Johtava genre. Vaikka väitetään että ateismi sisältää enemmän
totuutta kuin mikään henkimaailman asia lisättynä ihminen Jeesus
ja Henki Jumala. Olisi hyvin perusteltua väittää, että ateistinen, sattumaan
perustuva maailmankuva veisi pohjan ja maton alta koko Raamatulta koska ateistit ovat niin älykkäitä. Selittäkää siis järkiperustein miksi ateistinen valtio Pohjois-Korea on eristäytynyt muusta maailmasta ja johtava hemuli järjestelee puolikoomassa ydinkokeita oman valtansa vuoksi. Miksi tämä esimerkki ei leviä muihin ihmisiin.
totuutta kuin mikään henkimaailman asia lisättynä ihminen Jeesus
ja Henki Jumala. Olisi hyvin perusteltua väittää, että ateistinen, sattumaan
perustuva maailmankuva veisi pohjan ja maton alta koko Raamatulta koska ateistit ovat niin älykkäitä. Selittäkää siis järkiperustein miksi ateistinen valtio Pohjois-Korea on eristäytynyt muusta maailmasta ja johtava hemuli järjestelee puolikoomassa ydinkokeita oman valtansa vuoksi. Miksi tämä esimerkki ei leviä muihin ihmisiin.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Ihmisarvon loukkausta on opettaa Pohjois-Korean kansalaisia ateisteiksi. Sen voi jokainen kehittyneempi ateistikin allekirjoittaa, eli siis kaikki ateistit. Pakkoruotsi ja pakkoateismi eivät eroa toisistaan. Jumala on aina henkilökohtainen valinta eikä PKorean pomottaja ymmärrä mikä ihmisen sydäntä liikuttaa oikeasti kaikkein eniten. Ei mikään kuparinen patsas tai ydinuhka.
Pohjois-Korealaisten jumala on heidän johtajansa kim-jong-un.
Samanlaista aivopesuahan se on opettaa, että jumala on todellinen, erona se, että p-korealaisten jumala onkin todellinen ihminen.
Politiikan tutkija Han S. Park kirjassaan Juche: The Politics of Unconventional Wisdom ja teologi Thomas J. Belke teoksessaan Juche: A Christian Study of North Korea's State Religion ovat molemmat todenneet, että Pohjois-korean juche-aate on ”itse asiassa uskonnollinen liike”.
Mutta onhan siinä jotakin kuvaavaa, että hihhuli ottaa esimerkiksi ateismista vain jotakin sellaista mikä ei edes ole ateismia, vain jotta saisi ateisteja solvattua valheellisesti.
Suoraselkäinen rehellisyys tai edes auttava yleissivistys olisivat ihan kivoja asioita, joita uskovienkin kannattaisi edes joskus harkita. Niiden puuttuminen kun pistää niin ikävästi silmään joka kerta.
Jumala siis on valinta, onko niitä hyllyssä poimittavana ostoskoriin ja sitten kassalle?
>> Miksi ateismi ei ole Johtava genre. <<
Siksi, että ihmiskunnan valtaosa on yliluonnollisuuksiin uskovia höperöitä.
Uskotaan horoskooppeihin, homeopatiaan, henkimaailmaan, lukemattomiin jumaliin ja muuhun todistamattomaan. Ihmiset ovat herkkäuskoisia ja älyllisesti laiskoja. Siksi ateismin kannatus ei ole suurempi kuin se nyt on.
Kauheata hevonpaskaa taas. Eipä taida arvon hihhuli tietää että valtaosalla maailman valtioista on ateistinen valtiosääntö? Mm. Yhdysvalloilla, tuolla teidän varajeesusten luvatulla maallakin.
"Vaikka väitetään että ateismi sisältää enemmän
totuutta kuin mikään henkimaailman asia "
Ateismi sisältää vain ja ainoastaan yhden totuuden: Jumalia ei ole. Muu ei kuulu ateismiin, ei tiede, eivät poliittiset järjestelmät, eikä edes huuhaan vastustaminen. Ihminen voi uskoa astrologiaan, vaikka olisi ateisti. Tosin en tunne ainuttakaan ateistia, joka uskoisi.
Ateismi toimii usein rokotteena myös muuhun huuhaahan uskomista vastaan...
Ihmiset uskovat yleensä mieluummin kivaan valheeseen kuin ikävään totuuteen. Minkä näkee tällä palstalla joka ikinen päivä. Minkäs sille voi että ihmisluonne on sellaiseen itsekkyyteen ja oman edun tavoitteluun taipuvainen.
Uskohan on silkkaa egoismia, jossa yksilö tavoittelee itselleen ikuista elämää ja ikuista onnea. Uskon ainoa tarkoitus on palkita uskova itse ruhtinaallisesti ja antaa ikuinen taivaselämä paratiisissa. Mitään sen tyylipuhtaampaa superhyper-egoismia kuin kuvitella että ansaitsee ikuisen elämän (vaikka selvästi ei osaa elää edes tätä yhtäkään), ei ole olemassakaan. Se on naurettavan egoismin ylin huipentuma.
Ateismi taas ei lupaa mitään ikuista ja tavoiteltavaa onnea, paratiisia ja nirvanaa ja laumoittain neitsyitä jne. Ateismi tarjoaa vain sellaisen (joidenkin mielestä) ikävän karun totuuden, että tämä tässä ja nyt on ainutkertainen elämämme, jota ei kannata jättää elämättä jonkun kuvitteellisen taivaspaikan takia.
"Ihmiset uskovat yleensä mieluummin kivaan valheeseen kuin ikävään totuuteen."
Voimallinen pointti! Muuta selitystä uskontojen levinneisyydelle ei edes kaivattaisi. Mutta sosiaalinen paine ja itsesuggestion voima auttavat.
Tämänkin aloituksen kaltainen hölynpöly se vain jatkuu kun taas kerran joku palstalle uusi hihhuli - tai mikä pahempaa, joku sama vanha inttäjä - tulee kertomaan näkemyksiään ateismista vaivautumatta ensin ottamaan selvää mitä ateismi tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Jo käsitteen "genre" käyttäminen tässä asiayhteydessä osoittaa, ettei käsitteen käyttäjä tiedä yhtään mistä hän puhuu.
Tuollaisista lähtökohdista sitten pitäisi yrittää keskustella. Onhan sitä yritetty. On kerrottu kerta toisensa jälkeen sinnikkäimillekin vittuilijoille, jankuttajille, paskanjauhajille ja trolleille, että miksi heidän tyylillään keskusteleminen on perseestä, ja mitä asian korjaamiseksi voisi tehdä... mutta kun se ei auta. Idiootti on idiootti ja trolli on trolli, siispä tämä kaikki on melko turhaa.
PS. Ja joo, yleensä tämmöinenkin kommentti saa jatkokseen kommentin, että "eipä tuo omakaan kommentointisi ihan asiallista ollu" - ikään kuin se edes olisi ollut jotenkin oleellista enää tuon kaiken nähdyn hihhuleiden ja trollien oudon skeidan rinnalla.
Aloitus on imbesillin laatima sepustus, joka ei kaipaisi kommentteja. Sen sisältö poliittisessa rotuopissa eikä kuuluisi ateismipalstalle.
Sanottakoon sen verran että ateismi on johtavassa asemassa maailmalla uskontoihin nähden.
Raamatulta on pudonnut pohja pois aikapäiviä sitten.
Ateismi+ei+ole+maailmankuva.+Ateismissa+on+kyse+jumalien+olemassaolosta.+Ei+ole+ateistien+vika,+että+uskikset+ajattelevat+kaiken+jumaliensa+kautta...
hmm, syntyessään lapsi omaksuu vanhempien uskonnolliset ajatukset.
Kasvaessaan kehittyy ateistiksi, jos niin näkee omaksi parhaakseen.
Jumalopit ja uskonnot säilyvät juuri tästä syystä.
Lapsi on syntyessään 0.
Seuraavaksi hän alkaa ladata tiedostojaan näkemänsä, kuulemansa muiden aistiensa avulla.
Huonon tuurinsa avulla hän voi syntyä jopa kristillisdemokraattiseen oikeistolaiseen populaatioon, jolloin elämänsä on pelattu pilalle, mikäli älynsä ei nouse korkeammalle tasolle.
Ateismi valtaa kaiken aikaa tilaa uskonnoilta.
Elämme maailmanhistoriallista murrosaikaa, jolloin uskonnot lakkaavat olemasta voimatekijä niin ihmisten mielissä kuin valtioiden järjestyksessä.
Tiede kieltää kokonaan uskonnot. Jopa uskovaiset tieteilijät kieltävät tutkimuksissaan uskontojen lausumat. Tutkimuksissa tutkitaan todellisuutta ja ylös kirjataan todellinen tieto ja erikseen mainitaan arveluita mitä tiedon rajan tuolla puolen olisi.
Kosmologi Krauss toteaa mainiosti elämisen syvistä virtauksista. Mikäli tyytyisimme uskontojen selityksiin maailmankaikkeudesta jäisimme paljosta paitsi. Todellisuus on paljon värikkäämpää ja mielenkiintoisempaa sellaisena kuin se on.
Todellisuus voi olla värikästä ja mielenkiintoista, mutta ateistina minä katson että kaikki on loppujen lopuksi yhdentekevää. Millään ei oikeasti ole mitään arvoa, merkitystä eikä tarkoitusta. Eikä tämä näkemys ole vain ateistilla, samaa sanoo Raamattukin Saarnaajan kirjassa: "Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta".
Näyttää kuitenkin siltä, että jopa joidenkin ateistien on vaikea hyväksyä ajatusta kaiken turhuudesta, nimittäin kun he sanovat että "elämälläni kyllä on tarkoitus, nimittäin se minkä minä itse sille annan". Tällaista olen tosiaan havainnut sanottavan. Kyseessä tietenkin on vain epätoivoinen väistely. Tämä maalitolppien siirtely näkyisi selvästi, jos joku sanoisi esim. että "elämäni tarkoituksena on se että nautin, sillä siihen olen päättänyt keskittyä."
"Todellisuus voi olla värikästä ja mielenkiintoista, mutta ateistina minä katson että kaikki on loppujen lopuksi yhdentekevää."
Aivan, mutta jos kaikki on yhdentekevää, niin myös yhdentekevyys on yhdentekevää, jolloin syntyy mielenkiintoinen looginen paradoksi. Toisaalta jos kaikki on yhdentekevää, niin myös tuo paradoksi on yhdentekevä. Mutta toisaalta se, että se on yhdentekevä on myös mielenkiintoisen paradoksaalisesti yhdentekevää jne.
"kaikki on loppujen lopuksi yhdentekevää"
...paitsi puutarhan hoito.
Riittävän suuressa mittakaavassa jokaisen ihmisen elämä on yhdentekevää. Universumin kannalta on aivan yhdentekevää sekin, että Aurinko sammuu.
Ihmisen kokoisessa mittakaavassa ihmisellä ja hänen elämällään on hyvinkin paljon merkitystä.
"Filosofiasi" on tyhjän tynnyrin kolinaa.
>>"Filosofiasi" on tyhjän tynnyrin kolinaa.>>
En esittänyt mitään filosofiaa vaan kuvasin tunnetta, joka minulla on elämästä ja maailmasta. Onhan vastakkaisiakin näkemyksiä esitetty viljalti, esimerkiksi tuon filosofian puolella että oikeasti on olemassa hyvä ja paha.
Minusta ajatus "elämän tarkoituksesta" on peräisin uskonnoista. Uskonnoissahan olemme "taimia tarhassa", joiden elämällä on ulko- ja yläpuolelta annettu tarkoitus ja tämän kuvitellaan tekevän elämän jotenkin täkreämmäksi.
Minusta tilanne on juuri päinvastainen. Ihmiselämä on arvokas ja ainutlaatuinen juuri meidän autonomisuutemme takia. Pystymme itse antamaan elämällemme haluamamme merkityksen.
Oluthiivan ja tarhaminkin elämällä on ulkopuolelta annettu tarkoitus, mutta en käsitä miten se tekisi niiden elämän niiden itsensä kannalta merkityksellisemmäksi. Nehän ovat niiden hyödyntäjien (eli ihmisen) antamia tarkoituksia. Minä en haluaisi olla minkään taivaallisen tarhurin tarhaminkki enkä ymmärrä miten sellainen rooli tekisi elämästäni merkityksellisemmän.
Elämän tarkoitus on eri asia kuin sen merkitys ja merkityksellisyys. Elämällämme on meille se merkitys jonka me sille annamme ja jonka me koemme sillä olevan. Meillä on vastuu tuon merkityksen löytämisestä ja siitä että elämme rehellisesti sen mukaan.
Tuohan oli erinomaisesti sanottu.
"Elämän tarkoitus" on käsite joka nähdäkseni on syntynyt jo hyvin varhain, ehkä uskontojen rinnalla mutta tuskin niiden takia. Kyllähän jo esim. Gilgamesh-eepoksessa nousee tämä kysymys esiin.
Sanot: >>Elämällämme on meille se merkitys jonka me sille annamme ja jonka me koemme sillä olevan. Meillä on vastuu tuon merkityksen löytämisestä ja siitä että elämme rehellisesti sen mukaan.>>
Tuossa kuitenkin vaihdat maalitolppia sikäli, että puhut merkityksestä vain sellaisena joka meitä sattuu miellyttämään. Mutta sanotko esim. itsekkäälle hedonistille, että nyt hän siis on löytänyt elämälleen merkityksen ja hänen on rehellisesti yritettävä elää sen mukaisesti, eli hankittava nautintoja minkä pystyy, toisten kustannuksellakin? Tai pitäisikö huijaria käskeä huijaamaan rehellisesti? Minä en tällaista ymmärrä siitäkään syystä, että olet tuonut mukaan tuon arvottavan "rehellisyyden". Minun nähdäkseni millään ei oikeasti ole mitään arvoa. Miksi tosiaankaan pitäisi elää rehellisesti sen merkityksen mukaan, jonka on sattunut omalle elämälleen antamaan? Vai onko tuo rehellisyyskin vain jotakin sellaista, joka sinun mielestäsi kuulostaa hyvältä?
Useimmiten elämämme merkitys ja tarkoitus ulottuu vain meihin itseemme ja hyvin suppeaan lähipiiriin, eikä sen tietenkään edes tarvitse olla muuta.
Jos ihmiset kokevat oman elämänsä jollain, edes hyvin henkilökohtaisella tasolla merkityksellisesti, se samalla heijastuu myös isommalla tasolla. Eli elämänsä merkityksellisekssi kokevat ihmiset muodostavat yhteisön joka on kokonaisuutenakin yleensä paljon enemmän hyvää tuottava kuin yhteisö jonka ykslöt eivät näe elämällään mitään tarkoitusta.
Näinollen voidaan katsoa että henkilökohtainen merkityksellisyys ei ole ristiriidassa yleisen merkityksellisyyden kanssa eikä yksilön elämän merkityksellisyys ole siksi merkityksetöntä.
>>elämänsä merkityksellisekssi kokevat ihmiset muodostavat yhteisön joka on kokonaisuutenakin yleensä paljon enemmän hyvää tuottava kuin yhteisö jonka ykslöt eivät näe elämällään mitään tarkoitusta.>>
En nyt saa mieleeni mitään yhteisöä, jonka yksilöt eivät näkisi elämälleen mitään tarkoitusta. Ehkä sinä voit osoittaa minulle sellaisen. Mutta kun minusta siis näyttää siltä, että ihmisten suuri enemmistö kokee elämänsä vähintään jossakin määrin merkitykselliseksi, ei tuosta seuraa välttämättä mitään hyvää. Ottaakseni räikeän esimerkin, varmasti Isiksen taistelijatkin kokevat rehellisesti toteuttavansa elämänsä tarkoitusta katkomalla kauloja vääräuskoisilta ja yleensä kaikilta, jotka uskaltavat olla heidän kanssaan eri mieltä. Varsinkin tuolla rehellisyydellä minä näen tässäkin tapauksessa lähinnä puolusteltavan raakuuksia.
Miksi kristinusko ei ole johtava genre islamilaisissa maissa?
Koska valtaenemmistö pakkomuokkaa ihmiset kaltaisikseen.
On ikään kuin helpompi mukautua suuremman joukon kantaan.
Siitä poikkeaminen vaatii jo rohkeutta. Ateisteilla on rohkeutta,
valehtelevilla paskahousuilla ei.
Muistakaa nyt se, että suurin osa niistä ihmisistä, jotka haluavat uskoa jumaliin tms henkiolentoihin eivät pidä Raamattua, Jeesusta jne uskottavana. Raamatulla ei ole siis uskovienkaan enemmistön mielestä mitään pohjaa. Kristityt ovat kaikista jumalaan uskovista vähemmistö.
Siellä KIM_JOY nyt pelleilee PKoreassa ja uhittelee koko muuta maailmaa,
mikä on olennaista genreä ja kuuluu ateismiin. Valtaväestö siellä tuskin on yhtä uhittelevaa
ja pakolaisia saattaa tulla paljon. Se siitä johtavasta genrestä, missä johtajia tapetaan jos on katsonut pahasti KIM_JOYkkaria. Diktatuurit häviävät. Tavalliset ihmiset unohdetaan
jonkun pellen ego-trippailun takia.
"Siellä KIM_JOY nyt pelleilee PKoreassa ja uhittelee koko muuta maailmaa,
mikä on olennaista genreä ja kuuluu ateismiin."
Kuuluuko sitten USA:n uhittelu ja risteilyohjusten laukominen jotenkin kristinuskoon kun USA on pääasiallisesti kristitty valtio?
Johtava j avärisevä genre sulla on perseessäs.
Siellä Donald Dumb nyt pelleilee PKoreassa ja uhittelee koko muuta maailmaa.
mikä on olennaista genreä ja kuuluu US of A idiotismiin.
jos maapallolla asuisi 100 ihmistä, niin heistä
31 kristittyä
23 muslimia
15 hindua
7 buddhalaista
16 uskonnotonta ja osa heistä ateisteja
miksi ateistinen valtio?
Koska Raamatun käsitys yhteiskunnasta on demokraattinen. Jos emme halua demokratiaa, aletaan ateisteiksi tai muslimeiksi.
Kristityt, hindut ja buddhalaiset 31 15 7=52 olisivat niukka enemmistö, mutta demokratia jäisi vain marginaaliin.
Suomessa kirkko on hankalassa asemassa. Pitäisi yhtä aikaa edustaa yksilöä ja yhteiskuntaa. Eli täytyy yrittää noudattaa lakia, joka on itselle haitallinen.
https://beta.oikeamedia.com/o1-14614
Ajatuksen aihetta antavat kirkossa toimivat yksilöt, jotka ajattelevat yksilön parasta niin paljon, että ovat valmiita sahaamaan omaa oksaansa. Miksi Raamatun käsitystä lähimmäisestä käytetään kristittyjä ja demokratiaa vastaan?