Kvanttifluktuaation tapahtumapaikka

Niin, tai onko kvanttifluktuaatio edes tapahtuma, vai onko se toinen nimi Heisenbergin epämääräisyysperiatteelle?

Niin, no ei se "tapahtunut missään" kun ei ollut aikaa eikä paikkaa.
Ei kannata miettiä mitä oli "ennen alkua" kun se asia ei kuulu tieteen piiriin.

Ja joo, lisään vielä sen, että nolla-energiaisen universumin syntyminen ei riko energian säilymislakia. Tämä meidän universumimme näyttää tällä hetkellä lähes sellaiselta. On vielä asioita, joita emme tiedä, mutta jos historiaan voi luottaa, tulemme tietämään.

Ja toisaalta, eikös siinä Einsteinin kuulusassa kaavassa sanota et energia on yhtä ku massa ja kiihtyvyys. Ja koska toi kiihtyvyys pitää sisällään kaikki avaruudelliset yksiköt (ajan ja matkan) joten voisko sitä sit tosta johtaa sellasen päätelmän et aine (tai energia. Jota ainekin tavallaan on) luo myös itse avaruuden?

Oletko miettinyt sellaista mahdollisuutta, että ei olisi yhtään mitään? Ei edes tyhjiöitä, ei yhtään mitään. Ainakin minun aivoni menevät kiemuralle kun edes yritän ajatella sellaista.
Fyysikot yrittävät selvittää tätä kaikkein mielenkiintoisinta kysymystä mikä on meille karvattomille apinoille se isoin kysymys, ainakin osalle meistä. Te muut voitte sitten selvitellä mitä haluatte. Ja olen ylimielinen tässä asiassa, ei tarvitse kertoa sitä erikseen.

Kvanttifluktuaatio on kenttä, joka on aina ollut ja on edelleen aina ja kaikkialla.

Kvanttifluktuaatiot ovat sama asia kuin olemattomuus. Ne ovat myös kenttä, jonka keskimääräinen arvo on nolla, mikä selittää sen ei-olevaisen luonteen. Kentässä tapahtuu satunnaisia kvanttiheilahteluja positiivisen ja negatiivisen arvon välillä, mistä johtuu nimi kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut.

Kvanttifluktuaatioiden kenttä on ikäänkuin olemattomuuden olemus, koska kvanttikentässä ei ole aikaa eikä syyn ja seurauksen välisiä suhteita. Tässä mielessä ei ole myöskään syytä puhua kentästä, joka on ollut olemassa "aina", koska kvanttikenttää ei voi mitata ajan arvoilla.

Knattifluktuaatiot vain ovat, mutta vailla mitään olevaisesta kertovaa.

Syystä, jota emme tiedä, tässä kentässä syntyi häiriö, joka karkasi kentän keskiarvosta ja tarjosi ajalle, aineelle ja avaruudelle tilaisuuden erota toisistaan. Käsityksemme mukaan inflaatio alkoi venyttää tätä pientä repeämää eli itse avaruutta valoa nopeammin. Lähes olematon määrä positiivista energiaa irtautui negatiivisesta energiasta eli avaruudesta. Positiivinen energia paisui samaan eksponentiaaliseen tahtiin kuin negatiivinen energia, koska kentän repeämän mitätön energhiatiheys säilyi inflaation aikana ennallaan.

Näin laajeneva avaruus sai vastapainokseen alati paisuvan energiasumman.

Fluktuaatiokentän positiivinen energiahippu näkyy meille nyt eneregiana ja materiaiana . Negatiivista energiaa edustaa itse avaruus.

Jos me tiivistäisimme jälleen avaruuden ja energian yhdeksi kvanttikentäksi niin saisimme summaksi nollan. Avaruus ja aine eivät siis ole enää olevaisia, jos ne summataan yhteen. Tämä sopii hyvin yhteen sen käsityksemme kanssa, että maailmankaikkeus syntyi olemattomuudesta.