Naimattomat uskovaiset

Oi katso. Naimattomuuden armolahja on suurin kaikista.

Helsingissä on huonointa aviopuolisoainesta, täällä eivät naapuritkaan usein tunne toisiaan saati sitten vieraile. Liikennevälineissä ollaan tuppisuita ja puolella kännykät käsissä.

Kai ne on nii rumia vaan etteivät kiinnosta toisia! Siittähän siinä on kyse...

Äärettömän yksinkertaista: järjestetään naimailtamat tai peräti naima-aamu (kun kaikki touhu ry:llä kasataan iltaan). Tilaisuuteen kutsu kaikille uskoville. Varmaan Kansan Raamattuseurasta on saatavilla hyviä ohjeita homman menestykselliseen hoitamiseen.

Oletko itse nainut?

Helluntailaisilla on kirjalliset sopimukset ja sopimuksen valvoja!

Ei nykynuoriso halua SRK:n hur-ukkojen pakkopano- ja synnytysopin autuudenehto vangiksi.

Siinä selitys. Mieluummin sinkkuna mukavaa ja huoletonta elämää.

"Mutta voisiko miettiä naimattomien uskovien kohtaamista jossakin muuallakin kuin ry:llä? Iltakylät toki on, mutta .....Esim. Suviseuroissa? "

Ihan turhaa, riittää kun rukoilee puolisoa. Kyllä Jumala sellaisen toimittaa jos katsoo että on tarpeen.

Tosiuskovassa ei ole himoa eikä hän edes ajattele toista sukupuolta.

Sano kylläseksi kunnes tulet kylläseksi. Luonnonvastaisuus, esim. sukuhimojen tukahduttaminen on farisealaista hapatusta eli ulkokultaisuutta ennen kuin saavuttaa "Isän täydellisyyden". (Matt.5.)(Luuk.20:34..)(Ilm.20:6.).

Helsingin ry:n nuoriso on kait pääasiassa opiskelijoita. Järkevä nuori hankkii ensin ammatin, seuraavaksi asunnon ja sitten puolison ( akan, ukon ), niin kuin vanhemmat ovat neuvoneet !? Kuka jää "pakosta" etelän tungokseen asumaan !? Siellähän ne työpaikat tosin enimmäkseen sijaitsee, mutta useimmiten jossain vaiheessa kotipuoli vetää ihmisiä palaamaan. Eikä sitä ihan siitä ry:n "penkistä" puolisoa "napata", pitää sitä "rakkautta roihuta" ennen kuin vihille mennään, sen oletetaan kumminkin olevan elinikäinen liitto ! Joskus piti se "pakollinen etelän keikka" tehdä ja onneksi päästiin takaisin "kotikonnuille"! Isommasta porukasta "vaivalloista" löytää elämänsä "immeinen", joskus onnistaa. Turha kiirehtiä, avioliiton "riemuun" kyllä kerkii ...
sanoo 43 v. onnellisesti aviossa elelevä äit`immeinen ! Toiset haluaa elää yksin, se suotakoon heille, vapaa valinta !

Kyl ne nai vaikkei naimisissa olekkaan.
Kaverikin pyöri uskovaisten joukossa ihan vaan kun se oli helpoin tapa saada pimpsaa.

Seksi on syntiä.

Naisten käyttäytyminen turhauttaa. Naiset odottaa, että se unelmien prinssi tulee polvillaan rukoilemaan heitä puolisoiksi. Sitten he voivat miettiä puoli vuotta, että ottaisivatko vai eivätkö ottaisi. Luullaan ettei Itse tarvitse laittaa tikkua ristiin asian edistämiseksi. Jonkinlainen ylpeys se on miehelläkin. Paitsi joo tietysti niille muutamalle huipulle, joille kaikki naiset lähettää seireeni kutsua. Sinne on sama laittaa positiivista vinkkiä. Nämä huiput ovat sitten ihan hajalla niistä. Minulla ainakin kiinnostus lopahtaa tällaisia naisia kohtaan.

Vaihtaisin tämän naimisissa olemisen heti naimattomuuteen takaisin jos voisi sellaisen tehdä. Pitkään oli naimaton ja silloin elin onnellista elämää. Mietin myös kauan naimisiin menon järjellisyyttä. Lopulta tein sen virheen että menin. Nyt en kyllä naimisiin menoa en suosittele kenellekään, siitä saa ikikiikun ja oikean riipan itselleen.

Kukapa nyt ihmisten (SRK jullit) keksimää iestä ottaisi kun muuttuvien itse keksittyjen autuusoppien kanssa pitäisi elellä --omin töin autuutta kohti - ei kiitos kun on Kristuksen sovitustyö ilman lain töitä tarjolla.

Ihmisen pitää olla uudestisyntynyt ja jos elää huoruudessa ei pysy uskossa, vaikka olisi uskoon tullutkin, hän kokee hengellisen kuoleman. Tässä linkissä lisää. https://www.youtube.com/watch?v=nkMrmZgrL7w

Kuka oikeasti pystyy nykyisen pätkätöiden ja nollasopimusten aikakaudella Helsingin elämisen hintatasolla perustamaan lestadiolaisen perheen?

Tämä on ollut yksi tekijä miksi olen miettinyt mitä Raamattu oikein sanoo. Siellä ei ole ehkäisystä yhtikäs mitään. Se mitä sanotaan luomiskertomuksessa on kertomus siitä että Luoja on antanut sen suuren lahjan että ihminen voi saada lapsia. Ei ole niin että vaihtoehdot ovat vain ei ollenkaan lapsia tai sitten määrätön määrä lapsia eli lapsi vuodessa oli olosuhteet mitkä tahansa.

Minusta ortodoksinen kirkko opettaa oikeaa suhtautumista tähän asiaan. Kysessä on vanhan kirkon kristillinen näkemys missä kunnioitetaan elämää ja kunnioitetaan avioliittoa. Ortoksisen kirkon sivustolta:

Ortodoksinen kirkko ei ole kategorinen jokaisen sukupuoliyhteyden suhteen ja tässä mielessä se jää "makuhuoneen oven ulkopuolelle" (lause on muuten joskus käytössä mitä ihmeellisimmissä yhteyksissä ja joskus hyvin ei-ortodoksisella päämäärällä).

Avioliiton on oltava avoin lapsen saamiselle, sillä se on sen yksi tärkeimmistä tarkoituksista. Vaikkei tämä kuitenkaan ole ainoa tarkoitus on tämä niin kutsuttu "perusavoimuus" oltava. Ehkäisy on siinä mielessä hyväksyttävää, muttei "millä hinnalla hyvänsä". Se ei ole ortodoksisen kirkon opetuksen mukaista silloin jos avioliitosta yritetään täysin ja aina eristää lapsensaannin mahdollisuus.

Kaikki ehkäisy ei kuitenkaan sovi. Perusero tehdään abortoivan ja ei-abortoivan ehkäisyn välillä. Vain jälkimmäinen on sallittu. Jo alussa olevaa elämää ei saa tietoisesti ja tahallaan keskeyttää.

On viisautta olla yksinäinen. Aika moni kyllä menee sitten naimisiin kun hedelmällinen ikä on ohitettu. Ei tarvitse elää raskaita ruuhkavuosia. Saa harrastaa hyviä asioita samaan aikaan kun kaverit taiteilee hengissä pysymisen rajoilla korviaan myöten kaikenlaisissa veloissa valvoen lasten kanssa yökausia. Voi matkustella jne. Varsinkin ns. uranaiset näyttävät toimivan usein näin. Heillä on myös erittäin suuria omaisuuksia joten myös vanhuus on hyvin turvattu ja elämän laatu on kadehdittavan hyvää.

Koetan mieluummin tulla uskoon kuin naiseen. Naimattomaksi ja muutenkin tyystin kokemattomaksi jättäytyminen on/oisi vähäinen hinta siinttä ettei joutu helvettiin