Ketä sinä vihaat?

Itse en voi sanoa vihaavani ainuttakaan ihmistä. Viha on varsin vahva sana, eikä sitä pitäisi käyttää turhaan.
Joidenkin uskovien ihmisten yritykset määräillä ja määrtellä, mikä minulle on hyvää ja mikä ei, ovat ärsyttävää yksityiselämään puuttumista. Sellainen ei kuitenkaan voi olla syy vihaamiseen.
Myös eräiden uskovien tieteen vastaiset saarnat ja jopa ilmiselvä valehtelu ovat ärsyttäviä, mutta sekin on lähinnä kyseisten uskovien häpeä. Enemmänkin tunnen useimpien kohdalla sääliä kuin edes vahvaa antipatiaa.

Luulen, että uskovat vihaavat paljon katkerammin väärällä tavalla uskovia kuin keskiverto agnostikko vihaa yhtään ketään. Nämä väärää uskoa saarnaavathan houkuttelevat jo uskoon tulleita ihmisiä vääräuskoisuuteen ja siten helvettiin. Tällaisen käsityksen joiltain kristillisiltä keskustelusivustoilta tosiaan tuntuisi saavan.

Ei tuntematonta henkilöä voi vihata.

Vihaan epärehellisyyttä ja fundamentalismia - En ihmisiä.

Asioista ja mielipiteistä voidaan olla eri mieltä, mutta henkilöitä niiden takana ei tarvitse vihata. Joidenkin varsinkin tunneihmisten on pitää tämä asia erillään. En hyväksy homoutta, en ateismia, en kommunismia, mutta voin silti tulla toimeen ja vaikka ystävystyä näitä edustavien kanssa. On mulla ainakin yksi naisystävä, joka on tällä hetkellä ateisti, mutta siitä huolimatta voimme keskustella uskonasioista ja meillä on joitain yhteisiä intressejä.

Vihaan niitä, jotka sortavat heikompiaan.

Vihaan pierun katkua.

Koko ajatuskin, että joku ryhtyisi vihaamaan toista sen takia että tämä on ateisti tai uskovainen kuulostaa vieraalta.

Kun tarkastellaan Raamatun humaaneja viestejä niin herää kysymys - miksi Jumala vihaan lapsia jopa kolmanteen tai neljänteen polveen asti.
Niin niin ne isien pahat teot, sitä se on.

En ainakaan lähimmäisiäni. Mutta lähimmäisiini ei kuulu yhtään hihhulia tai uskonnotonta ateistia.
Rukoilen, että em. vähemmistöt lopettaisivat kirkon ja Suomen hajoittamisen.

En vihaa, miksi vihaisin. Vihaako aloittaja sitten ateisteja, ja jos vihaa, niin miksi?

En todellakaan vihaa ketään, ei ole aihetta. Onneksi. Miksi kuluttaisin voimiani vihaamiseen?

Jotkut ihmiset voivat kuitenkin olla varsin ärsyttäviä joskus.

Outona pidän sitä, että joku pitää itsestään selvyytenä, että vihataan ja kysyy: "Ketä sinä vihaat?" Aivan kuin kuuluisi vihata jotakuta. Ehkä aloittajan pitäisi hakea apua vihaansa.

Tai onko sanan "vihata" merkitys muuttunut viime aikoina? Kaikki satunnainen vastenmielisyys on vihaa, vai?

Minusta viha on hyvin voimakas tunne, jota koetaan hyvin harvoin ja silloinkin lyhyen hetken. Jos viha on päällä pidempään, mielenterveydessä on jotain pielessä. Viha syö ihmistä.

Uskomaton kysymys!
Mikähän on ongelmasi?

On vaikeaa suhtautua positiivisesti ihmisiin jotka pitävät minua jonain saastana joka täytyisi kokonaan hävittää maan päältä. Mutta en minä noita harhaanjohdettuja typeryksiä vihaa, lähinnä vain säälittää heidän kyvyttömyytensä käyttää aivojaan.

Kyllä sitä tulikivenkatkuista vihapuhetta useimmiten kuule juuri uskovien suusta.

"On helppo vihata niitä ihmisiä, jotka uskovat eri tavalla kuin minä tai joiden ideologia tai poliittinen kanta eroaa omastani. "

Miten niin on helppo vihata toisella tavalla ajattelevia ihmisiä? Pitääkö vihata? Outo asenne!

Minusta on vaikea tai mahdoton vihata ylipäätään ketään. Minusta kaikilla on oikeus uskoa omalla tavallaan. Tämä on niin itsestään selvää. Erilaisia poliittisia kantojakin suorastaan tarvitaan.

Kotiasketisti ja töitäkin.

Lukeminen,kirjoittaminen.

En. Säälin ja halveksun, mutten vihaa. Paitsi erityistapauksissa.