Ihmettelen tätä kummallisuutta

Jos ihminen sanoo näkevänsä "vihreitä miehiä" tai "pikku-ukkoja" niin pääsee mielisairaalan suljetulle pakkopaitaan sidottuna, mutta jos sanoo uskovansa jumalaan niin sitä ei pidetä sairautena vaan sitä pidetään lähes luonnollisena asiana, vaikka jumala on monet kerrat kumottu ja josta ei ole ollut minkäänlaista havaintoa. Ei mene oikein!

Uskovaisella ei ole oikeastaan yhtäkään tieteellisesti vakavasti otettavaa argumenttia asiansa tueksi, vain omat uskomuksensa ja muiden laillaan ajattelevien usko ja niiden pohjalta ylöskirjoitetut tarinat. Yksi näistä on nimeltään raamattu. Joka sekin tosin on aikojen kuluessa uudelleen kirjoitettu monesti omaan aikakauteensa sopiviksi tarinoiksi. Ja uskoahan voi ihan mihin tahansa, kaikki uskomukset ovat yhtä tosia.

Sepä se, historia tosiaankin painaa tässä.
Yhteiskunnan normaalina pitämä toimintahan on sellaista, joka on jatkunut samankaltaisena pitkään ja on ainakin (ollut) enemmistön harjoittamaa.
Ei siis liity mitenkään logiikkaan.

Eihän siitä ole kovinkaan pitkää aikaa kun uskonnonvastainen toiminta (jopa palvontamenoista kieltäytyminen) riitti siihen, että yksilöä pidettiin jollei mielenvikaisena, niin ainakin rangaistuksen ansainneena.

Tältä pohjalta tutkistellen nykyinen asiaintila on perin siedettävä, vaikka näihin mielikuvitusolentoihin syvästi uskovien pelastusyritysten kohteeksi silloin tällöin tuleekin jouduttua. Täsmennän nyt vielä kalenteriin sopivasti etten tarkoita Joulupukille 'alisteisia' sanalevittäjiä.

Uskovaisen saama tunnustus perustuu mielestäni muulle kuin sille, että hän näkisi Jumalan silmästä silmään. Uskovaiset saavat tunnustusta koska he ylläpitävät keskustelua, jonka jokainen saattaa tuntea itsellensä kohdistetuksi. Tunnustus kuitenkin lopulta on tarpeetonta koska Jumala uskovaisille voiman antaa, mutta Jumalaa on hyvä kiittää siitä, miten hän jonkun nostaa vaikuttamaan ihmisten keskuuteen.

Mielestäni näkeminen on vain yksi asia kun puhutaan siitä, miten hyvä joku ihminen on. Jos joku näkee silmillään Jeesuksen, niin se on hyvä mutta jos kuitenkin vain kuulee mielessään Jumalan puheen kuitenkaan korvillaan sitä kuulematta, niin sekin on yhtälailla hyvä asia. Se hyvyys on kuitenkin Jumalan, ja ihminen on siinä hyvä vain siksi, että on Jeesuksen nostama.

Epäilen, että se johtuu ihmisen sisäsyntyisestä kunnioituksesta väkivaltaista ja psykopaattissadistista luonnetta kohtaan, mikä selkeästi ilmenee ns. jumalan luonteesta. Lisäksi uskonnolliset johtajat ovat ymmärtäneet etäännyttää jumalat kauan jonnekin ihmisten ulottumattomiin, jotteivät ne olisi liian konkreettisia, esim. kuten patsaat.
Joulupukki taas on kiltti ja jakaa lahjoja ympäri maailman, minkä tietysti käytännöllinen ihminen ymmärtää olevan potaskaa.

"Joulupukki kuin Jumala ovat kuitenkin lajitovereita. Mistä tämä hirmuinen ero johtuu näiden niin samanlaisten tapausten välillä?"

Ero johtuu siitä, että Jumala on olemassa, mutta joulupukki ei.

Äkkiä se jumalanne pääsisi hengestään ilmestyessään, sillä kukaan ei uskoisi näkemäänsä todeksi, sillä harva todella uskoo jumalan todelliseen olemassaoloon.
Ne jotka uskoisivat tietäisivät olevansa todella "kusessa".
Sitä paitsi "jumala" ilmestyessään uhkaisi maailman silmäätekevien hyvinvointia typerillä säännöillään.
Kävisi kuin Martti Luther Kingille konsanaan.

Joulupukki on kiva, aina se on ollut. Varsinkin kun joulupukki lentää reellä.

Merry x-mas.

no mietipä kuule sitä. Kysy vaikka äipältä miten asia on.