissä uskontunnustuksissa ei mainita Raamattua. Sen hyväksyminen ylimmäksi auktoriteetiksi lienee kuitenkin edellytys sille, että yhteisö tai suuntaus tunnustetaan kristinuskoksi?
Tällöin siis edellytetään muitakin asioita, kuin vain samaa uskontunnustusta.

Ja siitä alkaakin sitten muodostua kristilisen uskonnon pakollisten ominaisuuksien lista.

kaarne kirjoitti:

Mua kiinnostava kysymys on sitten se, onko islamissa kehitys edennyt niin, että eri suuntauksiin jakaantumisten päistä alkaa löytyä sellaisia suuntauksia, joita islamin ytimessä ei enää tunnusteta islamiin kuuluviksi. Uskontotieteen ja/tai teologian tasolla.

"Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah, ja Muhammed on Hänen sanansaattajansa"
http://www.islamopas.com/shahada.html

Onko islamin uskontunnustus tässä, kaikessa lyhyydessään ja ytimekkyydessään.? Riittääkö tämä ominaisuus siihen, että jokin suuntaus tai yhteisö tunnistetaan ja tunnustetaan islamiksi? Luulisi että jotain muutakin edellytetään,kuten Koraanin tunnustamista auktoriteetiksi.
_______

Kristillisissä uskontunnustuksissa ei mainita Raamattua. Sen hyväksyminen ylimmäksi auktoriteetiksi lienee kuitenkin edellytys sille, että yhteisö tai suuntaus tunnustetaan kristinuskoksi?
Tällöin siis edellytetään muitakin asioita, kuin vain samaa uskontunnustusta.

Ja siitä alkaakin sitten muodostua kristilisen uskonnon pakollisten ominaisuuksien lista.

Lue lisää

Myönnän etten niin tarkkaan tunne islamilaisuutta, mutta oletan niin olevan että niitäkin löytyy jotka ovat jo liian ”ääripäitä”.

Itseasiassa tuosta linkistä selviää, että peruspilareita on viisi. Eikä yksi. Koraani on pyhä kirja, ei uskonkohde – kuin ehkä niille ääriliikkeille kuten kristinuskossakin?

Eiköhän yli auktoriteetti ole yhä Jumala eikä kirja? Mielestäni Raamattu on pyhä kirja, joka kertoo Jumalasta sekä Jeesuksen opetuksista – ei uskon kohde sinänsä. Mutta tässä tulee esiin ne painotukset, joita eri suuntauksiin liittyy.

Niin, ihmiset ovat kovia laatimaan listoja eli ”karsinoita”, joilla voi erotella toisiaan. Sillä on kaksi puolta. Karsinointi voi selkeyttää näkemyksiä ja ovat yhdessä sovittuja. Se voi myös erottaa ja synnyttää vihamielisyyttä sekä nurkkakuntaisuutta. Miten korkeat laidat noihin karsinoihin sitten rakentaa?

mummomuori kirjoitti:

Myönnän etten niin tarkkaan tunne islamilaisuutta, mutta oletan niin olevan että niitäkin löytyy jotka ovat jo liian ”ääripäitä”.

Itseasiassa tuosta linkistä selviää, että peruspilareita on viisi. Eikä yksi. Koraani on pyhä kirja, ei uskonkohde – kuin ehkä niille ääriliikkeille kuten kristinuskossakin?

Eiköhän yli auktoriteetti ole yhä Jumala eikä kirja? Mielestäni Raamattu on pyhä kirja, joka kertoo Jumalasta sekä Jeesuksen opetuksista – ei uskon kohde sinänsä. Mutta tässä tulee esiin ne painotukset, joita eri suuntauksiin liittyy.

Niin, ihmiset ovat kovia laatimaan listoja eli ”karsinoita”, joilla voi erotella toisiaan. Sillä on kaksi puolta. Karsinointi voi selkeyttää näkemyksiä ja ovat yhdessä sovittuja. Se voi myös erottaa ja synnyttää vihamielisyyttä sekä nurkkakuntaisuutta. Miten korkeat laidat noihin karsinoihin sitten rakentaa?

Lue lisää

Aiemmissa kommenteissa pelkistettiin kristinuskon tunnistaminen uskontunnustuksen peruspointteihin. Mutta arvelen että jos olisi uskonnollinen yhteisö, joka käyttää samaa uskontunnustusta, mutta pitää Raamattua oheislukemistona - sitä ei pidettäisi ehkä kristinuskona?

Tällöin kristinuskon tunnusmerkit irtoaisivat puhtaasta uskontunnustusperustasta. Samoin kuin islam ehkä edellyttää 5 pilarin toteutumista tunnustaakseen jonkin yhteisön islamin piiriin.

Mua ei kiinnosta edelleenkään saivarrella saivartelun vuoksi, keskustelu vain etenee detaljista detaljiin.

kaarne kirjoitti:

Aiemmissa kommenteissa pelkistettiin kristinuskon tunnistaminen uskontunnustuksen peruspointteihin. Mutta arvelen että jos olisi uskonnollinen yhteisö, joka käyttää samaa uskontunnustusta, mutta pitää Raamattua oheislukemistona - sitä ei pidettäisi ehkä kristinuskona?

Tällöin kristinuskon tunnusmerkit irtoaisivat puhtaasta uskontunnustusperustasta. Samoin kuin islam ehkä edellyttää 5 pilarin toteutumista tunnustaakseen jonkin yhteisön islamin piiriin.

Mua ei kiinnosta edelleenkään saivarrella saivartelun vuoksi, keskustelu vain etenee detaljista detaljiin.

Lue lisää

Tuo "Raamattu on ylin auktoriteetti" on Lutherilta, luterilaisuuden sola scriptum -periaate. Luther loi sen vastareaktiona katolilaisuudelle, jossa Raamatun kanssa tasavertaisena on "jatkuva ilmoitus", toisin sanoen uskotaan, että Pyhä Henki ilmoittaa kristityille (lue: katolisen kirkon ylimmälle johdolle) asioita, joita Raamatussa ei ole. Uusia oppeja ei siis tarvitse perustella Raamatulla, vaan ne on saatu "ilmoituksena".
Lutherin mielestä tuo johti ihmistekoisiin oppeihin ja kristinuskon vääristymiseen, käytännössä kirkon johdon ylivaltaan ja mielivaltaan. Luther halusi "puhdistaa uskon" noista ihmisopeista ja perustaa sen pelkästään Jumalan sanalle eli Raamatulle. Hän julisti "päättynyttä ilmoitusta", eli Jumala on antanut ilmoituksensa Raamatun kautta eikä niitä sen jälkeen enää anna.

Tuosta syystä luterilaisuudessa (ja muissakin protestanttisissa uskonnoissa?) on periaate, että kaikki opit ja näkemykset tulee voida perustella Raamatulla, mutta se ei tarkoita, että Raamattua olisi tulkittava kirjaimellisesti.

En osaa yhtäkkiä ajatella, että sellaista yhteisöä pidettäisiin epäkristillisenä, joka tukeutuu uskontunnustuksiin mutta jättää Raamatun oheislukemistoksi, koska uskontunnustuksethan perustuvat Raamattuun.

kristittyjä kirjoitti:

Tuo "Raamattu on ylin auktoriteetti" on Lutherilta, luterilaisuuden sola scriptum -periaate. Luther loi sen vastareaktiona katolilaisuudelle, jossa Raamatun kanssa tasavertaisena on "jatkuva ilmoitus", toisin sanoen uskotaan, että Pyhä Henki ilmoittaa kristityille (lue: katolisen kirkon ylimmälle johdolle) asioita, joita Raamatussa ei ole. Uusia oppeja ei siis tarvitse perustella Raamatulla, vaan ne on saatu "ilmoituksena".
Lutherin mielestä tuo johti ihmistekoisiin oppeihin ja kristinuskon vääristymiseen, käytännössä kirkon johdon ylivaltaan ja mielivaltaan. Luther halusi "puhdistaa uskon" noista ihmisopeista ja perustaa sen pelkästään Jumalan sanalle eli Raamatulle. Hän julisti "päättynyttä ilmoitusta", eli Jumala on antanut ilmoituksensa Raamatun kautta eikä niitä sen jälkeen enää anna.

Tuosta syystä luterilaisuudessa (ja muissakin protestanttisissa uskonnoissa?) on periaate, että kaikki opit ja näkemykset tulee voida perustella Raamatulla, mutta se ei tarkoita, että Raamattua olisi tulkittava kirjaimellisesti.

En osaa yhtäkkiä ajatella, että sellaista yhteisöä pidettäisiin epäkristillisenä, joka tukeutuu uskontunnustuksiin mutta jättää Raamatun oheislukemistoksi, koska uskontunnustuksethan perustuvat Raamattuun.

Lue lisää

Tuo oli harvinaisen hyvä perustelu!

Raamattu on perusta mutta ei se uskon kohde. Sillä on melkoinen ero. Miellä on lupa lukea Raamattua monipuolisesti eikä pitää sitä sanasta sanaan ehdottomana. Sen ydin on tärkeää, ei kirjoitusasu tai tapa.

Samaan yhteyteen sopii hyvin tämä raamatunkohta:

"Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin. Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä. Eihän ruumiskaan muodostu yhdestä jäsenestä vaan monista."
(1 Kor.12:12-14).

Jos Raamattu olisi lisäke, mikä olisi pääruoka? Ja kumpi sen kokkaisi: Jumala vaiko Paholainen?

Sakramenteista:

"Luterilaisessa kirkossa sakramentteja on kaksi, kaste ja ehtoollinen.

Sakramentit ovat Jumalan armon ja rakkauden näkyviä merkkejä, joiden kautta hän pelastaa kadotuksesta, tekee ihmisen hengellisesti eläväksi, puhdistaa hänet synnistä ja ravitsee häntä taivaan lahjoilla. Kirkko toimittaa sakramentteja Jumalan tahdosta.

Pyhä Henki tekee pelastavaa työtään seurakunnassa sanan ja sakramenttien välityksellä. Sen vuoksi Jumalan sanaa ja sakramentteja sanotaan armonvälineiksi."

Lähde: http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Sakramentti

Onhan se Raamattu kristinuskon ehdoton edellytys. Sanoin, etten osaa pitää sitä tietynlaista yhteisöä epäkristillisenä, koska uskontunnustukset perustuvat Raamattuun. Raamatun pohjalta siis sekin yhteisö uskoisi.

Eihän kristinuskon perusasioita ole Raamatun ulkopuolella. Ilman Raamattua emme tietäisi mitään edes kristinuskon Jumalasta, ellei sitten kristinusko olisi säilynyt suullisena perinteenä ja kulkeutunut tänne asti.
Se, että Raamattu on kristinuskon perusedellytys, on niin itsestään selvä asia, ettei sitä tule maininneeksi. Kaikki kristinuskon ydinasiat kun tulevat Raamatusta.

En ole kuullut sellaista, että sakramentit olisivat edellytyksiä kristinuskoisuudelle. Niistä intoilevien mielestä ja monien oppien mukaan ne tietysti ovat, mutta jos katsotaan kristikuntaa kokonaisuutena. Luterilainen kirkkokin hyväksyy sisällään sen, ettei sakramentteja pidetä kristittynä olemisen ehtona, ainakaan vanhoillislestadiolaiset eivät nimittäin pidä. He kastattavat kyllä lapsensa ja käyvät ehtoollisella, mutta sakramenteilla ei ole heille mitään pelastavaa, eläväksi tekevää eikä puhdistavaa vaikutusta. Sakramentit eivät ole heidän uskossaan mitään perusasioita.
Tietysti, jos olisi yhteisö, jossa kastetta ei käytettäisi ollenkaan, sen kristillisyys voitaisiin kyseenalaistaa. Raamatussa kun kaste yhdistetään uskoon niin monta kertaa.

Etsit ulkonaisia tunnusmerkkejä kristinuskoisuudelle: Raamattu, uskontunnustukset, sakramentit... Kuitenkin se ainoa varsinainen tunnusmerkki on, että mihin uskoo, siis opillinen. Opillisista syistä niitä mormoneja ja jehovantodistajiakaan ei pidetä kristittyinä.

*Faith* kirjoitti:

Jos Raamattu olisi lisäke, mikä olisi pääruoka? Ja kumpi sen kokkaisi: Jumala vaiko Paholainen?

Sakramenteista:

"Luterilaisessa kirkossa sakramentteja on kaksi, kaste ja ehtoollinen.

Sakramentit ovat Jumalan armon ja rakkauden näkyviä merkkejä, joiden kautta hän pelastaa kadotuksesta, tekee ihmisen hengellisesti eläväksi, puhdistaa hänet synnistä ja ravitsee häntä taivaan lahjoilla. Kirkko toimittaa sakramentteja Jumalan tahdosta.

Pyhä Henki tekee pelastavaa työtään seurakunnassa sanan ja sakramenttien välityksellä. Sen vuoksi Jumalan sanaa ja sakramentteja sanotaan armonvälineiksi."

Lähde: http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Sakramentti

Lue lisää

"Jos Raamattu olisi lisäke, mikä olisi pääruoka? Ja kumpi sen kokkaisi: Jumala vaiko Paholainen?"
Mm. tätä asiaa minä olen tässä kyselemässä kristityiltä. Mulla ei ole vastausta tuohon.

kristittyjä kirjoitti:

Onhan se Raamattu kristinuskon ehdoton edellytys. Sanoin, etten osaa pitää sitä tietynlaista yhteisöä epäkristillisenä, koska uskontunnustukset perustuvat Raamattuun. Raamatun pohjalta siis sekin yhteisö uskoisi.

Eihän kristinuskon perusasioita ole Raamatun ulkopuolella. Ilman Raamattua emme tietäisi mitään edes kristinuskon Jumalasta, ellei sitten kristinusko olisi säilynyt suullisena perinteenä ja kulkeutunut tänne asti.
Se, että Raamattu on kristinuskon perusedellytys, on niin itsestään selvä asia, ettei sitä tule maininneeksi. Kaikki kristinuskon ydinasiat kun tulevat Raamatusta.

En ole kuullut sellaista, että sakramentit olisivat edellytyksiä kristinuskoisuudelle. Niistä intoilevien mielestä ja monien oppien mukaan ne tietysti ovat, mutta jos katsotaan kristikuntaa kokonaisuutena. Luterilainen kirkkokin hyväksyy sisällään sen, ettei sakramentteja pidetä kristittynä olemisen ehtona, ainakaan vanhoillislestadiolaiset eivät nimittäin pidä. He kastattavat kyllä lapsensa ja käyvät ehtoollisella, mutta sakramenteilla ei ole heille mitään pelastavaa, eläväksi tekevää eikä puhdistavaa vaikutusta. Sakramentit eivät ole heidän uskossaan mitään perusasioita.
Tietysti, jos olisi yhteisö, jossa kastetta ei käytettäisi ollenkaan, sen kristillisyys voitaisiin kyseenalaistaa. Raamatussa kun kaste yhdistetään uskoon niin monta kertaa.

Etsit ulkonaisia tunnusmerkkejä kristinuskoisuudelle: Raamattu, uskontunnustukset, sakramentit... Kuitenkin se ainoa varsinainen tunnusmerkki on, että mihin uskoo, siis opillinen. Opillisista syistä niitä mormoneja ja jehovantodistajiakaan ei pidetä kristittyinä.

Lue lisää

Joo. Eli siis uskontunnustus ja Raamattu ovat ne tärkeimmät, joista ei oikein voi tinkiä. Sakramentit eivät ole yhtä pakottavia. Niitähän on muutenkin eri määrä eri kirkoilla.

Etsin ulkoisia tunnusmerkkejä sikäli, että jotenkinhan se opillinen todellisuus täytyy tulla ilmaistuksi ja nuo nyt ovat niitä ilmeisiä välineitä.
Jos on joitain muita kuin ulkoisesti ilmaistavia opillisia asioita, joiden perusteella kristityt tunnistavat toisensa, niin kuulen mielelläni myös niistä.

Mahtaakohan maailmalla mikään kristillinen liike tältä osin ja muutenkin koetella rajoja niin kuin kveekarit eri haaraumineen?

Netistä löytyvien tietojen perusteella kveekarit eivät noudata sakramentteja kuten perinteisesti kristityt eikä heidän kristillisyyttään silti taideta suuremmin kyseenalaistaa.. josko se kaikille heille itsellekään näyttäisi olevan tärkeä nimike..
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
“Kveekareilla ei ole uskontunnustusta, eikä kirjoitettuja oppirakennelmia. He myös sanoutuvat irti kirkkohierarkiasta, sakramenteista ja seremonioista.”
http://www.firstfriendswhittier.org/welcome/sacraments.html

Heihin ja ketjussa olleeseen kolminaisuusoppi-keskusteluun liittyen: kveekarien mainitaan olevan esim. Suomessa aktiivisia Unitaariuniversalistisen seuran toiminnassa, joka sanoutuu irti mm. kolminaisuusopista.
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=23
“Seuran synty liittyy kveekariliikkeeseen. Seura perustettiin vuonna 1996 kveekarien kokoushuoneessa Helsingissä ja sillä on edelleen läheiset yhteydet kveekareihin.(Suomen Unitaariuniversalistinen Seura.)”
http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=518
http://www.netlife.fi/~nl02067/uu/index.html seuran kotisivut

Toisaalta joillakin kveekareilla on ekumeenista yhteyttä kristillisten kirkkojen kanssa, Kirkkojen maailmanneuvostoa myöten, ...
http://en.wikipedia.org/wiki/Quakers#Ecumenical_relations

… toisaalta myös on niitäkin jotka samastuvat muihin uskontoihin kuin kristinuskoon
http://en.wikipedia.org/wiki/Quakers#Relations_with_other_faiths
“Since the late 20th century, some attenders at Liberal Quaker Meetings have actively identified with World faiths other than Christianity, such as Judaism, Islam,[112] Buddhism [113] and Paganism.”

Ei-kristittynä en mene sanomaan tässä ja pelkän nettitutkistelun jälkeen heidän kristillisyydestään mitään. Mutta muuten tuntuu olevan ihan mielenkiintoinen ilmiö.

kaarne kirjoitti:

Joo. Eli siis uskontunnustus ja Raamattu ovat ne tärkeimmät, joista ei oikein voi tinkiä. Sakramentit eivät ole yhtä pakottavia. Niitähän on muutenkin eri määrä eri kirkoilla.

Etsin ulkoisia tunnusmerkkejä sikäli, että jotenkinhan se opillinen todellisuus täytyy tulla ilmaistuksi ja nuo nyt ovat niitä ilmeisiä välineitä.
Jos on joitain muita kuin ulkoisesti ilmaistavia opillisia asioita, joiden perusteella kristityt tunnistavat toisensa, niin kuulen mielelläni myös niistä.

Lue lisää

Kuule hei. Älä ota liian juhlallisesti näitä meidän vastauksia, kun kukaan meistä ei kai tiedä, onko mitään lukkoonlyötyjä virallisia kriteerejä, paitsi tuo edes jonkin uskontunnustuksen hyväksyminen on kai sellainen.

Edesmenneellä Kk-palstalla oli joskus ketju, jossa kysyttiin juuri näitä minimivaatimuksia kristinuskoisuudelle, ja siihen vastasivat monet papit. En muista niitä vastauksia tarkkaan, mutta hekin alkoivat siinä vasta funtsia, että mitähän nuo asiat olisivat. Raamattu ja kolmiyhteinen Jumala siinä tuli, muu oli heillä sitten sekalaisempaa. Sakramentteja ei muistaakseni maininnut kukaan.

Kristityt tunnistavat toisensa siitä, kun keskustelevat tarpeeksi kauan. He kuulevat, miten tuo toinen uskoo. Ryhmät tunnistetaan heidän opetuksestaan.

kristittyjä kirjoitti:

Kuule hei. Älä ota liian juhlallisesti näitä meidän vastauksia, kun kukaan meistä ei kai tiedä, onko mitään lukkoonlyötyjä virallisia kriteerejä, paitsi tuo edes jonkin uskontunnustuksen hyväksyminen on kai sellainen.

Edesmenneellä Kk-palstalla oli joskus ketju, jossa kysyttiin juuri näitä minimivaatimuksia kristinuskoisuudelle, ja siihen vastasivat monet papit. En muista niitä vastauksia tarkkaan, mutta hekin alkoivat siinä vasta funtsia, että mitähän nuo asiat olisivat. Raamattu ja kolmiyhteinen Jumala siinä tuli, muu oli heillä sitten sekalaisempaa. Sakramentteja ei muistaakseni maininnut kukaan.

Kristityt tunnistavat toisensa siitä, kun keskustelevat tarpeeksi kauan. He kuulevat, miten tuo toinen uskoo. Ryhmät tunnistetaan heidän opetuksestaan.

Lue lisää

En ota liian juhlallisesti :-)

Enkä ajattele, että pitäisi löytyä joku oikea vastaus. Kunhan kuulostelen. Olen saanut ihan hyvin itseäni tyydyttäviä näkemyksiä.

2+4=? kirjoitti:

Mahtaakohan maailmalla mikään kristillinen liike tältä osin ja muutenkin koetella rajoja niin kuin kveekarit eri haaraumineen?

Netistä löytyvien tietojen perusteella kveekarit eivät noudata sakramentteja kuten perinteisesti kristityt eikä heidän kristillisyyttään silti taideta suuremmin kyseenalaistaa.. josko se kaikille heille itsellekään näyttäisi olevan tärkeä nimike..
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
“Kveekareilla ei ole uskontunnustusta, eikä kirjoitettuja oppirakennelmia. He myös sanoutuvat irti kirkkohierarkiasta, sakramenteista ja seremonioista.”
http://www.firstfriendswhittier.org/welcome/sacraments.html

Heihin ja ketjussa olleeseen kolminaisuusoppi-keskusteluun liittyen: kveekarien mainitaan olevan esim. Suomessa aktiivisia Unitaariuniversalistisen seuran toiminnassa, joka sanoutuu irti mm. kolminaisuusopista.
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=23
“Seuran synty liittyy kveekariliikkeeseen. Seura perustettiin vuonna 1996 kveekarien kokoushuoneessa Helsingissä ja sillä on edelleen läheiset yhteydet kveekareihin.(Suomen Unitaariuniversalistinen Seura.)”
http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=518
http://www.netlife.fi/~nl02067/uu/index.html seuran kotisivut

Toisaalta joillakin kveekareilla on ekumeenista yhteyttä kristillisten kirkkojen kanssa, Kirkkojen maailmanneuvostoa myöten, ...
http://en.wikipedia.org/wiki/Quakers#Ecumenical_relations

… toisaalta myös on niitäkin jotka samastuvat muihin uskontoihin kuin kristinuskoon
http://en.wikipedia.org/wiki/Quakers#Relations_with_other_faiths
“Since the late 20th century, some attenders at Liberal Quaker Meetings have actively identified with World faiths other than Christianity, such as Judaism, Islam,[112] Buddhism [113] and Paganism.”

Ei-kristittynä en mene sanomaan tässä ja pelkän nettitutkistelun jälkeen heidän kristillisyydestään mitään. Mutta muuten tuntuu olevan ihan mielenkiintoinen ilmiö.

Lue lisää

Kveekarit on mullekin käytännössä ihan tuntematon liike. Melkoisen avarasti suhtautuvat opillisiin kysymyksiin :-)

Tähän kiinnostaisi kuulla näkemyksiä. Voiko opillisesti näin sekalaisen yhteisön katsoa olevan kristinuskoinen yhteisö?

2+4=? kirjoitti:

Mahtaakohan maailmalla mikään kristillinen liike tältä osin ja muutenkin koetella rajoja niin kuin kveekarit eri haaraumineen?

Netistä löytyvien tietojen perusteella kveekarit eivät noudata sakramentteja kuten perinteisesti kristityt eikä heidän kristillisyyttään silti taideta suuremmin kyseenalaistaa.. josko se kaikille heille itsellekään näyttäisi olevan tärkeä nimike..
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
“Kveekareilla ei ole uskontunnustusta, eikä kirjoitettuja oppirakennelmia. He myös sanoutuvat irti kirkkohierarkiasta, sakramenteista ja seremonioista.”
http://www.firstfriendswhittier.org/welcome/sacraments.html

Heihin ja ketjussa olleeseen kolminaisuusoppi-keskusteluun liittyen: kveekarien mainitaan olevan esim. Suomessa aktiivisia Unitaariuniversalistisen seuran toiminnassa, joka sanoutuu irti mm. kolminaisuusopista.
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=23
“Seuran synty liittyy kveekariliikkeeseen. Seura perustettiin vuonna 1996 kveekarien kokoushuoneessa Helsingissä ja sillä on edelleen läheiset yhteydet kveekareihin.(Suomen Unitaariuniversalistinen Seura.)”
http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=518
http://www.netlife.fi/~nl02067/uu/index.html seuran kotisivut

Toisaalta joillakin kveekareilla on ekumeenista yhteyttä kristillisten kirkkojen kanssa, Kirkkojen maailmanneuvostoa myöten, ...
http://en.wikipedia.org/wiki/Quakers#Ecumenical_relations

… toisaalta myös on niitäkin jotka samastuvat muihin uskontoihin kuin kristinuskoon
http://en.wikipedia.org/wiki/Quakers#Relations_with_other_faiths
“Since the late 20th century, some attenders at Liberal Quaker Meetings have actively identified with World faiths other than Christianity, such as Judaism, Islam,[112] Buddhism [113] and Paganism.”

Ei-kristittynä en mene sanomaan tässä ja pelkän nettitutkistelun jälkeen heidän kristillisyydestään mitään. Mutta muuten tuntuu olevan ihan mielenkiintoinen ilmiö.

Lue lisää

Tietääkseni kveekareita on ainakin kahdenlaista joukkoa, kristinuskoon sitoutuneita ja sitten heitä, jotka ovat lähinnä kai noita unitaariuniversalisteja katsomustavaltaan.

Ehkä kveeekarit ovat niin "kilttiä" porukkaa, ja heitä on sen verran vähän, että kirkot antavat heidän olla. He eivät rettelöi oppikysymyksillä eikä heidän kanssaan tule ristiriitatilanteita, niin että heidät ehkä kuitataan yksilöinä eikä ryhmänä, ja yksilöthän tunnetusti voivat olla vaikka ateisteja isommissa kirkoissa.

kristittyjä kirjoitti:

Onhan se Raamattu kristinuskon ehdoton edellytys. Sanoin, etten osaa pitää sitä tietynlaista yhteisöä epäkristillisenä, koska uskontunnustukset perustuvat Raamattuun. Raamatun pohjalta siis sekin yhteisö uskoisi.

Eihän kristinuskon perusasioita ole Raamatun ulkopuolella. Ilman Raamattua emme tietäisi mitään edes kristinuskon Jumalasta, ellei sitten kristinusko olisi säilynyt suullisena perinteenä ja kulkeutunut tänne asti.
Se, että Raamattu on kristinuskon perusedellytys, on niin itsestään selvä asia, ettei sitä tule maininneeksi. Kaikki kristinuskon ydinasiat kun tulevat Raamatusta.

En ole kuullut sellaista, että sakramentit olisivat edellytyksiä kristinuskoisuudelle. Niistä intoilevien mielestä ja monien oppien mukaan ne tietysti ovat, mutta jos katsotaan kristikuntaa kokonaisuutena. Luterilainen kirkkokin hyväksyy sisällään sen, ettei sakramentteja pidetä kristittynä olemisen ehtona, ainakaan vanhoillislestadiolaiset eivät nimittäin pidä. He kastattavat kyllä lapsensa ja käyvät ehtoollisella, mutta sakramenteilla ei ole heille mitään pelastavaa, eläväksi tekevää eikä puhdistavaa vaikutusta. Sakramentit eivät ole heidän uskossaan mitään perusasioita.
Tietysti, jos olisi yhteisö, jossa kastetta ei käytettäisi ollenkaan, sen kristillisyys voitaisiin kyseenalaistaa. Raamatussa kun kaste yhdistetään uskoon niin monta kertaa.

Etsit ulkonaisia tunnusmerkkejä kristinuskoisuudelle: Raamattu, uskontunnustukset, sakramentit... Kuitenkin se ainoa varsinainen tunnusmerkki on, että mihin uskoo, siis opillinen. Opillisista syistä niitä mormoneja ja jehovantodistajiakaan ei pidetä kristittyinä.

Lue lisää

Kasteesta Wikipedia sanoo että "Monet kirkkokunnat, kuten katolinen, ortodoksinen ja luterilainen, lukevat kasteen sakramentteihin." Siis monet kirkkokunnat, eivät ilmeisestikään kaikki.

Sakramentit eivät näytä tosiaankaan olevan ehto kristittynä pitämiselle, ja sehän on sinänsä loogista, koska Raamatussa sakramenteista ei puhuta mitään. Jeesuksellekin pelastukseen riitti se, että ihminen uskoi.

kaarne kirjoitti:

"Jos Raamattu olisi lisäke, mikä olisi pääruoka? Ja kumpi sen kokkaisi: Jumala vaiko Paholainen?"
Mm. tätä asiaa minä olen tässä kyselemässä kristityiltä. Mulla ei ole vastausta tuohon.

Lue lisää

Miksi sitten puhuit "kristillisistä yhteisöistä, joille Raamattu olisi oheislukemista"?

Kai sinulla täytyi mielessäsi joku esimerkki olla?

kristittyjä kirjoitti:

Tietääkseni kveekareita on ainakin kahdenlaista joukkoa, kristinuskoon sitoutuneita ja sitten heitä, jotka ovat lähinnä kai noita unitaariuniversalisteja katsomustavaltaan.

Ehkä kveeekarit ovat niin "kilttiä" porukkaa, ja heitä on sen verran vähän, että kirkot antavat heidän olla. He eivät rettelöi oppikysymyksillä eikä heidän kanssaan tule ristiriitatilanteita, niin että heidät ehkä kuitataan yksilöinä eikä ryhmänä, ja yksilöthän tunnetusti voivat olla vaikka ateisteja isommissa kirkoissa.

Lue lisää

Kveekarit ovat saatanallinen kultti, jonka mukaan

- Paholainen ei aiheuta ihmisille mitään kärsimystä. (Kuinkas muuten?)
- Raamattua ei pidetä samanlaisessa arvossa kuin kristinuskossa
- kveekarit kieltävät papiston auktoriteetin ja kaiken uskonnollisen palvonnan
- kveekarit uskovat, että oikea kirkko ihmisyhteisö eikä kirkkoon Jumalaan palvomaan kokoontuva seurakunta

Sikkaa satanismia.

kaarne kirjoitti:

Kveekarit on mullekin käytännössä ihan tuntematon liike. Melkoisen avarasti suhtautuvat opillisiin kysymyksiin :-)

Tähän kiinnostaisi kuulla näkemyksiä. Voiko opillisesti näin sekalaisen yhteisön katsoa olevan kristinuskoinen yhteisö?

Lue lisää

Yleisesti ottaen, pitkältihän tuossa näyttää olevan samaa liberalismia kuin mitä esiintyy perinteisten kirkkojen sisälläkin (historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen tulosten vakavasti ottamista, sellaisia uskonnonfilosofia irtiottoja kuin on ei-teistisillä kveekareilla ≈ esim. ent. anglikaaninen piispa Spong ym.). Mutta koska kveekareilla ei ole sellaisia opillisia dogmaattisia tunnustuksia kuin perinteisillä kirkoilla heillä ei ole niiden painolastiakaan ja siten tarvetta edes muodollisesti tms. pitää niistä kiinni ja kuljettaa mukanaan. Suhtautuminen toisinuskoviinkin on toisenlaisella pohjalla (enkä tällä tarkoita noita jotka näyttävät samastuvat jopa muihin kuin kristinuskoon).

kristittyjä kirjoitti:

Tietääkseni kveekareita on ainakin kahdenlaista joukkoa, kristinuskoon sitoutuneita ja sitten heitä, jotka ovat lähinnä kai noita unitaariuniversalisteja katsomustavaltaan.

Ehkä kveeekarit ovat niin "kilttiä" porukkaa, ja heitä on sen verran vähän, että kirkot antavat heidän olla. He eivät rettelöi oppikysymyksillä eikä heidän kanssaan tule ristiriitatilanteita, niin että heidät ehkä kuitataan yksilöinä eikä ryhmänä, ja yksilöthän tunnetusti voivat olla vaikka ateisteja isommissa kirkoissa.

Lue lisää

Joo, kveekarit näyttävät olevan rauhallista porukkaa, saivat Nobelin rauhanpalkinnonkin 1947.
“Kveekarit ovat yksi nk. perinteisistä "rauhankirkoista", ja v. 1947 Englannin ja Yhdysvaltain kveekarien avustusjärjestöt saivat työstään sodan tuhojen lieventämiseksi Nobelin rauhanpalkinnon.”
http://www.netlife.fi/users/antti.pelkola/kveekarit/tie.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Peace_churches

Itse en juuri kallistu täydelliseen pasifismiin päin kun katselee maailmanmenoa mutta kaipa sillekin idealismille paikkansa on.

2+4=? kirjoitti:

Yleisesti ottaen, pitkältihän tuossa näyttää olevan samaa liberalismia kuin mitä esiintyy perinteisten kirkkojen sisälläkin (historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen tulosten vakavasti ottamista, sellaisia uskonnonfilosofia irtiottoja kuin on ei-teistisillä kveekareilla ≈ esim. ent. anglikaaninen piispa Spong ym.). Mutta koska kveekareilla ei ole sellaisia opillisia dogmaattisia tunnustuksia kuin perinteisillä kirkoilla heillä ei ole niiden painolastiakaan ja siten tarvetta edes muodollisesti tms. pitää niistä kiinni ja kuljettaa mukanaan. Suhtautuminen toisinuskoviinkin on toisenlaisella pohjalla (enkä tällä tarkoita noita jotka näyttävät samastuvat jopa muihin kuin kristinuskoon).

Lue lisää

Eikös kveekarit ole kirkkojen sisällä, kirkkojen jäseniä? Tai osa voi tietysti olla kirkosta eronneitakin. Ei kai heillä omaa kirkkoaan tai vastaavaa ole?

kristittyjä kirjoitti:

Eikös kveekarit ole kirkkojen sisällä, kirkkojen jäseniä? Tai osa voi tietysti olla kirkosta eronneitakin. Ei kai heillä omaa kirkkoaan tai vastaavaa ole?

Miten maailmanlaajuisesti en tiedä, mutta Suomessa em. linkin mukaan näin:

“Suomalaiset kveekarit kuuluivat alkuvuosina Ruotsin kveekariryhmän alaisuuteen, mutta rekisteröivät vuonna 1992 oman yhdistyksensä, Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit ry:n. (Heino 1997, 92.) Seura ei ole periaatteidensa mukaisesti kirjannut itselleen uskontunnustusta ja ei näin ollen ole uskonnollinen yhdyskunta. Tästä johtuen muiden kirkkojen jäsenet voivat liittyä mukaan. Suuri osa Suomen kveekareista kuuluukin luterilaiseen kirkkoon.”
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22

2+4=? kirjoitti:

Miten maailmanlaajuisesti en tiedä, mutta Suomessa em. linkin mukaan näin:

“Suomalaiset kveekarit kuuluivat alkuvuosina Ruotsin kveekariryhmän alaisuuteen, mutta rekisteröivät vuonna 1992 oman yhdistyksensä, Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit ry:n. (Heino 1997, 92.) Seura ei ole periaatteidensa mukaisesti kirjannut itselleen uskontunnustusta ja ei näin ollen ole uskonnollinen yhdyskunta. Tästä johtuen muiden kirkkojen jäsenet voivat liittyä mukaan. Suuri osa Suomen kveekareista kuuluukin luterilaiseen kirkkoon.”
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22

Lue lisää

Vastaakohan tuo tilanne vähän sitä mitä on ollut esim. helluntaiseurakuntien jäsenten kohdalla kun ne(kin) ovat / ovat olleet rekisteröityjä yhdistyksiä: niissäkin oli / on evlut-jäseniä (uusi helluntaikirkko taitaa olla eri asia)? … En tiedä tämän tarkemmin.

2+4=? kirjoitti:

Joo, kveekarit näyttävät olevan rauhallista porukkaa, saivat Nobelin rauhanpalkinnonkin 1947.
“Kveekarit ovat yksi nk. perinteisistä "rauhankirkoista", ja v. 1947 Englannin ja Yhdysvaltain kveekarien avustusjärjestöt saivat työstään sodan tuhojen lieventämiseksi Nobelin rauhanpalkinnon.”
http://www.netlife.fi/users/antti.pelkola/kveekarit/tie.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Peace_churches

Itse en juuri kallistu täydelliseen pasifismiin päin kun katselee maailmanmenoa mutta kaipa sillekin idealismille paikkansa on.

Lue lisää

Maailma palkitsee ne, jotka ovat maailmasta.

*Faith* kirjoitti:

Maailma palkitsee ne, jotka ovat maailmasta.

Enpä tiedä kveekareiden "maailmasta olosta". Nimittäin uskonnot.fi-sivuston mukaan heillä oli 1800-luvulla keskenään rankkoja opillisia kiistoja, ja liike repesi kahteen haaraan, evankelisiin ja liberaaleihin. Evankeliset uskovat Raamatun täydelliseen erehtymättömyyteen, ja he ovat liikkeessä enemmistösuuntauksena.

En tiedä sitten, mitä tuo tarkoittaa käytännössä, että uskotaan Raamatun täydelliseen erehtymättömyyteen ilman mitään oppirakennelmia. Ei se minusta kuitenkaan erityisen "maailmanmieliseltä" kuulosta. Merkillinen joukko, kun ei heistä tiedä, miten he ajattelevat.
Nämä Suomen kveekarit edustavat ilmeisesti liberaalia haaraa.

Hassua sinänsä sekin, että virallisesti ei ole oppirakennelmia, mutta repivät oppiriidat jakavat liikkeen kahtia.
Omalle rauhanaatteelleen uskollisina nämä kaksi haaraa ovat ilmeisesti kuitenkin sovinnossa, koska niillä on yhteinen organisointikeskus Englannissa ja yhteisiä konferensseja.

2+4=? kirjoitti:

Joo, kveekarit näyttävät olevan rauhallista porukkaa, saivat Nobelin rauhanpalkinnonkin 1947.
“Kveekarit ovat yksi nk. perinteisistä "rauhankirkoista", ja v. 1947 Englannin ja Yhdysvaltain kveekarien avustusjärjestöt saivat työstään sodan tuhojen lieventämiseksi Nobelin rauhanpalkinnon.”
http://www.netlife.fi/users/antti.pelkola/kveekarit/tie.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Peace_churches

Itse en juuri kallistu täydelliseen pasifismiin päin kun katselee maailmanmenoa mutta kaipa sillekin idealismille paikkansa on.

Lue lisää

Olen sanaton, nyt taisi löytyä se oma paikka?

”Kveekarit pyrkivät noudattamaan Jeesus Nasaretilaisen opetuksia sellaisina kuin ne on merkitty muistiin evankeliumeissa. He yrittävät elää sen anteeksiantavan rakkauden hengessä ja voimassa, jota Jeesus ilmensi elämällään ja kuolemallaan. Kveekarit eivät silti kiellä muiden uskontojen arvoa ja pyhyyttä, eivät myöskään niiden ihmisten, jotka eivät varsinaisesti edusta mitään uskontokuntaa. Jokaisessa ihmisessä on jotain Jumalasta.”

”Kveekareilla ei ole kirkollista hierarkiaa eikä uskonnollista auktoriteettia.
Kveekarit pyrkivät yksinkertaiseen elämäntapaan olematta silti ahtaasti puritaanisia.
Kveekarit eivät myöskään hyväksy rotuun, uskontoon, yhteiskuntaluokkaan, sukupuoleen tai muuhun sellaiseen liittyvää syrjintää”
http://www.netlife.fi/users/antti.pelkola/kveekarit/tie.html

Etenkin tämä puhuttelee:

Kveekarit ovat tavallisia ihmisiä, jotka eivät aina tavoita ihanteitaan. He eivät väitä, että heidän tiensä olisi ainoa oikea, vaan se on heille itselleen osoittautunut oikeaksi, Kimmo Wilska sanoo.
http://www.kirkkojakaupunki.fi/uutiset/kveekarit-etsivat-hiljaisuutta

”…hiljainen hartaus pääasianaan puolustaa rauhaa, oikeudenmukaisuutta, yksinkertaista elämäntapaa, kohtuutta, totuutta ja ihmisoikeuksia.”
http://kveekarit.org/

Pelastusarmeija tuntuu olevan opillisesti hyvin joustava:

"Oppirakennelma on pääosin hyvin yhteiskristillistä, johtuen siitä, että armeijan alkuvaiheisiin liittyy toiminta yhteiskristillisten evankelioimisjärjestöjen kanssa Itä-Lontoossa. Yhteiskristillistä luonnetta halutaan korostaa edelleenkin, armeijan löyhä oppirakennelma mahdollistaa sen, että se toimii kussakin kohdemaassa kunkin maan vallitsevan kirkollisuuden mukaan."
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=25

"On tavallista, että suuri osa jäsenistä kuuluu kussakin maassa valtionkirkkoon tai muuten hallitsevaan kirkkokuntaan, Suomessa luterilaiseen kirkkoon.
Toimintansa pelastusarmeija rahoittaa keräysvaroilla sekä kirpputorien tuotoista. Liike ottaa varoja vastaan myös kunnilta ja valtiolta. Järjestö toimii useissa maissa yhteistyössä kirkkojen kanssa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelastusarmeija

Voiko sitä pitää omana kirkkonaan, vai onko se pikemmin toiminnallinen yhteisö?