Ihmisen vapaa tahto

ok--

Tämä on mielenkiintoinen aihe, vapaa tahtotila ja Jumalan työt ihmisessä ja niiden havaitseminen.

Ollakseen vapaa, täytyy nähdä Jumalan vaikutuksen ja toiminnan elämässään, että sen pitää pystyä havannoimaan ja vasta silloin ihminen voi ymmärtää, että sen vapauden on voinut mahdollistaa Jumalan työ ihmisessä.

Toisaalta se on suunnaton helpotuskin ihmiselle, vaikka vastuuta ei poistetakaan tietyllä tapaa ihmiseltä itseltään, niin sen ymmärtäminen myös, että ei ole ollut kykenevä itsessään, vaan se mikä on ollut ihmisessä on silloin "hallinnut" , toisaalta se kirkastaa Jeesusta. Toisaalta myös armon merkitystä ja se että mitään ei omin voimin oteta, vaan se saadaan ja kun toisaalta siihen liittyy sellaista, että ihmisen tulee nöyrtyä heikoksi ja sitä tarvitsevaksi... se on jännä yhtälö, että kun kuitenkaan se ei ole millään tavalla mitään sellaista, minkä ihminen voisi lukea omaksi ansiokseen ja toisaalta siinä on juuri se niin hieno asia ja millä tavoin se myös tuo ihmiselle itselleen tiedoksi Jumalan valtasuuruutta, Jumala siis ilmoittaa ihmiselle itsensä.
Usein ehkä ihmiset ajattelevat, että heidän tulee ilmoittaa Jumalasta toisille ihmisille, mutta se onkin niin, että Jumala ilmoittaa ihmisille itsensä, ja on ilmoittanut itsensä Jeesuksen kautta.

vapaastatahdosta kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen aihe, vapaa tahtotila ja Jumalan työt ihmisessä ja niiden havaitseminen.

Ollakseen vapaa, täytyy nähdä Jumalan vaikutuksen ja toiminnan elämässään, että sen pitää pystyä havannoimaan ja vasta silloin ihminen voi ymmärtää, että sen vapauden on voinut mahdollistaa Jumalan työ ihmisessä.

Toisaalta se on suunnaton helpotuskin ihmiselle, vaikka vastuuta ei poistetakaan tietyllä tapaa ihmiseltä itseltään, niin sen ymmärtäminen myös, että ei ole ollut kykenevä itsessään, vaan se mikä on ollut ihmisessä on silloin "hallinnut" , toisaalta se kirkastaa Jeesusta. Toisaalta myös armon merkitystä ja se että mitään ei omin voimin oteta, vaan se saadaan ja kun toisaalta siihen liittyy sellaista, että ihmisen tulee nöyrtyä heikoksi ja sitä tarvitsevaksi... se on jännä yhtälö, että kun kuitenkaan se ei ole millään tavalla mitään sellaista, minkä ihminen voisi lukea omaksi ansiokseen ja toisaalta siinä on juuri se niin hieno asia ja millä tavoin se myös tuo ihmiselle itselleen tiedoksi Jumalan valtasuuruutta, Jumala siis ilmoittaa ihmiselle itsensä.
Usein ehkä ihmiset ajattelevat, että heidän tulee ilmoittaa Jumalasta toisille ihmisille, mutta se onkin niin, että Jumala ilmoittaa ihmisille itsensä, ja on ilmoittanut itsensä Jeesuksen kautta.

Lue lisää

Hienoa kun ymmärrät pointin ihmisen olemuksesta. Kun ihmisen olemus /lihallisuus on vihollisuudessa JUMALAA kohtaan, niin luonnollisesti tällä otuksella ei ole kuin yksi suunta JUMALAN tahdon tekemisen suhteen. Vaikka on tiedollisuus/kin, niin voimaa tekemiseen ei löydy kuten Raamattu opettaa.

Taas, miksi sitten ihmisen tekemisestä löytyy myös JUMALAN tahdon toteuttamista, niin tämä on juuri sitä JUMALAN vaikkuttamista ihmiseen. No, moni mieletön ihminen kuvittelee, että hän sen tahtoi ja teki kun on sokea kuin aasi.

Niin, väitämpä, miten ihmisen alitajuntaan vaikuttaa erittäin paljon USKO, joka ilmentää JUMALAN tahdon määrääytymistä ja tekemistä.- ei ihmisen.

Näin ainoastaan toteutuu JUMALAN huolenpidosta kumpuava turvallisuus. Rauha ja lepo. Juuri tuon huolenpidon ja JUMALAN määräämä tahdon toteutuminen antaa ihmiselle näyn ja ymmärryksen JUMALAN olemuksesta.

Niin, ihminen hukkaantui JUMALAN suojeluksesta, mutta taas JUMALA ilmentää miten hän saattaa takaisin ihmisen huolenpitoonsa.

No, uskonnollinen ihminen ei usko alkuunkaan, miten KAIKKI hyvä, mitä ihminen kokee, tulee JUMALALTA aina pelastumista myöten. Sama tilanne jumalattomalla ihmisellä. Ihmisen olemus oikein vihaa / vihastuu, jos joku määrää hänen syvimmät vedet,- missä kulkea.

Juuri tuohon samaan tekijään,- "minua ei määräillä" kulminoituu vaikeat ihmissuhteet. Sama ajattelutapa siirtyy / ilmentyy uskonnollisessa ihmisessä. Mutta,- kun JUMALA on kaikkivaltias ja rakkaus, niin onneksi JUMALA ei kuuntele turmeltuneen ihmisen aatoksia,- vaan saattaa kaikki vallallaan tunnustamaan Jeesuksen Kristuksen Herraksi.

Voisi sanoa, miten JUMALA antaa ihmiselle hyvää,- turmeltuneen ihmisen tahtotilan vastaisesti tietäen ihmisen tilanteen.

Ps.
Sitä odottelen, toteutuuko jo elinaikanani, miten tiede tutkimuksineen alkaa havainnoida laaja-alaisesti ihmisen turmeltuneen / kielteisen olemuksen. Itse uskon, miten tiede tulee kumoamaan uskonnollisen ihmisen näkemyksen ihmisen tahtotilasta. Kumoamaan ja samalla todistaa Jeesuksen opetuksen todellisuudeksi. Tiedehän tutkii ja todistaa todellisuutta eli jokin tekijä tulee todistaa totuudeksi - havainnoitavaksi.

Niin, tuo saattaa tunnustamaan Jeesuksen Herraksi, niin siihenkin liittyy oikeastaan, ihan vastikää, ymmärsin jotain siihen liittyvää, että tavallaan Jumala on näyttänyt sen todellisuuden, mihin ajautuisi ilman Jeesuksen tunnustamista, ja se olisi ihmiselle tuhon tie, ja jotenkin koin jossain vaiheessa että olin menossa yhä kauemmas ja kauemmas ja mitä kauemmas menin, sitä vaikeampi minun oli puhua ja kirjoittaa Jeesuksesta ja se on todella erikoista...
mutta toisaalta siinäkin on se erikoinen puoli, että ilman kaikkea sitä, en olisi elänyt todeksi tiettyjä asioita ja tavallaan ymmärtänyt Jumalan valtaa kaikkeen, jopa siellä syvissä vesissä ja sinne upotessa, että ymmärtää, että Jumalalla on valta sinnekin ja se on erikoista ja toisaalta varmaan monille uskoville, vaikea ymmärtää ja on ollut itsellekin tietyllä tapaa, mutta kaikki on Jumalan sallimuksesta ja siksi, että Hän on katsonut sen olevan minun parhaaksi, pelastaekseen minut jostain ja se on toisaalta suurta armoa. Se on vaatinut kaiken sen tapahtuvaksi, se enemmänkin osoittaa Jumalan suurta hyvyyttä ja laupeutta.

No, aloin pohtimaan tuota kun kirjoitit tuosta Jeesuksen Herraksi tunnustamisesta ja tuli mieleeni, että siitähän tuli pohdittua ajatuksissani kaikessa hiljaisuudessakin, asioita.

kirjoitit tuosta turmeltuneen ihmisen olemuksesta ja ilmeisesti ainakin jossain ilmeisesti, olet liittänyt myös geneettisyyteen.
Aloin miettimään sellaisia henkilökohtaisia "kipukohtia" mitä on ollut ja tavallaan mitä miettii vieläkin ja kun puhutaan "sopeutumisesta", että se antaa rauhaa.
Kuinka paljon voi tiettyjä todennäköisyyksiä vastaan taistella? ja missä vaiheessa, luovuttaa pyrkimästä edes elämään sellaista elämää, jossa pyrkisi myös "haastamaan" itseään ja "saavuttamaan" tavoitteita myös itseään kohtaan? tarkoitan, että tuleeko nähdä, ettei resurssit vain yksinkertaisesi riitä mihinkään ja vain luovuttaa, luopuu omista unelmistaan täysin siis... tai kyllä tiedän, että uskovat sanovat ettei omista unelmista tarvitsisi luopua, mutta tavallaan on siinä pisteessä jo, että se kaikki yrittäminen ja unelmoiminen siitä elämästä, joka ei sitten vastaa sitä sen hetkistä todellisuutta...,niin ei ole tuottanut mitään loppuviimein, on aina vain siinä samassa pisteessä kuitenkin ja jotenkin ei pääse eteenpäin elämässä kuitenkaan. Miettii että onko jotain ettei ymmärrä sitä asiaa suhteessa todellisiin resursseihin vai mistä on kyse?

tämä meni ohi aiheen, siis tiedän ettet ihan tarkoittanut tuota, mutta kaikkihan liittyy kaikkeen... ja tavallaanhan kyse voisi ajatella olevan sitä elämänsä luovuttamisesta Jumalan käsiin.. mutta mietin, että ei tavallaan jää mitään "omaa" ja varmasti ei sellaista olekaan todellisestikaan ihmisellä, mitään omaa,... mutta jotain siitä, mitä toivoisi tai tahtoisi tai mistä unelmoida, että se on tavallaan jokin askel sekin... en tiedä mihin ja tuoko se mitään.,, kun tavallaan kuitenkin haluaisi sitä Jumalalta, että kuitenkin Hän näyttäisi, että miten ja millä tavalla...

sori jos hyvin henkilökohtaisella tasolla välillä kirjoitan, jotenkin vaan haluan ajatuksiani purkaa jonnekin ja tuli vaan mieleeni jotenkin aihetta sivuten... ja liittyhän tämä asia siihen, onko vapaata tahtoa ja pohdintaasi ihmisestä ja tieteestä... muuten, mitä sillä tarkoitetaan, turmeltuneisuudella, käyttäytymistäkö, joka on epäsuhta suhteessa normaalivarianssiin? ihminen koostuu niin monesta osatekijästä,, onko se jokin virhe, jossa emme saavuta, lepoa itsemme kanssa? toiset ovat luontaisesti jo nyt yhteiskunnallisesti katsottuna potentiaalisempia ja toiset epäpontentiaalista ainesta, jokainen sektorihan tarvitsee tekijänsä... jo nyt meitä kategorioidaan niin ammatillisella kuin sosiaalisellakin tasolla... kuitenkaan sillä ei ole tekemistä turmeltuneisuuden kanssa, se keskinkertainen ei ole turmeltuneempi kuin äö:llisesti lahjakas... ja miksi jotkut eivät sopeudu elämään sillä tasolla, jolle he kuuluvat(mukaanlukien itseni ja se ei tarkoita mitään pyrkimystä jotain "korkeamman" tason saavuttamista, vaan tietynlaisen oman paikkansa etsimistä yhteiskunnasta)...

ihan vaan lisäyksenä, että vaikka kirjoitan tuollaisia ja usein minut ymmärretään varmaan väärinkin... niin, vaikka laitoin siitä, ettei sopeudu elämään sillä tasolla millä kuuluisi...

niin... todellisestihan ajattelen, olevani todella lahjaton ihminen ja minä näen sen totuutena itselleni, koen olevani myös hyvin arvoton, itselleni. Ajattelen, silti etten ole Jumalalle arvoton.
Ja joskus koen, jos koetan asioista puhua muille, sanotaan, että minulla on lapset ja asiat ovat hyvin ja sehän on totta niinkin, välitän todella paljon lapsistani ja he ovat rakkaita minulle, mutta eihän kukaan yksilö voi elää koko elämäänsä lastensa kautta, heistä tulee aikuisia ja elävät omaa elämäänsä jonain päivänä.

Muilla naisilla on myös yksilöinä muu identiteetti kuin olla jonkun vaimo ja lastensa äiti.
En tiedä ymmärretäänkö minut taas väärin, kuten aina... koen, että minua aina syytetään itsekkyydestä ja aina pitäisi olla tekemässä jollekulle "parannusta" ja ikäänkuin se langetettaiisin aina harteilleni... en tiedä koenko niin vain, vai onko se niin... mutta jotenkin, kaikki toiveet ja unelmat ja jos jotain odottaa myös ihan "itselleen" kohdistuvaksi... uskovalla kuin ei olisi oikeutta niihin, mihin muillakin ihmisillä on tai ulkopuolelta on odotusarvo siitä, että uskovalla on tietyt ominaisuudet olla esim. vaatimaton ja epäitsekäs, tekemässä aina muiden hyväksi, muttei koskaan odottaen itselleen mitään.

Ymmärsinkö oikein, ettet usko ihmisen syntiinlankeemukseen, jossa rytäkässä ihmisestä tuli orja / vanki.

Niin, oliko aikoinaan amerikassa orjilla vapaata tahtoa mitä arkena puuhastelivat? Niin, tai alkoholistilla tai peliriippuvaiseilla ihmisillä jne...

Todellisuus on. Jos ihmisellä olisi aikuisen oikeesti vapaa tahtotila, niin kukaan ihminenb ei eroaisi tai edes saattaisi itselleen ongelmia. Tekisi aina oikean valinnan vapaata tahtotilaa käyttäen.

Kuten vähänkin asiaa ymmärtäen, niin jo ihmisen geneettisyys vaikuttaa siihen,.- ettei ole vapaata tahtotilaa käytetävissä. Geneettisyys ihmisessä,- joka todistaa vahvaa ihmisen turmeltumista.

Mikä on jumalan tahto kun häneltä ei kukaan ikinä ole saanut vastausta.

Vai.miten kirjoitti:

Mikä on jumalan tahto kun häneltä ei kukaan ikinä ole saanut vastausta.

Jumalan tahto kaikkiin ihmisiin nähden on, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja sen tahtonsa Hän on ilmoittanut Raamatussa.

1 Timoteus 2 KR 33/38
1. Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,
2. kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
3. Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,

***4. joka TAHTOO, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. ***

5. Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
6. joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,

No?

Herää luonnollisesti kysymys siitä, mikä ihminen todella on.

Ihan varmasti ei Jumala vie ketään väkisen taivaaseensa.

Paitsi tietysti luterilaiset piip jotka nukkuessaan tulevat kuuliaiseksi Jumalan sanalle ja nukkuessaan seuraavat Jeesusta.

kaiken muun ajan he tekevät mitä lystäävät ja samalla kertovat olevansa Jeesuksen seuraajia ja suunnistavat taivaaseen.

Kun Jeesus ojentaa heille kättään he kauhistuvat moista omaa vanhurskautta että pitäisi muka tarttua siihen, ei jei ja ei se ei heille sovi.

he ukevat katkismusta tunnustuksia mutta eivä tniistä mitään välitä, istuvat kirkossaan kerran vuodessa veisaavat surullinen tekoilo kasvoillaan Enkeeeliiiii taaaiiivaaaaannnnn.... ja mene vät kotiins akinkun kimppuun. siinä se on se usko jossa ei ratkaisuja kuulemma tehdä ja kaikki he kuitenkin ratkaisevat että Jeesusta emme seuraa.

Oman ratkaisun epäjumalaa? Sekö ei ole ihmisen teko, että asioista ymmärtämätön vauva viedään ihmisten toimesta kastemaljan ääreen ja antikristuksen hengessä toimiva kirkko päättää antaa vauvalle "pelastuksen".

Jumalan armosta ihminen voi ottaa Jeesuksen henkilökohtaisesti vastaan (Joh. 1:12) Herranaan ja Vapahtajanaan, mutta Raamattu on varsin selkeä siitä, että ihminen voi myös kieltää Herransa. Moni uskovakin kieltää Jeesuksen seuraamalla lihaansa eikä Jeesusta. Jumalan armossa kun on myös pysyttävä. Raamattu varoittaakin kuinka Jumalan armo väännetään irstaudeksi. Jeesus käskee tekemään parannuksen eli antamaan Hänen hallita itseään niin että Hän voi tehdä tekonsa uskovan kautta.

Raamattu sanoo kuinka Jumala asettaa eteemme elämän tien ja kuoleman eli kadotuksen tien. Moni kieltää Jeesuksen eikä suostu ottamaan Häntä vastaan. Oletko edes tutkinut Raamattua?

Ev.lut.kirkko ei opeta Jeesuksen tietä (Jeesus on tie) vaan "muka uskovaisuutta", johon ei kuulu heidän opetuksessaan Jeesus ja Hänen seuraaminen totuudessa ja Pyhässä Hengessä. Jeesus varoittaa, että joka ei kiellä itseään ja seuraa Häntä, EI OLE sovelias Hänelle. Missä on tämä totuus ev.lut.kirkon opetuksessa? Moni tuleekin olemaan Herran edessä ja tajuamaan, ettei ole koskaan Jeesusta tuntenut.

Lässyn lässyn. Tiede ja uskonnot kohtaavat joka tapauksessa. Idioottimaista lahkoilta "tuomita"esim. abortit, kun niitä tehdään myös lahkolais"rouville", samoin seksuvähemmistöjen väheksyntä, mutta heidän tuoma gloria, verotulot kelpaa. Niin kaksinaamaista moralisointia, että oikeasti inhottaa. Muuttakaa Suomesta, älkääkä pilatko ilmapiiriä ahdasmielisyydellänne. Me "rahvaat" teitä kuitenkin joudutaan elättämään. Se ällöttää.

>>>Kun ihminen kuulee Jumalan äänen hän on täysin vapaa vastaamaan kyllä tai ei Jumalan kutsuun. <<<

Tottahan toki JUMALAN aivoituksia tuntematon ihminen voi haaveilla ja ajatella, mitä lihan mielisyydessään tahtoo, mutta todellisuus on ihmeellinen;

32. Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.

7. sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.

Turmeltunut,- kuolleessa tilassa olevalla ihimsellä ei ole tekijää, jolla hän valitsisi tai vastaisi JUMALAN ääneen positiivisesti. Eli kaikki mitä ihminen tekee JUNMALAN tahdon tekemisessä on näkymättömän JUMALAN vaikutusta ihimsessä.

Mainitsit JUMALAN kutsun, mutta miksi sensuroit loput kokonaisuudesta ja laitat turmeltuneen ihmisen piikkiin pelastumisen askeleet. Ymmärrätkö todellisuuden;

28. Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa NIIDEN parhaaksi, JOTKA JUMALAA RAKASTAVAT, niiden, jotka HÄNEN AIVOITUKSENSA MUKAAN ovat KUTSUTUT.
29. Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
30. mutta jotka hän on EDELTÄMÄÄRÄNNYT, ne hän on myös KUTSUNUT; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös VANHURSKAUTTANUT; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös KIRKASTANUT.

Kerro, missä kohtaa on ihmisen oma vaikutus ?

Vanhurskaus astuu kuvaan silloin kun kaikki muu on jo menetetty, maine, luottamus, kunnia tai rahat. Tämähän näkyy Jyväskylässä. Ei se takin kääntö onnistu, silloin kun tekijät ja heidän historia julkisesti tiedetään. Itsenne teette vaan naurunalaisiksi, mutta siittä vaan ihan vapaasti. Ei se meno rehellisiä, työtätekeviä vaivaa pätkääkään. Työ ensi huvi sitten. Älkää ihmeessä työntäkö nokkaanne muiden asioihin. Koreilkaa ihan rauhassa vaan omalla tunkiollanne.