Uskonnon tuputus työpaikalla

On olemassa syynsä siihen, miksi Radio Suomi on aina auki, vaikka kukaan ei koskaan kuuntele sitä. Veera Salmi on yksi niistä.

Aina on ihmisiä, jotka tuputtavat toisille omia juttujaan. Yksi ystäväni laihduttaa aina, pysyy silti lihavana ja aina tuputtaa minulle laihdutusohjeitaan, vaikka en ole niiden tarpeessa. Inhottaa.

Nii juu, ei hän enää olekaan ystäväni.

Jos lapset ovat itse luterilaisia ja potilaat / lapset, tai lapsipotilaiden vanhemmat sen sallivat, hoitaja ei toimi väärin.

Paljon riippuu siitä, mitä hän puhuu. Virsien laulelu luterilaisille ei liene kiellettyä, jos he itse sen sallivat. Uskonnon nimenomainen tyrkytys on väärin. Ateistin ei ole pakko sietää virsiä potilashuoneessaan ja hän voi valittaa asiasta sairaalan johdolle.

Onko ateismin tyrkytys kouluissa muuten väärin? Valtaosa lapsistahan on kristittyjä.

Entä homoseksuaalisuuden tyrkytys heterolapsille?

Yleensä on niin, että tietynlainen julkinen puhe hyvinkin hyväksytään, kuten esim. kiroilu. Kirosanat sisältävät paholaisen nimiä, sekä halventavia nimityksiä eritoten naisten alapäästä. Tämä on suurempi ongelma kuin hoitajan laulamat virret. Omalla kohdallani tämä rajaa mm. suomalaisten viihdeohjelmien katselua: niissä kirotaan ja riidellään jatkuvalla non-stopilla. Jos yleensä olen aloittanutkaan katselua, vaihdan esnimmäisen kerpeleen tullessa, tai satanistien käsimerkin nähdessäni välittömästi kanavaa.

Kuitenkin olen aina maksanut samat tv-luvat kuin perkeleenpalvojatkin. Voisivatko ateistit puuttua myös tähän suureen epäkohtaan?

"Uskonto on vähän niinkuin penis. On aivan OK omistaa sellainen ja olla jopa ylpeä siitä, mutta älä kuitenkaan ota sitä esille julkisuudessa äläkä tunge sitä lapsiin."

Itse olen uskovainen, mutta en koskaan tuputa sitä kenellekään. Kuitenkin monta kertaa on käynyt niin että ihmiset huomaavat minussa jotain poikkeavaa, vaikka en edes kanna mitään uskonnollisia symboleja mistä minut tunnistaisi. Minussa toteutuu Jumalan sana jonka mukaan hän loi ihmisen omaksi kuvakseen. Aina kun ihmiset huomaavat uskoni, vaikka en siitä sanallakaan mainitse niin he näkevät minussa Jumalan kuvan. Se puhuttelee monia ihmisiä ja moni on kääntynyt Jumalan puoleen koettuaan sen. Se toimii myös päinvastoin, Jumalalta lähtöisin oleva valkeus läpivalaisee ihmisten mielen ja moni tarkoituksella silmänsä ja korvansa tukkinut ihminen tuntee pahat tekonsa juuri sillä hetkellä niin raskaasti että sen huomaa ihan selvästi hänen käytöksestään.

"Opasteen" viestissä oli samantapaisia ajatuksia kuin itsellänikin. Elämässä tulee olla rehellinen. Siitä lienevät kaikki yhtä mieltä. Elämässä otetaan vastaan se, mikä toimii ja minkä todeksi havaitsee. Usein ihminen, jolla on elävä toimiva usko, herättää kiinnostusta ja häneltä tullaan kysymään asioita. Silloin tarjoutuu tilaisuus kertoa, miksi itse olen uskossa. En pysty uskottelemaan itselleni Jumalaa, jota en tiedä olevan olemassa. Toinen ihminen näkee, milloin usko on aitoa ja kyseinen henkilö seisoo sanojensa takana häpeämättä uskoaan. "Asioista" voi keskustella kiihkottomasti ja antaa toisen tehdä johtopäätöksensä minun rehellisyydestä. Yleensä puhun Jumalalle tapaamistani ihmisistä enemmän kuin Jumalasta heille.

Mitäs ketun sensuuria tämä nyt sitten mahtaa olla? Tämä eilinen jakso ei ole vieläkään Areenassa, mutta tänäinen jo on, ja kaikki aikaisemmat.