Ateismi ei ole jumaluskon puutetta

Ei minun herrani ainakaan : - )

Minun HERRA tulee yön pimeydessä peräaukkooni, oi, tätä Lestadiolaista iloa!

Kristitty86____ kirjoitti:

Minun HERRA tulee yön pimeydessä peräaukkooni, oi, tätä Lestadiolaista iloa!

Jumaluushan on sitä, että joku henkiolento on kaikkeenpystyvä , omnipotentti. Siis todistamisvelvollisuus on siitä, mikä henkiolennoista on kaikkivaltias ja mikä ei ole.
Ja onko henkiä yleensäkään olemassa?

Uskon puute ei ole myöskään sama asia kuin olemassaoloa kiistämätön tai myöntämätön epäily, jota kutsutaan yleensä agnostismiksi — ongelma on siinä, että uskon puutteen määritelmä soveltuu myös esimerkiksi elottomiin kappaleisiin kuten kiviin, tai ylipäätänsä olentoihin joilla ei ole käsitystä siitä käsitteestä joka on kiellettävänä tai epäiltävänä.
Mielen toiminnoissa ateismia vastaa ns. persoonallisen Jumalan käsitettä vastaavan olennon olemassaolon kiistäminen, teismiä sellaisen myöntäminen ja agnostismia sen olemassaolon epäileminen.

Kristitty86____ kirjoitti:

Uskon puute ei ole myöskään sama asia kuin olemassaoloa kiistämätön tai myöntämätön epäily, jota kutsutaan yleensä agnostismiksi — ongelma on siinä, että uskon puutteen määritelmä soveltuu myös esimerkiksi elottomiin kappaleisiin kuten kiviin, tai ylipäätänsä olentoihin joilla ei ole käsitystä siitä käsitteestä joka on kiellettävänä tai epäiltävänä.
Mielen toiminnoissa ateismia vastaa ns. persoonallisen Jumalan käsitettä vastaavan olennon olemassaolon kiistäminen, teismiä sellaisen myöntäminen ja agnostismia sen olemassaolon epäileminen.

Lue lisää

Ateismi on jumalauskon puutetta. Tiedän olevan erilaisia jumalakäsityksiä, mutta en usko niistä yhteenkään. Kristittykin normaalisti tietää muista jumalakäsityksistä, mutta uskoo vain yhteen. Hän on siis melkein ateisti :-)

Minun ei tarvitse kiistää tai kieltää mitään, totean vain jumalatodistusten olevan niin puutteellisia ja tunnetun todellisuuden vastaisia, etten voi pitää niitä tosina. Kaikkiin jumalakäsityksiin en tietysti jaksa edes tutustua, koska täytyisi saada myös elää tätä ainutkertaista elämäänsä, eikä kuunnella yhä uudestaan erilaisia jumalahölinöitä.

Koko a-teisti -sanaa ei tarvittaisi lainkaan, jos uskontoja ei olisi. En identifioidu a-ufologiksikaan, vaikka en ufoihin usko. Tai a-homeopaatiksi, vaikka en homeopatiaan usko. Tai...

Pitkäaikatyötön kirjoitti:

Ateismi on jumalauskon puutetta. Tiedän olevan erilaisia jumalakäsityksiä, mutta en usko niistä yhteenkään. Kristittykin normaalisti tietää muista jumalakäsityksistä, mutta uskoo vain yhteen. Hän on siis melkein ateisti :-)

Minun ei tarvitse kiistää tai kieltää mitään, totean vain jumalatodistusten olevan niin puutteellisia ja tunnetun todellisuuden vastaisia, etten voi pitää niitä tosina. Kaikkiin jumalakäsityksiin en tietysti jaksa edes tutustua, koska täytyisi saada myös elää tätä ainutkertaista elämäänsä, eikä kuunnella yhä uudestaan erilaisia jumalahölinöitä.

Koko a-teisti -sanaa ei tarvittaisi lainkaan, jos uskontoja ei olisi. En identifioidu a-ufologiksikaan, vaikka en ufoihin usko. Tai a-homeopaatiksi, vaikka en homeopatiaan usko. Tai...

Lue lisää

Olen kanssasi samoilla linjoilla: en usko jumaliin, mutta minun puolestani niitä voi olla vaikka miljoonia. En vain usko yhteenkään jumalaan. Jos puhutaan todisteista, jotka eivät varmaan ole saaneet juuri ketään uskomaan jumaliin, niin ne todisteet eivät vakuuta, koska niiden lähtökohta on ihmisen usko jumaliin, joka minulta siis puuttuu. Uskovilla on ensin usko ja sitten he saavat todisteidenluku-armolahjan: uskossa lumihiutale alkaa näyttämään jumalan tekeleeltä. Mutta vain uskossa.

En kiellä enkä vastusta yhtään jumalaa, mielelläni kävelisin aloittajan kanssa Shivan auringonlaskuun, mutta en usko Shivaan (enkä muihinkaan jumaliin).

Se, että ihmisiä on miljardeja, jumalia miljoona ja yhtään niistä ihminen ei ole onnistunut todistamaan olemassaolevaksi, tekee ateistina olemisen turvalliseksi. Jumalia ei tarvitse varoa, niihin uskovia sitäkin enemmän.

marathustra kirjoitti:

Olen kanssasi samoilla linjoilla: en usko jumaliin, mutta minun puolestani niitä voi olla vaikka miljoonia. En vain usko yhteenkään jumalaan. Jos puhutaan todisteista, jotka eivät varmaan ole saaneet juuri ketään uskomaan jumaliin, niin ne todisteet eivät vakuuta, koska niiden lähtökohta on ihmisen usko jumaliin, joka minulta siis puuttuu. Uskovilla on ensin usko ja sitten he saavat todisteidenluku-armolahjan: uskossa lumihiutale alkaa näyttämään jumalan tekeleeltä. Mutta vain uskossa.

En kiellä enkä vastusta yhtään jumalaa, mielelläni kävelisin aloittajan kanssa Shivan auringonlaskuun, mutta en usko Shivaan (enkä muihinkaan jumaliin).

Se, että ihmisiä on miljardeja, jumalia miljoona ja yhtään niistä ihminen ei ole onnistunut todistamaan olemassaolevaksi, tekee ateistina olemisen turvalliseksi. Jumalia ei tarvitse varoa, niihin uskovia sitäkin enemmän.

Lue lisää

Vähän vielä rautalankaa, käyttäen lumihiutaletta esimerkkinä:

Uskovainen sanoo, että tämä lumihiutale on (tähän uskovaisen jumalan nimi) suunnittelema. Ateisti sanoo, ettei ole. Mitä ateisti kiistää?

Toinen esimerkki on vähän hauskempi: uskovainen sanoo, että Jeesus käy hänen huoneessaan joka yö. Ateisti sanoo, että se "Jeesus" on naapurin setä. Minkä jumalan ateisti kiistää?

marathustra kirjoitti:

Olen kanssasi samoilla linjoilla: en usko jumaliin, mutta minun puolestani niitä voi olla vaikka miljoonia. En vain usko yhteenkään jumalaan. Jos puhutaan todisteista, jotka eivät varmaan ole saaneet juuri ketään uskomaan jumaliin, niin ne todisteet eivät vakuuta, koska niiden lähtökohta on ihmisen usko jumaliin, joka minulta siis puuttuu. Uskovilla on ensin usko ja sitten he saavat todisteidenluku-armolahjan: uskossa lumihiutale alkaa näyttämään jumalan tekeleeltä. Mutta vain uskossa.

En kiellä enkä vastusta yhtään jumalaa, mielelläni kävelisin aloittajan kanssa Shivan auringonlaskuun, mutta en usko Shivaan (enkä muihinkaan jumaliin).

Se, että ihmisiä on miljardeja, jumalia miljoona ja yhtään niistä ihminen ei ole onnistunut todistamaan olemassaolevaksi, tekee ateistina olemisen turvalliseksi. Jumalia ei tarvitse varoa, niihin uskovia sitäkin enemmän.

Lue lisää

"Uskovilla on ensin usko ja sitten he saavat todisteidenluku-armolahjan: uskossa lumihiutale alkaa näyttämään jumalan tekeleeltä."

Näinpä juuri. Suomalais-luterilaisuudessa lapsille opetetaan ensin uskonto, ja kun he aikuisina eivät löydä todisteita uskontonsa väitteille, he korostavat 'tärkeintä onkin säilyttää lapsenusko'.

Nyky-Suomessa uskonnolle ei ole paljoa tarvetta, koska maallinen yhteiskunta tarjoaa turvaa kaikille, eikä sitä saadakseen tarvitse ripustautua omaan uskontoon/sukuun/heimoon. Niinpä nämä kirkostaeroamisluvut pysyvät liittymislukuja reilusti korkeammalla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkosta_eroaminen_Suomessa#Kirkosta_eroamisen_m.C3.A4.C3.A4r.C3.A4t

Kristitty86____ kirjoitti:

Uskon puute ei ole myöskään sama asia kuin olemassaoloa kiistämätön tai myöntämätön epäily, jota kutsutaan yleensä agnostismiksi — ongelma on siinä, että uskon puutteen määritelmä soveltuu myös esimerkiksi elottomiin kappaleisiin kuten kiviin, tai ylipäätänsä olentoihin joilla ei ole käsitystä siitä käsitteestä joka on kiellettävänä tai epäiltävänä.
Mielen toiminnoissa ateismia vastaa ns. persoonallisen Jumalan käsitettä vastaavan olennon olemassaolon kiistäminen, teismiä sellaisen myöntäminen ja agnostismia sen olemassaolon epäileminen.

Lue lisää

Jos uskoo johonkin teistiseen jumalaan, niin on teisti. Jos ei usko, on ateisti.

Jos on sillä kannalla, että jostain jumalasta on saatavilla tietoa, on gnostikko. Jos on sillä kannalla, että tuollaista tietoa ei ole, on agnostikko.

Kunkin oma tilanne jumaluskon suhteen (uskoo tai ei usko) on selkeästi eri asia, kuin oma kanta siihen, onko tietoa uskon pohjaksi olemassa.

Esimerkiksi minä olen täysin agnostikko ja täysin ateisti. Myös agnostisia teistejä on olemassa.

"uskon puutteen määritelmä soveltuu myös esimerkiksi elottomiin kappaleisiin kuten kiviin, tai ylipäätänsä olentoihin joilla ei ole käsitystä siitä käsitteestä joka on kiellettävänä tai epäiltävänä"

Teismin ja ateismin käsitteitä ei ole mielekästä soveltaa mihinkään eniteetteihin, joilla jumaluskoa ei edes voi olla.

Pitkäaikatyötön kirjoitti:

"Uskovilla on ensin usko ja sitten he saavat todisteidenluku-armolahjan: uskossa lumihiutale alkaa näyttämään jumalan tekeleeltä."

Näinpä juuri. Suomalais-luterilaisuudessa lapsille opetetaan ensin uskonto, ja kun he aikuisina eivät löydä todisteita uskontonsa väitteille, he korostavat 'tärkeintä onkin säilyttää lapsenusko'.

Nyky-Suomessa uskonnolle ei ole paljoa tarvetta, koska maallinen yhteiskunta tarjoaa turvaa kaikille, eikä sitä saadakseen tarvitse ripustautua omaan uskontoon/sukuun/heimoon. Niinpä nämä kirkostaeroamisluvut pysyvät liittymislukuja reilusti korkeammalla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkosta_eroaminen_Suomessa#Kirkosta_eroamisen_m.C3.A4.C3.A4r.C3.A4t

Lue lisää

"Nyky-Suomessa uskonnolle ei ole paljoa tarvetta, koska maallinen yhteiskunta tarjoaa turvaa kaikille, eikä sitä saadakseen tarvitse ripustautua omaan uskontoon/sukuun/heimoon."

Olen samaa mieltä. Nykyaikana yhteiskunnassa avuntarvitsijaa autetaan objektiivisemmin eikä avuntarvitsijan tarvitse nöyrtyä mihinkään kristilliseen muottiin tai kuunnella saarnoja "synnillisestä elämästä". Yhteiskunta auttaa ilman rukouksia, joten uskonnollisuuden hiipumisen ymmärtää.

A10097 kirjoitti:

Jos uskoo johonkin teistiseen jumalaan, niin on teisti. Jos ei usko, on ateisti.

Jos on sillä kannalla, että jostain jumalasta on saatavilla tietoa, on gnostikko. Jos on sillä kannalla, että tuollaista tietoa ei ole, on agnostikko.

Kunkin oma tilanne jumaluskon suhteen (uskoo tai ei usko) on selkeästi eri asia, kuin oma kanta siihen, onko tietoa uskon pohjaksi olemassa.

Esimerkiksi minä olen täysin agnostikko ja täysin ateisti. Myös agnostisia teistejä on olemassa.

"uskon puutteen määritelmä soveltuu myös esimerkiksi elottomiin kappaleisiin kuten kiviin, tai ylipäätänsä olentoihin joilla ei ole käsitystä siitä käsitteestä joka on kiellettävänä tai epäiltävänä"

Teismin ja ateismin käsitteitä ei ole mielekästä soveltaa mihinkään eniteetteihin, joilla jumaluskoa ei edes voi olla.

Lue lisää

"Myös agnostisia teistejä on olemassa."

Todennäköisesti ovat pakkopaidassa suljetulla osastolla. :)

A10097 kirjoitti:

Jos uskoo johonkin teistiseen jumalaan, niin on teisti. Jos ei usko, on ateisti.

Jos on sillä kannalla, että jostain jumalasta on saatavilla tietoa, on gnostikko. Jos on sillä kannalla, että tuollaista tietoa ei ole, on agnostikko.

Kunkin oma tilanne jumaluskon suhteen (uskoo tai ei usko) on selkeästi eri asia, kuin oma kanta siihen, onko tietoa uskon pohjaksi olemassa.

Esimerkiksi minä olen täysin agnostikko ja täysin ateisti. Myös agnostisia teistejä on olemassa.

"uskon puutteen määritelmä soveltuu myös esimerkiksi elottomiin kappaleisiin kuten kiviin, tai ylipäätänsä olentoihin joilla ei ole käsitystä siitä käsitteestä joka on kiellettävänä tai epäiltävänä"

Teismin ja ateismin käsitteitä ei ole mielekästä soveltaa mihinkään eniteetteihin, joilla jumaluskoa ei edes voi olla.

Lue lisää

Jos täytyy antaa yksinkertainen esimerkki, niin agnostikko ei usko teistiseen Jumalaan, mutta hän ei ole ateisti. Ergo, ateismin määritelmä ei ole sama kuin uskon puute Jumalaan tai jumaliin. Luulisi, että osaat varmistaa sen itsekin omalla päättelylläsi. Jos ateismin määritelmä olisi sama kuin uskon puute Jumalaan tai jumaliin, agnostismi olisi ateismia. Se on välttämättä näin. Aivan vastaavasti jos hevosen määritelmä olisi »elävä« ja ihminen on elävä, ihminen olisi hevosen alalaji. Kuitenkaan hevosen määritelmä ei tyhjenny elävän määritelmään — aivan samalla lailla ateismin määritelmä ei tyhjenny uskon puutteeseen Jumalaan tai jumaliin, joten sitä täytyy tarkentaa. Vastaavasti hevosen määritelmään päästään vasta tarkentamalla elävän määritelmää, sillä hevonen on elävän alalaji, aivan kuten ateismi on uskon puutteen alalaji, mutta ei identtistä sen kanssa.

Kristitty86____ kirjoitti:

Jos täytyy antaa yksinkertainen esimerkki, niin agnostikko ei usko teistiseen Jumalaan, mutta hän ei ole ateisti. Ergo, ateismin määritelmä ei ole sama kuin uskon puute Jumalaan tai jumaliin. Luulisi, että osaat varmistaa sen itsekin omalla päättelylläsi. Jos ateismin määritelmä olisi sama kuin uskon puute Jumalaan tai jumaliin, agnostismi olisi ateismia. Se on välttämättä näin. Aivan vastaavasti jos hevosen määritelmä olisi »elävä« ja ihminen on elävä, ihminen olisi hevosen alalaji. Kuitenkaan hevosen määritelmä ei tyhjenny elävän määritelmään — aivan samalla lailla ateismin määritelmä ei tyhjenny uskon puutteeseen Jumalaan tai jumaliin, joten sitä täytyy tarkentaa. Vastaavasti hevosen määritelmään päästään vasta tarkentamalla elävän määritelmää, sillä hevonen on elävän alalaji, aivan kuten ateismi on uskon puutteen alalaji, mutta ei identtistä sen kanssa.

Lue lisää

"Jos täytyy antaa yksinkertainen esimerkki, niin agnostikko ei usko teistiseen Jumalaan, mutta hän ei ole ateisti."

Tuo on yksinkertainen esimerkki absurdista ajatuksesta, koska ihminen, jonka mukaan objektiivista tietoa jumalista ei ole, voi kuitenkin uskoa teistiseen jumalaan, tai olla uskomatta sellaiseen.

sinä teliatappi ole hiljaa. Saanko Rakastella sinua pyllyyn, Jeesuksen nimessä! tulen!

Varmaankin pitkälti niin, että edes teismin Jumala ei useinkaan ole käsitteenäkään sellainen, jollaisena ateistit sitä usein pitävät — käsite kun täytyisi ainakin aluksi ymmärtää samalla tavalla, jotta siitä voitaisiin mielekkäästi olla edes eri mieltä. Nykyisellään kyseessä on usein pelkkä väärinkäsitys, mutta sen purkamisesta ollaan yllättävän vähän kiinnostuneita ateistien parissa, he kun eivät halua keskustella teismin käsitteestä, vaikka kieltävät sen — ajatusrakennelman, joka ei useinkaan vastaa keskustelukumppanin käsitystä siitä.
Sivuhuomautuksena, kuten huomaat, täällä on joku joka ei keksi parempaa tekemistä kuin esiintyä nimimerkilläni — asia korjaantuisi tietysti rekisteröimällä nimimerkki, mutta ehkä jätän asian sikseen koska kyseisen toiminnan jatkuvuus itse asiallisesti keskustellessa kertoo jotakin siitä minkälaisten ihmisten kanssa on tekemisissä :-/

Ateismin ja teismin jumalakäsite ovat tietysti erilaisia, koska ´kriisipalaveriin jumalasta´ tullaan eri suunnista.. vaikka materiaalinen maailma kohtaa siinä hengellisen maailman.... lainalaisuudet eivät kohtaakaan samalla tavalla yhtä konkreettisesti. Molemmilla ihmisryhmillä on kuitenkin luontainen taipumus elää ´ihan normaalisti´ ja onnellisesti, joko ilman Jumalaa tai halua tutustua... itseopiskella lainalaisuuksia., Vaihtoehtoisesti elää kiinni Jumalassa. Ero on siinä, että jälkimmäinen on saatu Hengen tuomassa voimassa ja lahjassa, ei ihmisviisaudessa. Materialisti taas on viisas, looginen ja järjestelmällinen, missä syys-seuraus suhteita kunnioitetaan materialistisella tasolla. Molemmat elävät luontaisesti onnellisena .....aivan kuten nimimerkin lainaajakin elää, ja ehkä vielä piirun korkeammassa hengessä.

"Jumala ei ole hahmo, jota ateistinen maailma peräänkuuluttaa."

Kaikki nimetyt teistiset jumalat ovat kuitenkin uskonnollisten kertomusten hahmoja kaikkinen persoonallisine ominaisuuksineen. Juuri sellaisiin hahmoihin teistit uskovat.

Testi, joka väittää, ettei usko mihinkään jumalhahmoon, on paradoksaalinen oksymoroni.

Minulla on uskon puute sitä kohtaan, mutta kyseessä on vain epätarkassa mielessä »uskon puute«. Se, mitä tarkoitamme, on tarkemmin »uskon puutetta vaaleanpunaisen lohikäärmeen käsitettä vastaavan olennon olemassaoloon«, sicut chimaera, hircocervus et similia. Kuten huomaat uskon puute Jumalan olemassaoloon sisältyi tarkennettuun määritelmääni: »uskon puutetta Jumalan [--] olemassaoloon«. Tarkentavana lisämääreenä oli »käsitettä vastaavan olennon« ja jos et ymmärrä, niin en jaksa selittää.

Kristitty86____ kirjoitti:

Minulla on uskon puute sitä kohtaan, mutta kyseessä on vain epätarkassa mielessä »uskon puute«. Se, mitä tarkoitamme, on tarkemmin »uskon puutetta vaaleanpunaisen lohikäärmeen käsitettä vastaavan olennon olemassaoloon«, sicut chimaera, hircocervus et similia. Kuten huomaat uskon puute Jumalan olemassaoloon sisältyi tarkennettuun määritelmääni: »uskon puutetta Jumalan [--] olemassaoloon«. Tarkentavana lisämääreenä oli »käsitettä vastaavan olennon« ja jos et ymmärrä, niin en jaksa selittää.

Lue lisää

Ongelma siinä mitä sanot tulee lähinnä siitä että oletat että ateismi on uskon puutetta vain kristinuskon jumaluutta kohtaan.
Siinä missä oikeassa elämässä ateismi on "uskon puutetta kaikkiin/kaikenlaisiin jumaluuksiin"

Teistinä, ateismi ei ole ongelma... ehkä siitä tulee ongelma, jos omaksuu pakkokäännyttämisen energioita... ensin pitäisi omata niin paljon omia ongelmia että luonne muuttuisi yhdensuuntaiseksi fundamentalismus simplex liikenteeksi = lähetys ei vastaanottoa, eli kaatamiseksi .....

Ateisin ongelma on Jumala käsite ja omien aistien välinen ristiriita...
aivan kuten taivaalle katsoessa on mahdotonta nähdä miljoonia tähtiä,
tai hiekanjyvää tarkastellessa voi olla mahdotonta aistia miten meri ja
hiekka voivat syntyä...jotkut puhuvat sokeudesta tai elämästä ´ilman hengen lahjaa´, mutta ihmiset kun saavat geeneissään aina jotakin jyviä perintönä edellisiltä sukupolvilta, siksi on aina olemassa ateisteja ja uskovia..on maailmallinen tiedenäkökulma ja myös hengellinen maailma, jota ei voida todistaa tieteellisesti.

Sikäli kun väärinkäsitykset ymmärretään ongelmaksi — tai ehkä sinä haluat puhua mieluummin itseksesi —, tilanteet joissa ateisti käsittää sanan ›Jumala‹ uskovaisen suusta tavalla, joka ei vastaa uskovaisen omaa käsitystä siitä, ja kiistää ainoastaan omassa mielessään olevan käsitteen, hän ei edes kiistä uskovaisen käsitystä, vaan oman fantasiansa — se ei ole edes eri mieltä olemista, vaan pelkkä väärinkäsitys. Sinulle sellainen ilmeisesti riittää, minä olen mieluummin ainakin perillä siitä, mitä vastustan — muuten olet kuin ihminen joka kuvittelee toisen sanoessa »viimeinkin olen turvassa« hänen olevan hevosen suussa.

Kristitty86____ kirjoitti:

Sikäli kun väärinkäsitykset ymmärretään ongelmaksi — tai ehkä sinä haluat puhua mieluummin itseksesi —, tilanteet joissa ateisti käsittää sanan ›Jumala‹ uskovaisen suusta tavalla, joka ei vastaa uskovaisen omaa käsitystä siitä, ja kiistää ainoastaan omassa mielessään olevan käsitteen, hän ei edes kiistä uskovaisen käsitystä, vaan oman fantasiansa — se ei ole edes eri mieltä olemista, vaan pelkkä väärinkäsitys. Sinulle sellainen ilmeisesti riittää, minä olen mieluummin ainakin perillä siitä, mitä vastustan — muuten olet kuin ihminen joka kuvittelee toisen sanoessa »viimeinkin olen turvassa« hänen olevan hevosen suussa.

Lue lisää

Entä entinen uskovainen, joka ei enää usko jumalaan? Onko hänenkin käsityksensä jumalasta äkkiä väärä?
Argumenttisi ontuu, koska et voi mitenkään tietää, mikä on ateistin käsitys jumalasta. Yleensä ateistit sisällyttävät siihen kaikkien uskontojen opettamat persoonalliset jumalat. Ateisti siis kiistää sinun käsittämäsi jumalan ja samalla kaikki eri jumalakäsitykset.

Minulle on täysin samantekevää miten uskova määrittelee sen ikioman näkymättömän mielikuvituskaverinsa. Kun kuitenkin koko ajan puhutaan näkymättömästä mielikuvitusentiteetistä, jonka olemassaolon puolesta uskova ei koskaan kykene esittämään minulle pienintäkään todisteen murusta, eikä ainoatakaan asiallista perustelua sille miksi pitäisi edes teoriassa olettaa moisen entiteetin olevan olemassa.

Nuo säälittävät määrittelyongelmat ovat aina uskovan ongelmia, eivät koskaan ateistin. Sillä miljoonat uskovat määrittelevät sen mielikuvitusolentonsa täysin eri lailla kuin mljoonat muut uskovat, mikä täysin selkeästi todistaa juuri sen että kyseessä on vain uskovan mielikuvituksen tuote, jolla ei ole mitään faktista vastinetta oikeassa todellisuudessa.

Kristitty86____ kirjoitti:

Sikäli kun väärinkäsitykset ymmärretään ongelmaksi — tai ehkä sinä haluat puhua mieluummin itseksesi —, tilanteet joissa ateisti käsittää sanan ›Jumala‹ uskovaisen suusta tavalla, joka ei vastaa uskovaisen omaa käsitystä siitä, ja kiistää ainoastaan omassa mielessään olevan käsitteen, hän ei edes kiistä uskovaisen käsitystä, vaan oman fantasiansa — se ei ole edes eri mieltä olemista, vaan pelkkä väärinkäsitys. Sinulle sellainen ilmeisesti riittää, minä olen mieluummin ainakin perillä siitä, mitä vastustan — muuten olet kuin ihminen joka kuvittelee toisen sanoessa »viimeinkin olen turvassa« hänen olevan hevosen suussa.

Lue lisää

"Sinulle sellainen ilmeisesti riittää, minä olen mieluummin ainakin perillä siitä, mitä vastustan — muuten olet kuin ihminen joka kuvittelee toisen sanoessa »viimeinkin olen turvassa« hänen olevan hevosen suussa."

Sinusta tekee teistin se, että uskot vähintään yhteen jumalaan, nimimerkistäsi päätellen Raamatulliseen Jahveen. Minusta tekee ateistin se, etten usko yhteenkään jumalaan. Ateismin määritelmä ei muutu miksikään, vaikka miten jankutat. Ollakseni ateisti, minun ei tarvitse tuntea kaikkia jumalia, jotta "voin vastustaa niitä" harhaisen käsityksesi mukaan.

Wikiediassa on artikkeli 127 luojajumalasta, et kai tosissasi väitä, että minun pitää tuntea kaikki, jotta voin vastustaa niitä oikeilla perusteilla. Todennäköisesti sinäkään et usko Damballaan. Sinun logiikallasi sinulta olisi oikeutettua kysyöä, että miksi et usko Damballaan kun et edes tunne häntä kunnolla?

Munuaistutkija kirjoitti:

"Sinulle sellainen ilmeisesti riittää, minä olen mieluummin ainakin perillä siitä, mitä vastustan — muuten olet kuin ihminen joka kuvittelee toisen sanoessa »viimeinkin olen turvassa« hänen olevan hevosen suussa."

Sinusta tekee teistin se, että uskot vähintään yhteen jumalaan, nimimerkistäsi päätellen Raamatulliseen Jahveen. Minusta tekee ateistin se, etten usko yhteenkään jumalaan. Ateismin määritelmä ei muutu miksikään, vaikka miten jankutat. Ollakseni ateisti, minun ei tarvitse tuntea kaikkia jumalia, jotta "voin vastustaa niitä" harhaisen käsityksesi mukaan.

Wikiediassa on artikkeli 127 luojajumalasta, et kai tosissasi väitä, että minun pitää tuntea kaikki, jotta voin vastustaa niitä oikeilla perusteilla. Todennäköisesti sinäkään et usko Damballaan. Sinun logiikallasi sinulta olisi oikeutettua kysyöä, että miksi et usko Damballaan kun et edes tunne häntä kunnolla?

Lue lisää

Luojajumalia:

https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Creator_gods

Damballa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Damballa

From WIKI:So Muluku called up monkey and she monkey. He gave them tools, and the monkeys used them well. So Muluku cut off the tails of the monkeys and fastened them to the man and the woman, saying to the monkeys, "Be men," and to the humans, "Be monkeys." Tuohon mulukkuun vois jopa uskoa.

creatorsi kirjoitti:

From WIKI:So Muluku called up monkey and she monkey. He gave them tools, and the monkeys used them well. So Muluku cut off the tails of the monkeys and fastened them to the man and the woman, saying to the monkeys, "Be men," and to the humans, "Be monkeys." Tuohon mulukkuun vois jopa uskoa.

Lue lisää

Kyllä, tämä on uskottava ja kertomuksessa on selvä syy, miksi Muluku teki apinoista ihmisiä ja ihmisistä apinoita. Ihmiset olivat Mulukulle tottelemattomia, joten Muluku rankaisi ja teki heistä apinoita. Aivan samalla tavalla kuin paratiisin syntiinlankeemussadussa Jahve rankaisia Aatamia ja Eevaa karkottamalla heidät paratiisista. Uskon, että Jahve on matkinut Mulukua tässä jutussa. Lisäksi Mulukun luomistarina pohjautuu uskottavasti evoluutioteoriaan, me ihmiset polveudumme apinoista.

Munuaistutkija kirjoitti:

Kyllä, tämä on uskottava ja kertomuksessa on selvä syy, miksi Muluku teki apinoista ihmisiä ja ihmisistä apinoita. Ihmiset olivat Mulukulle tottelemattomia, joten Muluku rankaisi ja teki heistä apinoita. Aivan samalla tavalla kuin paratiisin syntiinlankeemussadussa Jahve rankaisia Aatamia ja Eevaa karkottamalla heidät paratiisista. Uskon, että Jahve on matkinut Mulukua tässä jutussa. Lisäksi Mulukun luomistarina pohjautuu uskottavasti evoluutioteoriaan, me ihmiset polveudumme apinoista.

Lue lisää

Tämä tarina lienee tosi sillä se selittää aukottomasti ja yksiselitteisesti miksi ihmisellä on häntäluu.

Hyvä Creatorsi. Todistit juuri sitovasti miksi kristinusko on pelkkää Mukulun opeista harhautunutta valeuskoivaisuutta.

Kumartamalla Jeesukselle te kristityt pyllistättte Mukululle joka on paitsi luonut teidät niin hallitsee teidän kuolemanjäkeistä elämää. Joko sallimalla tai kieltämällä. Miten uskotte, pääseekö krisset taivaaseen kun ovat koko ikänsä kieltäneet Mukulun opit?

Tietämättömyyteen on turha vedota sillä jumala on tehnyt kaikki häneen oikein uskovat tietoiseksi tahdostaan. Joten ne kristityt jotka eivät suostu ottaamaan jumalan itsensä lähettämää profeettaa ja jumalan sijaista maanpäällä profeetta Mukulua sydämeensä ovat maanpäällisen asemansa mukaan tuomittu ikuiseen palveluun asemapaikassaan helvetissä.

Toisaalta Saatana on tehnyt Helvettiin sopeutumisen helpoksi. Jokainen kristitty nainen osaa levittää jalkansa pyytämättäkin. Kristityt miehet ovat hieman hankalampia mutta suurin osa heistäkin ymmärtää mistä on kyse kun heille osoittaa rasvattua pesäpallomailaa. Useimmat heistäkin siis osaavat riisua housunsa, painaa otsansa maahan ja nostaa takapuolensa korkealle.

Munuaistutkija kirjoitti:

"Sinulle sellainen ilmeisesti riittää, minä olen mieluummin ainakin perillä siitä, mitä vastustan — muuten olet kuin ihminen joka kuvittelee toisen sanoessa »viimeinkin olen turvassa« hänen olevan hevosen suussa."

Sinusta tekee teistin se, että uskot vähintään yhteen jumalaan, nimimerkistäsi päätellen Raamatulliseen Jahveen. Minusta tekee ateistin se, etten usko yhteenkään jumalaan. Ateismin määritelmä ei muutu miksikään, vaikka miten jankutat. Ollakseni ateisti, minun ei tarvitse tuntea kaikkia jumalia, jotta "voin vastustaa niitä" harhaisen käsityksesi mukaan.

Wikiediassa on artikkeli 127 luojajumalasta, et kai tosissasi väitä, että minun pitää tuntea kaikki, jotta voin vastustaa niitä oikeilla perusteilla. Todennäköisesti sinäkään et usko Damballaan. Sinun logiikallasi sinulta olisi oikeutettua kysyöä, että miksi et usko Damballaan kun et edes tunne häntä kunnolla?

Lue lisää

Kaikki jumalat eivät ole teistisiä, joten on toisinaan epäselvää milloin ateisti on teismin vastustaja ja milloin ylipäätänsä kaikkien mahdollisten sanan ›Jumala‹ tarkoitteiden. Sikäli kun osa jumalista ei ole teistisiä edes sen laajassa merkityksessä, täytyy ateistin perehtyä asiaan sen verran, että hän ei ole vain teismin kieltäjä. Ateismi ymmärretään usein teismin kiistämisenä ja teismi klassisina monoteistinä ja polyteistisinä uskontoina. Esimerkiksi kun prosessiteologinen Jumala ei kuitenkaan ole teistinen Jumala, useissa paikoissa käytettyjen määritelmien perusteella on epäselvää onko prosessiteologi ateisti vaiko ei. Vastaavasti esimerkiksi Encyclopaedia Britannican määritelmällä ateismista minä olen ateisti, koska minulle Jumala ei ole »metafyysinen« — kun ateismi määritellään »metafyysisen« Jumalan tai jumalten kritiikkinä ja kieltämisenä, täytyy olla jonkin verran kykenevä käymään keskustelua siitä, mitä »metafysiikalla« tarkoitetaan.

wind- kirjoitti:

Teistinä, ateismi ei ole ongelma... ehkä siitä tulee ongelma, jos omaksuu pakkokäännyttämisen energioita... ensin pitäisi omata niin paljon omia ongelmia että luonne muuttuisi yhdensuuntaiseksi fundamentalismus simplex liikenteeksi = lähetys ei vastaanottoa, eli kaatamiseksi .....

Ateisin ongelma on Jumala käsite ja omien aistien välinen ristiriita...
aivan kuten taivaalle katsoessa on mahdotonta nähdä miljoonia tähtiä,
tai hiekanjyvää tarkastellessa voi olla mahdotonta aistia miten meri ja
hiekka voivat syntyä...jotkut puhuvat sokeudesta tai elämästä ´ilman hengen lahjaa´, mutta ihmiset kun saavat geeneissään aina jotakin jyviä perintönä edellisiltä sukupolvilta, siksi on aina olemassa ateisteja ja uskovia..on maailmallinen tiedenäkökulma ja myös hengellinen maailma, jota ei voida todistaa tieteellisesti.

Lue lisää

"Ateisin ongelma on Jumala käsite ja omien aistien välinen ristiriita"

Sellaista aistia ei ole patologisesti ihmiseltä havaittu (uskovaiseltakaan), jolla aistisi sen mitä uskovainen väittää olevan olemassa. Luotan vielä toistaiseksi patologiaan ja siihen että sellaista aistia ei ole ihmiseltä havaittu jotta voit puhua aistien ristiriitaisuudesta. Uskominen jumalaan se on kaikkein ristiriitaista suhteessa totuuteen.

Kristitty86____ kirjoitti:

Kaikki jumalat eivät ole teistisiä, joten on toisinaan epäselvää milloin ateisti on teismin vastustaja ja milloin ylipäätänsä kaikkien mahdollisten sanan ›Jumala‹ tarkoitteiden. Sikäli kun osa jumalista ei ole teistisiä edes sen laajassa merkityksessä, täytyy ateistin perehtyä asiaan sen verran, että hän ei ole vain teismin kieltäjä. Ateismi ymmärretään usein teismin kiistämisenä ja teismi klassisina monoteistinä ja polyteistisinä uskontoina. Esimerkiksi kun prosessiteologinen Jumala ei kuitenkaan ole teistinen Jumala, useissa paikoissa käytettyjen määritelmien perusteella on epäselvää onko prosessiteologi ateisti vaiko ei. Vastaavasti esimerkiksi Encyclopaedia Britannican määritelmällä ateismista minä olen ateisti, koska minulle Jumala ei ole »metafyysinen« — kun ateismi määritellään »metafyysisen« Jumalan tai jumalten kritiikkinä ja kieltämisenä, täytyy olla jonkin verran kykenevä käymään keskustelua siitä, mitä »metafysiikalla« tarkoitetaan.

Lue lisää

"Sikäli kun osa jumalista ei ole teistisiä edes sen laajassa merkityksessä, täytyy ateistin perehtyä asiaan sen verran, että hän ei ole vain teismin kieltäjä."

Miksi kenenkään pitäisi perehtyä jonkun hallusinaatioihin kieltääkseen ne? Oletko tutustunut Damballaan ja Mulukuun? Luulen, ettet usko noihin jumaliin. Ennen kuin et usko niihin, minusta sinun pitäisi perehtyä siihen, mihin et usko.

Siis tiivinen... :)

Ateistilta puuttuu usko teismiin, mutta määritelmä ei ole tarkka. Siksi mainitsin esittäväni tarkentavan määritelmän. Määritelmän epätarkkuudesta johtuen esimerkiksi kivi tai puu olisi samalla määritelmällä ateistinen. Minä tarkensin ateismin määritelmää niin, että se vastaa paremmin sitä mitä sillä yleensäkin tarkoitamme. Pelkkä uskon puute on epätarkka määritelmä ateismille, koska se soveltuu alansa puolesta myös sellaisiin asioihin, joita emme tarkoita kyseisellä sanalla, kuten kiviin ja puihin. Emme tarkoita ateismin olevan lisämääreettä uskon puutetta jumaliin, vaan lisämääreen kanssa, jonka minä esitin määritelmää tarkentavana täydennyksenä. Kun määritelmää käytetään lisämääreettä, se on kuin jos sana ›hevonen‹ korvattaisiin sanalla ›eläin‹: on totta, että hevonen on eläin, mutta määritelmä on silloin epätarkka; joku saattaisi tarkoittaa sanalla ›eläin‹ lintua, mutta toinen ymmärtäisi sen tarkoittavan hevosta. Sen sijaan jos lisätään lisämääre ›kaviollinen‹, eli »kaviollinen eläin«, ei vastaavaa sekoittumista tapahdu ja määritelmä vastaa paremmin tarkoitustaan.

Kristitty86____ kirjoitti:

Ateistilta puuttuu usko teismiin, mutta määritelmä ei ole tarkka. Siksi mainitsin esittäväni tarkentavan määritelmän. Määritelmän epätarkkuudesta johtuen esimerkiksi kivi tai puu olisi samalla määritelmällä ateistinen. Minä tarkensin ateismin määritelmää niin, että se vastaa paremmin sitä mitä sillä yleensäkin tarkoitamme. Pelkkä uskon puute on epätarkka määritelmä ateismille, koska se soveltuu alansa puolesta myös sellaisiin asioihin, joita emme tarkoita kyseisellä sanalla, kuten kiviin ja puihin. Emme tarkoita ateismin olevan lisämääreettä uskon puutetta jumaliin, vaan lisämääreen kanssa, jonka minä esitin määritelmää tarkentavana täydennyksenä. Kun määritelmää käytetään lisämääreettä, se on kuin jos sana ›hevonen‹ korvattaisiin sanalla ›eläin‹: on totta, että hevonen on eläin, mutta määritelmä on silloin epätarkka; joku saattaisi tarkoittaa sanalla ›eläin‹ lintua, mutta toinen ymmärtäisi sen tarkoittavan hevosta. Sen sijaan jos lisätään lisämääre ›kaviollinen‹, eli »kaviollinen eläin«, ei vastaavaa sekoittumista tapahdu ja määritelmä vastaa paremmin tarkoitustaan.

Lue lisää

No vegaani sanoo, ettei käytä mitään eläinkunnan tuotteita. Vegaanille on aivan sama, onko kyseessä hevonen vai varpunen. Samaten ateisti ei usko minkään määritelmän mukaisen jumalan olemassaoloon.

Vegaani on tietenkin väärässä. Hän joutuu vahingossa syömään myös eläinkunnan tuotteita ja jopa eläinkuntaa, pesee hän salaattinsa miten huolellisesti hyvänsä. Voi olla, että jos jumaluus määritellään riittävän ohuena, ateisti joutuu hyväksymään sen, mutta silloin ei ole käsitys uskontojen saarnaamista jumalista.

›Ateismi‹ käsitteellä ymmärretään usein, että se kiistää teistisen Jumalan olemassaolon. Kuten sanoin, kaikkivoipaisuus, ikuisuus, riippumattomuus, jne. liitetään yleensä — joskaan ei aina — ateismin kieltämän Jumalan käsitteeseen. Kuitenkin esimerkiksi Hawthornen ja Whiteheadin prosessiteologinen ymmärrys Jumalasta ei myönnä kaikkivoipaisuutta, riippumattomuutta, jne. Tällainen tilanne on ongelma silloin, kun joku sattuu olemaan prosessiteologisesti suuntautunut ja aina kun hän sanoo sanan ›Jumala‹, hänen ajatellaan tarkoittavan perinteistä teististä Jumalaa, johon sellaiset piirteet liitetään...

Kristitty86____ kirjoitti:

›Ateismi‹ käsitteellä ymmärretään usein, että se kiistää teistisen Jumalan olemassaolon. Kuten sanoin, kaikkivoipaisuus, ikuisuus, riippumattomuus, jne. liitetään yleensä — joskaan ei aina — ateismin kieltämän Jumalan käsitteeseen. Kuitenkin esimerkiksi Hawthornen ja Whiteheadin prosessiteologinen ymmärrys Jumalasta ei myönnä kaikkivoipaisuutta, riippumattomuutta, jne. Tällainen tilanne on ongelma silloin, kun joku sattuu olemaan prosessiteologisesti suuntautunut ja aina kun hän sanoo sanan ›Jumala‹, hänen ajatellaan tarkoittavan perinteistä teististä Jumalaa, johon sellaiset piirteet liitetään...

Lue lisää

Mikä on sinun mielestäsi jumalasi, ilmeisesti Jumalan, tärkein tai oleellisin ominaisuus, se "the definition"? Kaikkitietävyys? Viiksekäs? Hyvä kaveri? Punaiset sukkahousut?

Kaikkien jumalien tärkein ominaisuus on olemassaolo, eikö sinun mielestäsi? Ja sitä ominaisuutta yhdelläkään jumalalla, ei myöskään Jumalalla, ei ole. Joten mitä jos pohtisit, että voit jauhaa mitäänsanomatonta paskaa Jumalasi olemuksesta ja saivarrella tyhjänpäiväisyyksiäsi, mutta et saa jumalallesi sille tärkeintä ominaisuutta, olemassaoloa. Tällä hetkellä jokaikisen jumalan oleellisin ominaisuus on olemattomuus. Ja sitä tosiasiaa et pysty kumoamaan.

marathustra kirjoitti:

Mikä on sinun mielestäsi jumalasi, ilmeisesti Jumalan, tärkein tai oleellisin ominaisuus, se "the definition"? Kaikkitietävyys? Viiksekäs? Hyvä kaveri? Punaiset sukkahousut?

Kaikkien jumalien tärkein ominaisuus on olemassaolo, eikö sinun mielestäsi? Ja sitä ominaisuutta yhdelläkään jumalalla, ei myöskään Jumalalla, ei ole. Joten mitä jos pohtisit, että voit jauhaa mitäänsanomatonta paskaa Jumalasi olemuksesta ja saivarrella tyhjänpäiväisyyksiäsi, mutta et saa jumalallesi sille tärkeintä ominaisuutta, olemassaoloa. Tällä hetkellä jokaikisen jumalan oleellisin ominaisuus on olemattomuus. Ja sitä tosiasiaa et pysty kumoamaan.

Lue lisää

Kaikkien jumalien tärkein ominaisuus on olemassaolo — sikäli kun Jumalaa ei samaisteta tarkalleen olemassaolon kanssa sinänsä, vaan johonkin sen laatuun. Jumala olisi varmaan sinullekin helpommin lähestyttävä, jos pohtisit ensin mitä ›olemassaolo‹ tarkoittaa. Esimerkiksi skolastiikassa Jumalan ajateltiin olevan olemassaolon olemus, mikä on mielestäni virheellistä. Sitä tosiasiaa en pysty kumoamaan, että Jumalan olemassaolon todistaminen ei ole kuten esimerkiksi päättelytieteissä, joissa päästään yksimielisyyteen samoista lähtökohdista. Vaikka luonnollinen järki ei sellaisenaan johda uskoon esimerkiksi Kristukseen ja Jumalan ymmärtämiseen sitä kautta, kuitenkin luonnollinen järki kuuluu Jumalan olemassaolon ymmärtämiseen, joten luonnollisen järjen kysymysten pohdinta ei ole yhdentekevää myöskään uskonnon kannalta.

Kristitty86____ kirjoitti:

Kaikkien jumalien tärkein ominaisuus on olemassaolo — sikäli kun Jumalaa ei samaisteta tarkalleen olemassaolon kanssa sinänsä, vaan johonkin sen laatuun. Jumala olisi varmaan sinullekin helpommin lähestyttävä, jos pohtisit ensin mitä ›olemassaolo‹ tarkoittaa. Esimerkiksi skolastiikassa Jumalan ajateltiin olevan olemassaolon olemus, mikä on mielestäni virheellistä. Sitä tosiasiaa en pysty kumoamaan, että Jumalan olemassaolon todistaminen ei ole kuten esimerkiksi päättelytieteissä, joissa päästään yksimielisyyteen samoista lähtökohdista. Vaikka luonnollinen järki ei sellaisenaan johda uskoon esimerkiksi Kristukseen ja Jumalan ymmärtämiseen sitä kautta, kuitenkin luonnollinen järki kuuluu Jumalan olemassaolon ymmärtämiseen, joten luonnollisen järjen kysymysten pohdinta ei ole yhdentekevää myöskään uskonnon kannalta.

Lue lisää

Yrität saivarrella, joka on kuin hukkuvan takertumista oljenkorteen. Yksiselitteisesti olemassaolo on kaikkien olemassaolevilta asioilta vaadittava ominaisuus eikä yhdelläkään jumalista sitä ole. Voit pohtia, että jos jumalasi on olemassa, niin onko sillä tekoparta ja piippalakki ja onko se oikeakätinen, mutta jos yrität vängätä asiasta ateistien kanssa, niin todista ensin se olemassaolo - se ainoa vaadittava ominaisuus. Keskustellaan sitten siitä onko kaverillasi liukuestesukkahousut.

Kristitty86____ kirjoitti:

Ateistilta puuttuu usko teismiin, mutta määritelmä ei ole tarkka. Siksi mainitsin esittäväni tarkentavan määritelmän. Määritelmän epätarkkuudesta johtuen esimerkiksi kivi tai puu olisi samalla määritelmällä ateistinen. Minä tarkensin ateismin määritelmää niin, että se vastaa paremmin sitä mitä sillä yleensäkin tarkoitamme. Pelkkä uskon puute on epätarkka määritelmä ateismille, koska se soveltuu alansa puolesta myös sellaisiin asioihin, joita emme tarkoita kyseisellä sanalla, kuten kiviin ja puihin. Emme tarkoita ateismin olevan lisämääreettä uskon puutetta jumaliin, vaan lisämääreen kanssa, jonka minä esitin määritelmää tarkentavana täydennyksenä. Kun määritelmää käytetään lisämääreettä, se on kuin jos sana ›hevonen‹ korvattaisiin sanalla ›eläin‹: on totta, että hevonen on eläin, mutta määritelmä on silloin epätarkka; joku saattaisi tarkoittaa sanalla ›eläin‹ lintua, mutta toinen ymmärtäisi sen tarkoittavan hevosta. Sen sijaan jos lisätään lisämääre ›kaviollinen‹, eli »kaviollinen eläin«, ei vastaavaa sekoittumista tapahdu ja määritelmä vastaa paremmin tarkoitustaan.

Lue lisää

”Määritelmän epätarkkuudesta johtuen esimerkiksi kivi tai puu olisi samalla määritelmällä ateistinen. Minä tarkensin ateismin määritelmää niin, että se vastaa paremmin sitä mitä sillä yleensäkin tarkoitamme.”

Valot päälle nyt, logiikkasi on pielessä. Ateismi tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia tai jumalaa ei ole olemassa.

Käsitys on havaintoon, kokemukseen tai ajatteluun perustuva asenne. Kunnes todistat, että kivet ja puut tekevät havaintoja, niillä on kokemuksia, ajattelua ja asenteita, ateismin määritelmää ei tarvitse muuttaa.

Uskoman trolli, filologia ei taida sinulle olla tuttua muuten kuin korkeintaan otsikkotasalla.

"Uskiksilla vaan tuntuu olevan tapana että kun heidän juttujaan epäillään he projisoivatkin sen heidän jumalaansa kohdistuvaksi arvosteluksi eivätkä he suostu ymmärtämään että epäilys kohdistuu heihin ja heidän juttuihinsa, ei heidän mielikuvitusjumalaansa."

Juuri noinhan se menee. Kun ateisti kyselee teistin, vaikka sitten kotoisan kristittymme, perusteita hänen haluunsa kivittää, kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti, toisia ihmisiä, niin kristittymme ottaa perustelujen kyselyn hänen jumalansa kieltämisenä. Vaikuttaa henkisesti keskenkasvuiselta se, kun kristitty joka kyselyyn vastaa, että "sinä kiellät Jumalan!".

Kyllä olematon on jotakin kiellettynä. Siitä ei seuraa, että käsitteellä ymmärretään olevan kohde, kuten olemassa oleva olento. Kuten philosophia logica sanoo, »Duplex est,formalis et objectiva: formalis est ipse actus, objectiva objectum ab actu cognitum, sicut fides dicitur vel actus quo credimus, vel res ipsa credita, sicut etiam dicimus definitio formalis et definitio objectiva«. Esimerkiksi sellaisella olennolla kuin ›pukkihirvi‹ on jokin mielessä oleva sisältö, vaikka sitä vastaavaa kohdetta ei ole olemassa mielikuvituksen ulkopuolella — käsitteen ›pukkihirvi‹ ominaisuudet, kuten nelijalkaisuus, sarvellisuus, jne. ovat ymmärrettäviä riippumatta siitä uskotaanko käsitettä vastaavan olennon olemassaoloon vaiko ei. Jokainen, jonka mielestä käsitteen ›pukkihirvi‹ sisältö on vain mielikuvituksessa, ymmärtää kuitenkin mitä kyseinen käsite tarkoittaa — kyseinen käsite on siihen uskon puutteessa kiellettynä, mutta kyse ei ole pelkästä uskon puutteesta, vaan uskon puutteesta määrättyyn käsitteeseen, mikä on ymmärryksen toimintaa. Tämä ei ole vain uskon puutetta pukkihirveen, vaan uskon puutetta määrättyä käsitettä vastaavaan määrättyyn olentoon. Esitin vain tarkentavan määritelmän, joka pitää sisällään käsittävän ymmärryksen toiminnan uskon puutteen lisäksi — esimerkiksi kasvi ei ole ateistinen, vaikka sekään ei usko Jumalaan.

Kristitty86____ kirjoitti:

Kyllä olematon on jotakin kiellettynä. Siitä ei seuraa, että käsitteellä ymmärretään olevan kohde, kuten olemassa oleva olento. Kuten philosophia logica sanoo, »Duplex est,formalis et objectiva: formalis est ipse actus, objectiva objectum ab actu cognitum, sicut fides dicitur vel actus quo credimus, vel res ipsa credita, sicut etiam dicimus definitio formalis et definitio objectiva«. Esimerkiksi sellaisella olennolla kuin ›pukkihirvi‹ on jokin mielessä oleva sisältö, vaikka sitä vastaavaa kohdetta ei ole olemassa mielikuvituksen ulkopuolella — käsitteen ›pukkihirvi‹ ominaisuudet, kuten nelijalkaisuus, sarvellisuus, jne. ovat ymmärrettäviä riippumatta siitä uskotaanko käsitettä vastaavan olennon olemassaoloon vaiko ei. Jokainen, jonka mielestä käsitteen ›pukkihirvi‹ sisältö on vain mielikuvituksessa, ymmärtää kuitenkin mitä kyseinen käsite tarkoittaa — kyseinen käsite on siihen uskon puutteessa kiellettynä, mutta kyse ei ole pelkästä uskon puutteesta, vaan uskon puutteesta määrättyyn käsitteeseen, mikä on ymmärryksen toimintaa. Tämä ei ole vain uskon puutetta pukkihirveen, vaan uskon puutetta määrättyä käsitettä vastaavaan määrättyyn olentoon. Esitin vain tarkentavan määritelmän, joka pitää sisällään käsittävän ymmärryksen toiminnan uskon puutteen lisäksi — esimerkiksi kasvi ei ole ateistinen, vaikka sekään ei usko Jumalaan.

Lue lisää

Pukkihirvestä.
Kuten juuri kirjoitin: "Voi olla, että jos jumaluus määritellään riittävän ohuena, ateisti joutuu hyväksymään sen, mutta silloin ei ole käsitys uskontojen saarnaamista jumalista. "
Jos jumala määritellään vain ideana, niin kyllä jumala silloin on olemassa. Jumalan idea vaikuttaa vieläkin yhteiskunnassa monin tavoin ja tulee vaikuttamaan pitkään, tahdoimme tai emme.

En tarkoittanut edelleenkään, että Jumala määriteltäisiin pelkkänä käsitteenä. Et ole ymmärtänyt mitä tarkoitan. Vika on kuitenkin minussa, koska en näköjään kykene kirjoittamaan tarpeeksi yksinkertaisesti suhteessa lukijoihini. Kysymys oli yksinkertaisesti pelkän puutteen ja kieltämisen erosta. Kummastakaan ei seuraa, että Jumala määriteltäisiin pelkkänä käsitteenä. Ateisti tietysti ymmärtää Jumalan pelkkänä käsitteenä, mutta itse määritelmä on sekä uskovaiselle, että ateistille parhaassa tapauksessa yksi ja sama. Tarkoitukseni oli vain lisätä ateismin määritelmään sellainen lisämääre, että samaa määritelmää ei voida käyttää täysin kehitysvammaisista ihmisistä joilta puuttuu jumalusko, elottomista kappaleista tms. vaan ainoastaan ymmärtämään kykenevistä ihmisistä, so. sellaisista jotka kykenevät kiistämään ymmärtämänsä käsitteen.
Esimerkiksi puu on tietyssä mielessä ei-kivi, mutta ei kivelle itselleen, vaan ainoastaan ihmiselle, joka kykenee ymmärtämään sekä kiven että puun käsitteen ja sitä kautta tekemään erottelun molempien välille. Kivellä tai puulla ei itsellään ole kykyä tehdä käsitteellistä erottelua ei-kiveen ja ei-puuhun. Kieltäminen edellyttää suhdetta johonkin, mikä puuttuu esimerkiksi kiveltä — ihminen on suhteessa puuhun ja kiveen vähintään käsitteinä ja kykenee siksi erottelemaan molemmat toisistaan, mutta kivi tai puu ei itse miellä itseään ei-kiveksi tai ei-puuksi. Kivi on kivi, mutta kivenä se ei ole itsessään samaan aikaan ei-puu, mitä se kuitenkin on ihmisen käsittävässä ymmärryksessä, joka toimii suhteuttamalla jokaisen käsitteen toisiinsa — siitä vanha kreikan sana määritelmälle ›horismos‹, joka tarkoittaa rajan vetämistä. Kivet, puut, yms. ei-tietoiset olennot eivät sellaisina olentoina ole kielteisessä suhteessa mihinkään itsensä ulkopuoliseen, toisin kuin ne ovat tietoisesti käsittäville olennoille.
Huomaan nyt, että asia jota yritän selittää on ehkä liian monimutkainen, koska kyseessä on kieltämisen ja puutteen suhde — jokainen kielto sisältää puutteen, mutta jokainen puute ei sisällä kieltoa. Tämän takia täytyy mielestäni käyttää lisämäärettä.

Kristitty86____ kirjoitti:

En tarkoittanut edelleenkään, että Jumala määriteltäisiin pelkkänä käsitteenä. Et ole ymmärtänyt mitä tarkoitan. Vika on kuitenkin minussa, koska en näköjään kykene kirjoittamaan tarpeeksi yksinkertaisesti suhteessa lukijoihini. Kysymys oli yksinkertaisesti pelkän puutteen ja kieltämisen erosta. Kummastakaan ei seuraa, että Jumala määriteltäisiin pelkkänä käsitteenä. Ateisti tietysti ymmärtää Jumalan pelkkänä käsitteenä, mutta itse määritelmä on sekä uskovaiselle, että ateistille parhaassa tapauksessa yksi ja sama. Tarkoitukseni oli vain lisätä ateismin määritelmään sellainen lisämääre, että samaa määritelmää ei voida käyttää täysin kehitysvammaisista ihmisistä joilta puuttuu jumalusko, elottomista kappaleista tms. vaan ainoastaan ymmärtämään kykenevistä ihmisistä, so. sellaisista jotka kykenevät kiistämään ymmärtämänsä käsitteen.
Esimerkiksi puu on tietyssä mielessä ei-kivi, mutta ei kivelle itselleen, vaan ainoastaan ihmiselle, joka kykenee ymmärtämään sekä kiven että puun käsitteen ja sitä kautta tekemään erottelun molempien välille. Kivellä tai puulla ei itsellään ole kykyä tehdä käsitteellistä erottelua ei-kiveen ja ei-puuhun. Kieltäminen edellyttää suhdetta johonkin, mikä puuttuu esimerkiksi kiveltä — ihminen on suhteessa puuhun ja kiveen vähintään käsitteinä ja kykenee siksi erottelemaan molemmat toisistaan, mutta kivi tai puu ei itse miellä itseään ei-kiveksi tai ei-puuksi. Kivi on kivi, mutta kivenä se ei ole itsessään samaan aikaan ei-puu, mitä se kuitenkin on ihmisen käsittävässä ymmärryksessä, joka toimii suhteuttamalla jokaisen käsitteen toisiinsa — siitä vanha kreikan sana määritelmälle ›horismos‹, joka tarkoittaa rajan vetämistä. Kivet, puut, yms. ei-tietoiset olennot eivät sellaisina olentoina ole kielteisessä suhteessa mihinkään itsensä ulkopuoliseen, toisin kuin ne ovat tietoisesti käsittäville olennoille.
Huomaan nyt, että asia jota yritän selittää on ehkä liian monimutkainen, koska kyseessä on kieltämisen ja puutteen suhde — jokainen kielto sisältää puutteen, mutta jokainen puute ei sisällä kieltoa. Tämän takia täytyy mielestäni käyttää lisämäärettä.

Lue lisää

Asia ei ole liian monimutkainen. Kompastelet vaan itse selityksiisi, joilla ei ole itse asian kanssa tekemistä.
Jos puilla, kivillä ja pahasti kehitysvammaisilla ei teoriassakaan ole kognitiivisia kykyjä rakentaa minkäänlaista uskomusmaailmaa, niin silloin ne ovat kokonaan tämän kysymyksenasettelun ulkopuolella.
Ymmärsin kyllä heti, mitä yritit selittää, mutta mielestäni lähtokohtasi oli jo alusta lähtien väärä. Joukko-opissa sanottaisiin, että argumenttisi ei kuulu validien joukkoon.

Kristitty86____ kirjoitti:

En tarkoittanut edelleenkään, että Jumala määriteltäisiin pelkkänä käsitteenä. Et ole ymmärtänyt mitä tarkoitan. Vika on kuitenkin minussa, koska en näköjään kykene kirjoittamaan tarpeeksi yksinkertaisesti suhteessa lukijoihini. Kysymys oli yksinkertaisesti pelkän puutteen ja kieltämisen erosta. Kummastakaan ei seuraa, että Jumala määriteltäisiin pelkkänä käsitteenä. Ateisti tietysti ymmärtää Jumalan pelkkänä käsitteenä, mutta itse määritelmä on sekä uskovaiselle, että ateistille parhaassa tapauksessa yksi ja sama. Tarkoitukseni oli vain lisätä ateismin määritelmään sellainen lisämääre, että samaa määritelmää ei voida käyttää täysin kehitysvammaisista ihmisistä joilta puuttuu jumalusko, elottomista kappaleista tms. vaan ainoastaan ymmärtämään kykenevistä ihmisistä, so. sellaisista jotka kykenevät kiistämään ymmärtämänsä käsitteen.
Esimerkiksi puu on tietyssä mielessä ei-kivi, mutta ei kivelle itselleen, vaan ainoastaan ihmiselle, joka kykenee ymmärtämään sekä kiven että puun käsitteen ja sitä kautta tekemään erottelun molempien välille. Kivellä tai puulla ei itsellään ole kykyä tehdä käsitteellistä erottelua ei-kiveen ja ei-puuhun. Kieltäminen edellyttää suhdetta johonkin, mikä puuttuu esimerkiksi kiveltä — ihminen on suhteessa puuhun ja kiveen vähintään käsitteinä ja kykenee siksi erottelemaan molemmat toisistaan, mutta kivi tai puu ei itse miellä itseään ei-kiveksi tai ei-puuksi. Kivi on kivi, mutta kivenä se ei ole itsessään samaan aikaan ei-puu, mitä se kuitenkin on ihmisen käsittävässä ymmärryksessä, joka toimii suhteuttamalla jokaisen käsitteen toisiinsa — siitä vanha kreikan sana määritelmälle ›horismos‹, joka tarkoittaa rajan vetämistä. Kivet, puut, yms. ei-tietoiset olennot eivät sellaisina olentoina ole kielteisessä suhteessa mihinkään itsensä ulkopuoliseen, toisin kuin ne ovat tietoisesti käsittäville olennoille.
Huomaan nyt, että asia jota yritän selittää on ehkä liian monimutkainen, koska kyseessä on kieltämisen ja puutteen suhde — jokainen kielto sisältää puutteen, mutta jokainen puute ei sisällä kieltoa. Tämän takia täytyy mielestäni käyttää lisämäärettä.

Lue lisää

"Tarkoitukseni oli vain lisätä ateismin määritelmään sellainen lisämääre, että samaa määritelmää ei voida käyttää täysin kehitysvammaisista ihmisistä joilta puuttuu jumalusko, elottomista kappaleista tms. vaan ainoastaan ymmärtämään kykenevistä ihmisistä, so. sellaisista jotka kykenevät kiistämään ymmärtämänsä käsitteen."

Jos haluat lisätä ateismin määritelmään ymmärryksen omasta käsityksestään niin sama määritelmä tulee päteä teistiin; ollakseen teisti täytyy ymmärtää ja tuntea jumalan käsite. Tällä perusteella esimerkiksi kehitysvammaiset ja vauvat eivät voi uskoa jumalaan/Jeesukseen/Pyhään henkeen ja näin ollen heiltä on suljettu pois iankaikkisen elämän mahdollisuus. Uskoisin, että suurin osa kristillisistä lahkoista ei pidä määritelmästäsi.

Kristitty86____ kirjoitti:

En tarkoittanut edelleenkään, että Jumala määriteltäisiin pelkkänä käsitteenä. Et ole ymmärtänyt mitä tarkoitan. Vika on kuitenkin minussa, koska en näköjään kykene kirjoittamaan tarpeeksi yksinkertaisesti suhteessa lukijoihini. Kysymys oli yksinkertaisesti pelkän puutteen ja kieltämisen erosta. Kummastakaan ei seuraa, että Jumala määriteltäisiin pelkkänä käsitteenä. Ateisti tietysti ymmärtää Jumalan pelkkänä käsitteenä, mutta itse määritelmä on sekä uskovaiselle, että ateistille parhaassa tapauksessa yksi ja sama. Tarkoitukseni oli vain lisätä ateismin määritelmään sellainen lisämääre, että samaa määritelmää ei voida käyttää täysin kehitysvammaisista ihmisistä joilta puuttuu jumalusko, elottomista kappaleista tms. vaan ainoastaan ymmärtämään kykenevistä ihmisistä, so. sellaisista jotka kykenevät kiistämään ymmärtämänsä käsitteen.
Esimerkiksi puu on tietyssä mielessä ei-kivi, mutta ei kivelle itselleen, vaan ainoastaan ihmiselle, joka kykenee ymmärtämään sekä kiven että puun käsitteen ja sitä kautta tekemään erottelun molempien välille. Kivellä tai puulla ei itsellään ole kykyä tehdä käsitteellistä erottelua ei-kiveen ja ei-puuhun. Kieltäminen edellyttää suhdetta johonkin, mikä puuttuu esimerkiksi kiveltä — ihminen on suhteessa puuhun ja kiveen vähintään käsitteinä ja kykenee siksi erottelemaan molemmat toisistaan, mutta kivi tai puu ei itse miellä itseään ei-kiveksi tai ei-puuksi. Kivi on kivi, mutta kivenä se ei ole itsessään samaan aikaan ei-puu, mitä se kuitenkin on ihmisen käsittävässä ymmärryksessä, joka toimii suhteuttamalla jokaisen käsitteen toisiinsa — siitä vanha kreikan sana määritelmälle ›horismos‹, joka tarkoittaa rajan vetämistä. Kivet, puut, yms. ei-tietoiset olennot eivät sellaisina olentoina ole kielteisessä suhteessa mihinkään itsensä ulkopuoliseen, toisin kuin ne ovat tietoisesti käsittäville olennoille.
Huomaan nyt, että asia jota yritän selittää on ehkä liian monimutkainen, koska kyseessä on kieltämisen ja puutteen suhde — jokainen kielto sisältää puutteen, mutta jokainen puute ei sisällä kieltoa. Tämän takia täytyy mielestäni käyttää lisämäärettä.

Lue lisää

Mikään semanttinen kikkailu, varsinkaan tuollainen todella kömpelä ja epäonnistunut, ei muuta sinun näkymättömiä mielikuvitusentiteettejäsi todellisiksi.

Mikään säälittävän kömpelö semanttinen kikkailu ei muuta mitään jumalien olemassaoloa koskevissa todisteissa ja faktoissa. Jotka ovat edelleenkin yhtä täydellisen olemattomia kuin kaikki ne näkymättömät mielikuvitusentiteetitkin.

Et kykene esittämään minulle etkä kenellekään muullekaan ateistille ainoatakaan todistetta jumalastasi, etkä ainoatakaan perustelua sille miksi pitäisi uskoa moisen olevan olemassa. Mikään semanttinen kikkailu ei tätä olennaisinta asian ydintä muuta miksikään.

Miksi muuten et kirjoita suoraan kuten uskontoverisi Mark5 että "ateistikin tietää Jumalan olevan olemassa, mutta kieltää tämän"? Koska sitähän sinä selvästi ajat takaa. Mutta ehkä tajuat miten typerältä tuo kuulostaa, joten yrität semanttisella kikkailulla saada sen aivan saman asian kuulostamaan vähemmän typerältä. Tosin epäonnistuit siinä säälittävän surkeasti ja edelleenkin kuulostaa aivan yhtä typerältä.

En ole väittänyt, että ateisti »tietää« Jumalan olevan olemassa, mutta kieltää sen. Sillä ei ole tekemistä minun kysymyksenasetteluni kanssa. Tässä kirjoituksessa en ole puolustanut uskoa Jumalaan, vaan käsitellyt aihetta aivan yleisten tulkintaa koskevien periaatteiden perusteella, jotka ovat yhteisiä monille toisillekin asioille.

Munuaistutkija kirjoitti:

"Tarkoitukseni oli vain lisätä ateismin määritelmään sellainen lisämääre, että samaa määritelmää ei voida käyttää täysin kehitysvammaisista ihmisistä joilta puuttuu jumalusko, elottomista kappaleista tms. vaan ainoastaan ymmärtämään kykenevistä ihmisistä, so. sellaisista jotka kykenevät kiistämään ymmärtämänsä käsitteen."

Jos haluat lisätä ateismin määritelmään ymmärryksen omasta käsityksestään niin sama määritelmä tulee päteä teistiin; ollakseen teisti täytyy ymmärtää ja tuntea jumalan käsite. Tällä perusteella esimerkiksi kehitysvammaiset ja vauvat eivät voi uskoa jumalaan/Jeesukseen/Pyhään henkeen ja näin ollen heiltä on suljettu pois iankaikkisen elämän mahdollisuus. Uskoisin, että suurin osa kristillisistä lahkoista ei pidä määritelmästäsi.

Lue lisää

Niin, en usko että kehitysvammaiset tai vauvat tuntevat kristinuskon Jumalaa sen enempää kuin kasvit. »Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen« (Joh. 17:3). En usko mitenkään välttämättä siihen, että Kristus on ainoa keinomme tuntea Jumala.
Kristus sanoo UT:ssa, että » Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.« (Joh. 14:6), mutta hän puhuu siinä juutalaisille ja on epäselvää miten ilmaisut kuten »ei kukaan« pitäisi tilanteen mukaan ymmärtää. Usein sanomme »ei kukaan« kun tarkoitamme määrättyä ryhmää niistä jotka ovat paikalla tms., kuten jos kysymykseen vastanneista sanotaan, että »ei kukaan tiennyt vastausta«, tarkoitetaan että kukaan vastaajista ei tiennyt sitä, eikä kaikkia maailman ihmisiä. Vastaavasti sanaa ›ainoastaan‹ käytetään usein ilmauksissa kuten »ainoastaan minä söin« jolloin tarkoitetaan pöydässä istuneita, eikä kaikkia maailman ihmisiä.

Kristitty86____ kirjoitti:

Niin, en usko että kehitysvammaiset tai vauvat tuntevat kristinuskon Jumalaa sen enempää kuin kasvit. »Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen« (Joh. 17:3). En usko mitenkään välttämättä siihen, että Kristus on ainoa keinomme tuntea Jumala.
Kristus sanoo UT:ssa, että » Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.« (Joh. 14:6), mutta hän puhuu siinä juutalaisille ja on epäselvää miten ilmaisut kuten »ei kukaan« pitäisi tilanteen mukaan ymmärtää. Usein sanomme »ei kukaan« kun tarkoitamme määrättyä ryhmää niistä jotka ovat paikalla tms., kuten jos kysymykseen vastanneista sanotaan, että »ei kukaan tiennyt vastausta«, tarkoitetaan että kukaan vastaajista ei tiennyt sitä, eikä kaikkia maailman ihmisiä. Vastaavasti sanaa ›ainoastaan‹ käytetään usein ilmauksissa kuten »ainoastaan minä söin« jolloin tarkoitetaan pöydässä istuneita, eikä kaikkia maailman ihmisiä.

Lue lisää

"Niin, en usko että kehitysvammaiset tai vauvat tuntevat kristinuskon Jumalaa sen enempää kuin kasvit." "En usko mitenkään välttämättä siihen, että Kristus on ainoa keinomme tuntea Jumala."

No miten sen jumalan oppii sitten tuntemaan? Odotan mielenkiinnolla selitystäsi tähän. Rinnastit kehitysvammaiset, vauvat ja kasvit samaan nippuun, mutta samalla sinulle on kiusallista se, että tällä määritelmällä kiellät iankaikkisen elämän vauvoilta ja kehitysvammaisilta. Nyt kun selität, miten he oppivat tuntemaan jumalan, vaikka heillä ei ole tosiasiallisesti kognitiivisia kykyjä tuntea jumalaa niin samalla seltyksellähän kasvitkin voivat tuntea jumalan.

Tunnettu maailmankaikkeus ei ole pelkästään fysikaalinen. Fysiikka on tiede, joka antaa joitakin abstrakteja periaatteita osan todellisuutta hahmottamiseen, mutta todellisuus on enemmän kuin fysikaalinen. Esimerkiksi: ei ole fysikaalinen totuus, vaan historiallinen, että arabialaiset numerot kehittyivät keskiajalla. Fyysikko käyttää nollan käsitettä todellisuuden mieltämiseen, mutta mistään fysiikan teoriasta ei seuraa, että historian täytyisi olla sellainen, että se tuottaa nollan. Todellisuutta ei kokonaisuutena voida johtaa mistään fysiikan laista, joten todellisuus kokonaisuutena ei ole myöskään fysikaalinen, vaikka siinä on fysikaalinen osa. On paljon ei-fysikaalista olemassaoloa, jota ei kokonaisuutena voida palauttaa fysiikkaan, eikä sen käytöstä voida kokonaisuudessaan ennustaa fysiikan perusteella — on siten sellaista olemassaoloa, joka ei ole fysikaalista. Reduktionismi tms. on pelkkää metafysiikkaa sanan kehnoimmassa mielessä, sillä se ei sovi yhteen sen kanssa minkä tiedetään olevan totta.

Minulla pidempi se!

Ateismi on enemmän kuin uskon puutetta jumalhahmoihin, sillä myös esimerkiksi agnostikolta puuttuu usko jumalhahmoihin, mutta hän ei kiellä jumalhahmojen olemassaoloa — uskon puute on yleisempi käsite, joka kuuluu myös jumalhahmojen kieltoon, mutta ei ole rajoittunut pelkästään siihen. On siten yksinkertainen looginen tosiasia, että ateismi on enemmän kuin uskon puutetta jumalhahmoihin: se on jumalhahmojen olemassaolon kieltämistä. Agnostismikin on enemmän kuin uskon puutetta, sillä »uskon puute jumalhahmoihin« on niin laaja käsite, että sen sovellusala on paljon suurempi kuin mikä on erityistä agnostismille. Ateismi ei ole identtistä jumalhahmoihin uskon puutteen kanssa, joten sen käsitteessä täytyy olla enemmän kuin pelkkä uskon puute jumalhahmoihin — luonnollinen järki todistaa tämän varmuudella, etkä sinä pysty sitä mitenkään muuttamaan. Väittää, että ateismin käsite on identtinen uskon puutteen jumalhahmoihin kanssa, on loogisesti ristiriitaista.

Kristitty86____ kirjoitti:

Ateismi on enemmän kuin uskon puutetta jumalhahmoihin, sillä myös esimerkiksi agnostikolta puuttuu usko jumalhahmoihin, mutta hän ei kiellä jumalhahmojen olemassaoloa — uskon puute on yleisempi käsite, joka kuuluu myös jumalhahmojen kieltoon, mutta ei ole rajoittunut pelkästään siihen. On siten yksinkertainen looginen tosiasia, että ateismi on enemmän kuin uskon puutetta jumalhahmoihin: se on jumalhahmojen olemassaolon kieltämistä. Agnostismikin on enemmän kuin uskon puutetta, sillä »uskon puute jumalhahmoihin« on niin laaja käsite, että sen sovellusala on paljon suurempi kuin mikä on erityistä agnostismille. Ateismi ei ole identtistä jumalhahmoihin uskon puutteen kanssa, joten sen käsitteessä täytyy olla enemmän kuin pelkkä uskon puute jumalhahmoihin — luonnollinen järki todistaa tämän varmuudella, etkä sinä pysty sitä mitenkään muuttamaan. Väittää, että ateismin käsite on identtinen uskon puutteen jumalhahmoihin kanssa, on loogisesti ristiriitaista.

Lue lisää

Eli et tiedä edes, mitä agnostisismi on?

No, olkoon sitten. Mitäpä hyötyä olisikaan "keskustella" hihhulin kanssa, joka raiskaa käsitteetkin mieleisekseen.

Mukavaa illan jatkoa.

Uskon puute kuuluu epäilyyn ja kieltämiseen, mutta epäileminen ja kieltäminen eivät ole identtisiä. Minä en käytä siltä osin käsitteitä mitenkään väkinäisesti, vaan aivan tavallisten ja sanakirjassakin käytettyjen merkitysten mukaisesti. Ilmeisestikin lopetit asiasta keskustelemisen, mutta jos vaivaat päätäsi logiikalla niin päädyt samaan tulokseen kuin minä.

"Väittää, että esimerkiksi kivet ja puut ovat »ateistisia« koska niiltä puuttuu usko Jumalaan on järjetöntä, koska samalla perusteella kivet ja puut ovat »agnostisia« —..."

Kuka muu kuin sinä olet viitannut, että puut olisivat ateistisia. Lainaus avauksestasi:
"Usein ateismia määritellään sanomalla, että se on vain jumaluskon puutetta. Sillä periaatteella myös esimerkiksi puut olisivat ateistisia, koska ne eivät usko Jumalaan."

Onko sinut nyt kommentoitu niin sekaisin, ettet tiedä enää edes omista kirjoituksistasi.

marathustra kirjoitti:

"Väittää, että esimerkiksi kivet ja puut ovat »ateistisia« koska niiltä puuttuu usko Jumalaan on järjetöntä, koska samalla perusteella kivet ja puut ovat »agnostisia« —..."

Kuka muu kuin sinä olet viitannut, että puut olisivat ateistisia. Lainaus avauksestasi:
"Usein ateismia määritellään sanomalla, että se on vain jumaluskon puutetta. Sillä periaatteella myös esimerkiksi puut olisivat ateistisia, koska ne eivät usko Jumalaan."

Onko sinut nyt kommentoitu niin sekaisin, ettet tiedä enää edes omista kirjoituksistasi.

Lue lisää

Minä en ole viitannut, että puut ovat ateistisia. Käytän kyseisessä kohdassa konditionaalia (»olisivat«) enkä indikatiivia (»ovat«). Mietipä sitä eroa jos sinut on opetettu puhumaan suomea.

Jumaluskon puuttuminen, jumalan kieltäminen, jumalattomuus jne... nämä kaikki on ihan yhtä ja samaa eri nimikkeillä, vaikka yrität demonisoida ateismin pahaksi rangaistavaksi 'jumalan kieltämiseksi'. Sinun näkökulmasi vaatii kuitenkin ensin jumalan persoonallista tietämistä, jotta Hänet voi kieltää. Ateistille "jumala" on vain esim. uskontotunneilta mieleen jäänyt muinainen kuvitteellinen asia, jota hän ei pidä totena. Tuntemisen ja oppimisen myötä hän voi rinnastaa kristinuskon esimerkiksi egyptiläiseen ja kreikkalaiseen mytologiaan, joita hän pitää myös kuvitteellisena. Hänelle voi piirtyä mieleen käsitys, että muinoin uskottiin kaikenlaisiin satuihin ja maalattiin niistä sarjakuvia. Tässä tapauksessa hänen käsityksenä mukaan mitään näkymättömiä olentoja ole olemassa, joten hän ei "kiellä jumalaa" vaan kieltää uskomuksen olevan tosi. Ateismin luonne voi muuttua vanhemmiten aiheeseen liittyvän informaation saamisen myötä. Silloin mukaan voi astua myös asenteellisuutta. Ja näitä kitkeriä somedebatteja :)

Jumalusko on varsinaisesti sitä, mitä sanoit ateismista. Nimittäin ilman informaatiota, aiheen tuntemista ja oppimista, sinusta ei koskaan voi tulla uskovaa, joka kannattaa esim. kristinuskoa. Käytännössä 'uskovaisuutesi' on psykologinen mielentila, johon sinut on ohjannut/manipuloinut informaatio, joka on kulkenut monien sukupolvien, kulttuurien, mannerten ja vuosituhansien läpi, on moneen kertaan sekoittunut ja muuttunut, moneen kertaan editoitu. Lisäksi uskovaisen uskovaisuuteen vaikuttaa materialliset asiat, kuten kirkot, katedraalit yms., rakennelmat, hautausmaat, rituaalit, uskonnolliset symbolit, kuolemanpelko, hinku elämän jatkumiselle jne. Tästä mytologisesta kokonaisuudesta syntyy se sinut valtaava "pyhä henki" ja luo jopa hyvinkin uskottavan illuusion ympärillesi. Voit jopa tuntea käden koskettavan olkapäätäsi, ja jopa puhua eri kielillä. Mutta mitään tällaista ei ole ilman informaatiota ja aiheen tuntemista ja oppimista. Ilman tätä kaikkea olet väistämättä ateisti. Ja koska tämä kaikki puuttuu vauvalta, hän on ateismin määritelmän mukaisesti syntymäateisti. Ts. ollakseen ateisti ihmisen ei tarvitse tuntea aihetta tai kyetä esittämään tietoisesti kantaansa. Riittää kun hän on toisen ihmisen, tai tieteen, näkökulmasta sellainen.

Kristitty86____ kirjoitti:

Minä en ole viitannut, että puut ovat ateistisia. Käytän kyseisessä kohdassa konditionaalia (»olisivat«) enkä indikatiivia (»ovat«). Mietipä sitä eroa jos sinut on opetettu puhumaan suomea.

Lue lisää

Kirjoitat puista, joten viittaat puihin ja jokainen voi lukea mitä muotoa verbistä käytät lauseissasi (käytät sekä "ovat" että "olisivat"). Jokainen myöskin huomaa, että sinä olet ainoa, joka tekee rinnastuksen puista ja ateismista ja jokainen ymmärtää, ettei tuota rinnastusta yhteismitalliseksi voi sanoa.

Minä käytin sitä vain esimerkkinä siitä mihin tavanomainen määritelmä johtaa. Sillä, että vain minä teen kyseisen rinnastuksen ei ole merkitystä, koska se pätee loogisesti — ei siis vain minun järkeni perusteella, vaan yleisen ihmisjärjen mukaisesti. Jos ateismin määritelmä olisi »uskon puute jumaliin«, esimerkiksi agnostismi olisi ateismia, mitä se ei ole. Ergo, ateismin määritelmä ei ole identtinen määritelmän »uskon puute jumaliin« kanssa, joten se ei ole ateismin määritelmä. Ateismin määritelmä tarvitsee vähintään lisämääreitä, jotka olen sille pyrkinyt esittämään, jotta se olisi järjellinen.

Me emme tunne henkilökohtaisesti kristinuskon julkistamaa jumalaa, koska emme ole nähneet sellaista, eikä ole mitään todisteita, jotka auttaisi asiassa, joten mainitsemaasi "jumalan kieltämistä" ei voi tapahtua. Viittaat myös raamattuun, jossa puhuttiin "jumalan kieltämisestä" ja elokuviin joissa piru tai noita kielsi jumalan kolmasti... nässä välineissä Jumala esiintyy niin kuin ihmiset tietäisivät ja tuntisivat Hänet henkilökohtaisesti. Täällä todellisessa elämässä meistä kukaan ei tiedä eikä tunne persoonallista jumalaa, koska Hän on vain yksi uskomuksista.

Tulevaisuuteen ei tarvita missään mielessä uskonto-oppeja. Siitäkään huolimatta, että joihinkin uskontoihin liittyy moraalista kasvatusta ja ohjausta. Uskonnoissa on liian voimakas pimeä puoli, että siksikin ateistisessa kehityksessä on mentävä eteen päin. Uskontojen vuoksi on tapettu kymmeniä miljoonia ihmisiä, alistettu ja pakotettu kokonaisia populaatioita, peloteltu yms., joten on korkea aika saada jo alkanut ateistinen kehitys nopeasti eteen päin. Meillä on nimittäin nopeasti kasvava ja vahvistuva egostisbarbaarinen "keskiaikainen" uskontouhka niskassamme ja se uhka ei ole leikin asia. Tämän perusteella voisin väittää, että meidän tulevaisuus on uhattuna, kunnes ko. uskontoon liittyvä pimeä puoli tukahdutetaan.

Kyllähän me tiedetään apinat, ihmisapinat, apinaihmiset ja ihmiset ja uskikset... eikö olekin jännittävää? Kyllähän mekin jostain ollaan kehitytty, aivan niin kuin linnut dinosauruksista ;) Kiellätkö muuten dinot, neanderthalin ihmiset yms.? Maapallolla nimittäin oli elämää jo ennen kuin "Jumala loi kaiken".

Vaikka jokin määritelmä olisi erittäin tavanomainen, se täytyy hylätä jos se on järjetön, aivan kuten »neliskanttinen ympyrä« on mahdoton määritelmä, contradictio in terminis. Minä en pyri muuttamaan kyseistä määritelmää vain oman mieleni mukaan, vaan yleisen ihmisjärjen periaatteiden mukaisesti.

Agnostikkokaan ei usko jumaliin, vaan epäilee jumalten olemassaoloa. »Ei usko jumaliin« on määritelmä joka pätee myös agnostikosta, vaikka agnostismi ei ole ateismia. Siispä ateistin määritelmä ei ole identtinen määritelmän »ei usko jumaliin« kanssa — ateismin määritelmän täytyy sisältää kyseisen määreen lisäksi jotakin muuta, mikä erottaa sen mm. agnostismin määritelmästä. Ateisti kiistää Jumalan tai jumalten olemassaolon, agnostikko epäilee sitä ja teisti myöntää sen — ateistilta ja agnostikolta molemmilta puuttuu molemmilta usko jumaliin, mutta »uskon puute« luonnehtii sekä kiistämistä että epäilyä, joten tarkkaan määritelmään tarvitaan lisämääreitä.

Kristitty86____ kirjoitti:

Agnostikkokaan ei usko jumaliin, vaan epäilee jumalten olemassaoloa. »Ei usko jumaliin« on määritelmä joka pätee myös agnostikosta, vaikka agnostismi ei ole ateismia. Siispä ateistin määritelmä ei ole identtinen määritelmän »ei usko jumaliin« kanssa — ateismin määritelmän täytyy sisältää kyseisen määreen lisäksi jotakin muuta, mikä erottaa sen mm. agnostismin määritelmästä. Ateisti kiistää Jumalan tai jumalten olemassaolon, agnostikko epäilee sitä ja teisti myöntää sen — ateistilta ja agnostikolta molemmilta puuttuu molemmilta usko jumaliin, mutta »uskon puute« luonnehtii sekä kiistämistä että epäilyä, joten tarkkaan määritelmään tarvitaan lisämääreitä.

Lue lisää

Olet jo kaivanut itsesi juoksuhiekkaan asian suhteen, mutta katsos nyt edes mitä Wikipedia sanoo agnostismista:

>> Agnostisismi tai agnostismi (kreik. α- a-, ei γνώσις gnōsis, tieto) on käsitys, jonka mukaan tiettyjen olemassaoloa koskevien väitteiden – erityisesti Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloa koskevien väitteiden – totuusarvoa ei tiedetä tai ei voida tietää. >>

Agnostinen kanta on siis on tuiki yleinen, riippumatta siitä sattuuko uskomaan sellaiseen, mihin vain teistit uskovat.

Kristitty86____ kirjoitti:

Agnostikkokaan ei usko jumaliin, vaan epäilee jumalten olemassaoloa. »Ei usko jumaliin« on määritelmä joka pätee myös agnostikosta, vaikka agnostismi ei ole ateismia. Siispä ateistin määritelmä ei ole identtinen määritelmän »ei usko jumaliin« kanssa — ateismin määritelmän täytyy sisältää kyseisen määreen lisäksi jotakin muuta, mikä erottaa sen mm. agnostismin määritelmästä. Ateisti kiistää Jumalan tai jumalten olemassaolon, agnostikko epäilee sitä ja teisti myöntää sen — ateistilta ja agnostikolta molemmilta puuttuu molemmilta usko jumaliin, mutta »uskon puute« luonnehtii sekä kiistämistä että epäilyä, joten tarkkaan määritelmään tarvitaan lisämääreitä.

Lue lisää

Agnostikko voi olla myös teisti, koska agnostismi ottaa kantaa tietoon, ei uskoon.

Agnostikko ei tiedä, gnostikko tietää. Vastaavasti ateisti ei usko, teisti uskoo.

Gnostinen teisti uskoo, että jumala on olemassa ja tämä tietää, että jumala on olemassa. Agnostinen teisti uskoo, että jumala on olemassa, mutta tämä ei tiedä onko jumala olemassa.
Gnostinen ateisti ei usko että jumalia on olemassa ja tämä tietää ettei jumala ole olemassa.
Agnostinen ateisti ei usko että jumalia on olemassa, mutta tämä ei tiedä onko jumala olemassa.

"Ateisti ei tahdo uskoa Jumalaan, koska hän ei halua alistaa itseään Jumalan auktoriteetin alle. "

Ei pidä tuokaan väite paikkaansa. Koin itse nuorena uskoontulon ja olin täysin vakuuttunut Jumalan olemassaolosta. Nyt en enää ole. Uskosta luopumisen prosessi oli minulle vaikea . Olisin kyllä halunnut uskoa, mutta lopulta en enää voinut. Älyllinen ristiriita kasvoi liian suureksi.